KUN Kiinan presidentti Xi Jinping vaatii Yhdysvaltoja vetämään Taiwaninsalmelle lähetetyn uuden laivasto-osaston takaisin, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vastaa välittömästi Twitterissä: ”Amerikka ei koskaan vetäydy!”
Muutamaa tuntia myöhemmin Kiina ampuu ilmatilaansa eksyneen yhdysvaltalaishävittäjän alas. Trump määrää välittömästi rangaistukseksi ohjusiskun Kiinan laivastotukikohtaan Hainanilla.
Alle tunnin päästä kiinalainen ydinsukellusvene torpedoi ohjushävittäjä USS John S. McCainin.
Kaksi maailman mahtavinta maata on ydinsodan partaalla. Yhdysvaltojen ydinaseet ovat hälytystilassa, ja Kiina tietää, että aikaa kolmannen maailmansodan alkamisen estämiseksi ei ole paljon.
YLLÄ oleva tulevaisuuden näkymä on Edward Lucen kirjasta The Retreat of Western Liberalism. Luce on kirjailija ja Financial Timesin toimittaja ja kolumnisti.
Lucen näkymässä apu löytyy yllättävältä suunnalta. Kiinan johto pyytää Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia neuvottelemaan Trumpin kanssa ja puhumaan tämän pois kuilun reunalta. Putin on ”ehkä ainoa mies maailmassa, joka voi sen tehdä”.
Taiwanin poliittinen johto puolestaan ilmoittaa, että se on valmis aloittamaan alustavat keskustelut yhdistymisestä Kiinan kanssa. Yhdysvallat on tervetullut seuraamaan neuvotteluita tarkkailijana. Kiinalle tämä käy.
Putin kertoo Trumpille, että amerikkalaisia on kuollut alle sata. Kiinalaisia sotilaita on kuollut yli tuhat.
”Hyvä ystäväni Donald on näyttänyt maailmalle, että hän ei koskaan peräänny taistelusta”, Putin sanoo tiedotustilaisuudessa Trumpin kanssa Valkoisen talon edustalla.
Nobel odottaa jo. Vaikka Putin on saanut aikaiseksi vain aselevon, hän on estänyt maailmanlopun.
LUCE muistuttaa, että Kiinan ja Yhdysvaltojen sota vuonna 2020 ei ole ennustus, vaan ”uskottava hahmotelma” siitä, mihin suuntaan Trump vie Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa.
Vähintäänkin se on kuvitelma siitä, kuinka pienillä askelilla maailmantalouden kaksi jättiä voivat ajautua aseelliseen konfliktiin.
Tilanteen eskaloituminen alkaa Lucen hahmotelmassa kauppapolitiikasta.
”Suojaus johtaa suureen vaurauteen ja voimaan”, Trump sanoi virkaanastujaispuheessaan. Trump päättää Lucen hahmotelmassa vähitellen lisätä tullimaksuja kiinalaisille tuotteille.
Kiina valittaa tulleista onnistuneesti Maailman kauppajärjestöön WTO:hon. Trump vähät välittää.
Trump on saanut kongressissa myös läpi lupaamansa veronkevennykset. Taloudella menee lujaa. Yhdysvaltojen keskuspankki aloittaa rahapolitiikan kiristämisen välttääkseen talouden ylikuumentumisen ja inflaation kiihtymisen.
Trump erottaa keskuspankin pääjohtajan Janet Yellenin ja nimittää tilalle inflaatioon rennommin suhtautuvan henkilön.
Usko dollariin alkaa heiketä. Kiina näkee paikkansa tulleen ja julkistaa suunnitelman, jonka päämääränä on tehdä renminbistä maailmalle yhtä tärkeä reservivaluutta kuin dollarista. Samalla Kiina aloittaa vastatoimet Yhdysvaltojen tulleille.
TRUMP siirtää Lucen hahmotelmassa laivasto-osaston vain noin 20 kilometrin päähän Kiinan rannikosta. Se seilaa edelleen kansainvälisillä vesillä, mutta liikettä pidetään kireässä tilanteessa provokaationa.
Hetki ennen Yhdysvaltojen vuoden 2018 kongressin välivaaleja Kiina vastaa Trumpin provokaatioon. Kiina tekee mannertenvälisten ballististen ohjusten kokeen muistutuksena kyvystään iskeä Yhdysvaltoihin.
Kiinan näytös tuo republikaaneille voiton välivaaleissa.
Välivaalien jälkeen Trump päättää Lucen hahmotelmassa vetää Yhdysvallat virallisesti WTO:sta. Lisäksi hän ilmoittaa uusista tulleista sekä vaatimuksesta, jonka mukaan kaikkien kauppakumppaneiden pitää korvata mahdolliset kahdenkeskisen kaupan ylijäämät suorilla investoinneilla Yhdysvaltoihin.
Suhteet Kiinan kanssa romahtavat. Taiwanin presidentti Tsai Ing-Weninnostuu ja ilmoittaa itsenäisyysäänestyksestä vuodelle 2020. Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen pysyvän neutraalina.
Kiina ei katso toimintaa sivusta: se panee joukkonsa hälytystilaan ja ilmoittaa, että Taiwanin on joko yhdistyttävä Kiinan kanssa tai hyväksyttävä miehitys.
Jännittyneessä tilanteessa yhdysvaltalaisen hävittäjän erehdys Kiinan ilmatilaan riittää sodan alkamiseksi.
”EIHÄN noin tule tapahtumaan, mutta elementtejä hahmotelmassa on”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Kiinan nousu takaisin maailmanvallaksi ja Yhdysvaltojen reagointi siihen on Harvardin yliopiston professorin Graham Allisonin mukaan tämän maailmanajan suurin geopoliittinen kysymys. Se ohittaa tärkeydessä kaikki terroristijärjestöt ja sotilasvoimillaan pullistelevan Venäjän.
Allisonilla on dynamiikalle oma käsite, Thukydideen ansa. Thukydides kirjoitti Pelopennosolaissodan, selonteon Ateenan ja Spartan välisestä sodasta antiikissa. Ateenan nousu Spartan haastajaksi ja kilpailun pelko Spartassa teki sodasta Thukydideen mukaan väistämättömän.
Allisonin ryhmä teki Harvardissa selvityksen samanlaisista tilanteista 500 edellisen vuoden ajalta. He löysivät 16 tapausta, joissa uusi kilpailija nousi nopeasti haastamaan vanhan geopoliittisen vallan. 12 tapausta päättyi sotaan.
”Vaatii todella paljon työtä, että Kiinan nousu Yhdysvaltojen rinnalle toiseksi suurvallaksi voisi olla rauhanomainen projekti”, sanoo Aaltola.
”On toissijaista, tapahtuuko hegemoninen kamppailu 2020 vai 2050, mutta Yhdysvaltojen ja erityisesti Pentagonin realistinen visio on, että konfliktiin pitää olla valmistautunut.”
Yhdysvaltojen pitkän ajan strategiaan on kylmän sodan jälkeen kuulunut, että tasavahvan vastustajan nousu estetään.
Samalla Kiina on oppinut Aaltolan mukaan paljon Yhdysvalloilta. Kun hallitset meriä ja turvaat kauppareittejä, hallitset maailmaa. Tällä hetkellä maakauppareitit ovat Kiinan tärkein geopoliittinen painopiste.
SEKÄ Yhdysvalloissa että Kiinassa on Aaltolan mukaan nyt vallalla uusnationalismi.
”Tällaisessa ilmapiirissä reagoinnit voivat olla suurempia ja mustasukkaisempia kuin on oletettu.”
Vaikka Barack Obaman presidenttikaudella Kiinan nousua haluttiin myös padota, sitä haluttiin myös kannustaa niin, että maa integroituisi läntiseen maailmaan ja demokratisoituisi. Demokratioilla ei ole tapana sotia keskenään, ehkä siksi että kaikki päätöksenteko on suhteellisen hidasta, riitaista ja perustuu neuvotteluihin.
”Kiina ei ole demokratisoitumassa. Tämä ’lupaus’ ei ole pitämässä paikkaansa”, Aaltola sanoo.
WASHINGTONISSA käydään nyt nollasummapeliä, jossa Kiinan kasvu on Yhdysvalloilta pois ja sitä pitää jollain tavalla rajata, Aaltola sanoo.
”Kiinassa kasvu taas nähdään keskeisenä syynä sille, miksi maa on pysynyt niin vakaana ja yhden puolueen hallussa.”
Trumpin tapaan toimia näyttää Aaltolan mielestä kuuluvan maiden ristiriitojen kärjistäminen. Viimeksi kesäkuun lopussa yhdysvaltalainen verkkomedia Axios raportoi, että Trump suunnittelee 20 prosentin tuontitulleja teräkselle ja muille tuotteille. Valkoisessa talossa uskotaan Axioksen mukaan, että Trumpin ydinkannattajajoukko rakastaa kauppasotaa.
Heinäkuun alussa yhdysvaltalainen sotalaiva seilasi niin läheltä yhtä Etelä-Kiinan meren kiistellyistä saarista, että Kiina lähetti paikalle sota-aluksia ja -lentokoneita. Toukokuussa Yhdysvallat teki samanlaisen manööverin yhden Kiinan rakentaman tekosaaren lähellä.
Sota-alusten liikkeet ovat täsmälleen samanlaisia provokaatioita, jotka Lucen kuvittelemassa nykyistä, kireämmässä tilanteessa johtavat sotaan.
Myös Kiinan aggressiivisuus on lisääntynyt, mikä huolettaa Taiwanin ja Yhdysvaltain ohella myös Kiinan muita naapuri- ja lähimaita. Esimerkiksi Japanilla, Filippiineillä ja Vietnamilla on Kiinan kanssa aluekiistoja, ja alueen suurimman valtion sotilasmenojen jatkuva kasvu sekä tekosaarten rakentaminen koetaan yleisesti alueellisen konfliktin riskiä lisäävänä tekijänä.
SUURVALTAPOLITIIKAN paluu ei tapahdu ”rationaalisimmalla mahdollisella tavalla”, Aaltola sanoo. Esimerkiksi hän ottaa ydinaseiden käyttökynnyksen laskemisen, joka on ollut viime vuosien trendi.
”Esimerkiksi Venäjä näkee ydinaseet yhä enemmän taktisina, ei strategisina kauhun tasapainoon liittyvinä aseina.”
Yhdysvallat on myös aloittanut ydintriadinsa modernisoinnin, ja alustavissa suunnitelmissa on entistä taktisempia ydinaseita.
”Kiinassa on varmasti havaittu nämä kehityssuunnat ja tehty omat päätelmät. Kehitys on äärimmäisen huolestuttavaa”, sanoo Aaltola.
Aaltolan mukaan Kiinan ja Yhdysvaltojen sota lähitulevaisuudessa on mahdollinen.
”Valta maailmassa ei pääsääntöisesti vaihda omistajuutta ilman väkivaltaista kamppailua. 2020-skenaariot eivät maailman nykytilassa ole mahdottomia.”
Muutamaa tuntia myöhemmin Kiina ampuu ilmatilaansa eksyneen yhdysvaltalaishävittäjän alas. Trump määrää välittömästi rangaistukseksi ohjusiskun Kiinan laivastotukikohtaan Hainanilla.
Alle tunnin päästä kiinalainen ydinsukellusvene torpedoi ohjushävittäjä USS John S. McCainin.
Kaksi maailman mahtavinta maata on ydinsodan partaalla. Yhdysvaltojen ydinaseet ovat hälytystilassa, ja Kiina tietää, että aikaa kolmannen maailmansodan alkamisen estämiseksi ei ole paljon.
YLLÄ oleva tulevaisuuden näkymä on Edward Lucen kirjasta The Retreat of Western Liberalism. Luce on kirjailija ja Financial Timesin toimittaja ja kolumnisti.
Lucen näkymässä apu löytyy yllättävältä suunnalta. Kiinan johto pyytää Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia neuvottelemaan Trumpin kanssa ja puhumaan tämän pois kuilun reunalta. Putin on ”ehkä ainoa mies maailmassa, joka voi sen tehdä”.
Taiwanin poliittinen johto puolestaan ilmoittaa, että se on valmis aloittamaan alustavat keskustelut yhdistymisestä Kiinan kanssa. Yhdysvallat on tervetullut seuraamaan neuvotteluita tarkkailijana. Kiinalle tämä käy.
Putin kertoo Trumpille, että amerikkalaisia on kuollut alle sata. Kiinalaisia sotilaita on kuollut yli tuhat.
”Hyvä ystäväni Donald on näyttänyt maailmalle, että hän ei koskaan peräänny taistelusta”, Putin sanoo tiedotustilaisuudessa Trumpin kanssa Valkoisen talon edustalla.
Nobel odottaa jo. Vaikka Putin on saanut aikaiseksi vain aselevon, hän on estänyt maailmanlopun.
LUCE muistuttaa, että Kiinan ja Yhdysvaltojen sota vuonna 2020 ei ole ennustus, vaan ”uskottava hahmotelma” siitä, mihin suuntaan Trump vie Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa.
Vähintäänkin se on kuvitelma siitä, kuinka pienillä askelilla maailmantalouden kaksi jättiä voivat ajautua aseelliseen konfliktiin.
Tilanteen eskaloituminen alkaa Lucen hahmotelmassa kauppapolitiikasta.
”Suojaus johtaa suureen vaurauteen ja voimaan”, Trump sanoi virkaanastujaispuheessaan. Trump päättää Lucen hahmotelmassa vähitellen lisätä tullimaksuja kiinalaisille tuotteille.
Kiina valittaa tulleista onnistuneesti Maailman kauppajärjestöön WTO:hon. Trump vähät välittää.
Trump on saanut kongressissa myös läpi lupaamansa veronkevennykset. Taloudella menee lujaa. Yhdysvaltojen keskuspankki aloittaa rahapolitiikan kiristämisen välttääkseen talouden ylikuumentumisen ja inflaation kiihtymisen.
Trump erottaa keskuspankin pääjohtajan Janet Yellenin ja nimittää tilalle inflaatioon rennommin suhtautuvan henkilön.
Usko dollariin alkaa heiketä. Kiina näkee paikkansa tulleen ja julkistaa suunnitelman, jonka päämääränä on tehdä renminbistä maailmalle yhtä tärkeä reservivaluutta kuin dollarista. Samalla Kiina aloittaa vastatoimet Yhdysvaltojen tulleille.
TRUMP siirtää Lucen hahmotelmassa laivasto-osaston vain noin 20 kilometrin päähän Kiinan rannikosta. Se seilaa edelleen kansainvälisillä vesillä, mutta liikettä pidetään kireässä tilanteessa provokaationa.
Hetki ennen Yhdysvaltojen vuoden 2018 kongressin välivaaleja Kiina vastaa Trumpin provokaatioon. Kiina tekee mannertenvälisten ballististen ohjusten kokeen muistutuksena kyvystään iskeä Yhdysvaltoihin.
Kiinan näytös tuo republikaaneille voiton välivaaleissa.
Välivaalien jälkeen Trump päättää Lucen hahmotelmassa vetää Yhdysvallat virallisesti WTO:sta. Lisäksi hän ilmoittaa uusista tulleista sekä vaatimuksesta, jonka mukaan kaikkien kauppakumppaneiden pitää korvata mahdolliset kahdenkeskisen kaupan ylijäämät suorilla investoinneilla Yhdysvaltoihin.
Suhteet Kiinan kanssa romahtavat. Taiwanin presidentti Tsai Ing-Weninnostuu ja ilmoittaa itsenäisyysäänestyksestä vuodelle 2020. Trump ilmoittaa Yhdysvaltojen pysyvän neutraalina.
Kiina ei katso toimintaa sivusta: se panee joukkonsa hälytystilaan ja ilmoittaa, että Taiwanin on joko yhdistyttävä Kiinan kanssa tai hyväksyttävä miehitys.
Jännittyneessä tilanteessa yhdysvaltalaisen hävittäjän erehdys Kiinan ilmatilaan riittää sodan alkamiseksi.
”EIHÄN noin tule tapahtumaan, mutta elementtejä hahmotelmassa on”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.
Kiinan nousu takaisin maailmanvallaksi ja Yhdysvaltojen reagointi siihen on Harvardin yliopiston professorin Graham Allisonin mukaan tämän maailmanajan suurin geopoliittinen kysymys. Se ohittaa tärkeydessä kaikki terroristijärjestöt ja sotilasvoimillaan pullistelevan Venäjän.
Allisonilla on dynamiikalle oma käsite, Thukydideen ansa. Thukydides kirjoitti Pelopennosolaissodan, selonteon Ateenan ja Spartan välisestä sodasta antiikissa. Ateenan nousu Spartan haastajaksi ja kilpailun pelko Spartassa teki sodasta Thukydideen mukaan väistämättömän.
Allisonin ryhmä teki Harvardissa selvityksen samanlaisista tilanteista 500 edellisen vuoden ajalta. He löysivät 16 tapausta, joissa uusi kilpailija nousi nopeasti haastamaan vanhan geopoliittisen vallan. 12 tapausta päättyi sotaan.
”Vaatii todella paljon työtä, että Kiinan nousu Yhdysvaltojen rinnalle toiseksi suurvallaksi voisi olla rauhanomainen projekti”, sanoo Aaltola.
”On toissijaista, tapahtuuko hegemoninen kamppailu 2020 vai 2050, mutta Yhdysvaltojen ja erityisesti Pentagonin realistinen visio on, että konfliktiin pitää olla valmistautunut.”
Yhdysvaltojen pitkän ajan strategiaan on kylmän sodan jälkeen kuulunut, että tasavahvan vastustajan nousu estetään.
Samalla Kiina on oppinut Aaltolan mukaan paljon Yhdysvalloilta. Kun hallitset meriä ja turvaat kauppareittejä, hallitset maailmaa. Tällä hetkellä maakauppareitit ovat Kiinan tärkein geopoliittinen painopiste.
SEKÄ Yhdysvalloissa että Kiinassa on Aaltolan mukaan nyt vallalla uusnationalismi.
”Tällaisessa ilmapiirissä reagoinnit voivat olla suurempia ja mustasukkaisempia kuin on oletettu.”
Vaikka Barack Obaman presidenttikaudella Kiinan nousua haluttiin myös padota, sitä haluttiin myös kannustaa niin, että maa integroituisi läntiseen maailmaan ja demokratisoituisi. Demokratioilla ei ole tapana sotia keskenään, ehkä siksi että kaikki päätöksenteko on suhteellisen hidasta, riitaista ja perustuu neuvotteluihin.
”Kiina ei ole demokratisoitumassa. Tämä ’lupaus’ ei ole pitämässä paikkaansa”, Aaltola sanoo.
WASHINGTONISSA käydään nyt nollasummapeliä, jossa Kiinan kasvu on Yhdysvalloilta pois ja sitä pitää jollain tavalla rajata, Aaltola sanoo.
”Kiinassa kasvu taas nähdään keskeisenä syynä sille, miksi maa on pysynyt niin vakaana ja yhden puolueen hallussa.”
Trumpin tapaan toimia näyttää Aaltolan mielestä kuuluvan maiden ristiriitojen kärjistäminen. Viimeksi kesäkuun lopussa yhdysvaltalainen verkkomedia Axios raportoi, että Trump suunnittelee 20 prosentin tuontitulleja teräkselle ja muille tuotteille. Valkoisessa talossa uskotaan Axioksen mukaan, että Trumpin ydinkannattajajoukko rakastaa kauppasotaa.
Heinäkuun alussa yhdysvaltalainen sotalaiva seilasi niin läheltä yhtä Etelä-Kiinan meren kiistellyistä saarista, että Kiina lähetti paikalle sota-aluksia ja -lentokoneita. Toukokuussa Yhdysvallat teki samanlaisen manööverin yhden Kiinan rakentaman tekosaaren lähellä.
Sota-alusten liikkeet ovat täsmälleen samanlaisia provokaatioita, jotka Lucen kuvittelemassa nykyistä, kireämmässä tilanteessa johtavat sotaan.
Myös Kiinan aggressiivisuus on lisääntynyt, mikä huolettaa Taiwanin ja Yhdysvaltain ohella myös Kiinan muita naapuri- ja lähimaita. Esimerkiksi Japanilla, Filippiineillä ja Vietnamilla on Kiinan kanssa aluekiistoja, ja alueen suurimman valtion sotilasmenojen jatkuva kasvu sekä tekosaarten rakentaminen koetaan yleisesti alueellisen konfliktin riskiä lisäävänä tekijänä.
SUURVALTAPOLITIIKAN paluu ei tapahdu ”rationaalisimmalla mahdollisella tavalla”, Aaltola sanoo. Esimerkiksi hän ottaa ydinaseiden käyttökynnyksen laskemisen, joka on ollut viime vuosien trendi.
”Esimerkiksi Venäjä näkee ydinaseet yhä enemmän taktisina, ei strategisina kauhun tasapainoon liittyvinä aseina.”
Yhdysvallat on myös aloittanut ydintriadinsa modernisoinnin, ja alustavissa suunnitelmissa on entistä taktisempia ydinaseita.
”Kiinassa on varmasti havaittu nämä kehityssuunnat ja tehty omat päätelmät. Kehitys on äärimmäisen huolestuttavaa”, sanoo Aaltola.
Aaltolan mukaan Kiinan ja Yhdysvaltojen sota lähitulevaisuudessa on mahdollinen.
”Valta maailmassa ei pääsääntöisesti vaihda omistajuutta ilman väkivaltaista kamppailua. 2020-skenaariot eivät maailman nykytilassa ole mahdottomia.”
- Yhdysvaltain ja Kiinan suhteetSeuraa
- KiinaSeuraa
- YhdysvallatSeuraa
- Etelä-Kiinan meriSeuraa
- Kiinan ja Japanin saarikiistaSeuraa
- Donald TrumpSeuraa
