tiistai 6. lokakuuta 2015

Euroopan pakolaislaineet iskevät Suomeen tsunamiaallon tavoin...



Suoa nettilainaus Yle-Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Kotimaa 

Turvapaikkamenojen uusi hinta: Lisärahaa tarvitaan vielä 60 miljoonaa

Nyt esillä oleva 60 miljoonan euron lukema tarkentunee vielä riippuen siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen loppuvuonna. Sisäministeriön lisärahantarvetta käsitellään virallisesti torstaina.


Turvapaikkamneot 2014-2015
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Sisäministeriö ehdottaa turvapaikkamenoihin tälle vuodelle 60 miljoonan euron lisärahaa. Näin kokonaissumma tälle vuodelle olisi 114 miljoonaa euroa.
Viime vuonna turvapaikanhakijoita rekisteröityi Suomessa runsaat 3 600. 
Tuoreimman ennusteen mukaan tänä vuonna heitä saapuu Suomeen jopa 50 000. Tänä vuonna lasketaan rekisteröityneen liki 20 000 turvapaikanhakijaa.
Sisäministeriön vastuulla ovat turvapaikanhakijoiden vastaanotosta syntyvät kulut eli vastaanottokeskusten menot ja lisäksi turvapaikanhakijoille maksettavat tuet. Jos hakija saa turvapaikan, hän siirtyy vastaanottokeskuksesta jonkin kunnan asukkaaksi ja kotoutuminen alkaa. Siitä on vastuussa työ- ja elinkeinoministeriö.

"Tilanne elää"

Sisäministeriön hallinto- ja kehittämisosaston päällikkö Jukka Aalto kertoo, että tämän vuoden varsinainen budjetti tiedettiin alun perin alimitoitetuksi, siinä vastaanottokuluihin oli varattu 34,5 miljoonaa. Toisessa lisäbudjetissa summaa kasvatettiin 19,5 miljoonalla eurolla. Tälle vuodelle eduskunta on siis hyväksynyt vastaanottokuluihin yhteensä 54 miljoonaa, saman verran kuin viime vuonna.
Nyt neljäs lisätalousarvio on valmistelussa. Valtiovarainministeriö antaa ylihuomenna torstaina esityksensä lisäbudjetiksi. Sisäministeriö esittää siinä 60 miljoonan euron lisärahaa tälle vuodelle.
– Tilanne elää koko ajan. Joudutaan seuraamaan sitä, kunnes hallitus antaa esityksen eduskunnalle. Sitten vielä katsotaan, mikä arvioitu tarve on, Aalto tarkentaa.
Nyt esillä oleva 60 miljoonan euron lukema tarkentunee vielä riippuen siitä, kuinka paljon turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen loppuvuonna.
Lisäksi kyse on arviomäärärahoista, jotka voidaan ylittää.
– Jos tammikuussa tilinpäätöstä tehtäessä huomataan, että meni yli, voidaan asia hoitaa arviomäärärahan ylityksellä, Aalto huomauttaa.
Sisäministeriö laskee, että yksi turvapaikanhakija vastaanoottojärjestelmän piiriissä eli esimerkiksi vastaanottokeskuksessa turvapaikkapäätöstä odottaessaan, maksaa keskimäärin 15 000 euroa vuodessa.

Ensi vuoden menoiksi arvioidaan 118 miljoonaa

Ensi vuoden budjetissa vastaanottokuluiksi on kaavailtu 118 miljoonaa euroa.
– On muistettava, että se perustuu elokuussa tehtyihin päätöksiin. Silloin arvio tulijamäärästä oli 15 000 ihmistä vuodessa. Silloin tehdyt päätökset perustuivat aivan eri maailmaan kuin missä nyt eletään, Aalto muistuttaa.
Täydentävä talousarvioesitys ensi vuodelle on nyt valmistelussa ja lukemia tarkennetaan.
Turvapaikkapäätöksiä tekevä Maahanmuuttovirasto rekrytoi hakemusten käsittelijöitä.
– Tilanne on se, että kesän lopulla tulijoiden määrät kasvoivat. Heidän hakemuksiaan ei ole vielä ehditty yhtään käsittelemään. Ensi vuodelle siirtyy käsiteltävien hakemusten massaa, Aalto kuvailee.
– Ollaan kaukana tilanteesta, jossa pystyttäisiin tekemään päätöksiä siihen tahtiin, kuin hakemuksia tulee esimerkiksi päivätasolla, Aalto sanoo.
Aalto kertoo, että nyt tehdään koko ajan arviotyötä.
– Nyt arvioidaan, mikä määrä käsiteltäviä hakemuksia siirtyy ensi vuodelle, ja mikä mahtaa olla tulijoiden määrä ensi vuonna, Aalto tähdentää.
A2: Pakolaisilta tiistaina 6.10. klo 21.00 alkaen, TV2. Voit katsoa lähetyksen myös suorana Yle Areenassa.

Ystävällinen pasilalaisnuorukainen - uusintana...

Luin hetki sitten Helsingin Sanomista artikkelin, jossa kerrottiin mielettömästä, järjettömästä väkivallasta Itä-Pasilassa.
Kaivoin esiin vanhan tekstini, jossa muistelin vanhoja ja jonka alla kertauksena haluan tuoda esiin "entisistä hyvistä ajoista"...

Vanha tekstini:

Lueskelin artikkelin Helsingin, tarkemmin Pasilan alueen rakentamissuunnitelmista ja mm. VR:n pääkonttorin siirtymisestä keskustasta sinne.

Ajatuksissani vilahti tapahtuma 1970-luvun puolesta välistä, jolloin ammattijärjestöasioissa olin jäänyt junasta pois Pasilan vanhalle asemalle, asemalaiturille saapuessani Imatralta menneäkseni Insinööriliiton toimistoon kokoukseen.

Silloin Pasila oli aivan toisen näköinen kuin nyt, puhumattakaan, mitä se on esim. kadenkymmenen vuoden kuluttua.

Oli aamuvarhainen hetki ja huomasin olevani yksi asemalaiturilla.

Tai oikeastaan en sittenkän yksin, sillä kaukana näin hoippuvan mieshenkilön. Yritin siirtyä vaivihkaa asemalaiturin toiselle reunalle, mutta kuinka ollakaan em. mieshenkilö, nuorimies iso nakkisämpylä vasemmassa kädessään siirtyi samalle puolelle. Yritin tehdä korjausliikkeen toiseen reunaan, mutta nuorimies hoippui samaa suuntaan...

Kohtasimme keskellä asemalaituria. Harittavin katsein ja sammaltavin sanoin kyseinen ystävällinen pasilalaisnuorukainen kysyi minulta: "Haluatko sä jätkä nakin naamaan?"

Sanoin hänelle: "En oikeastaan, sillä olen menossa kokoukseen ja muut saattaisivat ihmetellä uuttä, nakkinaamaista, rähjäistä olemustani." Keskustelukumppanini huomasi, että en lähtenyt mukaan hänen aloitusirrotteluun, jolloin hän totesi: "Annat sä mulle tupakan?" 
Kerroin hänelle polttelevani piippua, joten en voi toteuttaa hänen toivettaan.

Yhtäkkiä ystävällinen pasilalaisnuorukainen räjähti nauramaan ja totesi: "Hyvä jätkä, hyvä jätkä!" samalla hakaten minua kevyesti olkapäälle - onneksi oikealla kädellään.

Mikäli oikein havaitsin, nuorukaisen nakkisämpylä oli varsin runsas - kaikilla mausteilla.

Ja tämä tärrnä on taivahan tosi entisen opettajakollegani sanoja lainatakseni...  

Elämässä täytyy olla vaihtoehtoja - aina...

Muistan kuin eilisen päivän tapahtuman kesältä 1969 Euran Kauttualta. Olin insinööriopiskelijana kesätöissä Oy A. Ahlstömön Ab: Kauttuan hienopaperitehtaalla. Lomitin omalta osaltani tehtaan vuoromestareita.

Mukava, työntäyteinen ja erittäin opettavainen kesä kaiken kaikkiaan.

Töitä tehtiin oikein kunnolla, välillä, oikeastaan aika useinkin kahta vuoroa peräkkäin. Vakituiset vuoromestarit pitivät pidennettyjä kesävapaita, sillä monilla oli omat harrastukset etusijalla antaessaan opiskelurahoja tarvitseville tuuraajilleen mahdollisuuden lisätienestiin - hyvä niin... 

Niin tuo kesä oli se historiallinen kesä, jolloin ihminen ensimmäistä kertaa astui kuun kamaralle.


Pätkä WikiPediatekstiä:


Ensimmäinen kuukävely


Neil Armstrong ottamassa "suurta harppausta ihmiskunnalle" 21. heinäkuuta 1969 kello 02.56,15 UTC.

Neil Armstrong ja kuumoduuli maan kiertolaisen pinnalla.
Ensimmäinen kuukävely oli historiallinen tapahtuma, jolloin ihminen ensi kerran astui vieraan taivaankappaleen pinnalle.
Kuutisen tuntia Apollo 11 -kuulennon laskeutumisen jälkeen astronautti Neil Armstrong astui ulos kuumoduulista ja laski jalkansaKuun pinnalle. Viitisentoista minuuttia myöhemmin häntä seurasi Buzz Aldrin. Lennon kolmas astronautti Michael Collins seurasi tilannetta radioteitse Kuun kiertoradalla komentomoduulista.
Kuukävelyllään astronautit pystyttivät Yhdysvaltain lipun, asensivat kameroita ja tieteellisiä laitteita, valokuvasivat ympäristöä ja ottivat näytteitä kuuperästä tulevia geologisia tutkimuksia varten.

Kuuhun laskeutuminen

20. heinäkuuta 1969 kuumoduuli Eagle irrottautui emäalus Columbiasta ja laskeutui kello 20.17.40 UTC Rauhallisuuden mereen. Neil Armstrong käytti käsiohjausta, koska alkuperäinen laskeutumisalustaksi kaavailtu paikka oli kivikkoinen, mitä ei voitu nähdä korkealla Kuun yllä kiertäneistä satelliiteista. Armstrong sammutti kuumoduulin moottorin vasta hyvin matalalla tai laskeutumisen jo tapahduttua. Armstrong ja Aldrin ovat kuvailleet laskeutumista pehmeäksi ja lähinnä paikalleen asettumiseksi, missä oli vaikeata huomata tarkkaa laskeutumishetkeä.
Aldrinin ja Armstrongin ensimmäiset sanat Kuusta olivat teknistä ammattikieltä, jonka jälkeen Armstrong lausui ”Houston, täällä Rauhallisuuden meren tukikohta, Kotka on laskeutunut.”
»Houston, Tranquillity Base here. The Eagle has landed. »

Kuukävely

21. heinäkuuta 1969 kello 2.56 UTC, kuusi ja puoli tuntia laskeutumisen jälkeen, Armstrong astui Kuun pinnalle sanoen: "Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri ihmiskunnalle".
»That’s one small step for [a] man, one giant leap for mankind»
Neil Armstrongin historiallisista sanoista on kiistelty siitä puuttuvan epämääräisen artikkelin ’a’ vuoksi. Ääninauhojen tarkemman analyysin mukaan vaikuttaa siltä, että Armstrong olisi lausunut myös kyseisen artikkelin, mutta yhteysviiveen vuoksi se ei tallentunut nauhalle.
Kun Armstrong kiipesi alas tikkaita, kuualukseen asennettu tv-kamera kuvasi häntä. Kuvan laatu oli huono, koska kuvaamiseen käytettiin hidaspiirto-tv (Slow-Scan TV, SSTV) -kameraa. Tämä kuva välitettiin 600 miljoonalle televisiokatsojalle. Armstrong huomasi kuun pinnalla kävelemisen helpommaksi kuin simulaattorissa. Hän asensi tv-kameran kuvaamaan kuualusta.
Hieman myöhemmin myös Buzz Aldrin liittyi hänen seuraansa sanoen: ”Kaunista, kaunista, mahtava autius” (engl. ”Beautiful. Beautiful. Magnificent desolation”).
Astronautit viettivät kaksi ja puoli tuntia Kuun pinnalla ottaen näytteitä ja valokuvia. He asensivat Kuun pinnalle tieteellisen laitteiston nimeltä EASEP, pystyttivät Yhdysvaltain lipun ja kiertelivät aluksen lähistöllä. Armstrong soitti radioteitse Yhdysvaltain presidentti Richard Nixonille. Aldrin huomasi, että kuun pinnalla on helppoa liikkua hyppimällä kuin kenguru. Selässä olevan elossapitojärjestelmän reppu pyrki siirtämään painopisteen taakse, mutta tasapaino säilyi silti Astronautit huomasivat, että heidän oli suunniteltava liikkeensä 6–7 askelta etukäteen. Kuun erittäin pölyinen pinta oli myös melko liukas. Kypärä lämpeni jonkin verran auringossa kuualuksen varjoon verrattuna, muttei muun avaruuspuvun sisus. Astronauttien pystyttämässä tieteellisessä laitekokonaisuus EASEP:issa oli muun muassa seismometri ja laserheijastin, jonka avulla voitiin mitata tarkoin Kuun ja Maan välinen etäisyys.
____________________________________________________________________
Palaan tämän tekstin otsikkoon: Elämässä täytyy olla vaihtoehtoja - aina...
Em. sanat sanoi minulle tehtaan ylimestari keskustellessamme maailmaa parantaen elävan elämän elämistä. Taisipa keskustelujamme olla vauhdittamassa olut tai kaksi, sillä tilaisuus oli perinteinen, opiskelijoille suunnattu saunailta.
Tuota mainintaa itse olen monesti joutunut pohdiskelemaan oman elämäni käänteissä.
En tätä kirjoittelisi, jos en em. mainintaa olisi toteuttanut...


Järjestöfuusio etenee nilkuttaen...


Koko järjestöfuusio, mahdollinen uusi keskusjärjestö perustuu puhtaasti puoluepolitiikkaan, vaikka sitä on mainostettu poliittisesti sitoutumattomana. Kukaan Suomessa ei voi olla niin naiivi, että uskoo edelliseen.
Sekä SDP että Vasemmistoliitto ovat - tällä hetkellä - niin heikossa hapessa, että oli pakko keksiä "jotain uutta" > Heureka! Uusi keskusjärjestö! Siinä se on ...
Niin kauan kun kaikki nykyiset keskusjärjestöt eivät ole asiassa täysillä mukana, hanke ei toteudu. 
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
PÄÄKIRJOITUS

Järjestöfuusio etenee nilkuttaen


Palkansaajat. Työmarkkinatilanne on tehnyt särön palkansaajajärjestön välille. Tästä huolimatta Lauri Lylyn (vas.) SAK ja Antti Palolan (oik.) STTK neuvottelevat yhteisen keskusjärjestön perustamisesta. Sture Fjäderin Akava on jättäytynyt neuvottelujen ulkopuolelle.
Palkansaajat. Työmarkkinatilanne on tehnyt särön palkansaajajärjestön välille. Tästä huolimatta Lauri Lylyn (vas.) SAK ja Antti Palolan (oik.) STTK neuvottelevat yhteisen keskusjärjestön perustamisesta. Sture Fjäderin Akava on jättäytynyt neuvottelujen ulkopuolelle. KUVA: ATTE KAJOVA
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut kilpailukyvyn parantamiseksi osuvat mielenkiintoiseen ajankohtaan, sillä samaan aikaan yritetään taustalla synnyttää palkansaajien ammattiliitoille uutta keskusjärjestöä.
Mukana neuvotteluissa ovat SAK, STTK sekä Akavan liitoista Insinööriliitto.
Hanketta valmistelevien työryhmien on määrä saada esityksensä valmiiksi vielä marraskuun aikana. Kaikkiaan 49 liittoa pitää asiasta kokouksen marraskuun viimeisenä päivänä. Uusi keskusjärjestö voisi aloittaa toimintansa vuonna 2017.
Hanke oli jo alunperin haastava, nyt tuokin ilmaisu voi olla jo liian lievä.
SAK:n ja STTK:n yhteistyö on saanut vakavan särön. Taustalla on suhtautuminen hallituksen niin sanottuihin pakkolakeihin ja työmarkkinajärjestöjen vastaukset niihin.
STTK, kuten myös Akava, ilmoittivat vain kaksi päivää ennen palkansaajien suurta mielenilmausta sitoutuvansa hallituksen tavoitteeseen viiden prosentin kilpailukykyloikasta.
SAK:lle tämä ei käynyt, ja STTK:n ilmoituksen ajankohtaa pidetään Hakaniemessä selkäänpuukotuksena.
Fuusiota on perusteltu kustannussäästöillä ja vahvemmalla edunvalvonnalla. Onhan vastapuolella Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), joka syntyi kymmenen vuotta sitten Palvelutyönantajien (PT) ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) fuusiossa.
Yhdistymisellä on ollut selkeät etunsa. Toisaalta EK:ta on kritisoitu hahmottomuudesta, onhan sen katon alla myös ristikkäisiä intressejä.
Palkansaajapuolella suurimmilta ristiriidoilta vältyttiin, kun Akava päätti keskusjärjestönä jättäytyä neuvottelujen ulkopuolelle. SAK:n ja STTK:n intressit on helpompi sovittaa yhteen, mutta helppoa ei ole sekään.
Uusi keskusjärjestö olisi poliittisesti sitoutumaton. Tätä on virallisesti myös SAK, mutta sillä on tiiviit siteet vasemmistoon, erityisesti SDP:hen. Nämä siteet pitäisi nyt katkaista.
Vähäinen seikka ei ole päämajan sijaintikaan. SAK:n olisi vaikea lähteä Hakaniemestä, mutta helppoa ei ole myöskään STTK:n muuttaminen Pitkänsillan yli. Historian painoarvo on suuri.
Keskusjärjestön fuusion merkitystä ei tosin pidä liioitella. Todellinen valta säilyy jatkossakin liitoissa, jotka jatkavat toimintaansa entisellään.
Fuusion valmistelut ovat jo edenneet niin pitkälle, että söisi koko ay-liikkeen arvovaltaa, jos ne nyt pysäytettäisiin. Uusi keskusjärjestö tarjoaisi palkansaajien edunvalvonnalle mahdollisuuden uusiutua. Tämän tarpeellisuuden näkevät monet myös ay-liikkeen sisällä.
Vähäinen seikka ei ole päämajan sijaintikaan. SAK:n olisi vaikea lähteä Hakaniemestä, mutta helppoa ei ole myöskään STTK:n muuttaminen Pitkänsillan yli.”

maanantai 5. lokakuuta 2015

Venäjän Syyria-pommitukset > huomio pois Itä-Ukrainan "suosta"...

Suo siellä, vetelä täällä - näin se menee tai sitten ei...


Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunattuna:


Onko tämä todellinen syy Putinin Syyria-pommituksiin? – ”Käytäntö osoittanut hyväksi”

Presidentti Vladimir Putinin Syyria-operaation todellisia tarkoitusperiä arvuutellaan maailmalla. Virallisesti Venäjä käy ”terrorismin vastaista sotaa” ja tukee liittolaistaan, Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia.

Venäläislehti Vedomostin koti- ja ulkomaanpolitiikan erikoistoimittaja Petr Kozlov esitti kuitenkin sunnuntaina Guardian-lehden mielipideosiossa uuden teorian Putinin suunnitelmista.

Putin on Ukrainan sodan vuoksi ollut eristettynä kansainvälisen politiikan näyttämöiltä jo pitkään, mutta nyt hän on Kozlovin mielestä keksinyt Syyrian keinoksi rikkoa muurit ympäriltään.

Luhanskin alueen kapinalliset vetivät aseitaan etulinjasta viikonloppuna Ukrainassa.

– Kreml yrittää käyttää hyödyksi maailmanlaajuista agendaa taistelusta Isisiä vastaan ja samalla auttaa tukkimaan pakolaistulvaa, kirjoittaa Kozlov.

Putin yllätti

YK:n yleiskokouksessa oli syyskuun lopulla jo nähtävissä, että länsi kompuroi yrityksissään eristää Venäjä Ukrainan tilanteen vuoksi. Ukrainan ohi tärkeimmäksi puheenaiheeksi nousikin Syyria.
Silti Venäjän hävittäjäkoneiden pommitukset Syyriassa heti YK-kokouksen jälkeen yllättivät länsimaat ja Lähi-idän suurvallat.

– Moskovaa epäiltiin heti yrityksistä auttaa Syyrian al-Assadin hallintoa taistelussa ”maltillista oppositiota” vastaan. Media raportoi Venäjän iskujen kohdistuneen kauas Isisin asemista, osuen sen sijaan CIA:n tukemiin kapinallisiin. Vastauksena tähän Venäjä kehotti ”lopettamaan Pentagonin kuuntelemisen ja soittamaan sen sijaan Venäjän puolustusministeriöön”, kirjoittaa Kozlov.

Venäjällä koko julkinen huomio on nyt vaihtunut Ukrainasta Syyriaan.

– Käytäntö on osoittanut hyväksi suunnata kansan huomio pois nousevista ruuan hinnoista ja ruplan arvon laskusta.

Vielä syyskuun puolivälin mielipidetutkimusten mukaan vain 14 prosenttia kannatti Venäjän suoraa sotilaallista tukea al-Assadin hallinnolle.

Kuin Vietnam – tai Afganistan?

Venäjän parlamentin ylähuone antoi Putinille valtuutuksen ilmaiskuihin Syyriassa.

– Pian päätöksen jälkeen yksi ylähuoneen jäsenistä kertoi luottamuksellisesti minulle, että Moskova jäljittelee ”Neuvostoliiton menestyksekkäitä kokemuksia” Vietnamista, Kozlov paljastaa.
Tällä tarkoitetaan sitä, että Neuvostoliiton ilmatuki Pohjois-Vietnamille auttoi etelän – ja Yhdysvaltain – nujertamisessa.

Vaikka parlamentti ei asettanut rajoitteita asevoimien käytölle Syyriassa, on Kreml vakuuttanut, ettei se aio suoraa päätä rynnätä maataisteluihin.

Kozlov kuitenkin muistuttaa, kuinka Syyria on nyt samoin kuin Afganistan vuonna 1979 ”esittänyt pyynnön” Moskovalle saapua rauhoittamaan tilanne maassa. Afganistanissa seurauksena oli vuosikymmenen kestänyt, satoja tuhansia uhreja vaatinut sota, joka oli merkittävä pr-tappio Moskovalle.

– Jos aiomme oppia jotain historiassa tehdyistä virheistämme, niin on vaikea nähdä sotilaallisen seikkailun Syyriassa olevan vain ”pieni voittoisa sota”, joka kääntyisi pitkällä tähtäimellä Venäjän eduksi, Kozlov summaa.

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Veikkauksen nettijalkapalloa - osa 8...

Niin kuin olen aikaisemminkin kirjoittanut, olen seurannut jonkin verran Veikkauksen sivuilla nettijalkapalloa ja pelaillut livenä pienin panoksin (1-2 euroa/peli) lähinnä Englannin, Ranskan, Saksan, Espanjan ja Italian pelejä. Toki jonkin verran kotimaisiakin pelejä meidän jalkapallokelien aikaan.

No viimeksi eilen lauantaina 03.10.2015 PS Kemi - AC Oulu 0-0 (0-0). PS Kemi on Ykkösen sarjataulukon kärjessä tällä hetkellä, kun kaksi (2) peliä on pelaamatta...

Aina silloin tällöin olen päässyt aistimaan upeaa jalkapalloa, mutta välillä myös sellaista jalkapalloa, jota ei tarvitsisi pelata eikä nähdä.

Tänään sunnuntaina 04.10.2015 katselin taas Veikkauksen espanjalaista nettijalkapalloa, tekee jopa mieli sanoa "neitijalkapalloa".

Joissakin otteluissa - niin kuin mm. tänään - pelaajat ovat kentän pinnassa tämän tästä, ei niin kuin aikaisemmin olen kirjoittanut jotakuinkin puolen minuutin välein. Nähtävissä on yleensä erinomaisia näyttelijäsuorituksia vailla vertaa. 

Kirjoitanpa taas:

Pikku tönäisystä raavas mies pyörii kuin väkkärä - vähintään viisi-kuusi kertaa - akselinsa ympäri karmeiden tuskankarjaisujen ryydittämänä. Erotuomari kaivelee päntiönään keltaisia varoituskortteja etutaskustaan, väliin punaistakin...

Tänään lauantaina oli siis ottelu, josta seurasin toisen puoliajan kokonaisuudessaan. 

At.Madrid - Real Madrid 1-1 (0-1) ajassa 90+3 minuuttia.

Tällä kerralla en edes vaivautunut pelaamaan Veikkauksen livepelinä em. ottelua.

Tämän pelin toinen puoliaika oli taas sitä, että äijät olivat kötällään nurmen pinnassa tämän tästä ja rikkeen tehnyt levitteli viattomana käsiään ja suu kävi erotuomarin suuntaan. Nyt en toki nähnyt kovin pahaa tönimistä, repimistä ja hakkaamista niin kuin joskus kiihkeissä peleissä.

Ensimmäisen maalin teki Read Madridin Benzema 9. minuutilla, toisen eli tasoitusmaalin maalin At.Madridin Vietto 83. peliminuutin kohdalla...

Tänään molempien joukkueiden pelaajat saivat neljä (4) keltaista korttia.

_______________________________________________________________

Vilkaisin myös otteluita Milan - Napoli 0-4 (0-1) ja Paris SG-Marseille 2-1 (2-1)



..

Vastikkeellisuutta - juuri näin...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa  | 

SS: Mäntylä haluaa velvoitteita oleskeluluvan saaneiden tukiin

Tukitasoa on myös Mäntylän mukaan alennettava merkittävästi.


Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) haluaa vastikkeellisuutta, velvoitteita ja valvontaa Suomesta oleskeluluvan saaneille myönnettäviin tukiin. Perussuomalaisten Mäntylä sanoi Savon Sanomille Kuopiossa ajatuksensa toteuttamisesta, että perustasoon olisi esimerkiksi mahdollista saada bonusta jos täyttää edellytykset tai sitten velvoitteet, jotka pitää täyttää, jotta saa perustason.

Sosiaali- ja terveysministeri haluaa myös alentaa merkittävästi oleskeluluvan saavien turvapaikanhakijoiden tukitasoa.
Mäntylä ei myöskään katso hyvällä sitä, että kunnat joutuisivat ottamaan pakolla vastaan turvapaikanhakijoita.
– Samoin kuin EU:ssa, vastuunjaon pitää myös Suomen sisällä perustua vapaaehtoisuuteen. Jos kunta päättää että ei, niin sitä pitää kunnioittaa, Mäntylä sanoi Savon Sanomille.