Tämän tyyppistä sähköpostiviestiä tulee tämän tästä , vaikka minut on merkitty poistetuksi postituslistalta ties kuinka monta kertaa. Kieltämättä suuri houkutus olisi voittaa BMW X3-auto. Siinä olisi autoa pitkäksi aikaa...
Iloksemme voimme kertoa sinulle, että sinut on otettu mukaan netti tutkimus
paneeliimme.
aki.pyykko@netti.fi, vastaa
yksinkertaisesti kyselytutkimukseemme koskien auto tilannettasi. Kiitää
sinua, tarjoamme mahdollisuuden voittaa upean uuden BMW X3!
Je kent het wel: reisgidsen die vol staan met de échte must-see’s
van de wereld en schoonmoeders die allemaal goed bedoelde tips geven over wat
je zeker moet doen tijdens een stedentrip. Maar… hoe vaak is het niet dat
bepaalde hotspots in het echt stiekem behoorlijk tegenvallen? De volgende 4
bezienswaardigheden horen daar volgens CityZapper sowieso bij!
Pääminiesteri Juha Sipilä totesi Brysselissä PAMin iltapäivän ratkaisusta:"Toivottavasti tulppa lähtee paatista ja päästään eteenpäin."
Pääministerimme ei taida olla venemiehiä, sillä tulpan lähteminen paatista, merkitsee yleensä paatin uppoamista mutta ...
Kuulen jo muutaman lukijan tuskailevan: "Saivartelua, populistista saivartelua!" no ehkä niin mutta sittenkin...
Arvelen, että pääministerimme loppujen lopuksi tekniikan miehenä ajatteli tulpan lähtemistä putkesta mutta hän tyytyväisyyden puuskassa valitsi hiukan puutteellisesti, huolimattomasti sanansa.
Pääministeri toivoi lisäksi EK:n ilmoittavan mahdollisimman pian, onko se valmis neuvottelemaan.
Illansuussa lyhyessä infossa todettiin:
EK hyväksyi kilpailukykysopimuksen – "liittoneuvottelut käyntiin välittömästi"
Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi päätöksen syntyneen EK:n hallituksessa äänestyksen jälkeen.
Pientä lisäselvitystä edellä olevaan tulppa-asiaan:
Pääministeri Juha Sipilä iloitsi torstaina palvelualojen ammattiliiton Pamin päätöksestä tulla mukaan neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta.
– Toivottavasti tulppa lähtee paatista ja päästään eteenpäin, Sipilä sanoi torstaina.
Perjantaina Sipilällä oli vastaus valmiina, miksi hän käytti ontuvankuuloista vertausta.
– Kun pikkusällinä lähdettiin rapumertoja kokemaan, monesti oli tulppa jäänyt veneeseen ja aika raskasta oli soutaa, jos ei ensin laskettu vettä pois ja sitten pantu tulppaa tilalle. Kyllä se on vaarallista, jos vedessä vedetään tulppa pois, Sipilä sanoi.
Jos vene on vesillä ja tulpan irrottaa, vene täyttyy ja lopulta uppoaa. Rantaan vedetystä veneestä taas voi tyhjentää sadeveden irrottamalla tulpan
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Politiikka
Poliisit selvittävät siirtymistä Akavaan – ennakkoratkaisua haetaan perjantaina
Akavan julkisen sektorin neuvottelujärjestö Jukon hallitus käsittelee poliisien mahdollista liittymistä kokouksessaan perjantaina. Poliisijärjestöjen liitto sanoo selvittävänsä vaihtoehtojaan SAK:n ja STTK:n yhdistymissuunnitelmien takia.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Poliisien ammattiliitossa on käynnissä selvitys siitä, mihin keskusjärjestöön liiton kannattaisi tulevaisuudessa kuulua. Yksi vaihtoehto on siirtyminen toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta korkeasti koulutettujen Akavaan.
Syynä selvitykseen ovat SAK:n ja STTK:n suunnitelmat yhdistyä yhdeksi suureksi palkansaajien keskusjärjestöksi. Helsingin Sanomat tosin kertoi tänään keskiviikkona, että hanke uhkaa kariutua.
– Teemme selvitystä keskusjärjestötilanteesta johtuen tästä keskusjärjestöhankkeesta, joka käynnistyi SAK:laisten ja STTK:laisten liittojen toimesta vajaa vuosi sitten, selittää Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen.
Suhosen mukaan selvityksessä käydään läpi kaikki tällä hetkellä kuviteltavissa olevat vaihtoehdot. Tällaisia ovat Akavaan siirtyminen, uuteen keskusjärjestöön liittyminen tai STTK:n jatkaminen entisellään.
– Nyt kartoitetaan se, mikä tarjolla olevista vaihtoehdoista on meidän jäsenistölle se paras vaihtoehto, sanoo Suhonen.
Selvitystyö on edennyt jo siihen pisteeseen, että akavalainen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko käsittelee tämän viikon perjantaina hallituksessaan poliisien mahdollista liittymistä.
Kyseessä vasta ennakkopäätös
Sekä Suhonen että Jukon hallituksen puheenjohtajana toimiva Opettajien ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen korostavat, että kyseessä on ennakkopäätöksen hakeminen, ei vielä varsinainen jäsenhakemus.
– Poliisit ovat selvittämässä mahdollisuutta siirtyä STTK:laisesta maailmasta neuvottelujärjestö Jukoon ja he ovat jättäneet ennakkohakemuksen, jolla he haluavat selvittää, onko Juko valmis heidät ottamaan, jos he jättävät varsinaisen hakemuksen, Luukkainen selittää.
Luukkainen arvelee, että poliisit toivotetaan tervetulleeksi Jukoon.
– Tämä on ennakointia, enhän minä voi hallituksen puolesta puhua, mutta ennakoin, että Jukon hallitus suhtautuu myönteisesti siihen, Luukkainen pohtii.
Poliisijärjestöjen liiton valtuuston on määrä tehdä huhtikuun lopussa päätös siitä, mihin keskusjärjestöön poliisit jatkossa kuuluvat.
– Mikä se on, sitä en lähde tässä ennakoimaan. Se ei ole minun asiani, vaan on valtuuston asia päättää, Suhonen korostaa.
Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtajan Yrjö Suhosen ja Jukon hallituksen puheenjohtajan Olli Luukkaisen haastattelut on tehty ennen kuin Helsingin Sanomat kertoi , että SAK:n ja STTK:n yhdistyminen uhkaa kariutua.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Politiikka|
Stubbille hävinnyt Vapaavuori tykittää: "Johtaviinkin posteihin pääsee kipuamaan myös patologisia narsisteja"
Moninkertainen kokoomusministeri Jan Vapaavuori röykyttää suomalaista politiikkaa ja taloudenpitoa kovalla kädellä tuoreessa kirjassaan. Politiikka viihteellistyy ja pinnallistuu. Pölhöpopulismi rehottaa. Talous ja demokratia uhkaavat romahtaa.
Kuva: Yle
Tultuaan nimitetyksi varapääjohtajaksi Euroopan investointipankkiin 2015 kokenut kokoomusvaikuttaja, moninkertainen ministeri Jan Vapaavuori, 51, on ottanut etäisyyttä suomalaiseen päivänpolitiikkaan ja tehnyt Luxemburgin rauhassa kirjan vuosistaan kotimaisen politiikan huipulla.
Arvio ei ole imarteleva.
– Suomalaisen poliittisen järjestelmän perusominaisuuksiin kuuluu kyvyttömyys johdonmukaisuuteen, entinen moninkertainen ministeri kiteyttää kirjassaan Puoliholtiton Suomi (Otava), joka julkaistiin tänään.
Vaikka kyseessä ei ole varsinainen muistelmateos, omat kokemukset politrukki-, kansanedustaja- ja ministerivuosilta ovat pohjana Vapaavuoren esittämälle arvostelulle.
Vapaavuori ei säästä edes omaa ministeriaikaansa. Omasta mielestään ne hallitukset, jotka hallitsivat hänen avustaja-aikanaan (pääministereinä Esko Aho ja Paavo Lipponen) olivat parempia kuin ne hallitukset, joissa hän toimi ministerinä. Hän oli asuntoministeri Matti Vanhasen (kesk.) ja Mari Kiviniemen (kesk.)hallituksessa ja elinkeinoministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexandder Stubbin (kok.) hallituksessa 2012-2015.
Kataisen hallitus (2011-2014) oli Vapaavuoren arvion mukaan lähes tuhoon tuomittu jo aloittaessaan. Se oli pakkoavioliitto, jonka osapuolet eivät luottaneet toisiinsa. Hallitusohjelmasta tuli miltei täydellinen pannukakku. Budjettiriihet olivat teatteria, päätöksentekokyky hukassa ja ministeripalaverit usein painajaismaista jänkkäämistä.
Ehkä ainoa menestystarina Kataisen hallituksen aikana oli Vapaavuoren kirjan mukaan Turun telakan toiminnan pelastaminen saksalaisomistuksen avulla. Sen kätilö hän itse oli elinkeinoministerinä.
Pelastusta Suomelle ei tuonut myöskään Kataista pääministerinä seurannut Stubb, jolle Vapaavuori hävisi kokoomuksen puheenjohtajuuden kesällä 2014 Lahdessa. Viime vaalikausi oli hänen mielestään Suomen talouden kannalta menetetty nelivuotisjakso.
Vapaavuori antaa kirjassaan ymmärtää, että uuden vaalit olisi enkä pitänyt järjestää Kataisen erottua. Hän ymmärtää kuitenkin, ettei Stubb halunnut katkaista omaa pääministeritietään.
– On ihmisluonnon vastaista odottaa, että tuore pääministerikandidaatti epäilisi omia kykyjään ja omaehtoisesti kieltäytyisi ehkä vain kerran elämässään eteentulevasta mahdollisuudesta. Harva hallitustaan hajottaa, vielä harvempi ennen sen syntymistä.
Perussuomalaiset romahduttavat politiikan moraalia
Suomen taloudesta Vapaavuori antaa synkän kuvan.
Maassa on eletty pitkään iloisen huolettomasti. Ei ole yhtä suurta mokaa, mutta paljon pieniä virheitä miltei jatkuvalla syötöllä. Nyt maa on taloudellisesti jumissa. Työmarkkinat ja sen etujärjestöt jököttävät pysähtyneisyyden tilassa. Taloudessa eletään kroonisessa ylikulutustilassa. Maa on moniongelmainen ja mikä pahinta talouden romahtaessa myös demokratian uskottavuus ja toimintakyky romahtaa.
Politiikkakin on Vapaavuoren mielestä kehittynyt arveluttavaan suuntaan. Puolueensa asialinjan poliitikoihin luettu Vapaavuori valittaa henkilöitymistä, pinnallistumista ja viihteellistymistä.
– Tämän seurauksena eduskuntaan valitaan monia sellaisia, jotka eivät sinne kuulu, ja monet niistäkin, jotka kuuluvat kekkaloivat viihdeohjelmissa, tikkakisoissa ja yökerhojen avajaiskutsuissa.
Vapaavuori ei nimeä yhtään poliitikkoa, joka olisi uuden ja arveluttavan tikkakisapolitikoinnin edustaja, mutta vastauksen voi politiikkaa seuraava lukija löytää rivien välistä.
– Johtaviinkin posteihin pääsee aika ajoin kipuamaan myös patologisia narsisteja, joille politiikan sisällöllä ei koskaan ole muuta kuin välinearvoa heidän omalle julkisuuskuvalleen, Vapaavuori rusikoi.
Timo Soinin johtamien perussuomalaisten vaikutuksesta hänellä ei ole korkeaa käsitystä.
– Perussuomalaisilla on Suomessa ollut omaa painoarvoaankin suurempi vastuullisen politiikanteon moraalia rapauttava vaikutus.
Kokoomuksen sisällä muhivaan puheenjohtajakamppailuun Vapaavuori ei kirjassaan ota lainkaan kantaa. Hänet on jo kuitenkin mainittu yhtenä mahdollisena Stubbin vastaehdokkaana kokoomuksen ensi kesän puoluekokouksessa tai seuraajaehdokkaana, jos Stubb jostakin syystä väistyisi paikalta vapaaehtoisesti.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Politiikka|
Tehy: Jättijärjestön olisi vastattava nykyajan haasteisiin ja unohdettava puoluepolitiikka
SAK:n ja STTK:n yhdistymisen kariutuminen rassaa etujärjestöjen liittoja. Tehyn mukaan leveät hartiat ja joukkovoima olisivat olleet olleet uuden jättijärjestön etuna. Etenkin SAK:laisten järjestöjen puoluepoliittiset sidonnaisuudet ovat punainen vaate tehyläisille, jonka mukaan nyt on tilausta modernille liitolle, jossa huomioidaan myös nuoret ja pätkätyöläiset.
Rauno Vesivalo ja Silja PaavolaKuva: Yle
Näyttää siltä, että reilun vuoden ajan ilmassa ollut ajatus yhdistää SAK ja STTK yhdeksi suureksi järjestöksi on kariutumassa. Tätä mieltä on ainakin terveyden- ja sosiaalihuollon tehtävissä työskentelevien etujärjestön Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Tehyn hallitus on Vesivalon mukaan pitkin talvea käynyt kriittistä keskustelua aiheesta, ja johtopäätös on, että kun lähdettiin uutta tekemään ja uutta ei nyt syntynyt, niin mukana ei voida olla.
– Meillä on oma hyvä keskusjärjestö STTK, jota ei kannata tässä kohdassa ajaa alas, vaan kehittää sillä tavalla, että se vastaa modernia keskusjärjestöä.
Vesivalon mielestä esimerkiksi kilpailukykysopimusneuvotteluiden aikana käytetyt toimintatavat ovat olleet sellaisia, että ne eivät enää nykymaailmaan istu.
– Tehyläiset ovat erittäin epäpoliittista sakkia, kytkös poliittiikkaan on osalla SAK:n liitoista liian vahva ja se toi sitä punaista vaatetta tähän keskusteluun meidän osalta. Tehdyistä päätöksistä kilpailukykysopimuksen suhteen haiskahtaa, että ne ovat puoluepoliittisia päätöksiä myös.
Uudenlaisen järjestön olisi Vesivalon mukaan pitänyt olla aloitteen tekijänä työmarkkinakeskusteluissa.
– Keskustelua johtavat tällä hetkellä työantajajärjestöt. Olisi pitänyt saada aikaan järjestö, joka pystyy ideoimaan ja luomaan uusia avauksia ja niiden pohjalta kehittää työelämää, kun muutostahti on kuitenkin hurja.
Nyt pitäisi Tehyn puheenjohtajan mukaan pyrkiä ensisijaisesti vastaamaan nuorten ja silppu- ja pätkätyöläisten tarpeisiin.
– Tämä menee nyt liikaa töissä olevien ehdoilla ja työssäolevathan päärjäävät. Se toinen puoli on työttömänä ja pätkätyösuhteissa, ja siihen haasteeseen ay-liikkeen pitäisi pystyä vastaamaan.
Uuden jättijärjestön etuna olisi Vesivalon mielestä olleet leveät hartiat ja se, että suuremman joukkovoiman avulla saavutettaisiin parempia tuloksia.
– Tämä olisi ollut selkeämpi vastavoima työnantajajärjestöille, jotka ovat myös yhdentäneet voimiaan, Vesivalo summaa.
SuPerin mielestä jättijärjestöä olisi tarvittu
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton SuPerin mielestä SAK:n ja STTK:n yhdistävää jättijärjestöä olisi tarvittu.
– Nyt sitten kaikki liitot, jotka tähän olivat yhdistymässä, eivät enää olekaan yhtä mieltä, joten katsotaan STTK:n seuraavassa seminaarissa, mikä on lopullinen vastaus, sanoi Superin puheenjohtaja Silja Paavola.
Paavolan mukaan superilaiset ovat tehyläisten tapaan epäpoliittisia ja hän muistuttaa, että STTK:n liitot tulevat valtavan laajalta alueelta. Hän itse korostaa olevansa poliittisesti sitoutumaton.
– Olen sitoutunut lähinnä ay-toimintaan ja näin tässä yhdessä suuressa liitossa olevan mahdollisuudet vastavuoroiseen keskusteluun ja saada muutoksia aikaan, mutta katsotaan miten käy.
– Historiaa ei voi koskaan pyyhkäistä pois, mutta tulevaisuutta voi muovata, hän toteaa.
