sunnuntai 3. syyskuuta 2017

Satoja Isis-taistelijoita ja siviilejä on jumissa aavikolla Syyriassa...

Hmmmmm - vai niin - mielenkiintoinen artikkeli, ilmassa on suuren sotilasoperaation elementtejä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Satoja Isis-taistelijoita ja siviilejä on jumissa aavikolla Syyriassa – Yhdysvaltain johtama liittouma estää ilmaiskuilla saattueen etenemisen

Libanonilainen Hizbollah-järjestö arvostelee Yhdysvaltain johtaman liittouman toimia siitä, että sen toimet estävät saattueessa olevien siviilien auttamisen.

Isis-taistelijoiden ja siviilien muodostama saattue lähti liikkeelle Syyrian ja Libanonin rajalta maanantaina. (KUVA: OMAR SANADIKI / REUTERS)

Tuomas Kokko HS

Julkaistu: 2.9. 18:50

YLI 300 Isis-taistelijaa on jumissa autiomaassa Syyriassa. Ääri-islamilainen terroristijärjestö Isis, Syyrian armeija ja libanonilainen äärijärjestö Hizbollah sopivat keskenään, että aseistetut Isis-taistelijat ja siviilijoukko saisivat linja-autokuljetuksen Syyrian halki terroristijärjestön hallitsemalle alueelle.

Uutistoimisto Reutersin mukaan saattueessa olisi yli 300 Isis-taistelijan lisäksi myös 300 siviiliä. Osan heistä on väitetty olevan Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Taistelijat ovat antautuneet Syyrian ja Libanonin rajalla.

Yhdysvallat on kuitenkin päättänyt estää saattueen etenemisen.

Asiasta kirjoittaa esimerkiksi yhdysvaltalaislehti The New York Times.

TAPAHTUMASARJA alkoi alkuviikosta Isisin, Syyrian armeijan ja Hizbollahin tekemästä sopimuksesta.
Sen mukaan Isis luovuttaisi Libanonille vuonna 2014 vangitsemiensa libanonilaissotilaiden ruumiit, lehti kirjoittaa. Reutersin mukaan Isis olisi luvannut luovuttaa myös kahden syyrialaistaistelijan ruumiit.

Tiedot ruumiiden lukumäärästä ovat ristiriitaisia. Mediatietojen mukaan niitä olisi ollut noin kymmenen.

Vastineeksi Isis-taistelijat saisivat matkustaa saattueessa Syyrian hallituksen hallitseman alueen läpi Deir al-Zouriin Itä-Syyriaan. The New York Timesin mukaan saattueeseen kuuluisi 17 ilmastoitua linja-autoa ja ainakin kymmenen ambulanssia, koska osa Isis-taistelijoista on haavoittunut.

Saattue lähti liikkeelle maanantaina.

YHDYSVALLAT ja Irak raivostuivat sopimuksesta.

Yhdysvallat pysäytti saattueen etenemisen pommittamalla sen käyttämää tietä ja tuhoamalla sillan sen reitiltä. Yhdysvallat on myös tuhonnut joukkoja ja ajoneuvoja, joita Isis on lähettänyt auttamaan saattuetta. Ilmaiskujen vuoksi saattue ei ole saanut esimerkiksi polttoainekuljetuksia.

Saattueen matka katkesi keskiviikkona, Reuters kertoo.

”Linja-autojen ja ambulanssien saattueeseen emme ole iskeneet, mutta yksittäiset ajoneuvot ja ihmiset, jotka olemme voineet tunnistaa Isis-joukoiksi, ovat joutuneet iskujemme kohteeksi”, kertoi Yhdysvaltain johtaman liittouman edustaja, eversti Ryan Dillon The New York Timesin mukaan.

”Jos me voimme iskeä Isisiä vastaan vahingoittamatta siviilejä, niin me iskemme”, hän sanoi.

MYÖHÄÄN perjantaina uutistoimisto Reuters kertoi saattueen olevan yhä autiomaassa, sillä se on joutunut kääntymään Irakin rajalta.

Reutersin mukaan Yhdysvaltain johtama liittouma on pyytänyt Venäjää ilmoittamaan Syyrian hallitukselle, ettei se salli saattueen etenemistä.

”Me jatkamme saattueen tarkkailemista ja estämme sen etenemistä itään, jossa se voisi liittyä muihin Isis-joukkoihin. Me jatkamme myös iskuja kaikkiin Isis-yksiköihin, jotka yrittävät lähestyä saattuetta”, Dillon sanoi Reutersin mukaan.

LAUANTAINA Hizbollah arvosteli Yhdysvaltain johtamaa liittoumaa siitä, että sen toimet estävät saattueessa olevien siviilien auttamisen.

Järjestön julkilausuman mukaan saattueessa olisi taistelijoiden lisäksi vanhuksia, haavoittuneita ihmisiä ja raskaana olevia naisia, Reuters kertoo.

Hizbollah ja Syyrian armeija ilmoittivat myös etsivänsä uutta reittiä saattueelle, jotta se pääsisi määränpäähänsä.

”Armeijat sotivat samalla tavalla kuin ne harjoittelevat” – Venäjä ja Ruotsi näyttävät, millainen olisi sota Itämerellä...

Hmmmmm - vai niin - erinomainen artikkeli, joka on syytä lukea "ajatuksen kanssa"...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kotimaa

”Armeijat sotivat samalla tavalla kuin ne harjoittelevat” – Venäjä ja Ruotsi näyttävät, millainen olisi sota Itämerellä

Asiantuntijoiden mukaan Venäjä harjoittelee hyökkäyksen torjumista oman alueensa ulkopuolella. Ruotsi harjoittelee alueensa puolustamista muiden maiden tuella.

Tilaajille

Venäläinen ohjusvene Tšuvassia ja sukellusvene Dmitrov kuvattiin Nevajoella Pietarissa viime heinäkuun lopulla Venäjän laivaston vuosipäivän juhlaparaatin aikana. (KUVA: ALEXANDER ZEMLIANITŠENKO / REUTERS)

Kari Huhta HS

Julkaistu: 3.9. 2:00 , Päivitetty: 3.9. 8:07

TÄMÄ on kauhuskenaario:

Venäläisen ja yhdysvaltalaisen hävittäjän vaarallinen kissa ja hiiri -leikki Itämeren yllä menee pieleen, siivet osuvat toisiinsa, ja molemmat koneet syöksyvät hallitsemattomasti mereen.

Ympäristöön on ryhmittynyt ilmavoimien lisäksi lukuisia laivastoaluksia ja kymmeniätuhansia sotilaita taisteluvalmiudessa.

Mitä tapahtuu seuraavaksi? On täysin mahdollista, ettei tapahdu mitään, mutta varmuutta siitä ei ole.

Sekä länsimaat että Venäjä ovat etukäteen hyvin tietoisia vahinkojen mahdollisuudesta, kun Itämeren alueella käynnistyy ensi viikonvaihteessa samoihin aikoihin kaksi poikkeuksellisen suurta sotaharjoitusta, Venäjän Zapad eli länsi ja Ruotsin kansainvälinen harjoitus Aurora.

Ruotsin harjoitusalueet ulottuvat myös Atlantin rannikolle ja Venäjän alueet Valko-Venäjältä todennäköisesti Kuolan niemimaalle asti. Itämerellä harjoitukset kohtaavat.

VIRALLISTEN käynnistymispäivien lähestyessä asiantuntijat ovat rauhoitelleet spekulaatioita esimerkiksi Venäjän lisäjoukkojen jäämisestä Valko-Venäjälle tai muista uusista Venäjän aluevaltauksista. Harjoitukset edelsivät sekä Venäjän asevoiman käyttöä Georgiassa vuonna 2008 ja Ukrainassa 2014.

Näistäkin harjoituksista haetaan merkkejä siitä, mihin Venäjä valmistautuu.

Ruotsin kohdalla arvioiden tekeminen on paljon yksinkertaisempaa. Ruotsi kertoo harjoituksistaan melko avoimesti. Venäjälle yllätyksellisyys on osa sen asevoimien perusoppia. Siitä muistutuksena Itämeren laivastossa Kaliningradissa järjestettiin viime torstaina yllätyshälytys.

ASIANTUNTIJALLA on selkeä käsitys siitä, mitä harjoituksista voi nähdä.

”Armeijat sotivat samalla tavalla kuin ne harjoittelevat. Se on yleistotuus”, sanoo Pauli Järvenpää, joka toimii vanhempana tutkijana Viron puolustuksen ja turvallisuuden tutkimuskeskuksessa.

Aiemmin Järvenpää on ollut muun muassa Suomen suurlähettiläs Afganistanissa.

Järvenpään mukaan asevoimilla ”ei voi olla kahta settiä”. Harjoituksilla armeijat ylläpitävät ja kehittävät toimintaansa ja samalla esittelevät voimaansa mahdollisille vastustajilleen.

Sekä Ruotsin että Venäjän peruslähtökohdat ovat eri asiantuntujoiden arvioissa selvät.

VENÄJÄN oppina on vuosien ajan ollut varautuminen Naton suureen hyökkäykseen, jonka se pyrkii torjumaan jo oman alueensa ulkopuolella. Se oli selvästi edellisten Zapad-harjoitusten lähtökohta vuosina 2009 ja 2013.
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseerin, kapteeni Juha Kokkolanmukaan Venäjän sodankäynnin taito perustuu ajatukseen aktiivisuudesta, vaikka myös omaa aluetta eli syvyyttä riittää. Venäjä on valmis hyökkäämään ennen joutumista hyökkäyksen kohteeksi.

Venäjän ilmoituksen mukaan läntisen sotilasalueen harjoituksessa on tällä kertaa skenaariona terrorismin torjuminen yhdessä Valko-Venäjän kanssa, ja harjoitukseen osallistuu 12 700 sotilasta. Molemmat tiedot voivat olla osatotuuksia, mutta kaikella todennäköisyydellä on kyse huomattavasti suuremmasta harjoituksesta, jossa kuviteltu vastapuoli on Nato.

Venäjän ilmoittama osallistujamäärä on aiempien harjoituskertojen tapaan säädetty niin, että se alittaa niukasti niin sanotussa Wienin asiakirjassa sovitun rajan ulkopuolisten tarkkailijoiden kutsumiselle harjoitukseen. Sekä Venäjä että Valko-Venäjä ovat kuitenkin kutsuneet tarkkailijoita myös Suomesta seuraamaan harjoituksen yksittäisiä osia.

AIEMMISSA Zapad-harjoituksissa Venäjä harjoitteli nopeaa mobilisointia ja kuljetuksia. Vuonna 2009 erikoisuutena oli simuloitu hyökkäys taktisilla ydinaseilla Varsovaan.

Jälleen on odotettavissa raskasta sotilaskoneiden liikennettä Itämerellä ja Suomen itärajan tuntumassa. Kokkolan mukaan uusia piirteitä voivat antaa joukkojen uudelleenjärjestely läntisessä sotilaspiirissä ja alueelle perustettu uusi kaartin 1. panssariarmeija. Muut asiantuntijat odottavat hybridisodankäynnin harjoittelemista ja näyttöä Venäjä miehittämättömistä asejärjestelmistä.

Suomen ja Ruotsin alueiden merkitys Venäjän harjoitusskenaarioissa on täysin arvailun varassa. Vuonna 2013 Venäjän tykistö tiettävästi harjoitteli hyökkäystä kovapanosammunnoilla Karjalankannaksella. Tänä vuonna seurataan, onko harjoituksessa Gotlantiin tai Ahvenanmaahan liittyviä osia.

VENÄJÄN tietoiseen arvoituksellisuuteen verrattuna Ruotsin avoimuus korostuu, mutta Ruotsissakin tiedot puolustusvalmiudesta ovat salaisia.

Aurora-harjoitus on sitä, miltä se näyttää. Ruotsi harjoittelee Venäjän hyökkäyksen torjumista omalla alueellaan muiden maiden tuella.

Yhdysvaltojen panos on ratkaiseva. Suomalaislähteet kuvailevat Suomen osuutta Aurorassa normaaliksi, mutta taustalla on myös maiden puolustusyhteistyön kehittäminen kattamaan kriisit ja sodat.

Ruotsin harjoitukselleen ilmoittamaa 19 000 sotilaan vahvuutta ei epäillä. Joissakin kommenteissa on päinvastoin hämmästelty, että Ruotsi on saanut koottua niin suuren joukon.

Sen verran Ruotsikin johtaa harhaan, että samaan aikaan järjestettävä vuosittainen Northern Coasts -meriharjoitus täydentää Ruotsin kannalta Auroraa.

Tärkein arvio kaikkien kannalta on kuitenkin lopulta se, kuinka suuri vaara on harjoitusten aikana vahingossa syntyvästä Venäjän ja lännen konfliktista.

”Kummallakaan osapuolella ei ole motivaatiota insidentteihin”, oli suomalaisen asiantuntijan diplomaattikielellä ilmaisema arvio.

Ruotsalaisia sotilaita partioi Gotlannin saarella Visbyssä vuoden 2016 syyskuussa. (KUVA:SOREN ANDERSSON / TT)

Ruotsin ilmavoimien komentaja Mats Helgesson (vas.) ja Suomen ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri FVÖ 16 -ilmaoperaatioharjoituksessa Gotlannissa Ruotsissa 3. syyskuuta vuonna 2016. (KUVA: RONI REKOMAA / LEHTIKUVA)

lauantai 2. syyskuuta 2017

Kemin Selkäsaaressa tänään...

Kävimme viimeksi Selkäsaaressa lauantaina 19.08.2017. Tänään aamulla oli mukava ajella Hahtisaaresta lähes tyvenessä.
Menomatkalla kysyin vaimoltani:"Ajetaanko hetki hiukan kovempaa vauhtia kuin perinteisesti?" Niin teimme, tosin ei sen kovempaa kuin 20 solmun nopeutta, vene liukui mukavasti...

Rantautuminen onnistui hyvin, vaikka vesi ei ollut erityisen korkealla. Totesimme, että rantahietikolla oli poikkeuksellisen paljon hirvensorkanjälkiä.

Valmistauduimme "olemaan vaan". Otin Haaparannalta Systambolagetista ostamani punaviinipullon esiin. Kuinka ollakaan siinä oli oikea korkkikorkki. Se ei tuottanut ongelmia, sillä vaimoni haki korkinaukaisinpaketin esiin.
Kumma kyllä, aivan käyttämätön paketti, josta tuli nostalgisia muistoja mieleen. Kyseisen paketin sain Pohjolan Sanomien päätoimittajalta, myöhemmin vastuupäätoimittajalta Heikki Lääkkölältä joululahjaksi kauan sitten hänen työhuoneessaan käydessäni. Kauan sitten tarkoittaa niitä aikoja, kun toimitin Heikille osittain myös paperiversiona tekstejä yleisönosastolle julkaistaviksi. Mikäli oikein vielä muistan, meillä oli monia mielenkiintoisia keskusteluja lähinnä paikallisista asioista ja sain silloin tällöin tekstini kyseiseen lehteen.

No - maistelimme lasin punaviintä ja pohdiskelimme, että "mukava olla vaan" keskellä hiljaisuutta...

Eipä mennyt kovinkaan kauan, kun vaimoni sanoi käväisensä lähimaastossa puolukoita ja sieniä katsomassa.
Minä aloin kaivella etupihalta "kohtuudella ylös kaivettavia kiviä". Pari niitä löytyi välittömästi. Toinen jäi vielä puolitiehen monttuun.
Vaimoni tultua takaisin metsästä vyörytimme aika ison kiven ohi kulkevalta aukolta kangen ja lapion avustuksella tontillemme uuteen "kivenjärkälemetsään".

Kaivoin muutaman madon mökkikompostipellosta.

Kahvittelimme ja myöhemmin oli makkarahetki. Lähdimme paluumatkalle aikeissa istahtaa Selkäsaaren pohjoispäädyssä ongella. Niin teimme, mutta ei ollut kala syönnillään. Ongella istuessamme näimme kaksi kurkea aivan saaren rannan tuntumassa. Yleensä siellä liikkuu joutsenia - lähinnä joutsenpari tai kaksi.

Kovasti oli merellä liikennettä, Jähtikin oli juuri lähdössä sisäsatamasta, purjeita reivattiin ylös. Mukava saarikäynti taas kerran. Oli mukava tulla kotiin levähtämään...

Niin - hetki sitten vaimoni sienet ja puolukat saivat uuden olomuodon - kertakaikkiaan maistuivat hyvältä.

perjantai 1. syyskuuta 2017

Kvartaalitalous - tuttu kestoaihe Suomessakin...

Olen alla olevasta asiasta kirjoittanut 2000-luvulla aika monta kertaa. Oltuani hetken aikaa Facebook-kuvioissa mukana, voisi olettaa, että sieltä joku paikallinen - mukavihainen nuorimies - sattuisi käväisemään täällä Blogisivullani ja antaisi reippaita kommentteja tekstistäni.

KVARTAALITALOUS JA YLTIÖPÄINEN INDIVIDUALISMI!

Mitä ne ovat? Ne tarkoittanevat, että elämme maailmanlaajuisesti verkottuneessa markkinataloudessa neljännesvuosirytmissä, jossa ihannoidaan yksilöllisyyttä yli kaiken.

Kvartaalitalouteen liittyen Suomessakin on puhuttu jo vuosikymmeniä ns. markkinavoimista, kasvottomista suursijoittajista. He seuraavat herkeämättä eri yritysten neljännesvuosikatsauksia ja tekevät niiden perusteella tunteettomasti ratkaisujaan.

Heille käsite tulosvaroitus on myrkkyä. Mikäli on odotettavissa, että juuri nyt meneillään olevalla vuosineljänneksellä tulos = voitto ei olekaan edellisen neljänneksen tasoinen, alkaa tapahtua...

Kuvitellaanpa, että tulos = voitto jollakin huippuyrityksellä edellisellä vuosineljänneksellä oli 1,5 miljardia euroa ja nyt meneillään olevan tulosvaroituksen mukaan vain 1,25 miljardia euroa, niin johan sijoitusrahat alkavat siirtyä sutjakkaasti paremmille apajille.

Kvartaalitalous merkitsee tiliä sijoittajalle vuosineljänneksittäin. Pitemmälle tosi sijoittaja ei katsele, sillä maailmalla on yllin kyllin rahastettavaa!

Individualismi puolestaan korostaa yltiöpäistä yksilöllisyyden korostamista. Se tulee selvästi esiin mm. lehtien menestystarinoista.

Niissä annetaan lukijalle mielikuva, että saada kasaan x miljoonaa euroa verotettavaa tuloa ja/tai -omaisuutta, on ehdottomasti tavoittelemisen arvoista, olipa eurot hankittu erinomaisen optiosopimuksen, hyvin ajoitetun yrityskaupan, yrityksen uussijaintiratkaisun, onnekkaan televisio-ohjelmakokonaisuuden, huippu-urheilusuorituksen, tms. myötä...

Varsinkin niin sanotun keltaisen lehdistön lööpeissä vilahtelee näitä individualismin ilmentymiä, joista monet poistuvat takaoikealle liukkain tanssiaskelin ja putkahtavat kohta taas jossakin muussa individualismisuutta korostavassa ympäristössä. ”Jokainen on oman onnensa seppä!” meille opettavaisesti saarnataan.

Suurinta osaa heistä ei taatusti kiinnosta pätkääkään, miten esimerkiksi Suomi-niminen maa, yhteiskunta toimii tai tulee toimeen.

Näennäisesti he saattavat toki vakuuttaa lööppilehtiin riippuvuussuhteessa olevan herkkäuskoisen vakilukijan, että he ovat tämän maan selkäranka. Kuitenkin he ovat turvatakseen – individualistisesti – oman ökytoimeentulonsa valmiita silmää räpäyttämättä siirtämään yritystoimintansa tai rahansa mihin tahansa halvan työvoiman maahan/veroparatiisiin, kunhan vaan rahaa tulee edelleen kuin suokuokalla!

On muka uutta, että suomalaisyritysten voitot menevät ulkomaille, investoinnit vähenevät ja palkat laahaavat lähes paikallaan. Näinhän on ollut jo vuosikausia!

Ettei tämä artikkeli mene totaalisesti riistokapitalistien esittelyksi, heitähän ei Suomessa ole vanhojen laulujen perusteella kuin kaksikymmentä, on syytä avoimesti todeta, että nimenomaan individualismi nostaa kyllä päätään joka paikassa.

Se on pelkistettynä sitä: ”Minulle kaikki nyt heti!” Tähän liittyy myös upouusi käsite, elintasorasite, joka rassaa mielenrauhaa.

Pitääkö elintason aina vaan kasvaa, kasvaa, kasvaa?

Tänään eivät riitä enää eilisen romppeet ja huomenna täytyy olla meno kiihkeämpää kuin tänään: tilavampi asunto, etelän aurinkoon/tunturinkupeeseen useammin, kelohonkamökki ja vähintäänkin viikko-osaketta siellä sun täällä, uudenkarhee ja entistä tilavampi auto alle yhä tiheämmin, puhumattakaan monista vapaa-ajan vekottimista, jne. ...

Tuttu oravanpyörä, joka on aika kaukana tavallisesta, ihmisen perustarpeet kohtuullisesti turvaavasta peruselämästä.

Missään ei ole rajoja näkyvissä eikä kukaan tunnu muistavan, että viimeisessä palttoossa ei ole taskuja!

Onko syytä aloittaa vihdoinkin vakava keskustelu elämisen tasosta, elämisen laadusta?

Kyllä mietityttää...

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolittiikassa osa 30...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Edellä mainituista henkilöistä en tässä vaiheessa revittele enempää, mutta oliko valtuustokauden 2001-2004 aikana kulttuuriasiainlautakunnassa merkittäviä asiakokonaisuuksia, päätöksiä, joista on syytä kirjoittaa...

_____________________________________________________________________________

On parasta, että en lähde yli 15 vuoden tapahtumia muistelemaan, vaan hankin asiaan liittyvää aineistoa. Siksi olen lähettänyt sähköpostia henkilöille, jotka asiasta tietävät, mm. seuraavaa:

Lähettäjä: Aki Pyykkö [mailto:aki.pyykko@netti.fi]

Lähetetty: 24. elokuuta 2017 19:26
Vastaanottaja: jaana.pulkkinen@kemi.fi
Kopio: 'aki.pyykko@netti.fi'
Aihe: Tiedustelu

Tervehdys Jaana ja hyvää lähestyvää syksyä!

Mahdollisesti tiedät, että omalla Blogisivullani olen aloittanut tekstisarjan nimellä: Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa. Jos et niin nyt tiedät. Olen asiasta irrotellut myös Facebook-ympäristössä.

Olen vasta valtuustokauden 2001-2004 alkumetreillä Kulttuuriasiainlautakunnassa. Koska olen kaiken kokousmateriaalin kiikuttanut aikanaan Kemin kaupungintalolle silppuriin, niin käännyn Sinun puoleesi. Toivon, että muistelet menneitä ja kerrot em. valtuustokauden ”huippuhetkiä”. Toisin sanoen sellaisia hetkiä, joita minunkin on syytä muistella ja kommentoida. Toki minulta löytyy ”vähän kättä pitempää” vanhoista teksteistäni.

Tiedustelu- ja yhteistyöterveisin

Aki

Ps.

Ainakin muistissani on kirjaston johtajavalinta, taisipa olla teatterinjohtajan valinta, perinteiset Pohjois-Suomen kulttuuriväen yhteistilaisuudet, valtakunnalliset Museopäivät, jne. …

____________________________________________________________________________

Aiheutin pienen sähköpostihässäkän tiedustelullani. Nyt kuitenkin tiedän mistä em. aineistot samoin kuin valtuustokauden 2005-2008 sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä valtuustokauden 2009-2012 kulttuurilautakunnan pöytäkirjat löytyvät - hyvä niin. Olin edellisissä lautakunnissa varsinaisena jäsenenä.

Muistelen pohdiskelleeni jo aivan em. valtuuskauden alussa, mitä vuoden 2004 jälkeen...

Onko tarkoituksenmukaista lähteä aktiivisemmin mukaan kuntapolitiikkaan? Jos niin missä ryhmässä vai unohtaa koko juttu…

Todettakoon, että olin edelleen vahvasti työelämässä ja ammattijärjestöelämässä mukana. Luonnollisesti ne olin priorisoinut ykkösasioiksi.

Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

IKEA:n pöytälamppuinformaatioita...

Kävimme toissapäivänä Ruotsin Haaparannalla. Tutulla IKEA-kierroksella vaimoni osti pienen pöytälampun, jonka kasasimme hetki sitten.

Asiallinen tuote, asiallinen pakkaus ja superasiallinen informaatio. Informaatio alkaa suomenkielellä: Rastitettu jäteastiasymboli merkitsee, että tuotetta ei saa hävittää kotitalousjätteen joukossa. Kun hävität tuotteen, vie se asianmukaiseen keräys- tai kierrätyspisteeseen. Jne. ...

Tuo superasiallinen tarkoittaa sitä, että muutamien perinteisten globaalikielten lisäksi informaatio oli painettu "pienellä präntättynä" 35 eri kielellä.

sunnuntai 3. syyskuuta 2017