tiistai 5. heinäkuuta 2016

Pieleen meni, mutta kalliiksi tuli – Pyydä remonttitarjous aina kirjallisena ja vähintään neljältä...




Luettuani alla olevan artikkelin totean yksiselitteisesti: Täyttä asiaa...

Liikkeellä on on ollut aktiivisesti monenlaista palvelun tarjoajaa. Varsinkin omakotitaloissa asuvat eläkeläiset ovat saaneet tuta jotakuinkin viikottain mm. kattoremontin, ikkunaremontin, oviremontin, vessaremontin, maalausremontin, tms. yhteydenottoja puhelimitse ja ihan kotiovella face-to-face käyden.

Mekin olemme olleet "liipaisimella" monta kertaa - hyvä niin mutta...

Emme ole välttyneet ajatukselta, että nimenomaan eläkeläisille suunnatuissa tarjouksissa on sisään rakennettu eläkeläis-/kotitalousvähennyslisä.

Varsinkin niissä tapauksissa, joissa palvelun tarjoajina ovat - Perämeren pohjukan näkövinkkelistä - kaukaa etelästä tulleet eräänlaisten "Myyntitykki-Huikkasten" houkuttelevat supertarjoukset.

Ymmärtääkseni nimenomaan eläkeläisten osalta kotitalousvähennys on saavuttanut hyvän vastaanoton.
Jos nykyään vielä teetättäisimme jotain kiinteistöissämme, ottaisimme aivan ehdottomasti ainakin pari-kolme tarjousta vertailun vuoksi myös paikallisilta yrityksiltä.


Suora netilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa 

Pieleen meni, mutta kalliiksi tuli – Pyydä remonttitarjous aina kirjallisena ja vähintään neljältä

Suomalaisista on vaivalloista ja noloa pyytää remonteista tai muista palveluista kirjallisia tarjouksia. Se, joka hyväksyy suullisen tarjouksen halvimman mukaan, toimii tyhmästi. Loppulaskun suuruuden yllättäessä on yleensä luultu tai kuultu väärin. 

Grafiikka





Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Jos hinnasta ei ole etukäteen sovittu, on remontista tai muusta palvelusta maksettava yrityksen pyytämä hinta. Monilla on edelleen käsitys, että pelkästään puhelimessa sanottu on samalla pitävästi sovittu. Eipä ole.
Tarjouspyyntöä jätettäessä on hinta aina syytä pyytää kirjallisesti. Vaikka yritys vastaisi tarjouspyyntöön puhelimella, kannattaa kaikki luvattu pyytää vielä erikseen kirjallisena ennen työn tilaamista.
Ensimmäinen virhe tapahtuu usein jo siinä, että asiakas ei myöhemmin muista, oliko puhelimessa heitetty hinta kiinteän hinnan tarjous vai pelkkä hinta-arvio. Hinta-arvio saa ylittyä 15 prosentilla. Kymppitonnin kattoremontissa se on aika paljon.
Kotitalousvähennystä haluavan on helppo tarkistaa, onko remonttiyritys ennakkoperintärekisterissä. Moni haluaa teettää työn pimeänä. Silloin on turha huutaa perään, jos ongelmia ilmenee laskun maksamisen jälkeen. Kuluttajansuojaa ei ole. 

Hylkää liian halvat ja kalliit

Asiantuntijoiden neuvo on pyytää tarjous vähintään neljältä yritykseltä. Remontti- ja rakennusalalla on tyypillistä, että vastauksia ei tule. Neljästä tarjouspyynnöstä keskimäärin kaksi vastaa.
Saaduista tarjouksista kannattaa hylätä sellainen, joka on selvästi muita halvempi. Liian halvalla tarjoavalla on yleensä liuta ongelmia. Aivan liian kalliin tarjouksen jättäjällä taas tilauskirjat saattavat pullistella. Urakan tekeminen vaatisi lisähenkilökuntaa tai työn ostamista muilta, mikä nostaa hintaa. Selvästi kalleimman tarjouksen jättäneessä firmassa saatetaan myös kokeilla onnea. Jos asiakas hyväksyykin tarjouksen, voi jonkun toisen urakan siirtää.
Mutta usein se vähän kalliimpi onkin halvempi. Firman käyttämissä materiaaleissa ja työn laadussa saattaa olla suuria eroja. Esimerkiksi puutalon maalauksessa viidentuhannen euron firman jäljiltä korjausmaalauksen tarve saattaa tulla jo muutaman vuoden kuluttua, kun kuudentuhannen euron firman maalipinta voi olla hyvä yli vuosikymmenen.
Tarjouksien vertailussa kannattaa pyytää apua, jos itse ei osaa. Tärkeää on saada selvillä, mitä työvaiheita ja materiaaleja tarjous sisältää. Myös työn aikatauluja kannattaa verrata. Kannattaako esimerkiksi 10 prosentin säästö, jos työn aloittaminen tai saaminen loppuun venyy viikoilla?  

”Avaimet käteen” ei tarkoita mitään

Saaduissa tarjouksissa on monta mahdollisuutta kompuroida.

Jos yritys lupaa työn ”avaimet käteen” -tarjouksella, on se pelkkää rakennusalan sanahelinää. 

Hyvästä tarjouksesta löytyy aina tarkempi erittely. Muutoin työvaiheita ja materiaaleja ei voi vertailla.   
Jos asiakas luottaa firman tarjoukseen ja hyväksyy remontin kiinteällä hinnalla, pysyy maksu samana, vaikka työhön käytetty aika ja tarvikkeet muuttuisivatkin. Yritys ei saa laskuttaa enempää kuin on sovittu. Toisaalta hintaa ei myöskään tarvitse alentaa, jos työ tuli oletettua halvemmaksi.
Moni yritys ei halua tehdä urakkaa kiinteällä hinnalla. Kuluttajan pitää silloin itse miettiä, luottaako se tekijään niin paljon, että antaa firman tehdä työn tuntiveloituksella tai jollain muulla löyhällä sopimuksella. Hinta ei kuitenkaan voi silloinkaan olla ihan mitä sattuu. 
Jos tehty työ tuntuu aivan liian kalliilta, voi kuluttajariitalautakunta kohtuullistaa hintaa. Silloin hintaa verrataan yleiseen hintatasoon. 

Maksa vasta kun edes jotain on tehty

Remonttifirman tarjous voi sisältää vaatimuksen maksaa esimerkiksi materiaaleja etukäteen. Sokeasti ei kuitenkaan kannata maksaa mitään. Jos maalausfirma haluaa veloittaa maalit, pitää sen paitsi todistettavasti ostaa maaleja myös ilmaantua niiden kanssa työmaalle.  
Jos maksueriä on, kannattaa niistä sopia tarkasti ennen tarjouksen hyväksymistä. Kuluttajan kannattaa myös sopia sanktioista, jos valmista ei tule tiettyyn päivään mennessä. Hyvä vinkki on jättää 10 prosentin maksuerä maksettavaksi vasta aivan lopuksi, kun kaikki reklamaatiot on hoidettu.
Jos haluaa pelata varman päälle, voi jo tarjouspyyntöön laittaa, mihin mennessä työn pitää olla valmis. Mitä paremman tarjouspyynnön tekee, sitä vertailukelpoisempia vastaukset ovat. Monelle yritykselle kirjallisten tarjouksien tekemisestä on liikaa vaivaa, joten ne yrittävät puhua urakan itselleen puhelimessa. 

Sopimuksen voi perua, jos tulee parempi tarjous

Myös kirjallisen sopimuksen voi perua. Jos asiakas on jo hyväksynyt tarjouksen ja tehnyt sopimuksen, voi yritys periaatteessa vaatia kohtuullista korvausta sopimuksen purkutilanteessa. Yrityksen on kuitenkin osoitettava, että sille on koitunut jo todellisia kuluja; se on esimerkiksi jo tilannut tarvikkeita remonttia varten. Pelkästä mielipahasta ei saa korvausta.
Hyvämaineisilla yrityksillä on kuitenkin yleensä korkea riskinsietokyky. Ne eivät mielellään riitele sopimuksen purkamisesta, vaikka asiakas onkin saanut paremman tarjouksen kilpailijalta.
Yritykset tietävät hyvin, että kuluttajat pyytävät nykyään tarjousta useammalta firmalta. Tarjouspyyntöön vastaava firma laskee, että sillä on noin 30 prosentin todennäköisyys saada sopimus.  
Asiantuntijoiden mukaan tarjouspyyntöön ei kannata laittaa, mille muille firmoille tarjouspyyntö on lähtenyt. Syy on, että remontti- ja rakennusalan toimijat tuntevat toisensa erittäin hyvin ja saattavat sen jälkeen sopia keskenään, millaisella hinnalla tarjous asiakkaalle jätetään. Se on laitonta, mutta niin kuitenkin tehdään.
Juttua varten on haastateltu tarjous-, sopimus-, sekä kilpailuasiantuntijoita Kilpailu- ja kuluttajavirastosta, Suomen yrittäjistä sekä rakennuskonserni YIT:stä.

Lähes kolme miljardia kilometriä ja viisi vuotta – Juno-luotain saavuttaa Jupiterin tiistaina...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Tiede 

Lähes kolme miljardia kilometriä ja viisi vuotta – Juno-luotain saavuttaa Jupiterin tiistaina

Yksi Junon laitteista on tarkoitettu kaikille, joita avaruus kiinnostaa. JunoCam-kamera tottelee Maassa äänestävien käskyjä. 


Piirroskuva litteästä luotaimesta, joka lähestyy aurinkopaneelit levällään paksujen pilvien peittämää Jupiteria.
Nasan näkemys Jupiteria lähestyvästä Junosta. Kuva: Nasa
Taitettuaan avaruudessa matkaa lähes viisi vuotta ja miltei kolme miljardia kilometriä Juno-luotain on jarruttamassa ja asettumassa tiistaina Jupiter-planeetan kiertoradalle. H-hetken lähestymistä voi seurata Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan sivulla tikittävästä kellosta.
Juno asettuu ensin soikealla radalle ja oikaisee lähikuukausien aikana. Tavoitteena on ottaa selville mahdollisimman paljon siitä, miten Jupiter on syntynyt. Nasan tutkijat toivovat saavansa siitä samalla lisävinkkejä kaukana aurinkokuntamme ulkopuolella sijaitsevien eksoplaneettojen synnystä.
Junon laitteet tutkivat Jupiterin jättiläismyrskyjä ja revontulia, mittaavat ilma- ja magneettikenttiä sekä veden, ammoniakin ja metaanin määrää ja etsivät todisteita kiinteästä ytimestä. Täyteen työhön on määrä päästä marraskuussa. Kierroksia pitäisi kertyä 37.
Junolla on mukanaan myös kamera, jonka otokset on tarkoitettu kenelle tahansa avaruudesta kiinnostuneelle.JunoCamin verkkosivulla ihmiset voivat muun muassa äänestää, minne kamera pitäisi kääntää katsomaan. Junoa voi seurata myös sen Twitter-sivulla.

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Näkökulma: Kun suurvallan johtaja puhuu outoja eli "venäläisestä 1500 kilometristä"...

Toimittaja Jyrki Saarikoski tuo selkeästi esiin uusia elementtejä Venäjän presidentin Kultarannassa esittämiin - puutteellisiin, epätarkkoihin, virheellisiin > sanalla sanoen valheellisiin näkemyksiin.

Omissa kommenteissani olen tuonut esiin aikaisemmin mm. käännösvirheen ja ns. lapsuksen, joista kumpikaan ei ole kuitenkaa oikein.

Missä vaiheessa presidentti Putinin "venäläinen 1500 kilometriä" tuli esiin? 

Se tuli esiin toimittaja Marja Mannisen kysymyksen jälkeen.

Kysymys ilmiselvästi ärsytti vastaajaa ja korotti vastaajan verenpainetta, hänen olemuksensa muuttui .Hän menetti harkintakykynsä ja unohti, että hän puhui koko maailmalle.

Toistan oman tulkintani asiasta, joka on lohdullinen ja ymmärtäväinen presidentti Putinin kannalta. Hän yksinkertaisesti sekoitti käsitteet etäisyys ja leveys lievässä tuohtuneisuuden tilassaan.

Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että hänen on pakko olla tietoinen Venäjän asevoimien massiivisesta roolista Suomen ja Venäjän rajanpinnassa/läheisyydessä.


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat 

Näkökulma: Kun suurvallan johtaja puhuu outoja

Perjantaina Suomessa vieraillut Venäjän johtaja kertoi outoja asioita. Suomalaisia jäi etenkin ihmetyttämään, kuinka pitkä matka on venäläinen 1 500 kilometriä, pohtii vierailua Kultarannassa seurannut toimittaja Jyrki Saarikoski.





Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessa Kultarannassa perjantaina
Vladimir Putin ja Sauli Niinistö tiedotustilaisuudessa Kultarannassa perjantaina. Kuva: Riku Kaminen / Yle

Venäjän presidentti Vladimir Putin vakuutti, että hänen maansa ei provosoi. Ja että Ukrainan ja Itämeren tilanteen takana ovat samat voimat. Ja että venäläisjoukot ovat Suomen rajalta 1 500 kilometrin päässä.
Tämä kaikki herätti Kultarannassa hämmästystä.
Jatkokysymyksiin ei ollut aikaa, mutta kuultu tarjoaa mahdollisuuden tarkastella Kremlin ajatustapoja.
Ukrainan "vallankaappauksesta" Putin esitti tutun tarinan, jossa Venäjä pelastaa Krimin asukkaat hengen ja terveyden menetykseltä.
Venäjän johtajan mukaan Itämeren kiristyvän tilanteen syy on sama kuin Ukrainan kriisin. Nato tulee mainituksi.
Tämä rinnastus kertoo maailmankuvasta, jossa länsi näyttäytyy Venäjän länsirajoilla voimiaan kokoavana vihamielisenä liittoutumana.
Kauas on kuljettu 1990-luvun vuosista, jolloin neuvostoajan yksipuoluevallasta päässyt maa harjoitteli demokratiaa ja loi yhteistyötä lännen, mukaan lukien Naton kanssa.

Jyrki Saarikoski
Jyrki Saarikoski. Kuva: Yle

Mutta miten suhtautua suurvallan johtajaan, joka puheillaan uhmaa arkijärkeä ja tosiasioita?
Putin huomautti Kultarannassa – eikä vain kerran, vaan kolmesti – että Venäjän asevoimat ovat 1 500 kilometrin päässä Suomen rajasta.
Moskovaankin on paljon lyhyempi matka.
Aluksi tuntui siltä kyseessä on yksinkertaisesti erehdys, siis lapsus. Lipsahduksia sattuu kenelle hyvänsä. Myös presidentti Sauli Niinistö puhui kertaalleen Unkarista, vaikka tarkoitti Ukrainaa.
Mutta kun ammattina on mantereen laajuisen maan johtaminen, ei rajan syvyyttä ja pituutta pitäisi useaan kertaan sekoittaa. Ainakaan sotilasasioissa.
Tiedotustilaisuuden jälkeen lehdistöteltassa vastapäätäni istuneet venäläistoimittajat pyörittelivät päitään. "Eihän niin voi olla".
Venäjä on päinvastoin vahvistanut tukikohtiaan Karjalassa ja Murmanskissa.
Nyt Putin uhkasi, että Moskova ryhmittää joukkojaan lähemmäs rajaa, jos Suomi valitsee Nato-jäsenyyden.
Myöhemmin Kremlin luottotoimittajana pidetty Andrei Kolesnikov selitti Kommersant-lehdessä, että Putin tarkoitti rajan pituutta. Hän tukeutui Venäjän presidentinhallinnon päällikköön Andrei Ivanoviin, joka luonnehti päämiehensä lausuntoa epätarkaksi. 
Alkaako Putin uupua? 
Oliko hän hajamielinen, neuvoteltuaan runsaat kaksi tuntia presidentti Sauli Niinistön kanssa? Takana oli vain lyhyt lento Moskovasta, edessä asiallinen työillallinen Venäjän ja Suomen ministerivaltuuskuntien kanssa.
Siis ei mitään sellaista, minkä luulisi rasittavan supermiehenä esittäytyvää johtajaa.
Kultarannassa kolmesti kuullulle virheelle on oikeastaan vain kiusallisia selityksiä. Saiko venäläismedian määrä Putinin unohtamaan, että hän ei puhunut vain kotiyleisölle? 
Vai alkaako yhden miehen osaksi koitunut urakka, pian 17 vuotta Venäjän johtajana, jo vaatia veronsa?
Putin sanoi myös, että Venäjä ei koskaan provosoi.
Väitettä kuuntelevista toimittajista moni oli huhtikuussa välittänyt uutisia venäläishävittäjästä, joka lensi Itämerelllä vain kymmenen metrin päästä yhdysvaltalaisesta sotalaivasta.
Lehdistötilaisuudesta saattoi päätellä senkin, että presidentti Niinistö ei ota vaieten vastaan venäläisen osapuolen näkemyksiä.
Hän oikaisi Putinia sanoen, että Suomi on ollut itse mukana päättämässä Venäjän vastaisista talouspakotteista, ja että Suomi ei ota oppia Brexit-Lontoosta. Vieras sai myös kuulla pienoisluennon Suomen puolustuksen neljästä pilarista.
Niinistön ehdotus sotilaskoneiden lentämisestä tunnistuslaitteet päälle kytkettyinä sai Putinilta myönteisen vastaanoton – muttei ilman varauksia. Välittömästi Putin syytti myös Nato-koneiden lentävän pimeinä.
Niinistön ehdotus tosin luvattiin viedä käsittelyyn Moskovan ministeriöihin ja neuvotteluihin Naton kanssa.
Byrokraattinen prosessi ja kansainväliseksi kiistakapulaksi joutuminen voivat kuitenkin tappaa aloitteen. Itämeren turvallisuuden vuoksi sopii toivoa, että edes tässä asiassa edistytään.

Elämän pieniä tarinoita...

Tuskin tämä on erityisen tärkeä asia, tuskin edes monen lukijan mielestä kirjoittamisen aiheinen/arvoinen, mutta kirjoitan siitä huolimatta ja/tai juuri siksi...

Kävin tänään Kemin Seudun Osuuspankissa. Tuulikaapista otin vuorolipukkeen ja sain käteeni paperinpalan, jossa lukee:

TERVETULOA

077 


Kassapalvelut


4/7 2016 11:32


Olihan siellä meitä eläkeläisiä tupa lähes täynnä. Pari asiakasta oli ulkopuolella em. eläkeläisarvioni.
Pankkipalvelut näyttivät sujuvan kohtalaisen sutjakkaaksi. Infotiskilläkin tuntui käyvän asiakkaita tasaisin väliajoin.

Minultakin on usein kysytty: "Miksi en nosta rahaa seinästä lipan alta tai tuulikaapista?" 

Toistaiseksi en ole niin tehnyt, koska yksinkertaisesti haluan käydä silloin tällöin pankissa ja hoitaa muitakin asioita esim. vakuutusasioita tai jututtamassa "yläkerrankin" asiantuntijoita...
Niin ja kyllähän tuo riihikuiva käteinen raha on mukavan tuntuinen lompakossa - vaikka vähäisessäkin määrin... 

Tällä kerralla asiointini vei aikaa noin puoli tuntia. Hiljaisempina aikoina - yleensä iltapäivällä - koko juttu hoituu muutamassa minuutissa. 

Samalla kuulin viereeni istahtaneen superaktiivisen mato-onkijan, iäkkään eläkeläislesken infon onkireissuista Kraaselin sillan kupeessa. Pientä ahventa on tullut ja "lahnanlätysköjä".
Lahnat voissa pannulla paistettuina ovat kuulemma ihan kelvollisia.

Ai niin meinasi melkein unohtua: Kuittasin nostamani summan ensimmäistä kertaa "sähköisellä kynällä" pankkitiskillä olevalle pienelle näyttöruudulle.

Välähdyksen omaisesti kävi takaraivossa ajatus 1950-luvun "ihmelaitteista", joita kävimme Ruotsin Haaparannalta ostamassa. Laitteen kalvolle saattoi kirjoittaa ja/tai piirtää. Tekemänsä tekstin ja/kuvan saattoi poistaa vetämällä, käyttämällä sivusta hahloissa olevaa "leparetta".