torstai 29. tammikuuta 2015

Näinhän se menee - valitettavasti...

Toimin jälleen esilukijana ja Konsta Pylkkäsen välikätenä alla olevan asiantuntija-artikkelin suhteen. Moni suomalainen veronmaksaja muistaa ajat, jolloin pankkeja taloustalkoilla pelastettiin ja nyt ne takovat miljardiluokan voittoja.

Joku äkkinäisempi voisi sanoa: "Tulee aika, jolloin perseet tervataan!"

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Osinkoja keräävät Nordean omistajat eivät osallistu työntekijöiden säästötalkoisiin

Omistajat ottavat Nordeasta ulos yhä enemmän. Työntekijöitä koskeviin säästötalkoisiin he eivät osallistu.

TALOUS 29.1.2015 9:17

HS-ANALYYSI

Tuomo Pietiläinen HELSINGIN SANOMAT

Kirjoittaja on politiikan ja talouden toimituksen toimittaja

Mistä tulos?

Nordean liikevoitto parani viime vuonna selvästi ja oli kaikkien aikojen paras eli 4 481 miljoonaa euroa. Luvussa ei ole mukana kertajärjestelykuluja.

Liiketoiminnan tuotoista yli kaksi kolmannesta eli 5,5 miljardia euroa tuli edelleen peruspankkitoiminnasta eli rahoituskatteesta. Se kuitenkin supistui edellisvuosien tapaan.

Nordea sai 2014 viimeisellä neljänneksellä enemmän palkkiotuottoja kuin koskaan ennen kolmessa kuukaudessa eli 763 miljoonaa euroa.Sen sijaan erilaisten asiakkailta perittävien palkkioiden määrä lisääntyi kahdeksan prosenttia 2,8 miljardiin euroon.

Tästä 443 miljoonaa euroa tuli säästämisen ja varainhoidon tuotteista.

Vahvuudet ja heikkoudet

Nordea on kääntänyt liiketoimintaansa onnistuneesti suuntaan, jossa riskit ovat asiakkailla ja tuotot tulevat pankille. Henkilöasiakkaiden rahat imaistaan mieluusti talletustileiltä rahastoihin, vakuutuksiin ja vakuutuskuoriin, joista pankki saa hoitopalkkiot ja asiakas kantaa riskin.

Yrityksiä pankki kannustaa hankkimaan rahoitusta joukkolainoilla suoraan markkinoilta. Pankki saa järjestämisestä palkkion, mutta rahoitus ei sido pankin omaa pääomaa. Muun muassa yritysten lainajärjestelyistä pankki nappasikin viime vuonna tuloja 737 miljoonaa euroa.

Nordea osaa käyttää tehokkaasti myös verotuksen porsaanreikiä. Nordean ja Sampo-konsernin sijoittajille myymät kapitalisaatiosopimukset (arvo yli viisi miljardia euroa) saavat vakuutuksille tarkoitetut merkittävät verohelpotukset, vaikka ne eivät ole vakuutuksia ollenkaan.

Nordea hallitsee muutenkin hyvin riskejään.Kapitalisaatiosopimuksista riittää tavallista suurempi siivu sekä finanssiyhtiölle että asiakkaille – veroedun vuoksi. Laskun maksaa veronmaksaja.

Pankki on saanut vihdoin nostettua ydinvakavaraisuutensa 15,7 prosenttiin, joka on Nordean pitkän aikavälin tavoite.

Korkotason lasku yllätti Nordean, joten pankin sisään ottaman ja asiakkaiden pankilta lainaaman rahan korkoerosta tuli vähemmän voittoa kuin vuonna 2013. Nordean rahoituskate aleni tämän vuoksi 0,8 prosenttia 5,482 miljardiin euroon.

Rahoituskate heikkenee aina yleisen korkotason laskiessa. Pankilla on vain vähän keinoja vaikuttaa siihen, joten tuottoja on haettava muualta.

Tulevaisuus

Nordea ja muutkin pankit ovat varustautuneet siihen, että kasvu jatkuu tänä vuonna hitaana ja korot pysyvät matalina. Samalla Nordean haasteena on kasvu, joka on jäämässä vähäiseksi.

Yksi tulevaisuuden riskeistä on maineenhallinta. Nordean on yhä vaikeampi selittää sitä, että asiakkaat maksavat palveluista sekä asuntolainoistaan huomattavasti menneitä vuosia enemmän, mutta työntekijät tuskailevat loppumattomien säästöohjelmien paineissa.

Samalla omistajat – varsinkin pääomistaja Sampo – ottavat pankista entistä enemmän ulos sekä suhteellisesti että miljardeissa euroissa laskettuna. Nordea jakoi viime vuonna osinkoja 56 prosenttia tuloksesta ja tänä vuonna jo 70 prosenttia tuloksesta.

Tänä vuonna omistajat saavat osinkoja 2,5 miljardia euroa, joka on 800 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Nousua on huimat 44 prosenttia.

Osingot ovat moninkertaisia verrattuna Nordean käyttämiin tuotekehityspanostuksiin.

Osinkovirran takana on yksi ja sama mies: Nordean ja Sammon hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos, joka vuosi sitten muutti Nordean kotimaahan Ruotsiin.

Hän saa pankista henkilökohtaisesti noin 7,8 miljoonan euron osinkovirran Nordean pääomistajan Sammon kautta.

Pörssiyhtiöiden omistajat eivät osallistu niihin säästötalkoisiin, joihin yhtiöiden työntekijät on pakotettu osallistumaan
.

Hienoa Nokia!

Onpa mukava lukea heti aamutuimaan myönteisiä talousuutisia - erityisesti maamme entisestä lippulaivastamme Nokiasta.

Olen itsekin kirjoittanut useita artikkeleita, yleisönosastokirjoituksia kyseisestä yrityksestä.

Nimenomaan muutama vuosi sitten eli silloin, kun se rämpi pohjamudissa ja Suomessa pörssikurssi oli alimmillaan rapiat 2 euroa/osake. Kirjoitin mm. otsikolla: Isämmaallinen teko, osta Nokiaa!

Niihin aikoihin myös Suomen Keskusta rp. koki pohjakosketuksen hivenen yli 13%:n kannatuksella. Yksi artikkeleistani oli otsikolla: Suomen Keskusta vs. Nokia ounastellen molemmille uutta nousua...

Molemmat ovat tällä hetkellä aika lailla kovassa iskussa.

Mutta, mutta, mitä tapahtui Helsingin arvopaperipörssissä tänään aamupäivällä: Nokian osakekkeen arvo (edelliseen päivään verrattuna) on miinuksella. Kuinka hyvin olisi pitäisi mennä, että sijoittajat olisivat olleet tyytyväisiä?

Iltapäivällä Nokian pörssikurssi on tasaantunut, saapa nähdä ehtiikö vielä ennen iltaa plussalle...

Ei ehtinyt - huomenna on uusi päivä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Nokian tulos odotettua parempi – "Osoitus uudistuneen Nokian vahvuudesta"

TALOUS 29.1.2015 8:10 Päivitetty 29.1.2015 8:27

Petri Sajari

HELSINGIN SANOMAT

TUOMAS SELÄNNE

Verkkolaitteita valmistavan Nokian kannattavuus oli loka–joulukuussa sijoittajien odotuksia parempi.

Yhtiön liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 524 miljoonaa euroa, mikä oli 28 prosenttia parempi kuin edellisvuonna samana ajankohtana. Nokian liikevaihto kasvoi yhdeksän prosenttia 3,8 miljardiin euroon.

Uutistoimisto Reutersin 20 analyytikon kyselyssä mediaaniennuste liikevoitosta ilman kertaluonteisia eriä oli 498 miljoonaa euroa ja liikevaihdosta 3,7 miljardia euroa.

Mediaani tarkoittaa suuruusjärjestyksessä keskimmäistä lukua.

”Vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tulos on osoitus uudistuneen Nokian vahvuudesta. Kaikkien kolmen liiketoimintamme liikevaihto kasvoi vahvasti edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Nokia Networksin kannattavuus oli erinomainen, ja olimme erityisen tyytyväisiä liikevaihtomme vahvaan kasvuun Pohjois-Amerikassa sekä runkoverkkotekniikan myyntiin”, sanoo toimitusjohtaja Rajeev Suri tiedotteessa.

Here-sijaintipalveluiden liikevaihto kasvoi viimeisellä vuosineljänneksellä 15 prosenttia 292 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä supistui 20 prosenttia 20 miljoonaan euroon. Teknologiayksikön liikevaihto kasvoi 23 prosenttia 149 miljoonaan euroon, mutta liikevoitto kutistui viisi prosenttia 77 miljoonaan euroon.

Osavuosikatsauksessa Nokia pitää ennallaan arvion arvionsa, että verkkolaitteita ja -palveluita myyvän yksikön liikevoittoprosentti on kuluvana vuonna 8–11. Arvioita voi pitää verraten hyvänä toimialalla, jossa kilpailu kiristyy kaiken aikaa.

keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Taloussanomat - mielenkiintoisia artikkeleita...

Olen illansuussa lueskellut pitkästä aikaa Toloussanomat-lehteä. Mielenkiintoisia artikkeleita, joista esimerkkinä alla oleva, verrattain ajankohtainen teksti, jossa Ukrainan kriisiä lähestytään kylmän analyyttisesti.

Suora nettilainaus Taloussanomista hiukan tuunattuna:

Venäjä-pakotteiden tie on pitkä ja kivinen

Reuters

ANALYYSIYhdysvaltojen ja EU:n laajoilla talouspakotteilla ei ratkaista nopeasti Ukrainassa jatkuvaa kriisiä. Venäjän voimapolitiikkaan on puututtava, mutta malttia tarvitaan. Asiantuntijoiden mukaan myös länsimaissa olisi syytä katsoa peiliin.

3.8.2014 05:01

Janne Soisalon-Soininen

Kommentteja 259 kpl

Ukrainan kriisi on jäädyttänyt läntisen maailman ja Venäjän väliset suhteet viileimmilleen sitten kylmän sodan päättymisen.

Kuluvalla viikolla Yhdysvallat ja EU kiristivät ruuvia edelleen ja asettivat toistaiseksi kovimmat talouspakotteet Venäjää vastaan.

Pakotteiden toivotaan purevan presidentti Vladimir Putinin voimapolitiikkaan, ja hillitsevän suurvalta-asemaansa pönkittävän Venäjän suunnitelmia.

Niiden vaikutukset saattavat silti jäädä toivottua heikommiksi. Pahimmillaan pakotteiden tie kärjistää kriisiä, ja pitkittää ratkaisun löytymistä.

Pakotteiden todellinen
vaikutus näkyy viiveellä

Taloussanomien haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Venäjälle täytyi osoittaa, ettei sen toimia Ukrainassa voida hyväksyä. Kriisin nopea ratkaisu on kuitenkin samalla kadonnut kauemmas horisonttiin.

Brittiläisen kansainvälisen politiikan tutkimuslaitoksen Chatham Housen vanhempi tutkija Andrew Monaghanin mukaan pakotteet vaikuttavat välittömästi luottamukseen ja investointeihin, mutta laajempia vaikutuksia saadaan vielä odottaa.

– Pakotteiden todelliset seuraukset näkyvät vasta myöhemmin tänä vuonna tai ensi vuoden puolella. Ne eivät ole ihanteellinen keino puuttua akuuttiin kriisiin, Monaghan arvioi.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuron mukaan pakotteet kyllä kirpaisevat. Lännen energia- ja rahoitusmarkkinat ovat Venäjälle elintärkeät.

– Venäjä on erittäin riippuvainen EU:n kanssa käymästään kaupasta. Se kuinka paljon pakotteilla pystytään painostamaan ja vaikuttamaan Venäjän politiikkaan on kuitenkin vielä epäselvää.

EU:n perjantaina voimaan astuneet pakotteet ovat voimassa vuoden, ja niiden vaikutusta tarkastellaan lokakuussa.

Kärjistymisen kierre on hankala pysäyttää

Epäluottamus länsimaiden ja Venäjän välillä on revähtänyt kriisin edetessä. Jännitteet ovat karanneet yhä korkeammiksi Malaysia Airlinesin matkustajakoneen alas ampumisen jälkeen.

Venäjä ei ole täyttänyt yhdessä sovittuja vaatimuksia kapinallisten aseistamisen lopettamisesta, ja koneturman tutkinta on edennyt hitaasti. Pakotelistaa on päätetty pidentää.

Monaghanin mukaan pakotteiden kierrettä on hankala pysäyttää, sillä Venäjä näkee lännen asettamat sanktiot ensisijaisesti taloudellisena sodankäyntinä, johon sen tulee vastata samalla mitalla.

Venäläisviranomaiset kertoivat jo harkitsevansaelintarviketuonnin rajoittamista Itä-Euroopan maista.

Kärjistymisen kierre huolettaa myös Turun yliopiston poliittisen historian professori Kimmo Rentolaa.

Varsinkin Yhdysvalloissa ja Venäjällä sisäpoliittiset syyt ajavat vastavuoroiseen nokitteluun. Presidentti Barack Obaman tai Putinin perääntyminen tulkittaisiin kotimaassa heikkoutena.

– Pakotteissa syntyy helposti arvovaltasyistä johtuva kierre, jota on hyvin vaikea saada pysähtymään. Epäluottamus länsimaiden ja Venäjän välillä tuntuu vain kasvavan, Rentola toteaa.

Virhearviointeja on tehty

Nykykriisistä voi löytää yhtymäkohtia toisen maailmansodan jälkeen syttyneeseen kylmään sotaan: epäluottamus, vastapuolen syyttely, ja Venäjän taloudellinen sekä teknologinen eristäminen muistuttavat menneestä.

Kylmän sodan liennytystarinoista voidaan myös lukea, että merkittäviä askeleita luottamuksen rakentamisessa otettiin harvemmin ruuvia kiristämällä. Toisen ymmärtäminen ja intressien tunnustamien olivat liennytyksen päärooleissa.

– Ehdoton lähestymistapa, joka näkee kaiken mitä Venäjä tekee tai sanoo valheena ja vääränä on vahingollinen. On tärkeää tuntea ja ymmärtää paremmin nykypäivän Venäjää ja sen tavoitteita, Andrew Monaghan toteaa.

Virhearvioita on Monaghanin mukaan tehty.

Tammi-helmikuussa Venäjä syytti Kiovan kaduilla protestoivia ukrainalaisia fasisteiksi, minkä länsi tyrmäsi pöyristyttävänä valheena. Jälkeenpäin ilmeni, että ääri-oikeistolla oli oma roolinsa vallankumouksessa. Seurauksena venäläisten epäluottamus länttä kohtaan yltyi ja Putinin kannatus kasvoi.

– On tiedettävä tasan tarkkaan missä mennään ja muodostettava harkittuja, perusteltuja kantoja. Mustavalkoisiin tulkintoihin ei ole varaa, Monaghan sanoo.

Lännen toiveajattelu kostautui

Asiantuntijoiden mukaan historian oppituntia tarvitaan ensisijaisesti viime vuosikymmeniltä. Rentolan mukaan lännessä tuudittauduttiin 1990-luvulla ehkä liiaksi siihen, että Venäjä integroituisi vähitellen länsimaisiin arvoihin ja yhteiskuntamalliin.

– 2000-luvulla on nähty paljon merkkejä myönteisen kehityksen pysähtymisestä ja kääntymisestä, mutta omaksutusta käsityksestä on ollut vaikea irrottautua, sillä sitä on toivottu niin paljon.

Toiveajattelu on näkynyt harjoitetussa politiikassa asti. Rentolan mukaan EU ei huomioinut riittävän vakavasti Venäjän intressejä Ukrainan kriisin alkuvaiheessa, eikä täysin ymmärtänyt mihin tilanteeseen valittu linja voisi johtaa.

Kangaspuro muistuttaa, että venäläisille on jäänyt avoimia haavoja lännen pettämistä lupaukseista.

– Kun Neuvostoliitto hyväksyi Saksojen yhdistymisen vuonna 1990, [George] Bush lupasi [Mihail] Gorbatšoville, ettei Nato laajene itään.

Myöhemmin Natoon on liittynyt yhteensä 12 uutta maata. Sotilasliitto on vakuuttanut Venäjälle, ettei laajentuminen uhkaa sen turvallisuutta.

Kangaspuron mukaan lännessä ehkä kuviteltiin sinisilmäisesti, että kylmän sodan loppuminen olisi päättänyt suurvaltojen välisen geopoliittisen valtataistelun ja etupiirijaon.

– Vaikutuspiirikamppailu oli olemassa ennen kylmää sotaa, ja jo ennen maailmansotia. Lännessä vallitsi harhaluulo, jonka mukaan Neuvostoliiton romahdus olisi ollut loppu Venäjän suurvaltaintresseille.

Vielä ei ole liian myöhäistä

Kangaspuron mukaan poliittinen ratkaisu Ukrainan kriisille voidaan yhä löytää nopeastikin. Talvi kun tulee, kaasua tarvitaan, ja konkurssikypsän valtion sodankäynti alkaa käydä hankalaksi. Samalla pakotteiden vaikutukset alkavat todella näkyä, syöden Putinin sotahaluja.

– Mahdollisena ratkaisuna voisi olla tilanne, jossa Ukrainan eri alueet saavat lisää päätäntävaltaa, maa jää sotilaallisesti liittoutumattomaksi, mutta taloudellisesti nojaa länteen, Kangaspuro arvioi.

Rentolan mukaan tilanteen voisi laukaista ratkaisu, jossa kumpikaan osapuoli ei menettäisi rajusti kasvojaan. Avain voisi olla molemminpuolinen vetäytyminen.

Julkisuudessa puhe on ollut kovaa, mutta takahuoneissa syntyvät sovut saattaisivat tuoda tilanteeseen ratkaisun.

Varsinkin Euroopassa intressi löytää nopea ratkaisu on suuri, sillä sanktiot iskevät myös EU-maiden hauraisiin talouksiin. Pakotteet tosin puhuvat pitkittyvän vastakkainasettelun puolesta.

Kriisi ja käyty sota jättää ratkettuaan särön ukrainalaisten yhtenäisyydelle ja arven lännen ja Venäjän väleihin. Menetettyä luottamusta on hankalaa rakentaa uudelleen. Krimin laiton valtaaminen ei unohdu.

Totuus ei pala tulessakaan, sanotaan - osa 2...

Ulkomaat 28.1.2015 klo 15:44

Patologi: Litvinenkon ruumiinavaus oli hengenvaarallinen

Entisen venäläisvakoilijan ruumis oli niin myrkyllinen, että sen saattoi tutkia vain erikoisvarusteissa, kertoo patologi Litvinenkon kuoleman uusissa tutkimuksissa.

Lontoossa myrkkyyn kuolleen entisen venäläisvakoilijan Aleksandr Litvinenkon ruumis oli niin radioaktiivinen, että hänen ruumiinavauksensa oli yksi läntisen maailman kaikkien aikojen vaarallisimmista, sanoo patologi Nathaniel Cary.

Jos todisteita on esitetty, ne ovat väärennöksiä.

– Murhasta epäilty Andrei Lugovoi

Litvinenko kuoli poloniummyrkytykseen marraskuussa 2006. Hänen ruumiinsa oli niin vaarallinen, että se oli jätettävä sairaalasänkyyn kahdeksi päiväksi ennen siirtämistä, sanoi Cary, kun häntä kuultiin Litvinenko kuoleman uusissa tutkimuksissa.

Cary kertoi, että ruumiinavauksessa hän ja hänen työtoverinsa tarvitsivat muun muassa erityiset suojahuput, joihin hengitysilma pumpattiin filtterin kautta.

Brittihallitus ei halunnut uutta tutkintaa

Litvinenko, entinen tiedusteluagentti, mutta sittemmin presidentti Vladimir Putinin ankara arvostelija, sairastui oltuaan kahden venäläismiehen kanssa teellä lontoolaisessa hotellissa. Kolme viikkoa myöhemmin hän kuoli.

Dmirti Kovtunia ja Andrei Lugovoita etsitään edelleen murhasta epäiltynä. Venäjä on kieltäytynyt luovuttamasta heitä, ja Lugovoin mukaan todisteet heitä vastaan ovat hölynpölyä.

– Sellaisia ei voi olla olemassakaan, koska Venäjällä ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Jos sellaisia on esitetty, ne ovat väärennöksiä, Lugovoi sanoi uutistoimisto AP:lle toimistostaan Venäjän parlamentista.

Hän sanoi myös epäilevänsä, että uusi tutkimus on yritys piilottaa Britannian tiedustelupalvelun MI6:n mahdollinen osuus Litvinenkon kuolemassa.

Britannian hallitus päätti viime kesänä, että kuolema tutkitaan uudelleen. Vielä marraskuussa oli päätetty, ettei ensimmäisen tutkimuksen tuloksia voinut julkaista, koska ne olivat liian arkaluontoisia Britannian turvallisuudelle. Korkein oikeus kuitenkin kehotti hallitusta harkitsemaan asiaa uudelleen.