Mielenkiintoinen artikkeli Buk-asiasta.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Näin Suomi sai Buk-ohjukset, jollaisen räjäytyksestä nousi kohu –”Se oli valmis viimeistä ruuvia myöten”
”Suomi taisi olla ensimmäinen länsimaa, joka sai sen käyttöönsä, eikä sitä tietääkseni ole oikeastaan myyty länsimaihin”, muistelee everstiluutnantti evp Esa Kallioniemi Buk-ohjusjärjestelmän hankkimista.
”MINUN vastuullani oli ilmatorjunta-asejärjestelmien kehittäminen. Se hankinta oli pitkä prosessi”, muistelee silloinen majuri, everstiluutnantti evp Esa KallioniemiBuk-ohjusjärjestelmän hankkimista Venäjältä vuonna 1996. Kallioniemi toimi 90-luvun puolessavälissä Puolustusvoimien pääesikunnan ilmatorjuntaosastolla.
Venäjä toimitti järjestelmän Suomeen kuitatakseen Neuvostoliitolta jääneitä velkoja.
BUK-OHJUSJÄRJESTELMÄ nousi kuluneella viikolla puheenaiheeksi, kun kävi ilmi, että Suomi on auttanut Hollantia Itä-Ukrainassa kesällä 2014 ammutun malesialaiskoneen turman rikostutkinnassa. Hollanti pyysi apua Suomelta, koska Suomella on käytössään Buk-järjestelmä.
Kansainvälinen tutkijaryhmä ilmoitti keskiviikkona todisteiden osoittavan, että konetta ammuttiin Venäjältä Itä-Ukrainaan tuodulla Buk-ohjuksella. Jo ennen keskiviikkoa asiasta oli vahvoja epäilyjä.
Perjantaina ryhmänjohtaja Gerrit Thiry sanoi, että Suomessa tehdyn ohjuksen räjäytyksen tulokset eivät ole olleet kansainvälisen tutkijaryhmän käytössä.
Sen jälkeen presidentti Sauli Niinistö piti asiasta tiedotustilaisuuden, johon osallistui myös ulkoministeri Timo Soini (ps).
Sen jälkeen presidentti Sauli Niinistö piti asiasta tiedotustilaisuuden, johon osallistui myös ulkoministeri Timo Soini (ps).
Ulkoministeriön mukaan Soini keskusteli lauantaina puhelimessa Hollannin ulkoministerin Bert Koendersin kanssa.
Ulkoministeriö kertoi, että Koenders oli pahoitellut perjantaina syntynyttä kohua malesialaiskoneen turman rikostutkinnasta.
Ulkoministeriö kertoi, että Koenders oli pahoitellut perjantaina syntynyttä kohua malesialaiskoneen turman rikostutkinnasta.
MUTTA KUINKA Buk-ohjusjärjestelmä alun perin päätyi Suomeen?
Everstiluutnantti evp ja Tuusulassa sijaitsevan ilmatorjuntamuseon nykyinen johtaja Esa Kallioniemi sanoo, että keskustelu uuden ohjusjärjestelmän hankkimisesta käynnistyi jo 1990-luvun alussa.
”Edelliset ilmatorjuntaohjukset oli hankittu 1970–80-lukujen taitteessa. Niiden elinkaari oli tulossa päätökseensä 1990-luvun lopussa, eli sen vuoksi aloitimme selvittelyt niiden korvaamiseksi.”
Kallioniemi muistelee, että keskusteluissa oli esillä monia vaihtoehtoja. Suomi etsi uutta ohjusjärjestelmää aluksi niin Yhdysvalloista kuin Ranskastakin.
”Me tutustuimme niihin järjestelmiin seikkaperäisesti vuosien ajan.”
LOPULTA VALINTA osui venäläiseen Buk-ohjusjärjestelmään. Suomi ja Venäjä olivat käyneet keskusteluita, kuinka Neuvostoliitolta jäänyttä velkaa voisi lyhentää.
”Silloin meiltä kysyttiin, onko olemassa ilmatorjuntajärjestelmää, jonka voisimme hankkia. Vastasimme, että Buk-järjestelmään olemme tutustuneet”, Kallioniemi kertoo.
Neuvottelut Buk-ohjusjärjestelmän hankkimisesta käynnistyivät alkuvuodesta 1995 ja jo loppuvuodesta oli varmaa, että se tulee Suomeen.
HELSINGIN SANOMAT uutisoi Buk-ohjusjärjestelmän hankkimisesta joulukuussa 1995.
”Helsingissä tehdyn sopimuksen mukaan Venäjä maksaa entisen Neuvostoliiton velkoja toimittamalla Suomelle miljardi markkaa maksavan uuden alueilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Kaupasta velan kuittausta on 850 miljoonaa markkaa. Loput 150 miljoonaa markkaa Suomi maksaa tavaratoimituksilla”, lehti kirjoitti.
Suomi hankki ohjusjärjestelmän pääkaupunkiseudun ilmapuolustukseen. Puolustusvoimain silloinen komentaja Gustav Hägglund arvioi silloin Helsingin Sanomille, että Helsinkiä olisi vaikea suojata hävittäjiltä. Suomella ei vielä silloin ollut omia Hornet-hävittäjiä.
”Vaikka Hornetit ovat nyt tulossa, emme voi odottaa ja luottaa siihen, että ne suojaavat pääkaupunkiseutua”, Hägglund sanoi Helsingin Sanomissa joulukuussa 1995.
BUK-OHJUSJÄRJESTELMÄ koostuu ohjusvaunusta, latausvaunusta, johtokeskuksesta ja maalinosoitustutkasta.
”Sillä on monenlaisia käyttömahdollisuuksia. Järjestelmä tuli meille sellaisena kuin Venäjä sitä käytti. Se oli valmis viimeistä ruuvia myöten”, everstiluutnantti evp Esa Kallioniemi kuvailee.
Suomeen toimitettu järjestelmä vaati kuitenkin pieniä muutoksia, koska sen piti täyttää suomalaiset sähköturvallisuusmääräykset. Lisäksi sen piti toimia myös Puolustusvoimien viestijärjestelmässä.
Kallioniemen mukaan Venäjä ei ollut vielä silloin myynyt Buk-ohjusjärjestelmää rajojensa ulkopuolelle.
”Suomi taisi olla ensimmäinen länsimaa, joka sai sen käyttöönsä, eikä sitä tietääkseni ole oikeastaan myyty länsimaihin. Esimerkiksi Ukrainassa ja Georgiassa se on kuitenkin ollut käytössä”, hän sanoo.
NIKO NURMI
