Maailma on kertakäyttökulttuurin kyllästämä, "saastuttama" valitettavasti. Viime keväänä vein aikamoisen määrän tietotekniikkaan liittyvää aineistoa Kemin Monitarmoon - kierrätykseen = romutettavaksi. Joukossa oli laitteita, jotka olivat ihan käyttökunnossa, mutta niistä oli aika kerta kaikkiaan ajanut ohi > sähkökirjoituskone, lankapuhelimen puhelinvastaaja, monitorit, jne. ehkä em. laitteiden metallit saavat jossakin vaiheessa "uuden elämän"...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Teknologia
Minne voi viedä vanhan tulostimen tai modeemin? HS keräsi ohjeet elektroniikan kierrättämiseen
Oikea kierrätyspaikka riippuu laitteen koosta ja käyttökelpoisuudesta.
KESÄLLÄ on aikaa tyhjentää kaappeja ja hankkiutua eroon turhasta tavarasta. Sähkölaitteiden kierrättäminen voi tuntua vaikealta, mutta niitäkin otetaan vastaan ilmaiseksi monessa paikassa.
Oikea henkilö kertomaan teknologiaromun sijoituspaikoista on Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ympäristöasiantuntija Minna Partti.
”Ihmiset säilövät tekniikkaromua nurkissaan, koska eivät tiedä, mitä sille pitäisi tehdä”, Partti arvelee.
Hylättyjä kodinkoneita löytyy hänen mukaansa jopa tienposkesta ja metsäteiden varsilta. Se tuntuu kummalliselta, kun laitteita kuitenkin otetaan vastaan ilmaiseksi.
MINNE mikäkin laite sitten pitäisi viedä?
Ensimmäinen kysymys on laitteen kunto: Jos laite on käyttökelpoinen, se kannattaa viedä kierrätyskeskukseen. Siellä otetaan vastaan myös pikkuviallisia sähkölaitteita.
Käyttökelvottomat laitteet voi viedä joko Sortti-asemille, kiertävään elektroniikkaromun jäteautoon tai mihin tahansa isohkoon elektroniikkaa myyvään liikkeeseen. Pienillä liikkeillä ei ole vastaanottovelvollisuutta. Sortti-asemalle otetaan vain kolme kappaletta samaa laitetyyppiä kerrallaan, eli esimerkiksi neljää mikroa ei voi viedä sinne samalla reissulla.
Laitteen koko vaikuttaa siihen, minne se viedään. Jos laitteen mikään mitta ei ole isompi kuin 25 senttiä, sen voi viedä mihin tahansa sähkölaitteita myyvään liikkeeseen. Kaupan ei siis tarvitse olla sama, josta laite on ostettu.
Jos laite on isompi, sen voi palauttaa liikkeeseen samalla kun ostaa uuden sähkölaitteen. Jos uutta laitetta ei osta samalla, vanhan ottaa vastaan vain virallinen vastaanottopiste. Sellaiset löytää sivustolta kierratys.info. Kodinkoneliikkeistä ainakin Gigantti on järjestänyt liikkeisiinsä vastaanottopisteen, jossa ei vaadita uuden laitteen ostamista.
Vastaanottopisteisiin voi viedä kaikki sähköllä toimivat laitteet: Vanhat tietokoneet, tulostimet, kännykät, kuulokkeet, kodinkoneet ja jopa paristoilla toimivat lasten lelut. Tulostimet kannattaa viedä ilman mustekasetteja ja pölynimurit ilman pölypusseja.
Keräyspisteistä laitteet päätyvät johonkin kierrätysyritykseen, kuten Kuusakoskeen tai Stenaan. ”Suurin piirtein kaikki materiaali pystytään hyödyntämään”, Minna Partti kertoo.
Hän muistuttaa, että sähkölaitteita ei saa laittaa sekajätteeseen. Jos laitteita ei kierrätä, ne päätyvät kuitenkin jätteenpolttolaitokseen. Silloin paljon käyttökelpoisia materiaaleja jää hyödyntämättä.
JOKU voi haluta säästää elektroniikkaa muistoksi jälkipolville. Museoarvoa laitteilla on harvoin, ja rahan takia niitä tuskin kannattaa säilyttää. Joistain laitteista voi saada kirpputorilta muutaman kympin, mutta ei niillä tienaamaan pääse.
Tekniikan museon museoinsinööri Raimo Paappa sanoo, että suurin osa nykyajan ja lähimenneisyyden tekniikasta on massavalmistettua eikä edes säily käyttökelpoisena.
Muotoilu voi kuitenkin nostaa vanhentuvan elektroniikan arvoa.
”Ericssonin Kobra-puhelin on haluttua keräilytavaraa, mutta muut 1960-luvun puhelimet ovat suurelta osin arvottomia”, Paappa sanoo.
ELEKTRONIIKAN arvoa voi nostaa myös se, jos laite nousee harrastuspiireissä kulttimaineeseen. On kuitenkin vaikea ennakoida, mikä yksittäinen tuote saavuttaa tällaisen aseman. Arvonnousu edellyttää myös, että laite on moitteettomassa kunnossa – ja harva jokapäiväisessä käytössä ollut laite pysyy kolhiintumattomana.
Itseään Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloiksi kutsuvat itäukrainalaiset kapinallisalueet aikovat yhdistyä. Asiasta ilmoitti tänään tiistaina niin kutsuttua Donetskin kansantasavaltaa johtava Aleksandr Zahartšenko.
Zahartšenko pitää Malorossijaksi eli Vähä-Venäjäksi nimettyä aluetta Ukrainan seuraajavaltiona. Vähä-Venäjä on historiallinen nimitys, jolla tarkoitettiin mm. Venäjän keisarikuntaan kuuluneita nyky-Ukrainan osia.
Degtjarenkon mukaan kyseisen päätöksen voi tehdä vain kansan mielipiteen tuella. Hän kuitenkin sanoo, että on valmis keskustelemaan asiasta.
Venäjä tukee Itä-Ukrainan kapinallisalueita
Niin kutsutut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat perustettiin vuonna 2014. Ukrainaan kuuluvien alueiden itsenäisyyttä ei ole tunnustettu kansainvälisesti.
Venäjä on kuitenkin tukenut alueita taloudellisesti, poliittisesti ja myös sotilaallisesti. Virallisesti Venäjä ei ole myöntänyt sotilaallista apuaan kapinallisalueilla, vaan on sanonut sotilaidensa taistelevan Itä-Ukrainassa vapaaehtoisesti.
Alkuvuodesta Venäjä hyväksyi lain, jonka myötä maan viranomaiset hyväksyvät Ukrainan kapinallishallintojen myöntämiä henkilöllisyystodistuksia ja muita asiakirjoja.
Ukraina piti Venäjän päätöstä yrityksenä laillistaa Ukrainasta irtautuneet kapinallisalueet.
Hmmmmm - vai niin - pullistelua, pahimman luokan pullistelua. Mikäli oikein muistan, yhteisharjoituksen teema on kauppa-alusten suojelu.
Jos se sitä todella olisi, olisi väljemmät meren > valtameret olleet harjoitukseen aikalailla sopivimpia. Olisi ehkä päässyt ajamaan oikeita roistoja > merirosvoja takaa...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kiinan ja Venäjän sotalaivat harjoittelevat Itämerellä ensi viikolla – ja maailman suurin ydinsukellusvene on matkalla Suomenlahdelle
Jättimäinen Venäjän ohjussukellusvene Dmitri Donskoi saatetaan nähdä pintakulussa Suomenlahdella.
Itämerelle saapuu lähipäivinä sekä Kiinan sotalaivoja että kaksi Venäjän laivaston suurta ydinkäyttöistä sota-alusta. Toinen viimemainituista on maailman suurin sukellusvene, 172 metriä pitkä Dmitri Donskoi. Se ei ole aikaisemmin käynyt Itämerellä.
Donskoi on viimeinen käytössä oleva alus sukellusveneluokasta, jonka nimi Venäjällä on Akula ja lännessä Typhoon. Kylmän sodan aikana se oli osa Neuvostoliiton ydinpelotetta, ja sukellusveneen aseistuksena oli 20 mannertenvälistä ydinkärkiohjusta.
Dmitri Donskoi on käytännössä tallinnanlaivan kokoinen, ja matalalla Itämerellä se joutuu purjehtimaan ainakin osan aikaa pinnalla. Sen saapuminen Itämerelle taatusti huomataan, sillä Tanskan salmet ovat juuri sellainen paikka, missä Donskoi ei mahdu sukeltamaan.
Sukellusvenejätti tulee Suomenlahdellekin, sillä se osallistuu Venäjän laivaston vuosipäivän juhlallisuuksiin Kronstadtissa Pietarin edustalla heinäkuun viimeisenä viikonloppuna. Juhliin tulee Venäjän Pohjoisesta laivastosta myös ydinkäyttöinen ohjusristeilijä Pietari Suuri ja kaksi muuta sotalaivaa.
Pohjoisen laivaston mukaan alukset lähtivät Itämeren-matkalleen Severomorskista maanantaina.
Venäjän Pohjoisen laivaston lippulaiva Pietari Suuri seuraa sukellusvene Dmitri Donskoita Itämerelle.Eric Estrade / AFP / Lehtikuva
Kiinalaiset tulevat jo perjantaina
Pohjoisen laivaston suuret alukset ovat siis tulossa paraatiin, mutta Kiinan laivaston yksiköt saapuvat sotaharjoituksiin Venäjän laivaston kanssa. Venäjän puolustusministeriön mukaan(siirryt toiseen palveluun) harjoituksen aktiivinen vaihe on ensi viikolla. Ministeriön tiedotteessa ei kerrota, missä päin Itämerta on tarkoitus harjoitella.
Kiinan laivaston kaksi sotalaivaa ja niiden tukialus ovat parhaillaan Pohjanmerellä matkalla kohti Itämerta. Ne otetaan juhlallisesti vastaan perjantaina 21. heinäkuuta Baltijskissa Venäjän Itämeren laivaston päätukikohdassa, Kaliningradin alueella.
Kiina on lähettänyt Itämerelle hävittäjäalus Hefein, fregatti Yunchengin ja huoltoalus Luomahun. Hefei ja Yuncheng ovat Kiinan laivaston uudenaikaisinta kalustoa. Hefein aseistuksena on muun muassa kehittynyt pitkän matkan ilmatorjuntaohjusjärjestelmä.
Kiinan sota-aluksia vieraili Itämerellä vuonna 2015. Kuvassa keskimmäisenä näkyvä fregatti Yiyang on samaa tyyppiä kuin yksi nyt harjoituksiin tulevista aluksista.Adam Warzawa / EPA
Kiinan vai Venäjän voimannäyttö?
Kiinan ja Venäjän laivastot ovat harjoitelleet yhdessä tätä ennenkin, ja harjoittelevat jatkossa. Itämeren harjoituksen toinen osa pidetään Japaninmerellä Kaukoidässä.
Venäjän laivasto osallistui viime vuonna Kiinan laivastoharjoituksiin Etelä-Kiinan merellä, missä Kiinan aluevaatimukset ovat ajaneet sen törmäyskurssille alueen muiden maiden kanssa.
Jos sitä harjoitusta voitiin pitää Venäjän tuenilmaisuna Kiinalle sikäläisessä kiistassa, voidaan ensi viikon harjoitusta pitää Kiinan tuenilmaisuna Venäjälle Itämerellä – missä Venäjä ja Nato vääntävät kättä vaikutusvallasta.
Toisaalta, Kiina ei ole liikkeellä ainoastaan Itämerellä. Saman kokoinen kiinalainen osasto, kaksi sotalaivaa ja huoltoalus, on parhaillaan vierailulla Istanbulissa ja menossa Mustallemerelle.
Admaresin huvilat ovat koko Arabiemiraattien ensimmäiset kelluvat huvilat, Admares kertoo tiedotteessa.
Suomalainen yritys Admares suunnittelee ja rakentaa kelluvia huviloita ja hotelleja, jotka ovat herättäneet kiinnostusta Dubaissa asti.
Lokakuussa 2016 Raumalla aloitettiinkin Dubaihin tilattujen tuotteiden työt. Admares suunnitteli Dubaihin kymmenen huvilaa, kaksi ravintolaa ja jahtiklubin. Luksushuviloiden ja ravintolakokonaisuuksien tilaajana on rakentaja ja kiinteistövälittäjäfirma Dubai Properties.
Dubai Properties rakentaa 12 kilometrin mittaista rantabulevardia Dubain kanavan varrelle Marasi Business Bay -alueelle. Alue nousee noin puolen kilometrin päähän Duain keskustasta. Se rakennetaan pitkälti veden päälle, ja siitä odotetaan uutta nähtävyyttä Dubaihin.
Alueelle lähtevistä suomalaisista kelluvista huviloista on rakennettu lähes valmiiksi nyt yhdeksän kappaletta ja niiden lastaus on aloitettu etuajassa Raumalla. Koko tuotanto, tekninen suunnittelu, johto ja rakentaminen tapahtuivat Suomessa.
Admaresin huvilat ovat koko Arabiemiraattien ensimmäiset kelluvat huvilat, Admares sanoo tiedotteessa. Huviloihin pääsee rantautumaan myös veneellä.
Viimeistelyn jälkeen huvilat on määrä esitellä Dubain Cityscape -kiinteistömessuilla syyskuussa 2017.
Muistutan taas Ilkka Remeksen (Petri Pykälä) romaanista JÄÄTÄVÄ HELVETTI. Se on mielestäni erinomainen kuvaus siitä, mitä Suomessakin - Lintukodossamme - voi pahimmillaan tapahtua.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Rajavartijoille tulossa lisää oikeuksia estää "vihreiden miesten" pääsy maahan – avuksi aseistettuja varusmiehiä, kännykkäverkot pimeiksi
Rajavartiolaitos on saamassa lisää oikeuksia torjua nopeasti ja odottamatta kehittyviä häiriötilanteita rajanylityspaikoilla. Hybridiuhkien torjuntakeinoja ovat esimerkiksi sotilaallinen voimankäyttö, salakuuntelu sekä matkapuhelinverkkojen mykistäminen.
Rajavartijoille on tulossa samat rynnäkkötoimintavaltuudet rajanylityspaikoilla, kuin poliiseilla on nykyisin. Häiriötilanteessa rajavartijat voisivat turvata rajanylityspaikoilla järjestystä jopa sotilaallisen voimankäytön avulla. Kyse on varautumisesta hybridiuhkiin, jonka yksi muoto on rajanylityspaikoilla aiheutettu vakava järjestyshäiriö tai panttivankien otto.
– Krimillä alkuvaiheessa tunnuksettomat ns. vihreät miehet ottivat haltuun rajanylityspaikat.
Heillä ei ollut maatunnuksia, mutta he olivat hyvin varustautuneita, sanoo lakiehdotusta valmistellut Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö, hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto.
Petri Kivimäki/Yle
Rajavartijat hoitaisivat lisävaltuuksien turvin tilannetta poliisien tuloon asti.
– Hybridiuhkille on tyypillistä, että ne syntyvät nopeasti ja ovat vaikeasti ennakoitavissa. Uusien toimintavaltuuksien avulla voimme vastata tilanteeseen nopeammin ja tehokkaammin jo normaalioloissa, sanoo Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jaakko Olli.
Toimivaltuus ulottuisi muutamien satojen metrien päähän rajanylityspaikoilta ja Rajavartiolaitoksen hallinnassa olevista kohteista.
Matkapuhelinverkot mykiksi jammereilla
Lakiehdotuksessa Rajavartiolaitos on saamassa oikeuden salaisten tiedonhankintakeinojen hyödyntämiseen. Yksi tärkeimmistä keinoista on pääsy esimerkiksi kansainvälisen rajanylityspaikan läheillä olevien matkapuhelinverkkojen tukiasemien televalvontatietoihin.
Hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Rajavartiolaitoksen esikunnasta. Tommi Parkkinen / Yle
– Panttivankitilanteessa on tärkeää, että saamme tietoa siitä keitä ja mitä alueella on, ennenkuin lähdemme rynnäköimään, sanoo hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto.
Televalvontatietojen ohella rajavartijat voisivat lisäksi teknisellä katselulla ja kuuntelulla selvittää, mitä alueella tapahtuu. Tarvittaessa matkapuhelinverkot voitaisiin mykistää, jotta tunnuksettoman sotilaallisen ryhmän toiminnan johtaminen alueen ulkopuolelta estyisi.
– Jos suunnittelemme laajempaa rynnäkköä johonkin kohteeseen, lähialueen teleliikenne suljetaan jo rajavartijoiden työturvallisuuden vuoksi.
Matkapuhelimien lisäksi mykistyisivät myös yksityiset radioverkot lukuunottamatta viranomaisten käytössä olevaa Virve-verkkoa. Taajuuksien käyttö voitaisiin estää esimerkiksi sotilaskäyttöön tarkoitetuilla suuritehoisilla häirintälähettimillä eli jammereilla.
Matkapuhelinverkon tukiaseman käyttö voitaisiin tarvittaessa estää.Kare Lehtonen/Yle
– On oletettavaa, että tällaisella tunnuksettomalla joukolla on käytössä omia radioverkkoja, jotka eivät ole riippuvaisia kaupallisista matkapuhelinverkoista, perustelee Koivisto tarvetta koko teleliikenteen mykistämiselle.
Päätöksen teleliikenteen mykistämisestä tekisi Rajavartiolaitoksen päällikkö tai apulaispäällikkö. Nopeasti kehittyvässä kriisitilanteessa päätös tosin voitaisiin tehdä myös paikallisesti rajanylityspaikalla ja hyväksyttää myöhemmin.
Miehittämättömät ilma-alukset alas vaikka ampumalla
Rajavartiolaitos valvoisi myös kansainvälisten rajanylityspaikkojen ja muiden hallinnoimiensa toimitilojen ilmatilaa. Kriisitilanteessa rajavartijoilla olisi oikeus tarvittaessa jopa ampua rajanylityspaikan läheisyydessä lentävät miehittämättömät ilma-alukset ja lennokit alas.
Kare Lehtonen / Yle
Tällä halutaan estää ilmasta tapahtuvaa vakoilua ja vaikeuttaa esimerkiksi tunnuksettoman sotilasjoukon toiminnan ohjaamista ja samalla estää rikollista toimintaa.
Laki olisi voimassa myös merialueella sattuvissa merionnettomuuksissa, joissa ihmishenkiä pelastetaan ilma-aluksilla.
– Raskaat Super Puma -kopterit eivät mitenkään voi väistellä lennokkeja meripelastustehtävässä, vaan lennokit on saatava alas vaikka voimakeinoin, sanoo Ari-Pekka Koivisto.
Ari Welling / Yle
Rajavartijoille tulisi myös välineitä, joilla miehittämättömän ilma-aluksen ohjauspaikka voitaisiin paikallistaa ja tarvittaessa ottaa drone viranomaisten kauko-ohjaukseen.
Rannikkoväylät ja Saimaan kanava kiinni tarvittaessa
Tunnuksettomat joukot voivat pyrkiä Suomeen myös vesitse. Rajavartiolaitos voisi estää merialueella saaristossa tai Saimaan kanavalla liikennöinnin, jos alueella havaitaan tunnistamatonta toimintaa.
Saimaan kanavalla vesiliikenteen keskeyttäminen tapahtuisi Nuijamaan rajanylityspaikan läheisyydessä.
Aseistetut varusmiehet rajavartijoiden avuksi
Merkittävä muutos nykytilanteeseen olisi aseistettujen asevelvollisten käyttö rajavartijoiden apuna. Tähän asti Rajavartiolaitos on voinut käyttää apuna itse kouluttamiaan asevelvollisia sekä Raja- ja merivartiokoulun oppilaita, mutta lain tultua voimaan myös puolustusvoimat lähettäisi varusmiehiä virka-aputehtäviin hallitsemattoman maahantulon tilanteessa.
Ville Hakonen / Yle
Varusmiesten tehtävät määriteltäisiin nykyistä tarkemmin.
– Asevelvollisten tehtävät olisivat rutiiniluontoisia, kuten liikenteen ohjausta, henkilöiden silmälläpitoa ja he voisivat tehdä yksinkertaisia turvallisuustarkastuksia, linjaa hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto.
Varusmiehiä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän apuna esimerkiksi Tornion kaltaisissa tilanteissa, joissa maahan saapuu runsaasti turvapaikanhakijoita. Lisäapua tarvittaisiin myös silloin, jos Suomeen pyrkisi runsaasti laittomia maahantulijoita esimerkiksi maarajan kautta.
Passintarkastukset Tallinnan ja Ruotsin laivoille
Rajavartiolain muutos toisi myös varustamoille, lentoyhtiöille ja rautatieyhtiöille lisää velvollisuuksia tilanteissa, joissa Suomi ottaisi passintarkastukset käyttöön esimerkiksi Viroon tai Ruotsiin matkustettaessa.
Varustamojen tulisi tarkastaa matkustajien passit satamassa, jos Suomi ottaisi käyttöön passintarkastukset sisärajaliikenteessä. Antti Kolppo / Yle
Tuolloin laivaliikenteessä varustamojen tulisi tarkastaa kaikkien matkustajien matkustusasiakirjat ja toimittaa viranomaisille jo ennakkoon matkustajaluettelot. Vastaava velvollisuus olisi lentoyhtiöillä, jos sisärajatarkastukset koskisivat Suomesta muualle EU:n alueelle suuntautuvaa lentoliikennettä. Tarkoituksena olisi vähentää laitonta maahantuloa.
Liikenneyhtiö joutuisi maksamaan 3 000 euron suuruisen seuraamusmaksun, jos se kaikesta huolimatta toisi Suomeen puutteellisin tai väärin paperein matkustaneen ihmisen. Lisäksi yhtiö joutuisi omalla kustannuksellaan palauttamaan matkustajan takaisin lähtömaahan.
