keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Sdp edelleen nousukiidossa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Nousukiidossa olevan Sdp:n ei tarvitse tehdä nyt juuri mitään – mutta Rinne tarvitsisi esiintymiskoulutusta

Pääoppositiopuolueiden on helppo nostaa kannatustaan varsinkin vaalien jälkeen.

KOTIMAA  
Martta Nieminen HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimittaja.
KAISA RAUTAHEIMO / HS
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne puoluehallituksen kokouksessa Helsingin Paasitornissa 22. tammikuuta.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne puoluehallituksen kokouksessa Helsingin Paasitornissa 22. tammikuuta.

Sdp:n menestys kannatusgallupeissa ei ole aiheuttanut juurikaan uhoamista demareiden keskuudessa.
Sen huomasi vuoden ensimmäisessä puoluehallituksen kokouksessa viime torstaina. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne korosti poliittisessa katsauksessaan, että ”nöyrillä mielin tästä eteenpäin vain jatketaan”.
Rinne sanoi toki, että ne puheet voidaan nyt lopettaa, että Sdp:n kannatusta olisi pelkästään hallitus nostanut. Rinteen mukaan demarit ovat tehneet merkittävää työtä kentällä.
Politiikan vaikuttajat ja tutkijat tietävät hyvin, että yleensä varsinkaan suurimman oppositiopuolueen ei tarvitse tehdä erityisesti mitään kannatuksensa eteen. Ongelmat menevät aina hallituspuolueiden piikkiin.Tälle lausunnolle hymähdeltiin varsinkin hallituspuolueiden edustajien piirissä. Mitä työtä kentällä muka on tehty? Tämä on jäänyt hämäräksi.
Otetaanpa esimerkiksi viime kevään eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi noussut keskusta, joka oli neljä vuotta suurin oppositiopuolue.
Keskustan kannatus kevään 2011 eduskuntavaaleissa jäi 15,8 prosenttiin. Kannatus lähti kuitenkin pienen notkahduksen jälkeen lievään nousuun jo samana syksynä.
Kun Jyrki Kataisen (kok) johtama sixpack-hallitus kompuroi, keskusta kasvatti kannatustaan. Hallituksen vaihtuminen Alexander Stubbin (kok) aikaan siivitti edelleen keskustan menestystä. Viime vuodenvaihteen molemmin puolin keskustan kannatus oli jo 26 prosentin tienoilla.
Keskustassa huoli kannatuksen romahduksesta oli vuosi sitten suuri. Kilpailijat moittivat, ettei puolueen kannoista saanut selkoa.
Tärkeintä olikin, ettei puolue pilannut mahdollisuuksiaan. Keskusta voitti viime kevään eduskuntavaalit 21,1 prosentin kannatuksella. HS-gallupissa keskustan kannatus nousi loppukesällä yli 23 prosenttiin, mutta nyt se on pudonnut alle 20 prosenttiin.
Kannatus voi laskea edelleen, sillä hallituksella on edessään vielä kipeitä päätöksiä. Uusia leikkauksia odotetaan jo huhtikuussa hallituksen kehysriihen yhteydessä.

Advertisement
Sdp sai viime kevään eduskuntavaaleissa 16,5 prosentin kannatuksen, eli se on aika lähellä samaa tilannetta kuin keskusta oli edellisten vaalien aikaan.
Sdp:nkin kannatus notkahti vaalien jälkeen mutta lähti syksyllä nousuun.
Vaikka demarit korostavat nyt puheissaan nöyryyttä, hallituksen moittiminen on heidän pääsanomansa.
Hallituksen niin sanottu pakkolakipaketti ja rajut leikkaukset ovat saaneet kansalaisia raivon partaalle, joten pääoppositiopuolue Sdp:n ei tarvitse tehdä juuri mitään kannatuksensa eteen. Tuoreimmassa HS-gallupissa se oli noussut 22,8 prosenttiin.
Työmarkkinakysymykset ovat voineet lisätä Antti Rinteen uskottavuutta. Entinen työmarkkinamies on nyt omalla alueellaan. Se voi selittää pienen osan Sdp:n kannatuksen kasvusta.
Sdp moittii hallitusta erityisesti siitä, ettei se panosta tarpeeksi työllisyyteen. Tämä ei ole mitään uutta.
Sdp:lle voi kuitenkin edelleen ennustaa kannatuksen kasvua jopa muutamalla prosenttiyksiköllä. Jos näin ei käy, puolueessa on syytä huolestua.
Sen sijaan Sdp:tä lähellä oleva vasemmistoliitto ei näytä hyötyneen oppositioasemastaan, vaikka kannatus onkin niukasti parempi kuin vaalitulos.
Puheenjohtajakisa voi ehkä piristää vasemmistoliittoa, mutta tuskin johtaa suureen kannatuksen nousuun.
Oppositiopuolueidenkin pitää tietysti huolehtia siitä, etteivät niiden johtohenkilöt tee sellaisia virheitä, joista koko puolue kärsii.
Jos puolueen johtohenkilö mokaa, vastustajat pitävät kyllä huolen siitä, että törttöily saa maksimaalisen huomion.
Kuntavaaleihin on vielä runsas vuosi aikaa. Siihen mennessä politiikassa voi tapahtua mitä vain.
Puoluejohtajien persoonat nousevat vaaleissa aina esille. Siinä piilee riskejä, vaikka heille ei isoja mokia sattuisikaan.
Sdp:n Rinteen pitkää puhetta kuunteli torstaina joukko toimittajia kaikista keskeisistä medioista.
Rinne käsitteli puheessaan kaikki mahdolliset politiikan ajankohtaiset asiat maahanmuutosta soteen.
Puheessa ei ollut nousuja eikä laskuja, ei minkäänlaisia kohokohtia – eikä juuri uutisiakaan.
Rinne tarvitsisi tehokasta esiintymiskoulutusta, jos hän aikoo pärjätä tulevissa koetuksissa.
Vaikka kuntavaalit ovatkin paikalliset, puolueen puheenjohtajan esiintymisilläkin on jonkinlaista vaikutusta.

Aiotko ostaa osakkeita? Tässä suomalaisen sijoituskonkarin kolme käskyä...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous 

Aiotko ostaa osakkeita? Tässä suomalaisen sijoituskonkarin kolme käskyä

Moni suomalainen makuuttaa säästöjään lähes korottomalla pankkitilillä, vaikka rahat voisi panna poikimaan ostamalla laadukkaiden yritysten osakkeita. Yle pyysi sijoituskirjailija Seppo Saariolta kolme ohjetta piensijoittajalle. Saariolla on kokemusta sijoittamisesta kuudelta vuosikymmeneltä.

Meklareita Frankfurtin pörssissä.
Meklareita Frankfurtin pörssissä helmikuussa 2013. Kuva: Frank Rumpenhorst / EPA

1. Seuraa yrityksen sisäpiirin liikkeitä

Osta kun sisäpiiri ostaa ja myy kun sisäpiiri myy. Sijoittajakonkari Seppo Saarion mukaan ohje on pitänyt hyvin kutinsa ajan saatossa. Ohje perustuu siihen, että yrityksen sisäpiirillä on aina parhaat tiedot yhtiön asioista.
Sisäpiirillä viitataan yrityksen johtoon kuuluviin ihmisiin, kuten toimitusjohtajaan, hallituksen jäseniin ja varajäseniin sekä tilintarkastajiin.
Saario muistuttaa, että sisäpiiriläisten osakekaupat ovat julkisia. Kuka tahansa voi seurata myynti- ja ostotapahtumia esimerkiksi pörssiyrityksen verkkosivujen kautta tai Euroclear Finlandin rekisteristä.
– Jos sisäpiiri myy omistuksiaan, sinun pitää aina toimia samoin, vaikka sisäpiiriläiset kertoisivat kaupalle millaisen verukkeen tahansa, Saario sanoo Ylelle.

2. Osta, äläkä koskaan myy

Saarion mukaan osakesäästäjän ei kannata hötkyillä osakekurssien vaihtelujen mukana, vaan rahat kannattaa sijoittaa hyviin yhtiöihin ja pitää ne siellä. Pitkäaikaisen sijoittajan tuotto syntyy yrityksen maksamista osingoista.
Saario nostaa esimerkiksi edesmenneen akateemikon, historiantutkija Eino Jutikkalan. Toimiessaan opettajana Jutikkala osti jokaisesta palkastaan hieman osakkeita parhaista suomalaisista yhtiöistä, eikä tiettävästi myynyt niitä koskaan.
Kuollessaan Jutikkala testamenttasi Suomalaiselle Tiedeakatemialle 22 miljoonan euron omaisuuden.
– Kuollessaan Jutikkalan vuotuiset osinkotulot olivat noin miljoona euroa. Ei opettajan palkalla normaalisti pääse sellaiseen elintasoon.
Osakkeiden ostaminen säännöllisesti kannattaa Saarion mukaan myös siksi, että osakkeen arvonvaihteluun liittyvä riski hajautuu ajallisesti. Välillä tulee ostettua halvalla ja välillä kalliilla, mutta pienillä summilla kerralla.
Neuvon toimimisen ehtona tietysti on se, että piensijoittaja tekee tarkasti kotiläksynsä ennen sijoituspäätöstä: Yhtiön kannattavuus, kasvu ja osingonmaksukyky pitää tuntea.

3. Jos kuitenkin olet myyntiaikeissa, valitse kevät

Mikäli haluat kuitenkin myydä ja ostaa osakkeita lyhyellä tähtäimellä, Saario kehottaa muistamaan pörssikurssien kausivaihtelun. Tutkimusten mukaan pörssikurssien nousu tuppaa keskittymään marraskuun alun ja vapun väliin.
– Jos omistat osakkeita huonon jakson, eli vapusta lokakuun loppuun, satasesta on jäljellä enää 70 euroa, Saario kuvaa.
Saarion mukaan ilmiö toistuu maailman eri pörsseissä, eikä kukaan tiedä täsmälleen miksi.

Korruptio rehottaa maailmalla - ikävä kyllä...

Taannoin globaalimediassa kyseltiin: Kuka on maailman vähiten korruptoitunein valtionpäämies? Siihen ei muistaakseni löytynyt vastausta. Kysymys oli liian selkeä, yksiselitteinen ja vaikea...

Jos sensijaan kysyttäisiin: Kuka on maailman eniten korruptoitunein valtionpäämies, siihen varmaan löytyisi vastaus, useitakin vaihtoehtoja.
Henkilökohtaisesti en usko, että alla olevassa artikkelissa mainittu henkilö yltäisi edes palkintosijoille, saattaa toki olla että hän kolkuttelee pistesijoja...

Viitaten alla olevaa artikkeliin totean, että Suomi nousi kakkoseksi korruptiovertailussa listan toisessa päässä > vähiten korruptoituneimpia maita julkisen sektorin vertailussa - hyvä niin. 

Pohjoismaat sijoittuivat jälleen kärkeen Transparency Internationalin jokavuotisessa listauksessa.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä: Syytteet Putinin korruptiosta potaskaa

ULKOMAAT 


Venäjän mukaan syytteet presidentti Vladimir Putinin korruptoituneisuudesta ovat ”täydellisiä valheita”.
Maanantaina Yhdysvallat totesi, että Putin on korruptoitunut. Yhdysvaltojen tiedossa asia on ollut jo ”useita vuosia”.
”Olemme nähneet, kuinka Putin on rikastuttanut ystäviään ja liittolaisiaan ja kuinka hän on valtion tuella marginalisoinut niitä, jotka eivät ole häntä lähellä”, totesi Yhdysvaltojen Venäjän-vastaisista pakotteista vastaava Adam Szubin Britannian yleisradioyhtiön BBC:n Panorama-ohjelmassa.
”Oli kyse sitten Venäjän energiavaroista tai valtion sopimuksista, Putin antaa ne niille, jotka häntä palvelevat. Minusta tämä on korruptiota”, Szubin sanoi.
Kremlinin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan BBC:n jutussa kyse on ”vastuuttomasta journalismista”.
”Tämä osoittaa selvästi, kuka näitä asioita ohjailee”, Peskov kommentoi BBC:n mukaan.

Synkkää vuodatusta Ruotsin suunnasta...

Vaikka alla olevan artikkelin sanoma lienee suunnattu pääasiassa Ruotsissa omille päättäjille > löyhentämään rahahanoja puolustusbudjetissa, on se kuitenkin yleisestikin otettava vakavasti.

Poikkeuksellisen synkkää vuodatusta, ilmeisesti taustalla on myös uusinta-arvioita Ruotsissa tehdyistä puolustuspoliittisista ratkaisuista.
Jo aikaisemminkin on haikailtu paluuta koko ikäluokan käsittävään "kruununarmeijaan".

Suora netilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ruotsalaiskomentaja: Voimme olla sodassa jo muutamassa vuodessa

Ruotsin maavoimien komentajan esipuhe aselajinsa tapahtumaesitteessä on harvinaisen synkkä: sota voi olla lähellä

ULKOMAAT 
MARTTI KAINULAINEN / LEHTIKUVA
Ruotsin puolustusvoimien vuosibudjetti on heidän sivujensa mukaan noin 40 miljardia kruunua (noin 4,3 miljardia euroa).
Ruotsin puolustusvoimien vuosibudjetti on heidän sivujensa mukaan noin 40 miljardia kruunua (noin 4,3 miljardia euroa).

Ruotsi voi olla sodassa jo muutamassa vuodessa, arvioi Ruotsin puolustusvoimien maavoimien komentaja, kenraalimajuri Anders Brännström.
Brännström ilmaisi näkemyksensä Ruotsin puolustusvoimien maataistelupäivienohjelman esipuheessa.
Maataistelupäivät ovat esittelytilaisuus, joka pidetään Norbbotenin seudulla helmikuun alussa.
”Maailmantilanne jossa elämme, ja joka käy ilmi myös strategiastamme, johtaa johtopäätökseen, että voimme olla sodassa jo muutama vuoden sisällä”, esipuheessa lukee. 

Advertisement
Asiasta kertovat myös ruotsalaislehdet Aftonbladet ja Expressen
Brännström huomauttaa valtiopäivien hyväksymästä Ruotsin asevoimien kehittämissuunnitelmasta vuosille 2016–2020. Tarve kehittää kykyä aseelliseen taisteluun kehittynyttä vastustajaa vastaan on ilmeinen, Brännströmin esipuheessa lukee.
”Koko puolustusvoimia ja kaikkia, jotka voivat meitä tukea, täytyy nyt yhdistää pyrkimys parempaan taisteluvalmiuteen”, esipuheessa lukee. Siinä korostetaan myös maataistelupäivien tärkeyttä juuri varautumisen kontekstissa.
Expressen-lehden haastattelema valtiopäivien puolustusvaliokunnan puheenjohtaja on samoilla linjoilla.
”Arvioni on, että Ruotsi on elänyt rauhan aikaa yli kaksisataa vuotta, tilanne on nyt niin vakava, että meidän on valmistauduttava siihen että väkivaltaiset konfliktit leviävät naapurimaihimme tai meille”, Allan Widman sanoo Expressenille.
Widman painottaa Expressenille, että Venäjä on todellinen uhka. Syyksi hän kertoo kansainvälisen kehityksen Georgian ja Ukrainan tapahtumien johdosta, mutta mainitsee myös Venäjän taloudellisen tilanteen heikkenemisen pakotteiden ja historiallisen alhaisen raakaöljyn hinnan johdosta.
Myös puolustusvaliokunnan jäsen Mikael Oscarsson kiittelee maavoimien komentaja Brännströmin lausuntoa Expressenille.
”Jos Baltia on uhattuna, myös me olemme uhattuna. Meidän on vakavasti ottaen pystyttävä toimimaan sekä kriisissä että sodassa”, Oscarsson sanoo ja painottaa että tähän tarvitaan muutosta poliittisessa mentaliteetissa.

tiistai 26. tammikuuta 2016

Valehtelijoiden klubi globaalimaailmassa...

Seuraan nykyisin verrattain tarkkaan, mitä maailmalla tapahtuu lähinnä Suomen eri medialähteisen kautta.

Suomen Mainos TV:ssä oli kymmeniä vuosia sitten erinomainen ohjelma nimeltään Valehtelijoiden klubi. Mikäli vielä oikein muistan, ohjelma oli suosittu ja sitä jopa hiukan aina odotettiin televisioruudulle...

Kyseisen ohjelman formaatista olisi mielestäni mahdollisuus kehitellä maailmanlaajuinen viihdeohjelma, jossa eri maiden veteraani- /konkaripoliitikot olisivat pääesiintyjinä. Ohjelman menestys olisi taattu, sillä ainakin itse melkein päivittäin näen ja kuulen niin härskiä, totuudenvastaista puhetta mm. televisioruudun välityksellä, siis suoranainen valheiden tulva vyöryy melkein joka uurislähetyksessä lähinnä ulkolaisten poliitikkojen suusta, että...

Seuratessani tarkkaan televisiouutisia olen havaitsevinani, että puhujilla korvat jopa heiluvat. On ne kovia poikia/miehiä/ukkoja!



Pätkä Wikipediatekstiä:


Valehtelijoiden klubi on suomalainen Mainostelevision tuottama viihdeohjelma, jota esitettiin vuosina 19811983. Ohjelman käsikirjoittivat Pertti Reponen ja Heikki Kinnunen.
Ohjelmassa olivat alusta alkaen mukana näyttelijät Leo Lastumäki (jäsen K), Aake Kalliala (jäsen R), Maija-Leena Soinne (jäsen F; hänet korvasi myöhemmin Titta Jokinen) sekä Olavi Ahonen (jäsen Z), joista viimeksi mainittu esitti vankia. Mukana hänellä oli poliisiasuinen vartija.
Kilpailussa esiteltiin outoja esineitä, joiden merkitykselle ja käytölle edellä mainitut henkilöt keksivät selityksiä. Heistä yksi puhui totta ja muut valehtelivat. Mukana olleen kilpailijan tehtävänä oli sanoa, kuka puhuu totta. Kilpailun juontajana toimi steppailevaHelge "Heguli" Herala, jolla oli apunaan "sihteerikkö", jota esitti Marita Jyrkinen. Pöydän yläpuolella roikkui narulla pyykkipoikien pitelemänä 50 markan seteleitä (nykyrahassa vajaa 20 €) joita Heguli jakoi kilpailijoille melko mielivaltaisesti. Lisäksi ohjelmassa esitettiin valehtelu-aiheisia sketsejä. Ohjelma sai kunniamaininta-Venlan vuonna 1982.
Olavi Ahosen esittämä hahmo sai vuonna 1984 lyhytikäisen oman spin off -sarjan Ollin koppivuodet.
Kahdeksan jaksoa sarjasta esitettiin uusintana lauantaisin klo 19.30–20.00 10. toukokuuta 1997 – 7. kesäkuuta 1997 ja 21. kesäkuuta 1997 – 5. heinäkuuta 1997 MTV3-kanavalla. Jaksoja oli lyhennetty uusintaa varten.
Ohjelman formaatti herätettiin henkiin vuonna 2013, kun MTV3 alkoi esittää siihen perustuvaa Totuuden torvet nimistä ohjelmaa 20. syyskuuta alkaen.

Käpyjen keräämisellä ei rikastu – Lapissa yritetään vielä...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: 
Luonto 

Käpyjen keräämisellä ei rikastu – Lapissa yritetään vielä

Käpyjen kerääminen oli aikaisemmin hyvä lisätienesti. Nyt yhä harvempi noukkii ansioita havupuun oksilta.



Käpy
Käpyjä kerätään vielä Lapissa. Kuva: Timo Heikura / Yle

Muutama vuosi sitten uutisoitiin, että käpyjä keräämällä voi tienata jopa tuhansien eurojen kuukausiansion. Viime aikoina käpyjen kerääminen ei kuitenkaan ole lyönyt leiville, kertoo Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Mikko Harju.
– Viime kesä oli niin huono, että männyn siemen ei ehtinyt valmistua. Itävyydet ovat niin huonoja, että siemeniä ei kannata lähteä keräämään.
Kyseessä on jo toinen vuosi peräjälkeen, kun siementen laatu on heikko.
– Kahteen vuoteen ei ole meillä kerätty. Kolme talvea sitten meillä oli viimeksi keräys päällä, Harju sanoo.
Viime kesä oli niin huono, että männyn siemen ei ehtinyt valmistua.
– Mikko Harju
Kyselyjä käpyjen kerääjiltä Oulun seudun Metsänhoitoyhdistykseen tulee viikoittain.

Siemenviljely ajaa käpykerääjien ohi, paitsi Lapissa

Käpyjen kerääjien markkinat alkavat käydä muutenkin vähiin, sillä viljellyn siemenen käyttö ajaa metsästä kerätyn siemenen ohi.
Esimerkiksi Metsähallitus keräyttää käpyjä enää Lapissa, kertoo Metsähallituksen Pohjois-Suomen metsänhoitopäällikkö Olli Lipponen.
– Metsähallitus ei kerää Etelä-Suomessa metsikkösiementä, jos jalostettua on saatavilla. Lapissa ollaan sitä vastoin lähes kokonaan metsikkösiemenen varassa. Jatkossakin käpyjä kerätään, kun hyviä käpyvuosia tulee.
Toiminnanjohtaja Mikko Harju sanoo, että Oulun seudun metsänhoitoyhdistys on siirtynyt käyttämään kokonaisuudessaan viljeltyä siementä.
– Meidän yhdistys on siirtynyt ihan puhtaasti siemenviljelystä saatavaan siemeneen. Sen laatu on niin paljon parempaa kuin metsikkökeräyssiemenen, Mikko Harju sanoo.

Pohjoisessa ahkera voi vielä tienatakin

Lapin ulkopuolella käpyjen kerääminen jää jatkossa marginaaliseen osaan, Harju arvioi.
– Meidän yhdistys ei sitä ainakaan suuremmassa mittakaavassa tule koskaan tekemään.
Entä ne huippuansiot? Kun hyvä käpyvuosi joskus koittaa, voiko Lapissa vielä tienata tonneja?
– Kyllä se huikealta tuntuu, mutta jos tuntee paikat, tekee helkkarin pitkää päivää, on huippupaikka ja –sato, niin kyllä kaikki mahdollista on. Kyllähän marjoja poimimallakin voi huippuansioihin päästä, Olli Lipponen pohtii.
Käpyjen kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin, vaan käpyjen keräämiseen pitää olla aina maanomistajan lupa.