sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Hetki sitten lumitöissä...

Kävin hetki sitten vaimoni kanssa lumitöissä. Siinä ei mitään ihmeellistä ole, jolla olisi vaikutusta erityisesti maailmanmenoon mutta...

Aina silloin tällöin joku ohikulkija ihmettelee ja jopa kysyy:"Miksi ihmeessä kolaat tontin kohdalta yleistä tietä puoleen väliin puhtaaksi? Sehän on Kemin kaupungin hommia!"

Niinhän se on, mutta joskus on mukava fiilistellä. Silloin kun lunta ei ole paljon ja muutoin on asioita, joita voi kevyen lumen kolaamisen yhteydessä prosessoida jopa ratkoa. Myönnän, että mekään emme aivan aina em. tavalla toimi mutta pääsääntöisesti.

On siinä myös se hyöty, että kauhakuormaajan tai lumiauran ohi kulkiessa lunta on vähemmän liittymien kohdalla. Toisin sanoen oma viitseliäisyys on ennalta ehkäisevää toimintaa.
Liittymien lumipalteiden osalta henkilökohtainen kiroilukiintiö pysyy myös siedettävissä lukemissa. 

Lumipalteiden suuruuteen vaikuttaa olennaisesti kauhakuormaajan tai lumiauran kulkusuunta... 

No niin jatkoa edelliseen: Tämän maanantaiaamun hyötyliikunta on tehty. Tuo edellä mainitsemani kauhakuormaaja saapui minun kannalta "väärästä suunnasta" ja toi molempiin liittymiin ihan kunnolla kolattavaksi saakka lunta. Onneksi kevyttä pakkaslunta ihan mielikseen kolailee, kun ei kiirettä pidä...

Syyrian neuvottelut viimein käyntiin – oppositio vakuutti rauhantahtoaan...

Ihmeiden aika ei ole ohi...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Syyrian neuvottelut viimein käyntiin – oppositio vakuutti rauhantahtoaan

ULKOMAAT 
viä vastaan? Mitä Isis haluaa? Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Antti Paronen selittää HSTV:lle sodan keskeiset osapuolet. Toimittaja: Jukka Hiiro HS, kuvaus: Janne Järvinen HS, editointi: Esa Syväkuru HS

Sveitsiin Geneveen viimeinkin myöhään lauantaina saapuneet Syyrian opposition edustajat vakuuttivat, että he ovat tosissaan rauhanprosessin aikaansaamiseksi Syyrian verisessä sodassa.
”Haluamme, että näistä neuvotteluista tulee menestys. Mutta meidän on kysyttävä asiaa myös neuvotteluiden toiselta osapuolelta, joka esittää edustavansa syyrialaisia. Todellisuudessa hän tappaa syyrialaisia”, Syyrian opposition edustaja Salim al-Muslat sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan. Hän syytti lausunnossaan maan johtajaa Bashar al-Assadia.

Näin Eurooppa sulki ovensa pakolaisille...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Turvapaikanhakijat 

Näin Eurooppa sulki ovensa pakolaisille – jopa Ruotsi käänsi kurssinsa

Euroopan unionin jäsenvaltiot viestittävät yksi toisensa jälkeen pakolaisille, että suojasään aika on ohi. Turvapaikanhakijoista on tullut monille valtioille suoranainen rasite, ja se tehdään tulijoille monin tavoin selväksi.


signaalikuva1
Kuva: Eetu Pietarinen/Yle Uutiset

Kun miljoonat pakolaiset yrittivät hakea turvaa Euroopasta, tilanne muodostui ongelmaksi.
Kun Euroopan unionin ulkorajat eivät pitäneet, eivätkä yhteiset sopimukset turvapaikanhakijoiden kohtelusta toteutuneet, tilanne ajautui kaaokseen.
Kun Brysselistä ei ollut ongelman ratkaisijaksi, jäsenvaltiot alkoivat toimia omin päin. Nyt yksittäiset EU-maat lähettävät selviä viestejä turvapaikkaa harkitseville: jääkää kotiin.
Tässä muutama esimerkki:

signaalikuva2
Kuva: Eetu Pietarinen/Yle Uutiset

Tanska

Vapaamielinen Tanska otti tiukat otteet käyttöön jo alkusyksyllä. Se ilmoitti libanonilaislehdissä kiristyneestä pakolaispolitiikastaan.
Alkuvuonna 2016 maan parlamentti sääti kiistanlaisen lain turvapaikanhakijoiden omaisuuden takavarikoinnista.

Saksa

Saksa avasi syksyllä rajansa avosydämisesti turvapaikanhakijoille, mikä osaltaan kasvatti pakolaisten tuloa Eurooppaan. Tammikuussa 2016 maa ilmoitti kiristävänsä politiikkaansa. Se pidensi perheiden yhdistämisaikaa ja nopeutti palautuksia.

Ruotsi

Myös Euroopan humanitäärisellä suurvallalla Ruotsilla tuli mitta täyteen. Ruotsi aloitti vuodenvaihteessa etelärajallaan henkilöllisyyspaperien tarkastukset. Lisäksi se ilmoitti palauttavansa lähivuosien aikana puolet 160 000:sta maahan tulleesta turvapaikanhakijasta.

Hollanti

EU-puheenjohtajamaana vuoden alussa aloittanut Hollanti on valmis jämeriin toimiin pakolaistilanteen kuntoon saattamiseksi. Suunnittelee pakollista ja välitöntä laivakyytiä Turkkiin niille turvapaikanhakijoille, jotka ovat saapuneet Turkista Kreikkaan.

signaalikuva3
Kuva: Eetu Pietarinen/Yle Uutiset

Suomi

Suomi nousi syyskuussa kansainvälisten lehtien otsikoihin, kun pääministeri Juha Sipilä lupasi kotinsa pakolaisten käyttöön. Tyyli on sittemmin muuttunut. Suomi käännyttäämaahantulleista 32 500:sta turvapaikanhakijasta noin 20 000.

Puheenjohtaja Sture Fjäder Akava...


Näin eläkeläisenä alla olevan tyyppiset asiat eivät aivan niitä ykkösasioita ole, mutta lähes pakkohan niitä on seurata.

Muistaakseni olen joskus aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota Akavan asiallisiin teksteihin ja jopa intoutunut puheenjohtajallekin niitä kehumaan sähköpostin välityksellä. Alla olevakin teksti olisi pienen kehumisen arvoinen.

Erityisesti kiinnitin huomiota sanoihin: Akava sopisi äärimaltillisesta palkkatasosta - oletan sillä tarkoitettavan äärimaltillisesta palkkojen korotuksesta > lähes nollalinjasta tms. jos muut palikat loksahtelevat paikoilleen...

Akavan infoa...

Akava on valmis neuvottelemaan ripeästi

Akava on valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta nopeassa aikataulussa. Akavan johdonmukaisena tavoitteena on viime toukokuusta saakka ollut neuvotella mahdollisimman tasapuolinen ja maltillinen palkkaratkaisu, joka aidosti edistää kilpailukykyä ja työllisyyttä.

– Olen erittäin tyytyväinen, että Elinkeinoelämän keskusliitto ilmoitti valmiudestaan aloittaa neuvottelut uudelleen. Nyt peräänkuulutan ihan jokaiselta neuvotteluosapuolelta aitoa halua joustaa omissa vaatimuksissaan, jotta työmarkkinajärjestöt saavat hallituksen tuella jälleen ripeästi aikaan hyviä tuloksia, kuten viime vaalikaudella, puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo.

Akava sopisi äärimaltillisesta palkkatasosta vähintään vuosiksi 2017–2018. Ratkaisulla ei kuitenkaan saa rapauttaa kansalaisten ostovoimaa ja sitä kautta kotimaisten yritysten palveluiden ja tuotteiden hankkimista. Niinpä ostovoimaa on haettava muilla keinoin kuin palkankorotuksilla.

– Työmarkkinaratkaisun tulee olla kokonaisuus, jolla ostovoiman ja työllisyyden lisäksi turvataan työehtoja ja työvoiman ulkopuolella olevien toimeentuloa. Vastineeksi joustamisesta neuvottelupöydässä tulee sopia paikalliseen sopimiseen liittyvien neuvotteluiden pahimmista kipukohdista.

Akavan ehtona on, että paikallista sopimista laajennettaessa turvataan lisäksi henkilöstön edustajien asema yrityksissä sopiessa paikallisesti. Myös irtisanottavien muutosturvaa heidän uudelleen työllistymisensä tai osaamisensa vahvistamiseksi on lisättävä.

Akavan mielestä maan hallituksen on ryhdyttävä nopeisiin toimiin työttömyyden vähentämiseksi muilla keinoin kuin työehtoja heikentämällä.

– Erilaisen työehtokikkailun sijaan hallituksen on panostettava koulutukseen, osaamiseen, tutkimiseen ja innovaatiotoimintaan. Nykyisiä työllistämispalveluita on tehostettava ja laajennettava. Työttömien yrittäjyyttä sekä opiskelua on helpotettava nykyisestä turvaverkkoja uudistamalla. Työllisyys ei ole tähänkään mennessä aidosti lisääntynyt työehtopokerilla, Fjäder huomauttaa.

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Sture Fjäder, puh. 0400 609 717, twitter: @SFjder

lauantai 30. tammikuuta 2016

Elämä voittaa - aina...

Juuri hetki sitten talviaurinko alkoi paistaa. Katselen työhuoneeni ikkunasta vastapäisen, tien toisella puolella olevan rakennuksen lumipeitteiselle, valkoisena hohtavalle katolle ja kauempana olevien koivujen latvoihin - kyllä, aurinko paistaa...

Kevät lähestyy ja luonto ottaa taas kaiken otteeseensa, luonto voittaa ja sitä myöten elämä voittaa - aina.

Olen aina hehkuttanut Suomen vuodenaikoja - neljää, selkeästi todettavaa vuodenaikaa: kevät, kesä, syksy ja talvi, joissa jokaisessa on oma viehätyksensä.

Henkilökohtaisesti olen mieltynyt voimakkaasti kevääseen. Siihen on syynsä > fotosynteesi-reaktio, jonka väitetään olevan maailman tärkein kemiallinen reaktio.

Se on se reaktio, joka pistää mm. nuo kaukana näkökentässäni olevat, latvoiltaan karahkamaiset koivut aikanaan vihertämään. No - siihen on vielä jonkin verran aikaa.


Pistän varmuuden vuoksi vielä tuon reaktioyhtälön esiin. Fotosynteesistä käytetään monta nimeä, muun muassa ehkä suomenkielessä ylesimmin yhteyttäminen...

Kuvahaun tulos haulle fotosynteesi reaktioyhtälö

Reaktioyhtälö on seuraava:

6H2O + 6CO2 + valo → C6H12O6 (glukoosisokeri) + 6O2

Suursijoittaja Erkki Sinkko taas osakekaupoilla...

Mukava lukea Erkki Sinkon näkemyksiä, joita hän ryydittää kansanomaisilla sanonnoilla. Eiköhän hän - ilmeisen säästeliäänä miehenä - kuitenkin jättänyt itselleen jonkin verran kevään siemenperunoita.

Miksi?

Siksi, että kokemukseni mukaan yhdestä siemenperunasta saa huomattavasti suuremman kuin kolminkertaisen sadon. Parhaassa tapauksessa jopa 10-15-kertaisen sadon hyvissä olosuhteissa...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Tätä osaketta konkarisijoittaja osti - "Hinta voi kolminkertaistua"

Tätä osaketta konkarisijoittaja osti - "Hinta voi kolminkertaistua"
KUVA: KIMMO HAAPALA/KL
"Myin kevään siemenperunatkin ja ostin", Erkki Sinkko sanoo.
Tukholmassa piipahtanut suursijoittaja Erkki Sinkko kertoo seuraavansa käynnissä olevaa Helsingin pörssin tuloskautta suurella mielenkiinnolla.
Tammikuun romahdus yllätti konkarinkin: ”Moista ei ole nähty miesmuistiin.”
Yleisindeksi putosi pahimmillaan 8,7 prosenttia vuodenvaihteen tasosta. Tammikuussa kurssit monesti nousevat osinkojen odotuksesta johtuen.
Analyytikot ovat heitelleet tulevasta keväästä hurjia osinkoarvailuja. Jakoon voi tulla 12 miljardia euroa.
Herkkiä markkinoita heiluttavat kuitenkin geopoliittiset jännitteet, raaka-ainemarkkinoiden myllerrys ja Kiina.
”Venäjän kauppasaarto häiritsee kaikkia osapuolia, öljyn halpuus näkyy olevan suurempi haitta kuin hyöty. Kiinan velkaisuus ja kasvun hidastuminen pelottavat”, sanoo Sinkko.
Tuloskaudelta Sinkko odottaa eniten kahdenkymmenen suurimman yhtiön tuloksia.

”Suurilla yhtiöillä menee hyvin. Esimerkiksi Wärtsilän tulos oli yllättävän hyvä.”
Sinkon mukaan tilanne näyttää valoisalta myös esimerkiksi Cargotecin sekä metsäyhtiöiden UPM:n ja Stora Enson osalta.
Romahduksessa löytyy myös ostonpaikkoja. Yksi yhtiö, jonka Sinkko nostaa esiin ostomielessä, on heikon suhdanteen ravistelema Outotec.
”Odotan, milloin Outotec lähtee nousemaan. Jos siihen luottaa, niin hinta 3,60 euroa on mitättömän pieni”, Sinkko sanoo.
”Hinta voi kolminkertaistua, jos tulee korkeasuhdanne, kaivosteollisuus nousee ja yhtiö pääsee tekemään sulattoja. Outotecilla on maailman parhaat patentit sulattojen tekemiseen.”
Tänä vuonna Sinkko kertoo ostaneensa Outotecin lisäksi myös Valmetia ja Fortumia.
”Myin kevään siemenperunatkin ja ostin.”

Uudenlainen käännynnäisten Nato-leiri itää sosiaalisessa mediassa...

Itse olen ollut viime vuosina sitä mieltä, että Suomessa on tehtävä avoimesti ja kiihkottomasti Natoon liittyvänä SWOT-analyysi.

Miksi?

Siksi, että jokaiselle suomalaiselle muodostuisi oikea = realistinen näkemys siitä, mitä mahdollinen Nato-kytkentä toisi tullessaan tai ei toisi tullessaan...

Sotilaallisen yhteistyön lisääntyminen mm. Ruotsin kanssa on vauhdilla edistynyt - hyvä niin.

Alla olevassa artikkelissa Taneli Heikka pohdiskelee: Tarttuvatko poliitikot somessa itävään Nato-kääntymykseen? Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tuulen muutoksen haistajia alkaa pian ilmaantua.

Aika näyttää. Ken elää, hän näkee... 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Uudenlainen käännynnäisten Nato-leiri itää sosiaalisessa mediassa

ULKOMAAT  
Helsingin Sanomat

En muista tarkkaa hetkeä. Muutos alkoi luultavasti jo ennen kuin Venäjä miehitti osan Ukrainaa keväällä 2014. Käännynnäisiä ja ääneen pohdiskelijoita alkoi ilmaantua Facebook-uutisvirtaani.
Sisältö yllätti: Suomi sittenkin osaksi Euroopan ja Yhdysvaltain puolustusliittoa Natoa?
Uudessa Nato-myönteisessä joukossa on kulttuuri-, tiede- ja taideväkeä, joka pohtii avoimesti liittoutumisen hyviä puolia. On suvaitsevaistoa, jolle militarismi on vierasta ja Nato eräs mahdollisuus. On asiantuntijoita, jotka liputtavat kantaansa aiempaa avoimemmin.

Uskon kuitenkin, että somevirtaan on noussut jotain vielä galluptutkalta piiloon jäävää liikettä. Esimerkiksi ”Suomi nopeasti Naton jäseneksi” -Facebook-ryhmässä on 1 700 jäsentä. Tällaisen pienen mutta aktiivisen joukon toiminta saattaa pohjustaa tulevaa. Se on nähty viime vuosina.
Voin toki olla väärässä. Ehkä oma Facebook- ja blogituntumani ei kerro kansan mielipiteistä mitään. Tätä päätelmää puolustaa se, että Ukrainan miehityksen aiheuttama piikki Naton kannatuksessa 2015 tylsistyi hieman jo alkuvuonna 2016. Kannattajia on nyt 28 prosenttia ja vastustajia 58 prosenttia Ylen kyselyyn vastaajista (21. tammikuuta 2016).
Viime vuosien merkittävimmät muutokset yhteiskunnassa ovat näkyneet ensimmäiseksi epävirallisten pienyhteisöjen aktiivisuutena. Näin alkoivat esimerkiksi perussuomalaisiin virrannut maahanmuuttokritiikki ja Slushiin kanavoitunut kasvuyrittämisen opiskelijaliike.
Ensin ruohonjuuritason toiminnan väreitä nousee somen pintaan. Seuraavaksi valtamediaan. Lopulta niihin tarttuvat poliitikot. Ilmiö ei toki ole koskaan näin suoraviivainen. Uusi syntyy maailmaan syklisesti ja sykäyksittäin. Joskus uudesta tulee iso ilmiö, joskus se hiipuu pois.
Mikä kuviossa on uutta?
Mediatutkija Juho Rahkonen selvitti vuonna 2004, ketkä Suomen tiedotusvälineissä keskustelevat Natosta ja miten. Tutkimuksen yksi tulos oli, että Nato-aiheisissa jutuissa olivat useimmiten esillä poliitikot ja asiantuntijat.
Natoa käsiteltiin jutuissa osana useimmille ihmisille vierasta poliittista peliä. Huomattavasti harvemmin Nato-jutut käsittelivät esimerkiksi sellaisia useimmille tuttuja pohdintoja kuin historian opetukset puolustuspolitiikassa ja Suomen suhde Venäjään.
Nato-journalismi oli ajautunut kauas kansalaisista. Jos samanlainen tutkimus tehtäisiin nyt, tutkijan sormen pitäisi olla myös sosiaalisen median pulssilla. Venäjä-suhteista ja historian opetuksista keskustellaan digitaalisilla kanavilla. Digitalisaatio on tuonut strategisen pohdinnan takaisin puolustuspolitiikkaan. Kansaa kiinnostaa eloonjäänti, eivät poliitikkojen pelit.
Mediatutkijoiden kielellä ehkä sanottaisiin, että kansa on tarrannut Nato-keskustelun agendaan. Julkisuuteen pääseviä ääniä ja teemoja eivät enää päätä perinteiset vallankäyttäjät yksin.
Tarkoittaako tämä, että koko kansan Nato-mielipide muuttuu myönteisemmäksi? Ei välttämättä. Liittoutumista vastustavat ovat mielipidetutkimusten suurin ryhmä, ja myös he ovat läsnä digitaalisessa maailmassa. Mutta mahdollisuus muutokselle kasvaa, kun myös kannattajat ovat tulleet esiin. Kannastaan epävarmojen osuus on tutkimuksissa noussut.
Voiko kasvuyrittäjyysliikkeen ja maahanmuuttokritiikin noususta tehdä ennustuksia Natoon liittymisestä?
Maahanmuuttokriitikot löivät läpi isosti eduskuntavaaleissa 2011. Silloin eduskuntaan pääsi useita niin sanotun Nuivan vaalimanifestin allekirjoittaneita ehdokkaita. Startup-liikehdintään tarttuivat 2011 vaalien jälkeen esimerkiksi silloiset kansanedustajat Mikael Jungner (sd) ja Lasse Männistö (kok). He ajoivat läpi bisnesenkelien verovähennyksen.
Kummatkin ilmiöt – maahanmuuttokritiikki ja yrittäjyyden yhteiskunnallista asemaa koskeva muutos – nousivat hyvin nopeasti marginaalista valtavirtaan, ja teemat lienevät siellä pysyvästi.
Tarttuvatko poliitikot somessa itävään Nato-kääntymykseen? Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, tuulen muutoksen haistajia alkaa pian ilmaantua.