STRASBOURG
EUROOPAN PARLAMENTTI on äänestänyt metsänkäyttöä koskevan ilmastolainsäädännön muutosesityksen puolesta, mikä on suuri helpotus Suomen hallitukselle ja metsäteollisuudelle.
Parlamentin täysistunnon äänestystulos mahdollistaa todennäköisesti sen, että Suomi voi tulevina vuosina lisätä metsien hakkuita merkittävästi. Lainsäädäntö tosin viimeistellään vasta myöhemmin pidettävissä EU-parlamentin, komission ja jäsenmaiden kolmikantaneuvotteluissa, joissa siihen voi tulla vielä merkittäviä muutoksia.
ÄÄNESTYS koski muutosesitystä niin sanotussa Lulucf-lainsäädännössä, joka liittyy siihen, miten maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsiä kohdellaan kunkin EU-maan ilmastopäästöissä. Suomen hallitus ja metsäteollisuus pelkäsivät aiemmin, että EU-lainsäädäntö tekee Suomen metsistä laskennallisen kasvihuonekaasujen päästölähteen.
NÄIN olisi ollut tapahtumassa, jos metsiä hakattaisiin tulevaisuudessa enemmän kuin aiempina alhaisten hakkuumäärien vertailuvuosina. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan.
Keskiviikkona äänestetty muutosesitys poistaisi tämän ongelman, totesi niin sanottuna varjoesittelijänä toimiva europarlamentaarikko Nils Torvalds (r).
Ympäristöjärjestöt ja jotkut Suomen europarlamentaarikot ovat soimanneet Suomea siitä, että se pyrkii saamaan erioikeuksia, jotka vaarantavat ilmastonmuutoksen vastaiset toimet.
Torvaldsin mukaan keskiviikkona hyväksytty muutos ei horjuta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Hänen mukaansa Suomelle on asetettu muutenkin hyvin tiukat vaatimukset kasvihuonekaasujen vähentämiseksi EU:n muissa ilmastotoimissa.
”Tämä on erittäin ilahduttava tulos. Onnistuimme saavuttamaan kompromissin, joka turvaa sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet että taloudelliset etumme”, Torvalds sanoi tiedotteessaan heti äänestyksen jälkeen.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) oli tuoreeltaan tyytyväinen äänestystulokseen.
”EU-parlamentin Lulucf-ratkaisu kannustaa hoitamaan metsiä ja tukee ilmastonmuutoksen vastaista työtä”, Tiilikainen kirjoittaa Twitterissä.
Myös Energiateollisuus, teollisuuden etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto sekä metsänomistajien äänellä puhuva MTK kiittelivät tulosta tuoreeltaan.
Vihreiden Heidi Hautala puolestaan ilmaisi pettymyksensä äänestystulokseen.
”Voittanut esitys on epäselvä, ja oli myös ikävää, miten aggressiivisesti ja tarkoituksellisen kärjistetysti sitä lobattiin. Mutta keskustelu jatkuu ja siinä komissio, parlamentti ja jäsenmaat kyllä pystyvät löytämään ratkaisun, joka on läpinäkyvä, edustaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja kannustaa kestävään metsänkäyttöön.”
Kriittisesti tulokseen suhtautuu myös Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun.
”Suomalaislobbaus vesitti tärkeän ilmastopäätöksen: Pariisin sopimus uhattuna. Parlamentin kanta metsien ilmastovaikutukseen vastuuton”, Bruun kirjoittaa Twitterissä.
KIISTELYÄ aiheuttavassa muutosesityksessä esitetään vaatimus, että jäsenmaiden metsämaan tulee jatkossakin säilyä niin sanottuna hiilinieluna ja niiden tulee ylläpitää tai kasvattaa nieluja vuosisadan jälkipuoliskolla.
Hiilinielulla tarkoitetaan metsiin vuosittain sitoutuvan ja siitä poistuvan hiilimäärän erotusta.
EUROOPAN PARLAMENTTI on äänestänyt metsänkäyttöä koskevan ilmastolainsäädännön muutosesityksen puolesta, mikä on suuri helpotus Suomen hallitukselle ja metsäteollisuudelle.
Parlamentin täysistunnon äänestystulos mahdollistaa todennäköisesti sen, että Suomi voi tulevina vuosina lisätä metsien hakkuita merkittävästi. Lainsäädäntö tosin viimeistellään vasta myöhemmin pidettävissä EU-parlamentin, komission ja jäsenmaiden kolmikantaneuvotteluissa, joissa siihen voi tulla vielä merkittäviä muutoksia.
ÄÄNESTYS koski muutosesitystä niin sanotussa Lulucf-lainsäädännössä, joka liittyy siihen, miten maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsiä kohdellaan kunkin EU-maan ilmastopäästöissä. Suomen hallitus ja metsäteollisuus pelkäsivät aiemmin, että EU-lainsäädäntö tekee Suomen metsistä laskennallisen kasvihuonekaasujen päästölähteen.
NÄIN olisi ollut tapahtumassa, jos metsiä hakattaisiin tulevaisuudessa enemmän kuin aiempina alhaisten hakkuumäärien vertailuvuosina. Suomen metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan.
Keskiviikkona äänestetty muutosesitys poistaisi tämän ongelman, totesi niin sanottuna varjoesittelijänä toimiva europarlamentaarikko Nils Torvalds (r).
Ympäristöjärjestöt ja jotkut Suomen europarlamentaarikot ovat soimanneet Suomea siitä, että se pyrkii saamaan erioikeuksia, jotka vaarantavat ilmastonmuutoksen vastaiset toimet.
Torvaldsin mukaan keskiviikkona hyväksytty muutos ei horjuta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Hänen mukaansa Suomelle on asetettu muutenkin hyvin tiukat vaatimukset kasvihuonekaasujen vähentämiseksi EU:n muissa ilmastotoimissa.
”Tämä on erittäin ilahduttava tulos. Onnistuimme saavuttamaan kompromissin, joka turvaa sekä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet että taloudelliset etumme”, Torvalds sanoi tiedotteessaan heti äänestyksen jälkeen.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) oli tuoreeltaan tyytyväinen äänestystulokseen.
”EU-parlamentin Lulucf-ratkaisu kannustaa hoitamaan metsiä ja tukee ilmastonmuutoksen vastaista työtä”, Tiilikainen kirjoittaa Twitterissä.
Myös Energiateollisuus, teollisuuden etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto sekä metsänomistajien äänellä puhuva MTK kiittelivät tulosta tuoreeltaan.
Vihreiden Heidi Hautala puolestaan ilmaisi pettymyksensä äänestystulokseen.
”Voittanut esitys on epäselvä, ja oli myös ikävää, miten aggressiivisesti ja tarkoituksellisen kärjistetysti sitä lobattiin. Mutta keskustelu jatkuu ja siinä komissio, parlamentti ja jäsenmaat kyllä pystyvät löytämään ratkaisun, joka on läpinäkyvä, edustaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja kannustaa kestävään metsänkäyttöön.”
Kriittisesti tulokseen suhtautuu myös Suomen luonnonsuojeluliiton asiantuntija Otto Bruun.
”Suomalaislobbaus vesitti tärkeän ilmastopäätöksen: Pariisin sopimus uhattuna. Parlamentin kanta metsien ilmastovaikutukseen vastuuton”, Bruun kirjoittaa Twitterissä.
KIISTELYÄ aiheuttavassa muutosesityksessä esitetään vaatimus, että jäsenmaiden metsämaan tulee jatkossakin säilyä niin sanottuna hiilinieluna ja niiden tulee ylläpitää tai kasvattaa nieluja vuosisadan jälkipuoliskolla.
Hiilinielulla tarkoitetaan metsiin vuosittain sitoutuvan ja siitä poistuvan hiilimäärän erotusta.
- IlmastonmuutosSeuraa
- MetsätalousSeuraa
- Euroopan unioniSeuraa
- Pekka MykkänenSeuraa
- IlmastoSeuraa
