Suora nettilainaus Yle Kemi-sivuilta hiukan tuunattuna: Rovaniemi|
Rovaniemen valtuusto päätti myydä AMK-osakkeet
Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti maanantaina myydä omistamansa Lapin ammattikorkeakoulun osakkeet Lapin yliopistolle. Päätös syntyi pitkän keskustelun jälkeen mutta selvin numeroin.
Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä osakekaupasta laaditun esisopimuksen maanantaina pitkän keskustelun jälkeen äänin 50 - 4 (5 tyhjää). Kaikki esityksen vastustajat olivat vasemmistoliitosta.
Kaupunginvaltuuston kokouksessa kaupunginhallituksen pohjaesitykseen lisättiin kohta, jonka mukaan kaupunki selvittää osakekaupasta mahdollisesti saatavien varojen mahdollisen rahastoimisen. Rahastosta voitaisiin tukea Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita, henkilökuntaa ja tutkijoita.
Osakekauppa toteutuu kuitenkin vain, jos kaupungin ja yliopiston välisen esisopimuksen ehdot täyttyvät. Esimerkiksi Lapin yliopiston yhdistyminen jonkin toisen yliopiston kanssa aiheuttaisi sen, että kauppa raukeaisi ja ammattikorkeakoulun osakkeet palautuisivat Rovaniemen kaupungille.
Lapin yliopiston tavoitteena on ostaa osake-enemmistö ammattikorkeasta ja yhdistää lappilaiset korkeakoulut.
Suunnitelmaa vastustetaan laajalti Lapin ammattikorkeakoulussa ja Meri-Lapissa.
Varsinainen sopimus esitellään hallituksen iltakoulussa
Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Trög (kesk) lupasi kokouksessa, että varsinainen sopimus tuodaan valtuuston käsittelyyn, jos se muuttuu esisopimuksesta merkittävästi. Kokouksessa tosin ei päästy täyteen selvyyteen siitä, mitä "merkittävästi" käytännössä merkitsee.
Joka tapauksessa se esitellään kaupunginhallituksen iltakoulussa, jossa ovat läsnä valtuustoryhmien edustajat. Trögin mukaan sopimus tuodaan tarvittaessa valtuustoon, jos iltakoulussa niin halutaan.
Katselin ja kuuntelin televisiosta muutama päivä sitten erästä urheiluselostusta. Varsinaisen selostajan lisäksi sain kuulla ääniä, kommentteja lajin asiantuntijalta pelin tapahtumista. Hänen kommenttinsa olivat lyhyitä, nasevia ja yksiselitteisiä: Että niin että toto, tota, tota...ja että tota... niin, niin, niin että tota, tota, tota... Välillä varsinainen selostaja pääsi "laulamaan": Nyt Suomi teki maaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaalin - mahtavaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa! Kysymys kuuluu: Mistä lajista on kysymys?
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat|
Turkki ja Ranska syyttävät Venäjää sotarikoksista
YK-raportin mukaan Venäjän tekemät ilmaiskut oli kohdistettu sairaaloihin ja kouluihin Pohjois-Syyriassa.
Lääkärit ilman rajoja -järjestön pyörittämä sairaala tuhoutui iskuissa täysin. Järjestön mukaan Idlibin maakunnassa kymmenettuhannet siviilit ovat jääneet ilman hoitoa.
Turkki ja Ranska syyttävät Venäjää sotarikoksista.
– Sairaaloiden pommittaminen täyttää sotarikoksen tunnusmerkit, Ranskan ulkoministeri Jean-Marc Ayrault kommentoi.
Venäjä ei ole kommentoinut tietoja tahallisista ohjusiskuista sairaaloihin.
Kapinallisjoukot alakynnessä
Syyrian kapinallistaistelijat ovat menettäneet hallitsemiaan alueita Pohjois-Syyriassa, kun Syyrian armeija on Venäjän sotilaallisen tuen avulla saanut Aleppon suurkaupungin lähes piiritettyä.
Syyrian armeijan joukot sekä Iranin ja Hizbollahin shiiataistelijat ovat onnistuneet katkaisemaan kapinallisille elintärkeät huoltoreitit Aleppon kaupungin ja Turkin rajan välillä.
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Ulkomaat
Tähänkö loppuu yhdentyminen – mitä nyt, Eurooppa?
Mikä ei tapa, se saattaa vahvistaa, arvioivat professorit Pertti Alasuutari ja Heikki Patomäki EU:n kriisiä ja tulevaisuutta.
Viime kuukausien uutiset Euroopan unionista ovat kertoneet rajoille nousseista aidoista, sisärajojen passintarkastuksista ja jäsenmaiden kiistoista turvapaikanhakijapaineen tasaamisessa. Tarkoittaako se, että yhdentymisen huippu on takana ja suunta on kohti Eurooppaa, jossa kansallisvaltiot tekevät päätökset tykönään?
Sosiologian professori Pertti Alasuutari Tampereen yliopistosta ei usko, että turvapaikanhakijatilanteesta on ainakaan yksinään EU:n lohkojaksi, jopa päinvastoin: EU:n historiassa on käynyt usein niin, että yhteinen käytäntö on löytynyt juuri kriisin kautta.
Sen sijaan taloudellinen kriisi ja euroon kohdistuva paine ovat yhtenäisyydelle suurempi uhka, hän sanoo. Ensi kesänä voi hänen mukaansa ratketa paljon, kun britit äänestävät EU-jäsenyydestä.
– On hyvin mahdollista, että Britannia irrottautuu EU:sta. Jos niin käy, se käynnistäisi muuallakin mietinnän siitä, mistä unionissa on kyse ja kannattaako siihen kuulua, Alasuutari arvelee.
Hajoamisesta uutta yleiseurooppalaisuutta?
Maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta sanoo, että Euroopan integraatio on nykymuodossaan tullut tiensä päähän. Integraatio on hänen mukaansa rakennettu karulle markkinautopialla, jossa sisämarkkinat ja yhteinen raha riittävät.
– EU:n demokratia on epämääräistä. Kansalaisten solidaarisuutta tai yhteistä finanssipolitiikkaa ei ole. Markkinautopiaan kuuluu myös usko tasapainoisiin budjetteihin ja rahapolitiikkaan, jonka tavoitteet on rajattu alhaiseen inflaatioon. Kansalaisille se on merkinnyt jo pian vuosikymmenen jatkunutta massatyöttömyyttä ja epävarmuutta.
– Integraation syventämispyrkimykset jatkuvat Brysselissä, mutta uusien hankkeiden kannattajat alkavat jäädä vähemmistöön ympäri Eurooppaa. Pyrkimykset edelleen kiristää kuria ja lisätä yhdenmukaisuutta alkavat näyttää Saksan ja komission pakkovallalta.
Patomäkikin pitää silti mahdollisena, että kriisi johtaa EU:n muodonmuutokseen. Kun euroalue ja EU alkavat oikeasti hajota, saattaa syntyä yleiseurooppalainen liike, joka pystyy muuttamaan integraation suuntaa. Matkaa siihen on, hän lisää.
Yhteistä kokemusta eurooppalaisuudesta ei ole syntynyt
Euroopan yhdentymisen innokkaimpien kannattajien yhtenä kantavana ajatuksena on ollut, että EU:ssa elävät kokisivat olevansa ennen muuta eurooppalaisia. Suomalaisuus tai muu kansallisvaltioidentiteetti olisi kakkonen tai suorastaan kolmonen, sillä ykkösenä olisi kotiseutuidentiteetti: Helsingissä asuva siis kokisi olevansa ensinnä helsinkiläinen, seuraavaksi eurooppalainen ja vasta sitten suomalainen.
USA, Venäjä ja Kiina yhdistävät EU:ta, turvapaikanhakijakriisi ei.
Eurooppalaisuudesta ei kuitenkaan ole syntynyt yhteistä kokemusta. Pertti Alasuutarin mukaan se johtuu pitkälti siitä, että tiedonvälitys on kansallista. Tämäkin EU:ta koskeva juttu on kirjoitettu Suomessa suomalaisille. EU:lta puuttuvat samanlaiset suorat kanavat, joita pitkin se puhuttelisi kansalaisia.
– Toisaalta myös kansallisvaltiot ovat kuvitteellisia yhteisöjä, joille ei voi eikä kannata laittaa kulttuurisia määreitä. Kun eduskunnassa vedotaan kansakunnan etuun, sitä ei yleensä pidetä nationalismina. Se kuitenkin on nationalismin ydin, jossa unohdetaan kansalaisten sosiaaliset erot.
Europarlamentissa samaa rakennetaan ulkoisen kilpailijan kautta, Alasuutari sanoo. Yhdysvallat, Venäjä tai Kiina yhdistää. Turvapaikanhakijakriisikin on yhteinen, mutta siitä ei ole yhdistäjäksi, koska kukin maa pyrkii eroon omista kuluistaan tai ainakin varmistamaan, ettei joudu kantamaan niistä enemmän kuin muut jäsenmaat.
Nimellinen kansallisaate perustuu yksinkertaistamiselle
Tällaisessa tilanteessa korostuu kansallisvaltioajattelu ja vahvistuu sille pohjautuvien puolueiden suosio. Patomäen mukaan pohja on nimellinen: nykyiseen kansallisvaltioaatteeseen ei liity tulevaisuudenuskoa, toisin kuin 1800- luvulla ja paikoin pitkälti vielä 1900-luvullakin.
Tuolloin nationalismi saattoi yhdistyä pyrkimykseen vapautua, luoda tilaa demokraattiselle itsemääräämisoikeudelle ja kaikkinaiselle yhteiskunnalliselle kehitykselle, hän sanoo.
Ihmiset myös haluavat kuulla yksinkertaisia tarinoita yksinkertaisista asioista, jotka luovat yhteisyyttä, Patomäki sanoo.
– ”Ongelmat johtuu maahanmuuttajista.” ”Olemme isänmaan asialla.” Tämä kehitys luo vihamielisen ja ristiriitaisen tavan reagoida esimerkiksi ihmisiin, jotka pakenevat Syyrian ja Irakin sotia.
Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, sanoo vanha suomalainen kansanviisaus. Siitä huolimatta rohkenen esittää seuraavaa asiaa tällä hetkellä hallussani olevista tietotekniikkalaitteista, joista suurin osa on - toistaiseksi tarpeettomina - pölyyntymässä varastojen hyllyillä:
+ en aikanaan "syttynyt" Commodore VIC-20-, Commodore 64-, enkä muihinkaan tietotekniikan alkuvirityksiin, vaan jäin odottamaan parempaa...
+ 1980-luvun loppupuolella hankittu, Hyundai 286-mylly lähes silloisilla kaikilla mausteilla ”traktorivetoisine” konttoriprinttereineen, matriisikirjoittimineen omalla rullilla varustetulla atk-pöydällä, kokonaishinta viimeisen päälle tingitty hinta siihen maailman aikaan yhteensä noin 13.500 mk…
Huom! Laitteisto on varastossa, atk-pöytä on kierrätetty...
+ 1980 luvun viimeisen päälle oleva IBM-286-mylly matriisikirjoittimineen, hinta silloin kaiken kaikkiaan 15.000 mk …
Huom! Laitteisto on varastossa...
+ 1980-ja 1990-lukujen vaihteessa käytettynä kirjoituskoneen korvikkeeksi hankittu 286-mylly matriisikirjoittimineen, hinta silloin muistaakseni 1.000 mk … Huom! Laitteisto on varastossa...
+ 1990-luvun loppupuolella Tervaharjun koulutusyksikön huutokaupasta hankittu käytetty, poistettu 386-mylly upeine laserkirjoittimineen, johon kuulemma ei löydy aivan helpolla ajureita, hinta kaiken kaikkiaan 50 mk … Huom! Laitteisto on varastossa...
+ 1990-luvun loppupuolella SAK-jäseneltä hankittu käytetty 486-Olivetti-merkkinen mylly, johon oli lisätty toinen kovalevy ja jota oppilaitoksella tarkistettiin, mutta sitä ei ole sen jälkeen näkynyt – ilmeisesti sille on joku aikanaan löytänyt niin sanotusti parempaa käyttöä tai se muuttoprosessissa tuli romutetuksi, ostohinta muistaakseni 800 mk...
Huom! Laitteisto on siis "kierrätetty"...
+ helmikuussa 2002 hankittu, kaikilla mausteilla OAJ:n tarjousmikro, TEHOPOMI-mylly värimustesuihkuprinttereineen ja ADSL-liitäntöineen, jne. koko roskan kokonaishinta ilman liitännän kuukausimaksuja 13.500 mk eli yksi ympyrä on sulkeutunut…
Em. hinta ei ole minun pörssistäni pois, vaan sen maksoin osittain työ- ja järjestötyöpanoksellani.
Värisuihkuprintteri oli tyypillistä kertakäyttökamaa, sen tilalle on hankittu Samsung musta-valko laserprintteri, hinta 150 euroa...
Huom! Aineisto on osittain ns. toisena tietokoneena, värimustesuihkuprintteri kierrätetty= romutettu ... + pari vuotta sitten hankittiin uusi, moderni. langaton Huawei 4G-reititin, hinta xyz euroa... + muutama vuosi sitten Ammattiopisto Lappialta hankittiin kaksi (2) kpl poistettavia Dell-tietokoneita, joista toinen on päivitetty nykyaikaan = lisätty muistia ja ostettu uusi käyttöjärjestelmä, ohjelmia päivitetty, jne. , hinta noin 300 euroa... Huom! Toinen koneista on varastossa ...
+ keväällä 2015 hankittiin ensimmäinen tablet-tyyppinen ASUS-tietokone asiallisilla mausteilla, hinta noin 450 euroa
Huom! Se on ollut toistaiseksi vähällä käytöllä, aluperin se suunniteltiin älypuhelimen kautta ns. saarikoneeksi...
+ tammikuussa Kemin kaupungin lautakuntia on siirtynyt esityslistojen, liitteiden, jne. osalta sähköiseen viestintään, mm. tarkastuslautakunnan jäsenille - joilla ei aikaisemmin esim. valtuutetun ominaisuudessa ollut pientä tablettia - sellainen hankittiin ja annettiin lyhyt käyttöopastus tietohallintokeskuksen toimesta tammikuun kokouksen alussa. Laite on Lenovo TAB 2 A10-30, hinta lienee 200 euroa - kukaties allekin... Viimeisin on ihan mukavantuntuinen laite lautakuntatyöskentelyyn, aika näyttää, ensimmäinen varsinainen "laitekokous" on keskiviikkona 17.02.2016 klo 14.30 alkaen Kemin kaupungintalolla...
Niinpä… Edellä mainituista romppeista on jokapäiväisessä käytössä tuo Dell-lattiatietokone, Samsung-laserprintteri ja silloin tällöin tuo uusi ASUS-tablettietokone sekä todennäköisesti vielä harvemmin tuo uusin Lenovo-tabletti.
Mitä em. höyrylaitteille olisi järkevää tehdä?
+ antaa olla edelleen varastossa pölyyntymässä
+ yrittää kaupitella johonkin
+ pistää menemään kierrätykseen
+ luovuttaa oppilaitokselle museokäyttöön esimerkkeinä, että loppujen lopuksi noin 90% kaikesta tietotekniikasta olisi nykyisinkin hoidettavissa kyseisillä höyrylaitteilla…
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Kotimaa|
Analyysi: Venäläisten maakauppoja hyssyteltiin pitkään – vasta Ukrainan sota herätti päättäjät
Viranomaiset tai poliitikot eivät vuosikausiin halunneet myöntää venäläisten strategisista kohteista tekemien maakauppojen turvallisuusvaikutuksia. Keskustelu haluttiin aina kääntää vapaakaupan etuihin tai Saimaan kesämökkeihin. Vasta Ukrainan sodan aikana ääni muuttui kellossa, arvioi Ylen ajankohtais- ja featuretoimituksen esimies Jussi Eronen.
Eletään kevättä 2010, teemme tutkivaa journalismia tuohon aikaan vetämälleni MTV3:n 45 minuuttia –ohjelmalle. Autiotalo on aina tyhjillään, kertovat tietolähteet. Ikkunan läheisyydessä on jalustaa muistuttava laite. Soittelen toimittaja Tuula Malinin kanssa asiasta useiden päivien ajan.
Sovimme puhelimessa, että kuvausryhmä lähtee tiettyyn aikaan paikan päälle. Perillä odottaa yllätys. Piipusta nousee harmaata savua. Tyhjillään ollut talo onkin täynnä.
Venäläisten into ostaa maata varuskuntien, tietoliikennemastojen, valtateiden ja vesiväylien varrelta oli virallisen Suomen mielestä pitkään sattuman sanelema juttu.
Venäläiset kertovat – sujuvasti englanniksi – olevansa Jehovan todistajia. He sanovat ostaneensa lentomelualueella sijaitsevan röttelön tarkoituksenaan viettää lomaa. Kuin sattuman kaupalla lomanvietto on käynnistynyt juuri kyseisellä hetkellä, sovittuna kuvauspäivänä.
Myös venäläisten into ostaa maata varuskuntien, sotilaslentokenttien, asevarikkojen, tietoliikennemastojen, valtateiden ja vesiväylien varrelta oli virallisen Suomen mielestä pitkään sattuman sanelema juttu.
Keväällä 2010 puolustusministeriön, sisäministeriön ja oikeusministeriön viestintäjohtajat kirjoittivat Helsingin Sanomiin yhteisen mielipidekirjoituksen, jonka mukaan maakauppojen valvonta oli kunnossa. Kansalaiset tosin kyselivät jo tuolloin, miten valvonta saattoi olla kunnossa ilman mitään kattavaa rekisteriä.
Osa poliitikoista havahtui ja ryhtyi puuhaamaan rajoituksia ETA-alueen ulkopuolelta tuleville maanostajille.
Vielä vuodenvaihteessa 2013–2014 ajatus oli päättäjien enemmistölle kauhistus. Tilannekuva oli sekaisin. Julkisuudessa ja eduskunnassa puhuttiin paljon venäläisen keskiluokan kesämökeistä, vähemmän turvallisuuskysymyksistä tai bulvaaniyhtiöiden rahanpesumahdollisuuksista.
Venäjän elinkeinoelämän lobbari Esko Aho kävi A-studiossakin selittämässä, miksi kiinteistökauppoja pitää päinvastoin tehdä enemmän.
– Meidän pitäisi luoda edellytykset sille, että tätä tapahtuisi entistä enemmän. Venäläiset investoivat, rakennuttavat ja ovat tältä osin luomassa suomalaista hyvinvointia, Aho selitti joulukuussa 2013.
– Isänmaata ei olla ostamassa jalkojemme alta. Venäläisten maa- ja tonttiomistukset Suomessa ovat vahvasti liioiteltuja, vakuutti kokoomuksen kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen Iltalehdessä tammikuussa 2014.
Lakivaliokunta kaatoi samana vuonna esityksen maakauppojen rajoittamisesta äänin 5-12.
Samana vuonna Venäjä kovensi otteitaan maailmanpolitiikassa. Aseiden kalistelu Krimillä ja Itä-Ukrainassa muuttivat Suomen viranomaisten tilannekuvaa.
Maaliskuussa 2015 puolustusministeri Carl Haglund puhui maanpuolustuskurssin avajaisissa. Äänenpainoissa oli tapahtunut rivakka U-käännös.
Suomi heräsi myöhään. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Haglundin mukaan kiinteistökaupat piti tästä eteenpäin huomioida eri tavalla kuin ennen. Valtion pitäisi kehittää lainsäädäntöä ja tarvittaessa voida lunastaa kiinteistöjä, jos siihen on turvallisuuspoliittisia intressejä. Samoihin aikoihin kansanedustaja, tuleva puolustusministeri Jussi Niinistö totesi, että kiinteistökaupat näyttävät joiltain osin liittyvän liikekannallepanon häiritsemiseen.
Myöhemmin valtioneuvostoa avustava Turvallisuuskomitea listasi, että maanhankinta strategisten kohteiden liepeiltä kuuluu uusiin hybridisodan ilmiöihin.
Kansanedustaja Pertti Salolainen kirjoitti viime yönä Twitterissä, että ”kymmenkunta vuotta sitten viranomaiset todistivat, että vaaraa ei ole”.
Suomi heräsi myöhään. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
TV1:n A-studio käsittelee hybridisodan ilmiöitä tänään klo 21 alkaen. Katso myös Yle Areenassa.