Heinäkuussa St1 porasi alueella parin kilometrin syvyisen luotausreiän.
Espoon maankamaraan kairataan Suomen syvimmät reiät. Jopa seitsemän kilometrin syvyyteen ulottuvat reiät ovat olennainen osa energiayhtiö St1:n geotermista lämpölaitosta, joka tulee olemaan pilottihanke.
Hanke sai viimeisen varmistuksensa, kun St1 ilmoitti maanantaina tehneensä investointipäätöksen lämpölaitoksen rakentamisesta Espoon Otaniemeen.
Lämpökaivojen porauksenon St1:n mukaan määrä alkaa maalis–huhtikuun vaihteessa. Jo aiemmin St1 on porannut alueella parin kilometrin syvyisen luotausreiän.
Porausurakan arvioidaan kestävän noin kuusi kuukautta, ja lämpölaitoksen pitäisi valmistua vuonna 2017.
Fortum ostaa laitoksen tuottaman lämpöenergian Espoon kaukolämpöverkkoon. Sillä pystyy St1:n arvion mukaan kattamaan noin kymmenen prosenttia kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella.
Pilottilaitos on yksi Suomen energia-alan merkittävimmistä tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä on iloissaan St1:n päätöksestä rakentaa geoterminen lämpölaitos Otaniemeen.
”Tämä tukee erinomaisella tavalla tavoitettamme ilmastonmuutoksen torjunnassa,” Mäkelä sanoo.
Pääosin fossiiliseen energiaan perustuva kaukolämpö on yleisin lämmitysmuoto Suomessa. Otaniemen laitos tulee hyödyntämään maan sisällä olevaa lämpöä, joten energialähde on päästötön ja uusiutuva.
Pääkaupunkiseudun yhteinen pitkän tähtäimen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Välitavoitteena on viidenneksen päästövähennys vuoteen 2020 mennessä.
Maansisäistä geotermistä lämpöä synnyttää radioaktiivisten aineiden hajoaminen. Maalämpö puolestaan on auringon säteilyssä maaperään siirtyvää lämpöä.
Valmis voimala toimii siten, että yhdestä reiästä vesi kulkee aina seitsemän kilometrin syvyyteen. Siellä geoterminen lämpö kuumentaa veden, joka nousee toista reikää myöten ylös. Vettä kierrätetään pumppaamalla.
Maan uumenista saatavaa lämpöä pystyy hyödyntämään nykyisessä kaukolämpöverkossa.
Maailmalla toimii jo geotermisen lämmön voimaloita, ja sen avulla pystyy myös tuottamaan sähköä.
Erityisesti tuliperäisessä Islannissa geotermisen energian merkitys on suuri.
Ennen geotermistä lämpövoimalaa pidettiin Suomeen sopimattomana, koska Suomessa lämpimät kerrokset ovat niin syvällä.
Otaniemen halkaisijaltaan noin 20-senttisistä rei’istä tulee heittämällä Suomen syvimmät lajissaan. Vielä toistaiseksi ennätystä pitää hallussaan Outokummussa sijaitseva tutkimusreikä, jonka syvyys on 2 516 metriä.
Pakolaiset yrittivät päästä tammikuun alussa Serbiaan menevään junaan pakolaisleirillä Makedoniassa lähellä Kreikan rajaa. Saksalaislehti Der Spiegel kertoi lauantaina, että Visegrád-maat haluavat auttaa Makedoniaa tukkimaan reitin Kreikasta kohti pohjoisempia Euroopan maita.
Euroopanunionin sisälle on muodostumassa aiempaa tiiviimpi itäisen Keski-Euroopan liittouma.
Puolan, Unkarin, Tšekin ja Slovakian pääministerit kokoontuvat maanantaina Prahaan muodostamaan yhteistä linjaa ennen loppuviikon EU:n huippukokousta, jonka pääaiheina ovat Britannian EU-sopimus ja pakolaispolitiikka.
Niin sanottu Visegrád-nelikko vastustaa pakolaisten uudelleensijoittamista EU:n sisällä ja muslimimaista tulevaa maahanmuuttoa ylipäänsä.
Maille on vaikea hyväksyä myös Britannian pyrkimys rajata muista EU-maista tulevien vierastyöläisten sosiaalietuja.
Pakolaispolitiikassa hankausta on etenkin Saksan ajaman linjan kanssa, jossa pakolaiskysymys yritetään ratkaista yhteistyöllä Turkin kanssa.
EU:n yhtenäisyys pakolaispolitiikassa näyttää lipuvan yhä kauemmas huippukokouksen alla.
Virallisesti Prahan tapaamisessa juhlitaan 25 vuotta täyttävää Visegrád-yhteistyötä.
Helmikuun 15. päivänä 1991 Puolan, Unkarin ja Tšekkoslovakian johtajat kokoontuivat unkarilaiseen Visegrádin kaupunkiin. Kylmä sota ja kommunismin aika olivat ohi. Perustettiin ryhmä, joka sai kokouskaupungilta nimen ja lännestä suunnan. Kohti demokratiaa, markkinataloutta ja Euroopan unionia!
Tasan 25 vuotta myöhemmin kolmikosta on tullut nelikko. Slovakia ja Tšekki erkanivat 1993 itsenäisiksi valtioiksi. Maat liittyivät Natoon ja EU:hun.
Nyt entisten EU-intoilijoiden ryhmä niittää mainetta koplana, joka vastustaa pakolaistaakan jakoa mutta nostaa samalla unionin tukirahoja miljardien edestä. Puolassa ja Unkarissa huolena ovat demokratian tila ja vahvistuva euroskeptisyys.
Ukraina sota ja erilinjainen Venäjä-politiikka vaimensivat yhteistyötä, mutta Visegrádmaat löysivät toisensa uudestaan pakolaiskriisissä. Käännekohta oli Puolan hallituksen vaihtuminen loppuvuodesta.
”Visegrád-yhteistyön palauttaminen perustuu pienimpään yhteiseen nimittäjään: Syyriasta ja muualta Lähi-idästä tulevan maahanmuuton vastustamiseen”, puolalaisen Institute of Public Affairsin johtaja Jacek Kucharczyk sanoo.
”Vaikeita kysymyksiä, kuten suhdetta Venäjään, ei ole vieläkään ratkaistu.”
Visegrád-maiden pakolaispolitiikkaa on arvosteltu tekopyhäksi, sillä sadattuhannet puolalaiset, unkarilaiset, tšekit ja slovakit ovat muuttaneet paremman elämän perässä muihin EU-maihin. Heidän asemaansa heikentäisi Britannian pyrkimys leikata muista EU-maista tulevien sosiaaliturvaa osana uutta EU-sopimusta.
Kysymys on vaikea erityisesti Puolalle, joka haluaa pitää Britannian EU:ssa, mutta jonka johto ei halua Britanniaan muuttaneiden puolalaisten vihoja niskoilleen.
Maahanmuuttovastainenpolitiikka on tuonut mukanaan toisen itäisen Keski-Euroopan maita yhdistävän tekijän, josta EU on huolissaan.
Unkarissa pääministeri Viktor Orbán on vienyt politiikkaansa pakolaiskriisin myötä lähelle äärioikeistolaisen opposition tavoitteita.
Puolassa maahanmuuttovastainen politiikka auttoi viime syksynä valtaan kansallismielisen Laki ja oikeus -konservatiivipuolueen, joka on tehnyt sarjan uudistuksia, joiden pelätään heikentävän demokratiaa.
KACPER PEMPEL / REUTERS
Puolan pääministeri Beata Szydło (vas.) ja Britannian pääministeri David Cameron.
Puolan ja Unkarin versio oikeistopopulismista näyttää toimivan periaatteella, jossa voittaja vie kaiken vallan eikä kunnioita sitoutumista EU:n perusarvoihin. EU:n puuttuminen sisäisiin asioihin pakolaiskysymyksessä nähdään vaarana itsenäisyydelle.
”Nämä populistiset ja radikaalit puolueet (--) lupaavat äänestäjille, mitä liberaali demokratia ei voi tehdä: tunteen voitosta, jossa enemmistö – ei vai poliittinen, vaan myös etninen ja uskonnollinen – voi tehdä mitä haluaa”, kirjoitti itäisen Keski-Euroopan tutkija Ivan Krastev The New York Timesissa. Krastev on myös huomauttanut, että EU:n itälaajentumista aikoinaan voimakkaasti ajanut Saksa on alkanut kyllästyä oikutteleviin itäisiin kumppaneihinsa.
Entisen itäblokin maat taas ovat kyllästyneet tunteeseen toisen luokan EU-maina, jolle sanellaan käskyjä Brysselistä.
Visegrád on liittoutumisestaan huolimatta varsin heikko EU:n suuria maita vastaan.
Nelikolla on yhteensä 64 miljoonan väestöpohja, vähemmän kuin Ranskassa tai Saksassa on asukkaita.
Mutta maanantain kokous saattaa olla vasta alkua laajemmalle itäiselle koalitiolle. Puolan EU-politiikan tavoite on saada myös Baltian maat, Bulgaria ja Romania, Kucharczyk sanoo.
Aukaisin hetki sitten suodatinpussipaketin. Ruokakesko Oy on valmistuttaja ja valmistaja on saksalaisfirma Bremenistä. Olemme käyttäneet kyseisiä valkaisemattomia 1x4 suodatinpusseja monen vuoden ajan. Oikeastaan ensimmäistä kertaa luin suomenkieliset tuoteselostetekstit läpi. Kiinnitin huomiota ns. Joutsenmerkin alla olevaan sanaan > kertakäyttötuote. Totta, se on meidänkin kotitaloudessa kertakäyttötuote. Suodatinpussit ja kahvinporot menevät kompostiin. Kävi mielessä, kuinka monta kertaa kyseistä suodatinpussia hätätilassa voisi/olisi järkevää käyttää uudestaan, uudestaan, uudestaan... Seuraavana ns. aasinsilta itse varsinaiseen asiaan: A. Ahlström Oy:n Kauttuan hienopaperitehdas teki 1960-70 - lukujen vaihteessa monia erikoispapereita. Monien tuotteiden valmistus on varmaan jatkunut pitkään, kukaties aivan näihin päiviin saakka. Yksi paperiryhmä oli ns. märkälujat paperit. Muun muassa lievästi krepatut, valkoiset märkälujapaperit olivat sen ajan huipputuotteita. Niitä käytettiin mm. kosteuspyyhkeisiin, kahvinsuodattimiin, tms. ja niiden märkälujuusarvot olivat kovaa luokkaa. Kukaties nykyiset suodatinpaperit on valmistettu entistä vähäisemmällä märkälujaliimamäärällä, joten kovin monta käyttökertaa em. ruskeatkaan suodatinpussit tuskin kestäisivät. Todennäköisesti nopeasti pusseihin ilmaantuisi erilaista mikrobikasvustoa ja suodatettuun kahviin makuhaittaa > kahvin aromit häiriintyisivät... Taidanpa jättää asian pohdiskeluasteelle. Niin pienenä kevennyksenä edelliseen voinee liittää tositarina laihialaiukosta, joka totesi, että mihinkään ei voi enää luottaa. Hän oli käyttänyt tarinan mukaan Liptonin teepussia puoli vuotta, kun naru oli katkennut...
Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Kotimaa
Hybridisota pyrkii horjuttamaan yhteiskuntaa – näin Suomi varautuu
Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja poliisi ovat viime aikoina kaikki päivittäneet toimintatapojaan vastaamaan myös hybridisodan uhkaan. Hybridisodassa vihollinen pyrkii saavuttamaan sotilaalliset tavoitteet ensisijaisesti poliittis-sotilaallisen painostuksen, ei suoran väkivallan avulla. Hybridisodassa niin sanotulla harmaan eli valmistelevan vaiheen toiminnalla on suuri merkitys.
Hybridisodan harmaalla alueella hyödynnetään avoimen väkivallan sijaan muita painostuskeinoja. Hybridisotaan saattavat kuulua myös kyberoperaatiot, huoltovarmuuden häiriöittäminen, vientiliikenteen hankaloittaminen, soluttautuminen, painostus ja rikollisuus.
– Pyritään hyödyntämään vastapuolen heikkouksia. Aiheutetaan erilaisia häiriötiloja vihollisvaltiossa. Horjutetaan vihollisyhteiskunnan tasapainoa tavalla tai toisella. Yhteiskuntaan tuotettu epäjärjestys jättää vastapuolen arvailemaan, mistä todella on kysymys ja mitä toiminnalla tavoitellaan, kuvaa hybridisodan toimintalogiikkaa tutkijaupseeri Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Päämäärien valmistelu voi kestää vuosia
Valmisteluvaihe voi jo itsessään johtaa tavoiteltuun päämäärään. Se voi olla myös pohjustusta varsinaiselle, myöhemmin toteutettavalle sotilaalliselle operaatiolle.
Hybridisodan päämäärien valmistelu voi kestää vuosia. Harmaan vaiheen operaatiot ovat pitkäkestoisia ja ne toteutetaan niin sanotussa syvän rauhan tilassa.
Valmisteluvaiheen ensimmäisinä vuosina kohdevaltion sisällä ei välttämättä havaita mitään kummallista. Yhteiskunnassa kaikki näyttää olevan päällisin puolin kunnossa. Valmistelevat hankkeet eivät häiritse näkyvästi sisäistä järjestystä tai kansalaisten elämää kohdevaltiossa. Yhteiskunta ikään kuin uinuu tietämättömyyden tilassa. Kansalaisten turvallisuudentunne ei ole horjunut.
– Harmaan vaiheen valmistelevat operaatiot ja poliittisen painostuksen keinot voivat olla niin huolellisia, ettei avointa väkivaltaa tarvita välttämättä lainkaan. Tavoite voidaan saavuttaa hyvin vähällä sotilaallisella toiminnalla tai mahdollisesti jopa kokonaan ilman laukaustenvaihtoa, selittää tutkijaupseeri Paronen.
Pitkien, kohdettaan johdonmukaisesti pehmentävien valmisteluoperaatioiden havaitseminen on hankalaa.
– Kokonaisuus voi olla hyvin epäselvä ja se muodostuu niin monista erillisistä osa-alueista, että kokonaistilanteen hahmottaminen on mahdotonta. Kun ei nähdä koko kuvaa, ei kyetä myöskään toteuttamaan tilanteeseen sopivaa vastaiskua, Paronen analysoi.
Hybridin merkkejä Ukrainassa
Hybridisodan käsite nousi pinnalle eurooppalaisessa keskustelussa Ukrainan sodan myötä. Venäjän toiminnasta Ukrainassa löytyi useita hybridisodalle tyypillisiä tunnusmerkkejä.
– Se mitä Ukrainassa nähtiin, on hybridisodalle hyvin tyypillistä. Oli vaikeasti ymmärrettäviä ja selitettäviä tapahtumia sekä yksittäisistä tapahtumista muodostuneita kokonaisuuksia ja tapahtumaketjuja, selittää Paronen.
Hybridioperaatioista puhuttiin muun muassa Krimin valtauksen toteuttaneiden vihreiden miesten sekä Moskovasta Itä-Ukrainaan liikkeelle laitetun avustusrekkarallin yhteydessä.
Hybridisota on Ukrainan tapahtumien jälkeen ollut käsitteenä eri tavalla esillä kuin aikaisemmin. Sotateoriana kyse on kuitenkin jo 1990-luvulla tunnistetusta ilmiöstä.
– Hybridisodan käsite syntyi yhdysvaltalaisessa teoreettisessa keskustelussa 90-luvulla, kertoo Antti Paronen.
Parosen mukaan hybridisodan aloittanut osapuoli on perinteisesti ymmärretty jonakin muuna kuin valtiollisena toimijana. Hybridisodasta oli kyse muun muassa Israelin ja Hizbollah-järjestön välisessä konfliktissa Etelä-Libanonissa vuonna 2006.
– Hizbollah vastusti Israelin toimintaa Libanonissa hybridisodan keinoin. Järjestö piiloutui siviileiden keskuuteen ja piilotti aseita, muun muassa raketti- ja ohjusarsenaalia kouluihin ja sairaaloihin.
Suomi varautuu hybridiin
Suomen turvallisuusviranomaiset ovat varautuneet hybridisodan ilmiöihin laajalla rintamalla. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja poliisi ovat kaikki päivittäneet toimintatapojaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutosta.
Hybridisodankäynnin menetelmät kuten esimerkiksi kyberhyökkäykset ja tunnuksettomien sotilaiden käyttö sekoittavat rajaa sisäisten ja ulkoisten uhkien välillä. Turvallisuusviranomaisilta vaaditaan havaintoherkkyyttä.
– Meidän on kyettävä reagoimaan tehokkaasti tilanteeseen, jossa Suomeen syntyy ulkopuolisen tahon provosoima yhtäkkinen epäselvä tilanne. Aikaa ei ole hukattavaksi, kun valtio on uhattuna sotilaallisen ja poliittisen painostuksen keinoin, korostaa Paronen.
Puolustusvoimissa on panostettu henkilökunnan ja varusmiesten koulutukseen, kalustoon ja aluevalvonnan kehittämiseen. Myös reserviläisjärjestelmiä halutaan täsmäyttää hybridisodan haasteisiin. Huomiota on kiinnitetty kertausharjoituksiin ja liikekannallepanon prosessien tehostamiseen.
– Uudessa toimintaympäristössä valmiutta on kyettävä nostamaan joustavasti, lyhyelläkin varoitusajalla. Reserviläiset on voitava koota kertausharjoitukseen nopeammin kuin tällä hetkellä. Nykyinen kolmen kuukauden varoaika on liian pitkä, sanoo puolustusvoimien viestintäjohtaja Jan Engström.
Engströmin mukaan joustavuus on välttämätöntä, koska sotia ei enää julisteta, vaan erilaisia sotatilan omaisia kriisipesäkkeitä voi ilmaantua useisiin paikkoihin samaan aikaan.
– Tämän tyyppisessä turvallisuusympäristössä poikkeusolojen lainsäädäntömalli ei enää toimi. Pitää olla uudenlaista ketteryyttä joukkojen kokoamiseen, Engström täsmentää.
Poliisihallinto on puolestaan varautunut hybridisotaan muun muassa kyberrikosten torjuntayksiköllä. Yksikkö aloitti toimintansa vuosi sitten keskusrikospoliisin alaisuudessa Vantaalla. Yhteiskunnan ydintoimintoihin kohdistetut valtiojohtoiset verkkohyökkäykset ovat yksi hybridisodan ilmiöistä.
Suojelupoliisi keskittyy puolestaan hybridiajalle tyypillisten yhteiskuntarauhaa horjuttavien tietovuotojen selvittelyyn. Luupissa ovat myös hallintorakenteisiin ja viranomais- sekä palvelujärjestelmiin kohdentuvan soluttautumisen torjunta ja paljastaminen.
Erehdyin katselemaan taas pitkästä aikaa espanjalaista nettijalkapalloa = neitijalkapalloa.
Katselin jalkapallo-ottelun Barcelona-Celta: 6–1 (1-1) Suomen Veikkauksen nettipelinä. Tällä kerralla arvelin Celtan saavan ensimmäisen maalin ja johtavan ajassa 10 minuuttia ja ensimmäisen maalin tekijäksi muu Celtan pelaaja mutta erehdyin ja menetin panoksen eli yhden (2) euroa (€) - harmi. Toki Celta sai toisen maalin...
Totean taas kerran, en kerta kaikkiaan opi pitämään espanjalaisesta jalkapallosta.
Miksi?
Siksi, että siinä esiintyy aivan liikaa: Näyttelyä, suureellisia eleitä, draamaattista ääntelyä = voihkaisuja, suunsoittoa erotuomariratkaisuista, "hipaisukaatumisia", ylidramaattista vouhotusta maalinteon jälkeisissä tilanteissa, superärsyttävää ja ylimieleistä pallonhallintaa epätasapainoisissa otteluissa, lapsellista kikkailua ja nöyryyttämistä, pelkurimaista ja puolueellista erotuomarityöskentelyä, jne. ...
Ottelun kulku oli maalien suhteen seuraavanlainen:
1-0 Messi 28 min 1-1 Guidetti 39 min 2-1 Suarez 59 min 3-1 Suarez 75 min 4-1 Suarez 81 min - Messille erotuomari antoi tosi kevyesti rangaistuspotkun mielestäni tyypillisen "filmaamisen" seurauksena. Messi valmistautui laukomaan pallon maaliin, mutta syöttikin Suarezille viereen, joka teki helposti maalin... Tyypillistä alakynnessä olevan vastustajan tarpeetonta nöyryyttämistä. Kotiyleisö tuntui desibelitason mukaan pitävän moisesta... 5-1 Rakitic 84 min - Kyseinen maalintekijä otti pelipaitansa pois ja käänsi numeronsa eteen. Ei saanut epäurheilijamaisesta tempustaan edes varoitusta. Tosin käänsi paitansa takaisin oikeaan asentoon... 6-1 Neymar 90+1 min
Todennäköisesti huomattavasti parempia ja mielenkiintoisempia, ainakin rehdimpiä, jalkapallo-otteluita näkee ensi kesänä Perämeren pohjukassa Kemissä Sauvosaaren takakentällä, kun PS Kemi aloittaa pelinsä Suomen Jalkapalloliigassa.
Jopa kausikortin hankintakin täytyy pistää vakavasti myssyn alle mietintään, harkintaan...
Hiukan lisää eilisestä...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Messi ja Suárez nöyryyttivät Celtaa harvinaisella rankkarikikalla
Messi syötti rangaistuspotkun Suárezille, joka viimeisteli hattutemppunsa.
FC Barcelona vankisti sarjajohtoaan Espanjan liigassa kaatamalla Celtan sunnuntain myöhäisottelussa murskalukemin 6–1 (1–1). Joukkue venytti johtonsa sarjakärjessä kolmeen pisteeseen ennen Atlético Madridia. Barça pelaa lisäksi rästiottelun Sporting Gijonia vastaan keskiviikkona.
Celtaa vastaan ykköstähdeksi nousi maalipörssin kärkimies Luis Suárez, joka viimeisteli hattutempun ja syötti kaksi maalia.
Messi osui upealla laukauksella vapaapotkusta, mutta tarjoilu Suárezin kolmanteen maaliin oli silti ottelun puheenaihe.
Messi hankki joukkueelleen rangaistuspotkun 82. minuutilla tilanteessa 3–1. Laukaisun sijaan argentiinalaistähti siirsi pallon vain hieman etuoikealle, ja paikalle rynnännyt Suárez sijoitti kauden 23. maalinsa ohi voimattoman Celta-vahdin Sergio Alvarezin.
Eräissä kommenteissa tuomitaan voimakkaasti kyseinen temppu. Miksi? Siksi, että Suarez oli jo rangaistusalueella ennen kuin Messi edes kosketti palloon. Maali olisi pitänyt hylätä - mene ja tiedä...