maanantai 2. tammikuuta 2017

Pohjois-Korea, kyberiskut, Venäjän ja Naton yhteenotto – Amerikkalaislehti listasi vuoden 2017 seitsemän pahinta uhkaa...

Alla olevassa artikkelissa kaikki uhkat ovat todellisia - valitettavasti.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat

Pohjois-Korea, kyberiskut, Venäjän ja Naton yhteenotto – Amerikkalaislehti listasi vuoden 2017 seitsemän pahinta uhkaa

Suurin mahdollinen kasvava uhka on Pohjois-Korea, listaa Foreign Policy

FOREIGN Policy -lehti on laatinut jälleen uhka-arvionsa tulevalle vuodelle.

Kaikkiaan lehden listauksessa on 30 mahdollista konfliktia, jotka voivat kärjistyä ensi vuoden aikana erityisen pahaksi. Lehti perustaa arvionsa laajaan kyselytutkimukseen.

Nämä seitsemän uhka-arviota ovat selvityksen mukaan kaikkein vaarallisimmat. Uhka-arvioiden täydennykset on laatinut HS.

1. Pohjois-Korea

POHJOIS-KOREA on kehittänyt vuosikausia ohjusteknologiaansa sekä ydinaseita. Tilanne saattaa kärjistyä sotilaalliseksi yhteenotoksi esimerkiksi ohjuskokeiden tai provosointien vuoksi. Potentiaalisesti konflikti voisi kärjistyä maailmanlaajuiseksi, sillä Yhdysvallat puolustaa Japania ja Etelä-Koreaa Pohjois-Korean mahdolliselta hyökkäykseltä. Vastaavasti Kiina on ollut lähes ainoa Pohjois-Korean ainoa tukija, eikä se halua diktatuurin nykyisen hallinnon kaatuvan.

2. Venäjän ja Naton yhteenotto

TILANNE sotilasliitto Naton ja Venäjän välillä saattaa kärjistyä joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti. Osapuolten suhteet ovat olleet jäiset sen jälkeen kun Venäjä tuki sotaa Ukrainassa ja valtasi Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Niin Venäjä kuin Natokin ovat kalistelleet Euroopassa aseitaan Ukrainan sodan jälkeen. Venäjä on luokkannut lukuisia kertoja myös Natoon kuulumattoman Suomen ilmatilaa.

3. Tuhoisa kyberhyökkäys kriittiseen infrastruktuuriin

HYVINKIN tuhoisaa kyberhyökkäystä on pidetty mahdollisena jo pitkään. Esimerkiksi Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää vakavista tietomurroista amerikkalaisten palvelimille. Aktiivisia rintamalla ovat olleet myös esimerkiksi Kiina sekä Pohjois-Korea.

4. Tuhoisa terrori-isku

MASSIIVINEN terrori-isku, jonka tekijänä ovat joko ulkomaiset tai kotimaiset terroristit. Yhtenä suurimpana uhkana on pidetty terroristi-järjestö Isisiä, joka on kylvänyt kauhua niin Euroopassa kuin Syyriassa ja Irakissakin. Taistelukentillä Isis on menettänyt kuluneen vuoden aikana tuntuvasti asemiaan, mutta järjestö kykenee edelleen terrori-iskuihin.

5. Talebanin nousu Afganistanissa

ISLAMISTINEN Taleban-järjestö saatiin jo lähes lyötyä Afganistanissa, mutta järjestö on jälleen vahvistanut asemiaan. Vaarana on, että laajamittainen väkivalta ja epävakaus lisääntyvät jälleen erityisesti Afganistanissa Talebanin toimesta. Myös Afganistanin hallinnon luhistuminen on mahdollista.

6. Väkivallan lisääntyminen Turkissa ja sen lähimaissa

VÄKIVALTA saattaa lisääntyä entisestään Turkin ja kurdien välillä. Aseellisten ryhmien yhteenotot ovat vaarallisia myös lähimaissa Iranissa, Irakissa ja Syyriassa. Turkki on osallistunut yhä voimakkaammin Syyrian sotaan ja haluaa levittää vaikutusvaltaansa alueella.

7. Syyrian sodan leviäminen

Lukuisista rauhanneuvotteluyrityksistä huolimatta Syyrian sota ei näytä edelleenkään loppuvan. Sotaan on liittynyt mukaan yhä useampi maa, kuten suurvallat Yhdysvallat ja Venäjä. Sotaa saattaa kärjistää entisestään sotilaallisesti tilanteeseen osallistuvat ulkovallat.

Loput uhka-arviot voi lukea Foreign Policyn artikkelista tästä linkistä.

Toiveklassikon asemaan noussut Juhani Ahon Rautatie vuodelta 1973...

Rautatie! Se tuli taas ja oli mukava katsoa. Se on vielä jonkin aikaa Yle Teemalla katsottavissa - suosittelen.
Näyttelijöiden - Anja Pohjola ja Leo Jokela - upeat roolisuoritukset...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Rautatie – tv-elokuvien klassikossa junaa ihmettelevät Leo Jokela ja Anja Pohjola
JULKAISTU 24 PÄIVÄÄ SITTEN.
JAA:15

Anja Pohjola, Leo Jokela ja Mauri Saikkonen tv-elokuvassa Rautatie. Kuva: YLE
HARTO HÄNNINEN


Syrjäisessä torpassaan Liisa ja Matti kuvittelevat rautahevon olemusta ja päättävät kesän koittaessa lähteä sitä katsomaan.

Kino Suomi: Rautatie
TulossaTo 29.12. klo 22.00

Yle TeemaTulossa katsottavaksi Yle Areenaan

Kun Juhani Aho kirjoitti pienoisromaaninsa vuonna 1884, olivat junat ja rautateitten rakentaminen yleisiä puheenaiheita, joista oltiin mieltä puolesta ja vastaan. Ahon teoksessa uutta ihmettä lähtevät katsomaan syrjäisen torpan asukit, joiden elämään rautatie ei tarjoa mitään muutosta.

Televisioteatteri oli voimissaan 1970-luvun alussa, ja pölyttyneistä studiotuotannoista oli siirrytty ulkokuvauksiin. Kari Franck oli kiinnitetty ohjaajaksi jo 1960-luvun lopulla, ja 1970-luvulla hän ohjasi merkittäviä suomalaiskansallisia teoksia televisiolle, kuten Pietari Hannikaisen Silmänkääntäjä (1972) ja Pentti Haanpään Isännät ja isäntien varjot (1976). Noiden välissä syntyi toiveklassikon asemaan noussut Rautatie vuonna 1973.

Tv-elokuva alkaa talvisten hankien keskeltä, kun Matti saa ensi kerran kuulla rautahevosesta eli höyryveturista, joka juostessaan syö halkoja. Liisa-rouva ei Matin kertomusta usko. Mielikuva ei jätä miestä rauhaan, ja lisää tietoa on hankittava rovastilta ja ruustinnalta.

Lopulta on lähdettävä katsomaan, että tietäisi mihin uskoa.

Franckin ohjaus on hienovaraisen realistinen ja lepää paljolta loistavien näyttelijöiden varassa. Leo Jokelan pienieleinen näyttelijäntyö rakentaa Matista moniulotteisen ja uskottavan hahmon, jolle nauraa hyväntahtoisesti ja vilpittömästi. Anja Pohjolan Liisa on kotona topakka mutta maailman ihmeen äärellä arka ja varovainen.

Sivurooleissakin nähdään pieniä ja kipakoita karaktäärejä, kuten Tarja-Tuulikki Tarsalan ruustinna, Kristiina Halkolan postineiti, Mauri Saikkosen junajuoppo ja Sakari Halosen rovasti. Pääparin karisma peittää kuitenkin pienemmät roolisuoritukset nopeasti alleen.
Kuva: Yle Kuvapalvelu
Rautatie (1973) Ohjaus Kari Franck. Dramatisointi Juhani Ahon Rautatien mukaan Matti Rossi. Leikkaus Jyrki Rapp. Kuvaus Heimo Meriheinä. Äänitys Urpo Hyvärinen. Rooleissa Leo Jokela, Anja Pohjola, Sakari Halonen, Tarja-Tuulikki Tarsala, Jaakko Haapanen, Markku Riikonen, Kristiina Halkola, Eero Melasniemi, Mauri Saikkonen, Sinikka Sokka. Tuotanto Yle Televisioteatteri.
RAUTATIET
HÖYRYVETURIT
JUNAMATKAILU
KLASSIKOT
JUHANI AHO
FILMATISOINTI (TOISENLAISEKSI MUUTTAMINEN)
LEO JOKELA
ANJA POHJOLA
KARI FRANCK

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Suomi nyt > Presidentti huolissaan turvallisuudesta: Kuljemme nyt varjojen maailmassa...

Kuuntelin ja katselin hetki sitten Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen - tarkkaan. 

Alla olevassa artikkelissa todetaan muun muassa: 

Niinistön mukaan Eurooppa joutuu nyt puolustamaan perinteisiä arvojaan omien rajojensa sisällä. Presidentin mielestä unionia tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin, vaikka se on heikompi ja hajanaisempi kuin koskaan. 

– EU on menettänyt asemiaan kansainvälisessä politiikassa... 

________________________________________________________________ 

"Kuljemme nyt varjojen maassa." hän myös toteaa. Oikeastaan varjojen maailmassa.

Miksi? 

Siksi, että Euroopan osalta kaikki lähti liikkeelle vuonna 2014 Venäjän valloitettua "pienten vihreiden, tunnuksettomien miesten" avulla Krimin Ukrainalta, Venäjän iskiessä epäsovun kiilaa EU-maiden välille, Venäjän aloitettua Itä-Ukrainan separatistien, kapinallisten tukemisen, Venäjän lisätessä sotilaallista jännitettä Baltiassa ja Itämeren alueella siirtämällä hyökkäysasearsenaalia mm. Kaliningradiin, jne. ... 

Muun muassa edellä mainitut tosiasiat Niinistö olisi voinut avoimesti tuoda esiin uudenvuodenpuheessaan ehkä sivulauseessa mainiten Naton roolin osassa em. taphatumissa. 

Hiukan jäi sellainen puolivillainen olo puheesta. Kyllä tuon Venäjän roolin olisi voinut tuoda esiin, koska presidenttimme tuntuu mediatietojen perusteella olevan hyvissä puheväleissä itänaapurimme nykyisen presidentin kanssa.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Presidentti huolissaan turvallisuudesta: Kuljemme nyt varjojen maailmassa

Tasavallan presidentti kantoi uudenvuodenpuheessaan huolta turvallisuudesta. Satavuotiaassa Suomessa hän kehottaa muistamaan myös ne, jotka eivät jaksa juhlia.
Sauli Niinistö





Presidentti Sauli Niinistö
Yle
Kenellekään oli tuskin yllätys, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi perinteisen uudenvuodenpuheensa nostamalla esiin alkaneena vuonna satavuotisjuhliaan viettävän Suomen. Presidentti uskoo juhlavuoden sykähdyttävän kaikkia ikäluokkia, myös nuoria.
– Moni nuorikin varmaan havahtuu – ai tää onkin näin tärkeää, ylävitoset Suomelle! Niinistö hehkutti.
Mutta presidentti kehottaa muistamaan myös niitä, joiden elämä on liian vaikeaa juhlahumuun.
– Satavuotiaan Suomen yksi tärkeä sanoma voisi olla: sinä voit hyvin, kun kukaan ei voi pahoin. Siis auta, minkä voit. Tunne kohtuudella vastuusi, edes omasta itsestäsi. Siis tee, minkä kykenet.

"Me kuljemme nyt varjojen maassa"

Niinistö otti puheessaan esiin Syyrian kriisin ja Eurooppaa vaivaavan terrorismin.
– Me kuljemme nyt varjojen maassa, tässä maailmassa. Jokainen päivä tuo sanomaa julmuudesta ja kuolemasta, milloin Alepposta, milloin Berliinistä, mistä seuraavaksi.
Istanbulin yökerhoisku ei ollut vielä tiedossa, kun puhe tallennettiin. Puheessaan presidentti pysähtyi pohtimaan mitä tehdä, jos vastakkain asettuvat kollektiivinen turvallisuus ja yksilön oikeudet.
– Monesti jälkikäteen kysytään, miksi aikanaan ei tehty tarpeeksi terroristin pysäyttämiseksi. Huono vastaus on, ettei ole ollut riittävästi toimivaltuuksia. Sellainen vastaus välittää voimattomuuden tunnetta.

"Eurooppa heikompi ja hajanaisempi kuin koskaan"

Niinistön mukaan Eurooppa joutuu nyt puolustamaan perinteisiä arvojaan omien rajojensa sisällä. Presidentin mielestä unionia tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin, vaikka se on heikompi ja hajanaisempi kuin koskaan.
– EU on menettänyt asemiaan kansainvälisessä politiikassa. Nyt on enteilty, että presidentit Putin ja Trump tulevat käymään keskustelua Euroopasta yli Euroopan. EU ei voi olla poissa niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta järjestellään, Niinistö paalutti.
Presidentti kysyy mikä on tärkeintä eurooppalaisille ihmisille ja perheille ja vastaa itse: saada elää rauhassa ja turvassa.

Tukea puolustusyhteistyölle

Niinistön mielestä toissa vuoden muuttoliike näytti, miten EU-maat kääntyivät toisiaan vastaan, kun erillisratkaisuja tehtiin. Satunnaisetujen noukkiminen koituu lopulta saajan tappioksi. EU on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
Vähitellen käynnistyneelle unionin puolustusyhteistyölle presidentti antaa tukensa.
– Keskusteluun ei kannata lähteä niin, että ensiksi määritellään, mitä yhteistyö ei ole. Parempi on edetä askel askeleelta ja katsoa, minne asti matka mutkitta vie, Niinistö hahmotteli.

"Hyvää juhlavuotta ja Jumalan siunausta"

Varjojen maailmassakin on presidentin mielestä toivoa.
– Jos on ymmärrystä ja osallisuutta kansassa, ihmiskunnassa tai luomakunnassa, varjo väistyy, pohti Niinistö hiukan arvoituksellisesti.
– Haluan toivottaa teille kaikille hyvää Suomen 100-vuotisjuhlavuotta sekä Jumalan siunausta, päätti tasavallan presidentti hyvinkin perinteisesti.

Laita taloutesi kerralla kuntoon ...


Alla olevassa - hiukan pitkähkössä - artikkelissa on hyviä vinkkejä, suosittelen luettavaksi.


Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


Laita taloutesi kerralla kuntoon – listasimme lupaukset, jotka maksavat itsensä moneen kertaan takaisin



Advertisement
Oman talouden järkeistämisessä onnistuu paljon paremmin, kun pohjalla on tarkka suunnitelma ja kun löysä raha siirtyy automaattisesti säästöön ja sijoituskohteisiin.
Taas on uusi vuosi eli se aika vuodesta, kun lupaamme jotain, josta emme todennäköisesti pidä kiinni. Uudenvuodenlupaukset tehdään usein epäsuunnitelmallisesti kuluvan vuoden viime hetkillä juhlahumussa, joten ei olekaan ihme, että ne jäävät usein vain suunnitelman tasolle.

Mutta entä jos tänä vuonna tekisit lupauksen, jonka hyödyistä nautit loppuelämäsi ja joka helpottaa kerralla myös kaikkien muiden lupausten ja suunnitelmien toteuttamista?

Talous kuntoon kerralla – siinä iso lupaus, jonka kolme sijoittamisen, säästämisen ja oman talouden suunnittelun asiantuntijaa pureskelevat alla sopiviin paloihin kaikille taloudestaan kiinnostuneille.

Vinkit ovat suunnattu ennen kaikkea niille, jotka eivät ole toistaiseksi juurikaan suunnitelleet talouttaan, säästäneet tai sijoittaneet. Niiden avulla kuka tahansa voi aloittaa uuden vuoden tavalla, jota ei taatusti jää katumaan.

Arvioi, suunnittele, säästä ja sijoita – tässä järjestyksessä.

1. Arvioi menot ja tulot ja huolehdi ensin asumiskustannuksista

Kaikki alkaa oman talouden arvioinnista eli säännöllisten tulojen ja menojen realistisesta arvioinnista, sanoo Helsingin kaupungin talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi.

– Minimivaatimuksena on kynä ja paperi tai tietokone. Aluksi on tärkeää, että seuraa menojaan päivittäin huijaamatta, jotta ne eivät karkaa hyppysistä. Monilla oma talous alkaa livetä vapaa-aikaan liittyvissä menoissa.

Menot pitää sopeuttaa tuloihin eikä toisin päin, tai muuten houkutus kääntyä kulutusluottojen puoleen kasvaa. Yli 20 vuotta talous- ja velkaneuvontaa tehnyt Passi kertoo, että velkaantuminen on nykyään yhä useammin omaehtoista.

– Nykyään houkutus ottaa luottoa on suuri, mistä ei voi silti syyttää pelkästään luotonottajaa vaan myös luotonantajia, jotka myöntävät liian helposti kulutusluottoja.

Nykyään talousasioissa käännytään harvemmin läheisten puoleen. Muutaman tuhannen euron lainaa ei haeta perheeltä vaan luotonantajalta, jolloin riski luottohäiriömerkintään kasvaa. Harvat, erityisesti nuoret, ymmärtävät tähän liittyvät riskit.

– Jos velat jäävät hoitamatta ja saa luottohäiriömerkinnän, niin silloin ei saa välttämättä enää opintolainaa, kännykkäliittymää tai vuokra-asuntoa. Ongelmiin voi joutua vain 20 euron maksamattomasta kännykkälaskusta. Kerrannaisvaikutukset ovat nuorille tietyissä tilanteissa kohtuuttomat.

2. Suunnittele kuin yritysjohtaja

Hallinnassa oleva vankka talous heijastuu positiivisesti harrastuksiin, työhön ja ihmissuhteisiin ja luo varmuutta, turvaa ja uusia mahdollisuuksia. Silloin on myös helpompi tehdä muita lupauksia, kun tietää, että niissä onnistuminen ei jää resursseista kiinni.

Ilman määrätietoista suunnittelua oma talous rullaa helposti auto-ohjauksella ja intuitiolla: rahaa käytetään, kun sitä on, ja kun raha loppuu, vingutetaan visaa.

Säästöjä kerääntyy niin taskunpohjalle kuin käyttötilillekin, josta ne tosin usein käytetään ensihädässä helposti kulutukseen. Ja silloin kuin malttaa säästää ja sijoittaa, jää se usein spurtiksi, vaikka säästämisessä on kyse maratonjuoksusta, joka voitetaan kestävyydellä ja itsekurilla.

Talouden suunnittelussa erinomainen työkalu on SMART-kriteeristö (specific, measurable, assignable, realistic, time-related), jonka mukaan asetetussa tavoitteessa onnistuu, kun se on tarkka, mitattavissa oleva, saavutettavissa oleva, realistinen ja aikataulutettu.

Yritykset ovat käyttäneet menetelmää menestyksekkäästi jo 1980-luvulta asti, mutta se sopii ihan yhtä hyvin henkilökohtaisen talouden hoitamiseen.

Esimerkiksi tavoite ”säästän vuodessa 2 000 euroa eli 166 euroa kuussa 2 600 euron kuukausipalkastani” täyttää SMART-kriteeristön toisin kuin epäselvä ”jatkossa säästän osan palkastani”.

Taloussuunnitelmat kariutuvat epätarkkuuden lisäksi laiskuuteen ja unohtamiseen. Siksi onkin tärkeää, että automatisoi taloudenhoitonsa.

Tämä onnistuu avaamalla säästötilin tai useampia, joille tietyn osan palkasta voi määrittää siirtymään joka kuukausi automaattisesti. Säästötileille menevien säästöjen lisäksi lahjoitukset, laskut ja sijoitukset kannattaa järjestellä siirtymään automaattisesti.

Parasta tässä järjestelyssä on se, että kun sen on kerran tehnyt, ei sitä kovin helposti enää pura.

Tähän perustuu myös kuukausilahjoittamisen tehokkuus; kun kerran suostuu lahjoittamaan kuukausittain kymmenen euroa hyväntekeväisyyteen, ei järjestelyä myöhemmin enää viitsi tai ehdi purkaa. Vuosien mittaan pienistä lahjoituksista kasvaa merkittävä summa.

Kun oma taloudenhoito on ensin suunniteltu SMART-kriteeristön mukaisesti ja sitten automatisoitu, ei löysää rahaa jää tuhlailuun. Raha-asiat hoituvat itsestään arvojärjestyksessä, jolloin myös vapaa-ajasta tulee huolettomampaa.

3. Älä säästä kuin suomalainen keskimäärin

Suomalaisten kotitalouksien keskimääräinen säästämisaste eli säästön osuus käytettävissä olevasta tulosta oli Tilastokeskuksen tietojen mukaan negatiivinen kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Säästämisaste oli -0,8 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskimäärin suomalaisille ei jäänyt rahaa säästöön ja kulutusta lisäksi vielä paikattiin luotolla tai vanhoilla säästöillä.

Tieto on huolestuttava, ainakin kun kuuntelee, mitä mieltä varallisuusvalmentaja ja talousasiantuntija Terhi Majasalmi on säästämisestä.

Majasalmi, joka itse on säästänyt ja sijoittanut 16-vuotiaasta asti, tunnetaan muun muassa Totuus taloudestasi -kirjan kirjoittajana ja rahaa sekä taloutta koskevista luennoistaan ja blogiteksteistään.

Majasalmi ylläpitää myös Vauras nainen -yhteisöä, jonka tavoitteena on saada naiset kiinnostumaan omasta taloudestaan ja saamaan se tasapainoon niin, että aikaa jää unelmien toteuttamiseen.

Uuden vuoden alkua Majasalmi pitää useista syistä hyvänä ajankohtana kartoittaa oma talous.

– Vuoden alussa on erinomainen aika tehdä katsaus omaan talouteen ja budjetoida vuodelle tulot ja menot. Tällöin on helpompi ottaa jo etukäteen huomioon mahdolliset muutokset omissa tuloissa myös menopuolella. Lisäksi säästötavoite tulee myös kirjattua itselle ylös.

Paljonko sitten kannattaisi säästää? Ihan alkuun vähintään kuuden kuukauden kiinteiden menojen kokoinen puskuri pahojen päivien varalta, sanoo Majasalmi.

– Esimerkiksi autoa ei välttämättä kannata lähteä myymään, jos tulot hetkellisesti notkahtavat, jos autoa todella tarvitsee. Elämäntilanne vaikuttaa, mutta myös se, minkälaisia kuluja haluaa ottaa itselleen kannettavakseen.

Majasalmen säästösuositus näyttää Tilastokeskuksen lukujen valossa melko hurjalta, mutta on lopulta täysin realistinen useimmille suomalaisille.

– Itse suosittelen säästämään koko ajan 10 prosenttia bruttotuloista. Nämä säästöt menevät vararahastoon sekä sen jälkeen sijoitusvarallisuudeksi.

Rahaa ei siis ole tarkoitus jättää tilille, vaan käyttää se myöhemmin sijoittamiseen.

– Tulevaisuudessa sijoittamisesta saatuja tuloja voi käyttää elämisen kustannusten maksamiseen. Loma- ja unelmasäästäminen tehdään tämän säästämisen päälle.

Säästää voi myös kilpailuttamalla sähkö- ja muut sopimukset, puhelin- ja nettiliittymän ja vakuutukset sekä korvaamalla lukuisat viihde- ja suoratoistopalvelutilit perhetileillä.

Esimerkiksi musiikkipalvelu Spotifyn perhetili maksaa vain hieman yksilötiliä enemmän, mutta sillä jopa kuusi henkilöä voi käyttää palvelua. Netflixiä ja muita suoratoistopalveluita taas voi käyttää useampi henkilö, vaikka tilejä olisikin vain yksi.

4. Sijoita tasasummin kuukausittain, myy vain kolmesta syystä

Sijoittamisesta ja sen aloittamisesta varhaisella iällä harva tietää Suomessa Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjua enemmän. Oksaharju kiinnostui sijoittamisesta jo 13-vuotiaana ja on sittemmin profiloitunut asiantuntijaksi, jonka kirjoja ja kolumneja lukevat ammattisijoittajien lisäksi lukuisat tavalliset suomalaiset.

Oksaharju kannustaa kaikkia kykeneviä sijoittamaan – mutta sitä ennen säästämään.

– Velkarahalla ei pidä lähteä luistelemaan liikenteeseen, ainakaan vasta-alkajana, Oksaharju sanoo.

Ensin tarvitaan suunnitelma, jotta ei käy niin, että sijoittamispäätökset tehdään nopeatahtisen uutisoinnin perusteella. Suunnitelman tekemättä jättämistä ja sijoittamispäätösten muuttamista uutisten perusteella Oksaharju pitää tyypillisimpinä uuden sijoittajien virheinä.

Nopea rikastuminen kannattaa unohtaa, ja miljonääriksi haluaville Oksaharju suositteleekin vain arpakuponkeja.

– Jos haluaa vaurastua vuosien mittaan kansantalouden ja yritysten kasvun tahdissa, on perusteltua suunnata osakemarkkinoille.

Pörssissä isoihin tuottoihin pääsee parhaiten, kun aloittaa sijoittamisen varhaisella iällä.

– Näin korkoa korolle -mekanismi ehtii toimia kunnolla, Oksaharju tarkentaa.

Oksaharju suosittelee aloittamaan sijoittamisen säästämällä tasasumman kuukausittain ja sijoittamalla tämän esimerkiksi rahastoihin.

– Tällä tavalla tuotto-odotukseksi kuitenkin muodostuu yleensä korkeintaan pörssin yleisindeksin tuotto ennen kuluja. Jos sijoittaja haluaa pyrkiä nopeammalle ohituskaistalle, hän voi säästää muutaman sata euroa kerralla sivuun ja ostaa yksittäisten yhtiöiden osakkeita.

Suositeltavaa on myös sijoitusten ajallinen hajauttaminen, vaikka säästörahat polttaisivatkin taskussa ja mieli tekisi ostaa heti koko rahalla osakkeita.

– Hajauttamalla sijoitusten tekeminen ei ainakaan kokonaisuudessaan voi osua mahdollisimman huonoon ajankohtaan. Oikea aika innostua pörssistä on silloin, kun osakkeet eivät kiinnosta juuri ketään. Viimeksi sellainen tilanne vallitsi finanssikriisissä vuonna 2009.

Myös sijoittamista kannattaa automatisoida. Tämä onnistuu esimerkiksi suoraveloituksella matalan kulun passiiviseen indeksirahastoon.

– Näin rahaston indeksiosuuksia tulee ostetuksi silloin, kun kurssit ovat ylhäällä, alhaalla ja kaikkea siltä väliltä. Sijoittaja siis saa kuukausistrategialla suurin piirtein pörssin keskimääräisen tuoton ilman tarvetta seurata markkinoita.

Jos sijoittamisstrategia on lisäsijoitusten ostaminen tasasummalla joka kuukausi, ei pörssiä tarvitse seurata pörssihain tavoin taukoamatta. Oksaharjun mukaan tällaiselle sijoittajalle riittää salkkuyritysten osavuosiseuranta.

– Jos kuulumiset ovat hyviä, osakekurssi kyllä pitää huolen itsestään. Jos sijoittaja valitsee kuukausisäästämisen strategian, hänen on parempi olla seuraamatta markkinoiden menoa, koska siitä voi olla ainoastaan haittaa.

Uusi vuosi on erinomainen aika aloittaa sijoittaminen ja yleisemmin aloittaa oman talouden suunnittelu. Sijoitusstrategiaa ei kuitenkaan tarvitse lähteä silloin suotta muuttamaan, eikä osakkeita pidä Oksaharjun mukaan muutenkaan myydä kuin kolmesta syystä.

– Myy, jos yrityskohtainen kriisi iskee. Myy, jos toimialan ansaintamalli kohtaa pysyvän murroksen, josta yritys ei selviä todennäköisenä voittajana. Myy, jos osakkeen hinta karkaa uusiin ulottuvuuksiin, joita ei voi enää järjellä selittää.

Jari Korkki: Voitto kuntavaaleissa – ylämummossa helisee...

Suomen nuorten vihdoinkin otettua jääkiekossa voiton viime yönä Kanadassa, on syytä irrotella vuoden 2017 ensimmäisessä Blogitekstissäni Jari Korkin rennolla tekstillä...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:


Jari Korkki: Voitto kuntavaaleissa – ylämummossa helisee

Toimitusrobotti Voitto ravisti apinan selästään jo NHL:n joulukierroksilla ja rasvaa nyt suksiaan kuntavaalien tulosiltaan, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.
Yle Blogit

Jari Korkki.
Jari Korkki.Lassi Seppälä / Yle
Täällä Kuntatalo ja häämöttävä Voitto, vaaliuutisrobottinne. Lainaapas Immo niitä kiikareita, että nähdään tarkemmin tuo Ylen ennuste.
Tämähän on ihan mesta paikka.
Kempeleen Kirin jokerilyöjä Juha Sipilä ei halua jatkopahvia kunnanvaltuustoon vaan keskittyy jo seuraaviin arvokisoihin. Espoon Tikan Timo Soini hioo rannelaukaustaan Kaitaan kentällä, mutta havitteleeko hän sittenkin jo kansainvälisille areenoille? Joulunpyhiksi farmiin, Puolangan Ryhtiin lainattu Petteri Orpo hakee vielä peruskuntoa korkean paikan leiriltä.
Onneksi ei sentään Ala-Tikkurilan Shelliltä.
Kaveri on päässyt ihan hyvin peliin sisään, mutta valuuko alkulämmittely harakoille?
Harjoitusotteluiden perusteella ennakkosuosikin viittaa on soviteltu Mäntsälän Urheilijoiden Antti Rinteelle, mutta mahtuuko hän playoffien alkaessa avauskokoonpanoon?
– Kaveri on päässyt ihan hyvin peliin sisään, mutta kestääkö kasetti? Vai valuuko alkulämmittely harakoille?
Myös Kaarinan Poikien Ville Niinistö on summannut pre-seasonilla hyvät tehot, mutta kykeneekö hän vetämään pidemmän korren kun pukukopissa kytee? Jäikö nuorennusleikkaus oraalle?
Meneekö prässi ja karvaus överiksi, unohtuuko oma peli? Ylikuntoa ilmassa.
Turun Toverien Li Andersson kyttäilee hyvissä tarkkailuasemissa jonon hännillä. Kyllä tasaisen vauhdin taulukolla vielä ylämummo helisee.
Och den glider in för FF Jaro och Anna-Maja Henriksson. Kun nyt vaan Lapinlahden Vedon Sari Essayahin kisa ei menisi ihan kävelyksi.
Siis hypätään askiin, joukkue on nälkäinen. Jokainen tsäänssi on mahdollisuus.
Mutta mitenkäs se äänestysprosentti, näyttää jäävän pahasti riman alle
Mutta mitenkäs se äänestysprosentti, näyttää jäävän pahasti riman alle. Sehän on ihan fifty-sixty!
Päätän raporttini täältä Kuntatalolta tähän. Parhaamme tehtiin ja katsottiin mihin se riittää. Yhdeksänkymmentä minuuttia juostaan pallon perässä ja lopussa Saksa on paras maa.
Pasila, Porilaisten marssi. Tai edes Voitto kotiin.
Pertsalla, tietysti.
Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja.