perjantai 19. helmikuuta 2016

Venäjä ärähti Syyrian al-Assadille: Pysy ruodussa

Syyrian sisällissota jatkuu, jatkuu, jatkuu > selittelyä, selitelyä, selittylyä > hämäystä, hämäystä, hämäystä, jne. ....

Siviilien - naisten, lasten ja vanhusten - kärsimykset kasvavat. Pakolaisongelma pahenee. Onko mitään myönteistä näköpiirissä? Valitettavasti ei...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä ärähti Syyrian al-Assadille: Pysy ruodussa

YK-lähettilään mukaan presidenttiä uhkaavat ”vakavat seuraukset”, ellei tämä pysy Moskovan mukana meneillään olevassa Syyrian sodan neuvotteluprosessissa.

ULKOMAAT  
SYRIAN ARAB NEWS AGENCY
Presidentti Bashar al-Assad puhui maanantaina Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa.
Presidentti Bashar al-Assad puhui maanantaina Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa.

Venäjän YK-lähettiläs Vitali Tšurkin ärähti perjantaina Venäjän pitkäaikaiselle liittolaiselle, Syyrian presidentille Bashar al-Assadille tämän sotapuheista.

Tšurkin sanoi Kommersant-lehden haastattelussa, että al-Assadia uhkaavat ”vakavat seuraukset”, ellei tämä pysy Moskovan mukana meneillään olevassa Syyrian sodan neuvotteluprosessissa.
”Venäjä on sijoittanut tosissaan tähän kriisiin: niin poliittisesti ja diplomaattisesti kuin sotilaallisestikin”, Tšurkin sanoi. ”Niinpä odotamme myös al-Assadin osallistuvan tähän [neuvotteluprosessiin].”
Yhdysvallat, Venäjä ja viisitoista muuta maata sopivat viime viikolla Münchenin neuvotteluissa ensimmäisestä virallisesta tulitauosta sitten Syyrian sisällissodan alkamisen vuonna 2011.
Al-Assad uhosi juuri ennen sopimuksen syntymistä uutistoimisto AFP:n haastattelussa valtaavansa koko Syyrian takaisin hallintaansa. Venäjän ilmavoimien tuki on ollut tärkeää hänen sotamenestykselleen.
Sovitun tulitauon pitäisi alkuperäisen aikataulun mukaan tulla voimaan tänään, mutta usko siihen ei ole kovin suurta.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ilmoitti jo sopimusta julkaistaessa, että Venäjä jatkaa ilmaiskuja terroristijärjestö Isisiä ja al-Nusran rintamaa vastaan tulitauosta piittaamatta.
Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vaati perjantaina Yhdysvaltoja katkaisemaan välinsä Syyrian kurdien taistelujärjestöön YPG:hen. Turkki syyttää järjestöä osallistumisesta viime keskiviikon terrori-iskuun Ankarassa. Georgian-vierailullaan puhunut Çavuşoğlu sanoi yhteistyön YPG:n kanssa ”osoittavan heikkoutta”.
Syyrian kurdit ovat toimineet aiemmin yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa, mutta viime aikoina heidän järjestönsä ovat lähentyneet myös Moskovaa. Tämä on kiristänyt Turkin ja Venäjän huonoja välejä entisestään sekä lisännyt pelkoja Syyrian sodan laajenemisesta.
Kansainvälisten rauhanneuvottelujen oli aiempien tietojen mukaan määrä jatkua Genevessä ensi viikon torstaina. YK:n erikoislähettiläs Staffan de Mistura sanoi kuitenkin torstaina Svenska Dagbladetille pitävänsä aikataulua epärealistisena ja tarvitsevansa valmisteluihin enemmän aikaa. 

Amerikkalaiset osallistuvat Suomessa suurharjoitukseen myös merivoimien kanssa....

Olen viimeisen vuoden aikana ihmetellyt, miten maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta lausuntoja antavat niin sanotut asiantuntijat eivät suostu näkemään sitä tosiasiaa, että maailma ympärillämme on radikaalisti muuttunut.

Venäjän Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sotatilan jälkeen tilanne Euroopassa ei ole entisellään. Tuskin tulee entiselleen enää koskaan...

Emme elä Suomessakaan missään Lintukodossa. Lisäksi Lähi-Idän tilanteen pakolaisvirta aiheuttaa meillekin lisääntyvää päänvaivaa. Varsinkin kun uudentyyppinen pakolaisvirta uhkaa Suomea vielä itärajalta.

Pitäsikö meidän suhtautua maamme tämänhetkiseen tilanteeseen samalla tavalla kuin vuosikymmeniä sitten - superhymistellen suomettuneena, mielestäni ei, sillä se olisi vatuutonta ja piittaamatonta.

Suomen vakiintunut ulkopolitiikka on historiaa mutta olemme edelleen sotilaallisesti puolueettomia ja liittoutumattomia. Olemme olleet suurvaltojen kahinoiden ulkopuolella, toivottavasti myös jatkossa.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Amerikkalaiset osallistuvat Suomessa suurharjoitukseen myös merivoimien kanssa – Ministeri Niinistö: ”Palvelee puolustuksen kehittämistä”

Yhdysvaltain suuri Itämeren meriharjoitus toteutetaan kesäkuussa osittain myös Suomessa.

POLITIIKKA  
ANTTI AIMO-KOIVISTO / LEHTIKUVA
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps)
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps)

Puolustusvoimien harjoitusyhteistyö amerikkalaisten kanssa laajenee tänä vuonna Suomessa myös merivoimiin.
Yhdysvaltojen kesäkuussa järjestämä, Baltops-16 (Baltic operations) -harjoitus toteutetaan kesäkuussa osittain myös Suomessa.

Baltops-harjoitukseen osallistuu lähes 20 valtiota.

Suomen Kemissä Sauvosaaressa ULUKOILIMAKIEKKOILUA lauantaina 20.2.2016 klo 13 alkaen...

Kemin Lämärit vuosimallia 1981-1994 kausina pakkasten puraisemat pelaajat, valmentajat, joukkueenjohtajat, naistoimikunta ja fanit TERVETULOA!

Sain edellä mainitun viestin/kutsun sattumoisin ollessani erään puuhamiehen kanssa muissa asioissa yhteydessä muutama viikko sitten.

Edellä olevassa infossa ei mainita yhdistyksen puheenjohtajista mitään, mutta ilmoitin viestin/kutsun saatuani, että tulen käväisemään paikalla, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole.

Saapa nähdä raskinko ostaa kuuman makkaran naistoimikunnan kioskilta. Olen kuullut huhupuheita, että ne ovat erikoisen hyviä...

Huom! ULUKOILIMAKIEKKOILUA = kirjakielisenä ULKOILMAKIEKKOILUA

Asiaan päivitys tänään...

Käväisin katselemassa juuri hetki sitten rennonletkeää pelailemista Sauvosaaressa ulkoilmakaukalon reunalla.
Olihan siellä monia tuttuja, osaa heistä en ole nähnyt yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Varsinainen peli taisi päättyä tasapeliin, koska siirryttiin voittomaalilaukausten osa-alueelle. Kumpi joukkue pelin loppujen lopuksi voitti, se jäi minulle epäselväksi, sillä asujen puolesta oli erittäin sekalaista poruukkaa.
Mahtoivatko pelaajat itsekään tietää kumpaa joukkuetta he edustivat. Hauskaa heillä tuntui joka tapauksessa olevan ja yleisö kaukalon laidalla otti osaa peliin asiallisten kommenttien muodossa.

Herkullisia makkaroita, kuumaa mehua ja taisipa olla kahviakin myynnissä myyntipödällä, entinen kioski näytti olevan käyttämättömänä sivummalla.
Teinkö heräteostoksia? Jätin väliin tällä(kin) kerralla. Tuntuivat menevän hyvin kaupaksi...













Mikä brittejä EU:ssa risoo? Tässä viisi syytä...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ulkomaat  | 

Mikä brittejä EU:ssa risoo? Tässä viisi syytä

Järki ja etenkin tunteet ohjaavat brittejä, kun he äänestävät Britannian mahdollisesta EU-erosta ehkä jo kesäkuussa. Listasimme asioita, jotka ajavat Britanniaa eroon EU:sta.

Britannian suhde manner-Eurooppaan on ollut ongelmallinen jo vuosisatojen ajan, eikä maa ole koskaan lämmennyt ajatukselle yhdentyvästä Euroopasta.
Kiistely EU-jäsenyyden eduista ja haitoista on jatkunut vuosikymmeniä.
Britannia neuvottelee torstaina alkavassa huippukokouksessa EU-maiden johtajien kanssa jäsenyytensä uusista ehdoista.
Brysselin neuvotteluiden tuloksella ei välttämättä ole merkitystä Britannian tulevan kansanäänestyksen kannalta, sillä brittien vaikea suhde Eurooppaan kumpuaa historiasta ja nostattaa kansassa voimakkaita tunteita.

1. Saari Euroopan ulkopuolella

Briteille manner-Eurooppa on vuosisatojen ajan näyttäytynyt epävakauden ja sotien tyyssijana, johon on syytä pitää kanaalin mittainen välimatka.
Tätä mielikuvaa ei ole ravistellut se, että viimeisen valloittajan saapumisesta saarivaltakuntaan on kulunut jo tuhat vuotta.
Brexit-leirissä uskotaan, että Englannin kanaali toimii jälleen vallihautana, joka suojaa Brittein saaria manner-Euroopan tapahtumilta.
Historian opetukset todistavat toisin: mantereen poliittinen kuohunta on aina ylittänyt kanaalin, olipa kyse Espanjan perimyssodista tai 1900-luvun maailmansodista.

2. Entinen suurvalta

Britannia on entinen suurvalta, jonka vaikutusvalta on yhä sen maantieteellistä kokoa suurempi.
Se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa ja korostaa mielellään erityissuhdettaan Yhdysvaltoihin.
Entinen imperiumi ei helpolla niele muiden käskyjä ja korostaa mielellään olevansa erilainen kuin muut EU-maat.
Britit karsastavat sitä, että unioni voi päättää myös Britanniaa koskevasta lainsäädännöstä. Maa onkin onnistunut saamaan jäsenmaksuunsa alennuksen ja jäämään monen EU-maita velvoittavan sopimuksen ulkopuolelle.

3. Saksan ja Ranskan johtama unioni

Keskeinen ongelma briteille on ollut, että he liittyivät Ranskan ja Saksan johtamaan yhteisöön myöhään.
Jo vuonna 1944 Yhdysvaltain ulkoministeri Edward Stettinius totesi, että britit eivät viihdy kerhossa jota eivät itse johda.
Britannia jättäytyi vuonna 1957 Roomassa allekirjoitetun Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ulkopuolelle, mutta tavoitteli yhteisön jäsenyyttä turhaan jo kuuden vuoden kuluttua.
Britannian EU-jäsenyyttä luonnehtiikin hyvin itseriittoisuuden ja epävarmuuden vuorottelu.
Historia on opettanut briteille, että manner-Euroopan maiden liittoutuminen sitä vastaan on vaarallista. Tämän takia maa on pysytellyt unionissa, mutta hakenut samalla erivapauksia syvenevään yhteistyöhön.
Vaikka pääministeri David Cameron onnistuisikin tavoitteessaan neuvotella Britannian EU-jäsenyydelle uudet ehdot, tulos ei välttämättä vakuuta kansalaisia.
EU-kansanäänestyksessä vedotaan ihmisten pelkoihin ja tunteisiin, joita unionin nykyiset ongelmat ruokkivat.

4. Maahanmuutto muista EU-maista

Britannian ajaman EU:n täysremontin keskeinen tavoite on kitkeä muista jäsenmaista tulevaa maahanmuuttoa.
Britannia haluaa vähentää vierastyöläisten määrää muun muassa rajoittamalla heidän oikeuttaan saada työhön perustuvaa sosiaaliturvaa.
EU-maista tulevien maahanmuuttajien määrä on kasvanut Britanniassa koko 2000-luvun muun muassa puolalaisten, romanialaisten ja bulgarialaisten vierastyöläisten tulon myötä.
Maahanmuutto on satanut unionin vastustajien laariin, ja esimerkiksi EU-eroa ajavan UKIP-puolueen kannatus on noussut.
Unionin voimattomuus pakolaiskriisin hoidossa lisää brittien huolta. Monien mielissä unioni yhdistyy turvapaikanhakijavirtoihin ja valvomattomiin rajoihin.
Näitä pelkoja jäsenyyden vastustajat pyrkivät hyödyntämään.

5. Euroalueen talousongelmat

EU-jäsenyyden puolustajat Britanniassa uskoivat pitkään, että ihmiset äänestävät unionin jäsenyydestä järkisyiden perusteella. He korostivat jäsenyyden ja yhteismarkkinoiden tuomia taloudellisia etuja.
Euroalueeseen kuuluvien maiden velkakriisit, jättityöttömyys sekä kyvyttömyys tehdä rakenteellisia uudistuksia ovat lisänneet brittien epäluuloja. On yhä vaikeampi vakuuttaa ihmiset siitä, että talouskasvusta nauttivan Britannian kannattaa sitoa kohtalonsa Kreikan, Ranskan ja Italian kaltaisiin maihin.
Jäsenyyden kannattajien mukaan unionin ulkopuolella Britannia joutuisi Norjan tavoin sopeutumaan yhteismarkkinoiden sääntöihin, mutta ei voisi vaikuttaa niiden sisältöön.
Britannia joutuisi joka tapauksessa sopeutumaan Saksan, Ranskan, Italian ja muiden jäsenmaiden tekemiin päätöksiin, koskivatpa ne talous-, energia- tai ilmastopolitiikkaa.
Pääministeri David Cameronilla on täysi työ vakuuttaa britit EU-jäsenyyden eduista, jos hän saa haluamansa lopputuloksen torstain EU-huippukokouksesta.
Tunnetasolla monet britit tuntevat voimakasta epäluuloa unionia sekä poliittista eliittiä kohtaan.