maanantai 13. kesäkuuta 2016

Mitä mieltä puu on halaajastaan?

Minulla on aina ollut tunne, että puu on jotain muuta kuin perinteisesti ajattelemme. Opetustyössä ollessani kävimme joka syksy läpi kohtalaisen tarkkaan puun kasvuprosessin. Mainitsin usein, että puut kommunikoivat, juttelevat keskenään. Muistan oppilaitteni hiukan säälivät katseet tyyliin: "Joo, joo, puhu sinä, minä pitelen hevosta!" 

No luonollisesti perustelin näkemystäni, miten puut ovat yhteydessä juuriston avulla toisiinsa ja lähiympäristöön - pitkällekin...

Niin kuin olen keväällä kirjoittanut, kaadomme tontiltamme kakkosliittymän viereltä kolme suurta, yli 50 vuotta vanhaa koivua. kolmen koivun ryppäästä kaatamamme keskimmäinen koivu vuodatti nestettä/mahlaa poikkeuksellisen runsaati. Mietiekelin itsekseni, mitähän tuosta seuraa...
Kahdesta jäljelle jääneestä toiseen tuli lehti ihan normaalisti, mutta toinen on hyvin kivuliaan = kuivan näköinen > tällä hetkellä suuri karahka. Seuraamme tilannetta ensi kevääseen, toipuuko koivu vai joudummeko senkin loppujen lopuksi kaatamaan.
Näyttää siltä, että keväällä em. kolmen koivun ryppäästä kaatamamme koivu oli voimakkaasti juurien avulla yhteydessä tällä hetkellä kivuliaaseen koivuun.

Ihmisistä todetaan usein, että hän kuoli suruun. Varsinkin vanhojen, vuosikymmeniä yhteistä elämää viettäneiden ihmisten yhteydessä toisen kuollessa, toinenkin kuolee usein lyhyen ajan kuluessa - valitettavasti.  

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Mitä mieltä puu on halaajastaan?

Puu näkee, tuntee, haistaa ja maistaa.

PÄÄKIRJOITUS  
Pirkko Kotirinta HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on kulttuuritoimittaja.

LUIN JUURI, että Suomessa on 78 miljardia puuta.
Se on pysäyttävä tieto. Voin vain kuvitella, miten monen silmät pyörivät euronkuvina päässä tuota lukemaa sulatellessa. Mikä määrä runkopuuta! Materiaalia sellukattilaan, biodieselin valmistukseen, viskoosiksi!
Mutta odottakaapa hetki.
Vielä pysäyttävämmäksi lukeman tekee se tieto, että jokainen puu on yksilö, kuten jokainen ihminenkin. Ja että jokainen puu kommunikoi lajitovereidensa ja muidenkin elollisten kanssa. Puilla on oma ”wood wide webinsä”.
78 miljardia verkostoitunutta puuta, 5,4 miljoonan asukkaan maassa . . .
LUIN tiedon puiden määrästä Seppo Vuokon juuri ilmestyneestä kirjasta Latva pilviä piirtää (Maahenki). Kirja avaa hienosti puiden olemusta.

Vuokko, palkittu kasvitieteilijä, muistuttaa tieteeseen nojaten, että puu näkee, vaikka sillä ei ole silmiä, tuntee, vaikka sillä ei ole hermoja, haistaa, vaikka sillä ei ole nenää ja kuulee, vaikka sillä ei ole korvia.
”Seuraava kysymys onkin sitten: ajatteleeko puu, vaikka sillä ei ole aivoja”, kirjoittaa Vuokko, eikä ole kysymyksineen yksin. Kasvien salattu elämä ei kiinnosta vain sateenkaaren väreihin pukeutuneita, universumin kosmisia värähtelyjä aistivia ”vaihtoehtoihmisiä”, vaan yhä enemmän myös asiallisia tiedehenkilöitä – ja suurta yleisöä.
HYVÄ esimerkki tulee tehokkaasta Saksasta. Metsänhoitaja Peter Wohllebenin teosta Das geheime Leben der Bäume (2015) on myyty liki 350 000 kappaletta, ja käännöksiä pukkaa. Elokuussa teos ilmestyy myös suomeksi nimellä Puiden salattu elämä.
Yksi Wohllebenin menestyksen salaisuuksista on kriitikoiden mukaan se, että hän elollistaa puut kirjoittamalla niistä termein, joita on totuttu käyttämään eläinkunnasta.
VANHOISSA kulttuureissa puut ovat olleet arvossaan myyttisessä mielessä ja henkisenä pääomana, niin myös suomalais-ugrilaisuudessa. Pihlaja on monelle edelleenkin pyhä puu, ja koivuun liittyy paljon muutakin kuin tuoksu ja vihdat.
On hienoa, että tiede tuntuu nyt antavan vahvaa sivustatukea vanhojen myyttien viisaudelle. Puita kannattaa kunnioittaa, muutenkin kuin rahalähteinä.


AKT:n Piirainen vastaa arvosteluun: Soini on 2,7 miljardin euron mies...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

AKT:n Piirainen vastaa arvosteluun: Soini on 2,7 miljardin euron mies

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen ei kannata veronkevennyksiä, koska ne johtavat vain julkisen sektorin ja palvelujen alasajoon.




Marko Piirainen
Marko Piirainen Kuva: Petteri Paalasmaa / AOP

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen heittää täyslaidallisen ulkoministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinia vastaan.
Soini arvosteli lauantaina Piiraista ja tämän johtamaa AKT:tä jättäytymisestä kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle. Soinin mukaan tämä aiheuttaa sadan miljoonan euron vähennyksen hallituksen veronkevennyksiin.
– Marko Piirainen, AKT, sinä olet sadan miljoonan euron mies. Jos tulet vielä mukaan, tulee muitakin ja saamme sata miljoonaa enemmän verohelpotuksia, Soini sanoi Lahdessa perussuomalaisten puolueneuvostossa pitämässään puheessa.
Hallitus on luvannut nostaa veronkevennykset 515 miljoonaan euroon, jos kilpailukykysopimuksen kattavuus nousee yli 90 prosenttiin. Tällä hetkellä kattavuus on 85–87 prosentin luokkaa, ja veronkevennyksiä on luvassa 415 miljoonaa euroa ensi vuodelle.
Piirainen kuittaa takaisin Soinille:
– Soini on erittäin kallis mies Suomelle, 2 700 miljoonan euron mies eli 2,7 miljardin, koska sen verran kuljetuselinkeinolta palautuu vuosittain Suomen valtiolle veroina ym. maksuina, ja nyt Soini on tekemässä kuljetuselinkeinosta kansainvälistä halpatyöalaa, ensin lähetettyjen työntekijöiden osalta, ja jos hallitus ei muuta valiokunnan esitystä kansallisista kabotaasimääräyksien luopumisesta, Piirainen kommentoi Ylelle lähettämässään viestissä.
Piiraisen mukaan hallituksen toimien myötä palautusmaksut valuvat Baltian ja Keski-Euroopan maihin, mistä aiheutuu työttömyyttä ja pienten kuljetusliikkeiden konkursseja. AKT:n puheenjohtaja laskee, että työttömyyskorvausten sekä palkkaturvan maksamista tulee huomattavasti enemmän kuin hallitus haaveilee saavansa kilpailukykysopimuksen avulla uusia työpaikkoja, eli 35 000–45 000.
– Soinin tavoitteena lienee seuraavaksi vapauttaa taksiliikenne vapaalle kilpailulle, joka on turvallisuusuhka niin matkustajille kuin kuljettajalle, harmaan talouden räjähtämisestä puhumattakaan?

Piirainen: Soini unohti vaalilupaukset täysin

Piirainen sanoo, ettei hän kannata veronkevennyksiä lainkaan, koska ne aiheuttavat vain julkisen sektorin ja palvelujen alasajon ja se ei ole palkansaajien, työttömien, eläkeläisten, opiskelijoiden eikä lapsiperheiden edun mukaista. Piiraisen mukaan Soini on unohtanut vaalilupauksensa.
– Soini haluaa ajaa veronkevennyspolitiikalla vain työnantajien ja yrittäjien, sekä osakkeenomistajien etua, koska ostovoimakehityksestä vastaavat veronmaksajat ja palkansaajat itse työnantajien kieltäydyttyä palkankorotusten maksamisesta – unohtaen vaalilupauksensa äänestäjille täysin, Piirainen sivaltaa.

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Uusi kysely: Britit sittenkin jäämässä EU:hun?




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 


Uusi kysely: Britit sittenkin jäämässä EU:hun?

Tuorein mielipidemittaus on ristiriidassa myöhään perjantaina julkistetun mielipidemittauksen kanssa.


    Paperi, joka kertoo äänioikeudesta ja äänestyspaikasta.
Britit saivat toukokuussa kotiinsa tiedon siitä, missä kukin voi juhannuksen aatonaattona ottaa kansanäänestyksessä kantaa maansa EU-jäsenyyteen. Kuva: Andy Rain / EPA

Uusimman mielipidemittauksen mukaan isompi osa briteistä sittenkin kannattaisi pysymistä EU:ssa. Lauantai-iltana julkistetun mielipidekyselyn mukaan 44 prosenttia kannattaa unioniin jäämistä kun taas 42 prosenttia vastustaa sitä.
Lisäksi 13 prosenttia vastaajista oli vielä kannastaan epävarmoja.
Kyselyn on teettänyt Observer-sanomalehti. Tulokset ovat ristiriidassa myöhään perjantaina julkistetun mielipidemittauksen kanssa. Sen mukaan 55 prosenttia briteistä kannattaisi eroa ja 45 prosenttia vastustaisi sitä.
Britannian Brexit-kansanäänestys käydään 23. kesäkuuta.

Venäjä ei ole uhka Suomelle. Jos arvio muuttuisi...

Tällä kerralla(kin) Unto Hämäläinen kirjoitti ihan asiaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä ei ole uhka Suomelle

Jos arvio muuttuisi, valtiojohdolla olisi velvollisuus presidentin sanoin ”reagoida mahdollisiin muutoksiin”. Reagointi tarkoittaisi Nato-jäsenyyden hakemista.

PÄÄKIRJOITUS  
Unto Hämäläinen
Unto Hämäläinen HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.

KAAKKOIS-SUOMEN metsäretkellä oli kuuma. Presidentti vaikutti hieman ärtyneeltä, kun hänen suunsa eteen työnnettiin mikrofoni ja kysyttiin taas kerran Nato-kansanäänestyksestä, josta hän oli pari päivää aikaisemmin lausunut mielipiteitään Ylen Ykkösaamussa.
Presidentti jakoi vastauksessaan ”meidät suomalaiset” kolmeen ryhmään.
”Suomessa on vähän sellainen tilanne, että meillä on pieni joukko, joka kokee jotenkin niin, että nyt tai ei koskaan sinne Natoon. Ja sitten on toisella suunnalla pieni, mutta äänekäs joukko, joka sanoo, että ei nyt eikä koskaan Natoon.”
Presidentti tehosti arviotaan tomerilla kädenliikkeillä ja määritteli oman paikkansa näin.
”Minä nyt vaan haluan selvästi sanoa, että minä en kuulu kumpaankaan porukkaan. Uskon, että meitä suomalaisia on hyvin paljon, jotka haluavat puntaroida tilannetta tarkoin ja reagoida mahdollisiin muutoksiin, joita maailma tuo tullessaan, eikä lähteä tähän juupas–eipäs-keskusteluun.”
PRESIDENTTI Sauli Niinistö on alkuvuonna joutunut puntaroimaan tarkoin Suomen tilannetta, sillä hän on kirjoittanut hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa, joka pian annetaan eduskunnalle ja samalla julkistetaan.
Eduskunta keskustelee selonteosta vielä ennen juhannusta. Keskustelun jälkeen selonteko siirtyy ulkoasiainvaliokunnan ja puolustusvaliokunnan yksityiskohtaiseen käsittelyyn.
Eduskunnan kanta lyödään lukkoon vuoden lopulla.
Selonteon kiinnostavin luku on Venäjän kehityksestä kirjoitettu arvio, joka pelkistyy yhteen ainoaan kysymykseen: Onko Venäjä Suomelle uhka?
AIKAISEMMISSA selonteoissa on arvioitu, ettei Venäjä ole Suomelle sotilaallinen uhka. Tämä arvio on hyväksytty eduskunnassa ja hallituksessa neljä kertaa, vuosina 2001, 2004, 2009 ja viimeksi vuonna 2013.
Se on ollut Suomen Venäjän-politiikan kova ydin, jota presidentti, ministerit ja myös Puolustusvoimien johto ovat muistaneet aina korostaa.
Tämän vuoksi Suomella ei ole ollut tarvetta hakea Naton jäsenyyttä.
Nyt arvion tekeminen on ollut aikaisempia kertoja hankalampaa, sillä Suomen ja Venäjän suhteissa on vallinnut parin vuoden ajan viileä kausi.
Venäjä valtasi Krimin talvella 2014, ja Suomi on muiden EU-maiden kanssa painostanut Venäjää talouspakotteilla.
Venäjän on puolestaan asettanut vastapakotteita EU-maita kohtaan.
Venäjän toiminta on herättänyt huolta kaikissa naapurimaissa, varsinkin Baltiassa. Pari viikkoa sitten Latviassa julkistettiin maan uusi puolustusstrategia, jossa Venäjä nimetään suorasanaisesti ”mahdolliseksi uhkaksi ja hyökkääjäksi”.
ODOTETTAVISSA on, että myös Suomen selonteossa ruoditaan Venäjän toimia ankarin sanoin.
Teksti on kuulemma huomattavasti kriittisempää kuin aikaisemmissa selonteoissa.
Merkittävin arvio ei kuitenkaan muutu: Suomi ei koe Venäjää sotilaalliseksi uhkaksi itselleen.
Jos arvio muuttuisi, valtiojohdolla olisi velvollisuus presidentin sanoin ”reagoida mahdollisiin muutoksiin”. Reagointi tarkoittaisi Nato-jäsenyyden hakemista.
Selonteossa jäsenyyteen halutaan säilyttää mahdollisuus, mutta hakutoimiin ei ryhdytä. Suomi pysyy sotilaallisesti liittoutumattomana maana, joten Venäjällä ei pitäisi olla aihetta jupinaan.
KRIMIN valtauksesta alkanut viileä kausi Suomen ja Venäjän suhteissa onkin hieman lauhtumassa.
Ulkoministeri Timo Soini (ps) kävi maanantaina Moskovassa tapaamassa kollegaansa Sergei Lavrovia, ja heinäkuun alussa presidentti Vladimir Putin tulee Naantalin Kultarantaan lyhyelle työvisiitille.
Niinistö ja Putin voivat keskustella kasvotusten myös niistä hankalista asioita, jotka hiertävät naapurimaiden välejä.
RAJOILLAKIN on ollut rauhallista. Venäläiskone on viimeksi loukannut Suomen ilmatilaa vuosi sitten.
Loukkaus tapahtui Porvoon saaristossa ja puolustusministeri Jussi Niinistön (ps) Porvoossa pidetyn hääjuhlan aikana, mutta se lienee ollut vain vinkeä sattuma.

lauantai 11. kesäkuuta 2016

Sightseeing-ajelu Kemissä Rovan asuntoalueella...


Minulla on ollut tapana käydä ajelemassa - kerran pari vuodessa - autolla eri puolilla Kemiä, lähinnä uusilla asuinalueilla katselemassa, miten omakotitontteja on varattu ja alettu rakentaa. 

Juuri hetki sitten käväisin Rovan alueella. Asemakaavoitettu ensimmäinen osa-alue näyttää olevan hyvässä rakentamisvireessä. On valmiita rakennuksia, joiden osalta jo pihatöitä aloitellaan, on pohjien tekoja ja edellisten välimaastossa useita rakennuksia.

Kävin kotiin tultuani uteliaisuuttani katsomassa Kemin kaupungin Karttapalvelun sivuilta, kuinka paljon em. Rovan alueella on tällä hetkellä vapaita tontteja - kymmenisen - ei yhtään hassumpi tilanne.

Kierrellessäni aluetta siirryin ajatuksissani kuvitteellisesti kymmenen vuoden päähän. Olin havaitsevinani upean, viihtyisän ja arvostetun omakotitaloalueen...

Nettilainaus Kemin kaupungin sivuilta: 

Vapaat tontit

Kaupungilla on monipuolinen tonttitarjonta omakotitalorakentamiseen ja yritystoimintaa varten.
Vapaat tontit on nähtävissä kaupungin Karttapalvelusta ja Maankäyttö- ja mittaustoimen ilmoitustaululta. Karttapalvelussa on kaupungin omistamien vapaiden tonttien lisäksi yksityisten maanomistajien myytäväksi ilmoitettuja tontteja. Yksityiset maanomistajat voivat ilmoittaa tonttinsa myytäväksi Karttapalvelussa veloituksetta. Maankäyttö- ja mittaustoimelta saat lisätietoa vapaista tonteista, tontin varaukseen liittyvistä asioista ja oman tontin myytäväksi ilmoittamisesta.
Karttapalvelun vapaisiin tontteihin pääset tästä.
Tontinvarauslomakkeet omakotitalotontille ja elinkeinotontille.
Maankäyttö ja mittaustoimi
Valtakatu 26, 4. krs
94100 Kemi

Yhteystiedot

NimikeNimiPalvelualaGsm
MaanmittausteknikkoEsa SalmijärviMaankäyttö- ja mittaustoimi040 572 7068
KaupungingeodeettiPaulus RantajärviMaankäyttö- ja mittaustoimi050 594 8440

Kulmuni nousi keskustan varapuheenjohtajistoon...

Kansanedustaja Katri Kulmuni Torniosta on valittu Seinäjoella Suomen Keskusta rp:n varapuheenjohtajistoon - hyvä niin ja onneksi olkoon...

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kulmuni nousi keskustan varapuheenjohtajistoon

LAURI NURMI
Keskustan kansanedustaja Katri Kulmuni kampanjoimassa ennen varapuheenjohtajien valintaa lauantaina.
STT
Keskustan varapuheenjohtajiksi on valittu perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kansanedustaja Katri Kulmuni ja kansanedustaja Antti Kurvinen. Tuloksesta äänestettiin. Rehula sai 1575 ääntä, Kulmuni 1317 ja Kurvinen 891.
Varapuheenjohtajiksi olivat ehdolla myös Hanna HuttunenAnnina RuottuAnne Kalmari ja Hannakaisa Heikkinen. Pääministeri Juha Sipilä valittiin aiemmin tänään jatkokaudelle puolueen puheenjohtajaksi. Sipilällä ei ollut vastaehdokkaita.