tiistai 3. marraskuuta 2015

Jaaha siinä sitä ollaan...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka  | 

Ministeri vahvistaa: Turvapaikanhakijoissa Isis-taistelijoita

Sisäministeri Petteri Orpon mukaan suurin syy suojelupoliisin tekemää uhka-arvion nostoon on kantasuomalaisten ja turvapaikanhakijoiden väliset konfliktit. Äärijärjestöt, kuten Suomen vastarintaliike, ovat poliisin korostuneessa tarkkailussa.

Petteri Orpo
Petteri Orpo eduskunnassa Helsingissä tiistaina. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Suomen turvapaikanhakijoissa on Isisin joukoissa taistelleita henkilöitä, toteaa sisäministeri Petteri Orpo (kok.).  He ovat parhaillaan Suomessa.
– Näin on. Turvallisuusviranomaisilla on tiedossa, että turvapaikanhakijoiden joukossa on joitakin sellaisia, jotka ovat osallistuneet terrorismijärjestöjen toimintaan, Orpo vahvistaa.
Orpon mukaan Isisin joukkojen kanssa tekemisissä olleiksi epäiltyjä on muutamia. Tarkkaa tietoa määrästä ei ole.
Suojelupoliisi kertoi tiistaina seuraavansa niin sanottuina kohdehenkilönä kolmea sataa Suomessa olevaa ihmistä, joilla saattaa olla kytköksiä tai tietoa taistelijaryhmistä.
– Ei voi sanoa, että meillä on 300 terroristia Suomessa. Suomesta on lähtenyt noin 70 vierastaistelijaa muun muassa Isisin riveihin, ja heistä parikymmentä on palannut Suomeen. Sen lisäksi on joitakin tapauksia turvapaikanhakijoiden joukossa, joilta on löytynyt viitteitä tai kytköksiä siitä, että ovat he osallistuneet terroristiseen toimintaan, Orpo sanoo.
Tieto mahdollisista Isis-kytköksistä tarkentuu tai poissuljetaan sitä mukaa, kun turvapaikkaprosessit etenevät. Jos epäily vahvistuu, hakijat palautetaan.
– Jokainen käsitellään yksillöllisesti. Kun aikanaan turvapaikkahakemuksia käsitellään, tilanne tulee tutkituksi. Jos pystytään näyttämään, että on osallistunut terroristiseen toimintaan, turvapaikkaa ei irtoa, Orpo kertoo.

Kantasuomalaiset pahin turvauhka

Konkreettisimpana turvallisuusuhkana Orpo pitää kantasuomalaisten maahanmuuton vastustajien hyökkäyksiä ja väkivaltaisuuksia turvapaikanhakijoiden kanssa. Turvapaikanhakijoihin kohdistuneiden iskujen ehkäisemiseksi poliisin toimintaa on tehostettu vastaanottopaikkakunnilla.
– Suomalaiset äärijärjestöt ovat aktivoituneet vastustamaan maahamuuttoa, mikä on näkyvin ja konkreettisin turvallisuusuhka.
Suojelupoliisi nimesi kansallisessa uhka-arviossaan yhden ryhmän yhteyksistä väkivaltaisuuksiin: Suomen vastarintaliikkeen.
– He ovat selkeästi aktivoituneet maahanmuuton vastustamisessa, ja ovat poliisin tarkkailussa, jotta pystytään ehkäisemään mahdolliset häiriöt, Orpo kertoi.

Suomessa on yli 300 000 ulkomaalaistaustaista asukasta...


Ja lisää tulee niin sanotusti maa mullalla joka ilmansuunnasta. Missä vaiheessa Suomessa kipukynnys eli mahdollisuutemme huolehtia heistä ylittyy? Se ei ilmeisesti ole loppujen lopuksi kovinkaan kaukana...


Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:

Näin paljon ulkomaalaisia asuu Suomessa


Katukuvaa Helsingistä


Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui viime vuoden lopussa reilut 301 000 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä.
Ulkomaalaistaustaista on Suomessa syntyneitä lähes 45 300, kertoo Tilastokeskus.

Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli hieman yli 256 000 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä lähes 45 300.

Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli 24 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia, Tilastokeskus kertoo.

Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat Tilastokeskuksen mukaan henkilöt, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto. Heitä oli vuoden 2013 lopussa noin 74 200, mikä on neljäsosa kaikista ulkomaalaistaustaisista.

Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, 40 990 henkilöä, somalialaistaustaiset, 15 723 henkilöä ja irakilaistaustaiset, 11 942 henkilöä.

Ulkomaan kansalaisten osuus Suomessa pieni

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli noin 207 500 ulkomaan kansalaista vuonna 2013. Vaikka ulkomaan kansalaisten suhteellinen lisäys on viimeisen 20 vuoden aikana ollut suurta, on Suomen ulkomaan kansalaisten suhteellinen määrä edelleen kansainvälisesti verrattuna pieni. Ulkomaan kansalaisten osuus koko väestöstä oli 3,8 prosenttia vuonna 2013.

Nykyisissä EU-maissa ulkomaan kansalaisia oli keskimäärin 6,8 prosenttia vuonna 2012, joka on uusin vuosi, josta tietoja on saatavilla. Suomen lukema oli maiden vertailussa seitsemänneksi alhaisin, 3,6 prosenttia.

Vanhoista EU-maista (EU-15 -maat) Suomessa oli pienin ulkomaan kansalaisten osuus; kaikista EU-maista Unkarilla, Slovakialla, Liettualla, Bulgarialla, Romanialla ja Puolalla ulkomaan kansalaisten osuus oli Suomea pienempi.

Mielenkiintoinen MOT-ohjelma Suomen televisiossa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous  | 

MOT: Uusi kaaos uhkaa euroaluetta

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan euroalueen pankeilla on niin kutsuttuja järjestämättömiä lainoja yli 900 miljardin euron arvosta.


Euroopan keskuspankin pääkonttori Frankfurtissa.
Euroopan keskuspankin pääkonttori Frankfurtissa. Kuva: Christoph Schmidt / EPA

Viime aikojen maltillisesta markkinatilanteesta huolimatta kriisi uhkaa edelleen euroaluetta, sanovat TV1:n MOT-ohjelman haastattelemat ekonomistit.
– Eurokriisi ei todellakaan ole ohi, vaikutusvaltaisen saksalaisen taloustutkimuslaitoksen Ifon johtaja Hans-Werner Sinn sanoo MOT:lle.
Sinn on yksi Saksan johtavista taloustieteilijöistä.
Myös brittiläisen taloustieteen emeritusprofessorin Robert Skidelskyn mukaan eurokriisi on edelleen päällä: velallisten – ja sitä kautta – pankkien vaikeudet ovat kasvaneet, koska talous on jämähtänyt hitaan kasvun aikaan.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n arvion mukaan euroalueen pankeilla on niin kutsuttuja järjestämättömiä lainoja yli 900 miljardin euron arvosta. Järjestämättömät lainat ovat lainoja, joista lainanottajat eivät maksa korkoja tai lyhennyksiä.
Pankkien on vaikea kasvattaa lainanantoaan yksityisille ja yrityksille niin kauan kuin niiden taseissa on paljon järjestämättömiä luottoja.
IMF:n mukaan järjestämättömien luottojen määrä euroalueella on kaksinkertaistunut vuodesta 2008.
Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala kutsuu IMF:n kokoamaa lukua ”hurjaksi”.
– Kyllä tässä on pelkoa, että euroalue suistuu kaaokseen. Toinen vaihtoehto on, että euroalue etenee pienemmästä kriisistä toiseen, hän sanoo MOT:lle.
– Euroalue on siirtynyt vaiheeseen, jota voisi kutsua kysynnän kestolamaantumiseksi. 
Monissa maissa on pitkittynyt korkea työttömyys, erityisesti nuorisotyöttömyys, Britannian vanhinta riippumatonta taloustutkimuslaitosta NIESR:ää johtava Jonathan Portes sanoo.
Euroalueen työttömyysaste on 10,8 prosenttia. Nuorisotyöttömyysaste on 22,1 prosenttia.
– Ainakin toistaiseksi olemme siirtyneet pois välittömästä kriisistä, mutta se ei millään muotoa tarkoita sitä, että asiat olisivat kunnossa, Portes sanoo.
– Euroopassa on pankkikriisi. EKP yrittää ratkaista sitä asettamalla korkotason lähelle nollaa.
Jos korot alkaisivat palata normaaleiksi, monilla valtioilla olisi vaikeuksia. Pankit ovat pullollaan valtioiden velkakirjoja, ja niillekin tulisi vaikeuksia. Pankkikriisiä ei toden totta ole ratkaistu lainkaan, Ifon Hans-Werner Sinn sanoo.
Hannu Sokala, Yle

MOT: Talouden tuhoava kuri, TV1 maanantaina 2.11. klo 20

maanantai 2. marraskuuta 2015

Uskotko tätä...

Käyn aika vähän ruokakaupassa, toki silloin tällöin pääasiassa vaimoni kanssa.

Mikäli olen yksin ostoksilla ruokakaupassa, olen yleensä silloin pienessä lähikaupassa, jossa ei ole jonotusongelmia.

Mikäli olen kuitenkin yksin suuressa marketissa ostoksilla, tunnustan, että kiinnitän alla olevan artikkelin tavoin asiakkaiden suureen tavaramäärään.

Toisaalta minulla on aikaa jonottaa. Olen huomannut, että jonossa saattaa tavata mielenkiintoisia ihmisiä ja/tai joutua kuuntelemaan mielenkiintoisia tarinoita. Tarinoita, joista olen saanut monta jutun aihetta - jutustelua marketin kassajonossa - otsikolla...



Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:




Miten valita kaupassa nopeimmin liikkuva jono?

Yksinkertainen kikka auttaa: näin valitset nopeimman jonon kaupan kassalla


Tympiikö kaupassa jonottaminen ja tuntuuko siltä, että valitset aina hitaimman jonon?
Yksinkertainen laskutoimitus helpottaa selviytymään kaupan jonosta niin nopeasti, kuin mahdollista.
Ei hätää! Ruotsalaislehti Aftonbladetin Lajkat-sivustonimittäin uutisoi amerikkalaisen matematiikan professorin Dan Meyerin ohjeesta, jonka mukaan on helppoa valita kaupassa takuuvarmasti nopeimmin liikkuva kassajono.

Useimmat kiinnittävät kaupan kassalla Meyerin mukaan huomiota siihen, kuinka paljon ostoksia edessä olevilla ihmisillä on. Tämän perusteella valitaan jono, jossa ostoksia on vähiten.

Meyerin mukaan tämä ei kuitenkaan kannata. Hänen mukaansa jokaisen ostoksen piippaaminen kassan läpi vie nimittäin noin 2,8 sekuntia.

Jokainen yksittäinen asiakas puolestaan vie kassalla aikaa noin 48 sekuntia riippumatta siitä, kuinka paljon ostoksia hänellä on.

Se tarkoittaa sitä, että 17 ostosta vie yhtä paljon aikaa, kuin yksi asiakas. Yhden asiakkaan palvelemiseen kassalla menee siis huomattavan paljon aikaa verrattuna tavaroiden läpiviemiseen liukuhihnalla.

Niinpä Meyerin mukaan mikäli haluat kaupasta nopeasti ulos, on paljon järkevämpää valita jono, jossa on vähemmän ihmisiä, kuin jono, jossa on vähemmän tavaroita.

Elintasojoutilaat = Greenpeace taas kiusanteossa Helsingissä...

"Aktivistit poistetaan alueelta työturvallisesti ja niin, ettei kenellekään käy vahinkoa", poliisi vakuuttaa vielä Twitter-tilillään.

Kiinnitin huomiota yllä olevaan poliisin toteamukseen ja samalla kävi mielessä opettajakollegani taannoiset kommentit, jotka liittyivät kotimaisiin metsämielenosoittajiin.

Mikäli oikein muistan, kyseessä olivat Kuusamon yhteismetsissä toteutetut hakkuut. Sinne oli ilmestynyt mielenosoittajia, jotka olivat kahlinneet itsensä mm. metsäkoneiden teloihin. Opettajakollegani totesi: " Jos olisin metsäkoneen omistaja/kuljettaja pistäisin vielä varmemmaksi vakuudeksi oman Abloy-lukon kettinkeihin, siinäpähän kärviskelkööt!" 
 
Edessä oli viikonvaihde ja kovat yöpakkaset...

Ilmeisesti edellä mainitutkin kiusantekijät poistettiin työturvallisesti paikalta ja metsähakkuut jatkuivat...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Greenpeace estää jo kolmatta kertaa hiililastin purkamista Helsingissä – poliisi poistaa aktivisteja yläilmoista

KAUPUNKI  
Greenpeacen aktivistit virittivät ison banderollin hiilenpurkulaitteen huipulle.
Greenpeacen aktivistit virittivät ison banderollin hiilenpurkulaitteen huipulle.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen aktivistit pysäyttivät jälleen maanantaiaamuna rahtilaiva Alppilan hiililastin purkamisen Salmisaaren voimalaitoksella Helsingin Ruoholahdessa. Sunnuntaina aktivistit estelivät kahteen otteeseen Alppilan kulkua.
Sekä Greenpeace että Helsingin poliisi kertoivat maanantaina aamupäivällä, että kivihiililastin purkamisen keskeyttänyt mielenosoitus on käynnissä. Aktivistit ovat kiivenneet hiilenpurkulaitteisiin.
Helsingin poliisi ilmoitti kello 14.20, etteivät aktivistit suostu poistumaan alueelta vapaaehtoisesti. Poliisi aloittaa rakennelmissa roikkuvien mielenosoittajien poistamisen. Helsingin pelastuslaitos avustaa poliisia nostolava-autonsa kanssa.
"Aktivistit poistetaan alueelta työturvallisesti ja niin, ettei kenellekään käy vahinkoa", poliisi vakuuttaa vielä Twitter-tilillään.
Greenpeacen tiedottajan Mia Pajun mukaan paikalla on suomalaisten ympäristöaktivistien lisäksi Greenpeace-väkeä myös Norjasta, Tanskasta, Ruotsista ja Hollannista. Myös useista aiemmista Greenpeacen mielenosoituksista tuttu Sini Saarela on kiivennyt korkealle satamarakennelmaan.
Mielenosoitus on sujunut niin aktivistien kuin viranomaistenkin mukaan rauhallisesti. Tällä kertaa kiipeämisen taktiikakseen valinneet aktivistit keskittyvät Pajun mukaan paitsi kivihiilen polton lopettamisen vaatimiseen myös omaan turvallisuuteensa.
”Siellä on hyvinkin kokeneita kiipelijöitä. Mitään kokemattomia henkilöitä ei lähetetä koskaan tällaisiin”, Paju sanoo.
Ylikomisario Seppo Kujala kertoo, että poliisi ja Rajavartiolaitos ovat parhaillaan selvittämässä tilannetta ympäristöaktivistien kanssa. Poliisi ei ole ottanut ainakaan toistaiseksi ketään kiinni.
Greenpeace kuvailee tiedottaja Pajun välityksellä keskusteluyhteyden viranomaisten kanssa olevan ”varmaan ihan hyvä”.
Poliisi otti Sini Saarelan kiinni sunnuntaina. Saarela oli Pajun mukaan kiinniotettuna vain puolisen tuntia.
”Esitutkintoja on käynnissä, mutta ketään ei ole täällä meillä (kiinniotettuna tai pidätettynä poliisilaitoksella)”, Kujala kertoi maanantaina aamupäivällä.
Greenpeace painostaa Helsingin kaupunkia luopumaan kivihiilen poltosta vielä tämän vuoden aikana. Kivihiilen polton on todettu kiihdyttävän ilmastonmuutosta.
Salmisaaren voimalaitoksen siiloissa on varastossa useiksi viikoiksi kivihiiltä eli lämmön- ja sähköntuotannossa käytettävää polttoainetta. Kuluvan vuoden alusta lähtien Salmisaaressa on poltettu myös pellettejä 5–7 prosentin osuudella.Helenin eli entisen Helsingin Energian voimalaitoksista Helsingissä vastaava tuotantojohtaja Ari Laine kertoo, että yhtiön valmistamasta kaukolämmöstä noin puolet tuotetaan kivihiilellä, ja sähköntuotannossa osuus on kolmanneksen verran.
Ympäristöaktivistien toiminta häiritsee Laineen mukaan lähinnä laivaliikennettä.
”Tällä ei ole vaikutusta voimalaitoksen käyttöön tai tuotantoon”, hän sanoo.
Alppila-aluksen hiililastin purkamisen viivästymisestä voi aiheutua taloudellista haittaa Helenille. Laine kertoo, että vastuukysymykset ja mahdolliset rikosoikeudelliset seuraamukset tulevat puntarointiin vasta sitten, kun akuutti tilanne on rauhoittunut Salmisaaressa.
Rahtilaiva voi tuoda kivihiiltä Salmisaaren voimalaitokseen tiheimmillään viikon tai kahden välein. Hiilikuljetusten määrä vaihtelee vuodenajan mukaan – esimerkiksi kesäisin varastot pidetään mahdollisimman tyhjinä.
”Tähän aikaan vuodesta ajetaan tietysti varastoja täyteen talven varalle”, Laine kertoo.
Kivihiililastia Venäjältä Suomeen kuljettavaan Alppila-laivaan kohdistuneet mielenosoitukset alkoivat lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, kun Sini Saarela kiipesi aluksen kyytiin. Greenpeace järjesti sunnuntaina myös kajakkimielenosoituksen, jossa aktivistit yrittivät estää laivan kiinnittymisen Salmisaaren voimalan purkulaituriin.