Ranskalaiskaupunki Angoulême on saanut viime aikoina mediassa julkisuutta "metallihäkkijupakassa".
Alimpana oleva artikkeli herätti minussa muistikuvia Inter Rail-matkastamme Ranskaan kesällä 2001. Silloin kiertelimme junalla Ranskaa ristiin rastiin.
Olimme päättäneet pistäytyä mm. Cognac-nimisessä paikassa, kaupungissa. Paikassa, jossa on nimensä mukaisesti useita kuuluisia konjakinvalmistuslaitoksia, kuuluisia maailmanmerkkejä...
Lähdimme tällä kerralla Pariisista nopealla TGV-junalla ja päätimme yöpyä Angoulême-nimisessä pikkukaupungissa. Tuosta Angoulême-kaupungista kukaties vielä jossakin vaiheessa kirjoitan lisääkin.
Yövyimme todennäköisesti lähimpänä rautatieaemaa sijaitsevassa vaatimattomassa hotellissa. Jatkoimme aamulla matkaa täpötäydessä paikallisjunassa Cognacin kaupunkiin.
Kävelimme kaupungin keskustaan, joka vaikutti uneliaalta - taisi olla siestan aikaa. Toki turisteja oli liikkeellä lähes ruuhkaksi asti.
Päätimme ostaa muistoksi "konjakkia Konjakista", mutta Inter Rail-budjettimme ei riittänyt muuhun kuin muutamaan minipulloon, jotka päätimme kotiin Suomeen/Kemiin tultuamme käyttää=juoda "äärimmäisessä hädässä". Toki annoimme osan minipulloista lahjoiksi ystävillemme.
Pienenä yksityikohtana todettakoon, että Cognacin kaupungissa vaimoni kävi ostamassa kaksi herkullista - tosi pitkää - täyteleipää, jotka söimme upean patsaan lähettyvillä eräässä puistossa penkillä rennosti nautiskellen.
En muista sen jälkeen syöneeni niin herkullista täyteleipää. Monipuoliset täytteet oli laitettu tavallaan kahden patonginpuolikka väliin - oli se hyvää...
Tekstiä Wikipediasta:
Kävelimme kaupungin keskustaan, joka vaikutti uneliaalta - taisi olla siestan aikaa. Toki turisteja oli liikkeellä lähes ruuhkaksi asti.
Päätimme ostaa muistoksi "konjakkia Konjakista", mutta Inter Rail-budjettimme ei riittänyt muuhun kuin muutamaan minipulloon, jotka päätimme kotiin Suomeen/Kemiin tultuamme käyttää=juoda "äärimmäisessä hädässä". Toki annoimme osan minipulloista lahjoiksi ystävillemme.
Pienenä yksityikohtana todettakoon, että Cognacin kaupungissa vaimoni kävi ostamassa kaksi herkullista - tosi pitkää - täyteleipää, jotka söimme upean patsaan lähettyvillä eräässä puistossa penkillä rennosti nautiskellen.
En muista sen jälkeen syöneeni niin herkullista täyteleipää. Monipuoliset täytteet oli laitettu tavallaan kahden patonginpuolikka väliin - oli se hyvää...
Tekstiä Wikipediasta:
Sisällysluettelo
Tuotanto
Konjakkia saa Ranskan lain valvoman[3] appellation d’origine contrôlée (AOC) -säädöstön mukaan tuottaa vain Cognacin AOC-alueella. Konjakin tuotantoaluetta on suurin osa Charenten ja Charente-Maritimen departamenteista Ranskan länsirannikolla, koko Charentejoen alue sekä osa Biskajanlahden saarista. Alueen maaperä on erittäin kalkkista ja ilmasto merellinen ja leuto. Nämä olosuhteet tuottavat ohutta ja hapanta mutta hyvin aromaattista viiniä, joka soveltuu erittäin hyvin brandyn valmistamiseen.[4]
Vuonna 1938 konjakin tuotantoalue jaettiin kuuteen kasvualueeseen, cruhun. Joka crulla on omat tyypilliset piirteensä sekä maaperässä että ilmastossa, mikä antaa rypäleille omanlaatuisensa luonteen.[5]
- Grande Champagne, arvostetuin ja kalkkipitoisin alue. Konjakit ovat kevyitä ja täyteläisiä. Kokonaispinta-ala 35 700 hehtaaria, konjakkiin käytettävien rypäleiden viljelypinta-ala 13 000 hehtaaria.[5]
- Petit Champagne, maaperän kalkki tiiviimpää ja hiukan heikkolaatuisempaa Grande Champagnen alueeseen verrattuna. Kokonaispinta-ala 68 400 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 16 000 hehtaaria.[5]
- Borderies, pienin kuudesta crusta. Maaperä on kalkin ja saven sekoitusta. Rypäleet kypsyvät aiemmin kuin muiden alueiden, ja sen konjakit ovat pehmeitä ja hienostuneita. Kokonaispinta-ala 13 440 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 4 000 hehtaaria.[5]
- Fins Bois, ympäröi kolmea edellä mainittua aluetta. Maaperä on kalkkia ja kalkkikiveä. Konjakki on pehmeää ja notkeaa. Kokonaispinta-ala 354 200 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 33 000 hehtaaria.[5]
- Bons Bois, ympäröi puolestaan Fins Bois'ta. Alue on entistä alttiimpi meri-ilmastolle, ja maaperä on etupäässä savea. Alueen konjakit kypsyvät nopeasti ja ne ovat maultaan voimakkaita. Kokonaispinta-ala 386 600 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 12 000 hehtaaria.[5]
- Bois Ordinaires, maaperä on hyvin hiekkaista ja meri-ilmaston vaikutuksen vuoksi konjakit ovat usein maultaan hyvin suolaisia. Alueen konjakkeja ei yleisesti pidetä kovinkaan laadukkaina. Kokonaispinta-ala 274 176 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 1 700 hehtaaria.[5]
Mikäli konjakkiin käytetyt tisleet on tuotettu ainoastaan Grande ja Petit Champagnen alueen rypäleistä ja vähintään 50 % tisleistä on Grande Champagnen alueelta, voidaan konjakin etikettiin lisätä merkintä ”Fine Champagne”.[5]
Neljä suurinta konjakintuottajaa ovat Courvoisier, Hennessy, Martell ja Rémy Martin.[6]
Konjakkia saa Ranskan lain valvoman[3] appellation d’origine contrôlée (AOC) -säädöstön mukaan tuottaa vain Cognacin AOC-alueella. Konjakin tuotantoaluetta on suurin osa Charenten ja Charente-Maritimen departamenteista Ranskan länsirannikolla, koko Charentejoen alue sekä osa Biskajanlahden saarista. Alueen maaperä on erittäin kalkkista ja ilmasto merellinen ja leuto. Nämä olosuhteet tuottavat ohutta ja hapanta mutta hyvin aromaattista viiniä, joka soveltuu erittäin hyvin brandyn valmistamiseen.[4]
Vuonna 1938 konjakin tuotantoalue jaettiin kuuteen kasvualueeseen, cruhun. Joka crulla on omat tyypilliset piirteensä sekä maaperässä että ilmastossa, mikä antaa rypäleille omanlaatuisensa luonteen.[5]
- Grande Champagne, arvostetuin ja kalkkipitoisin alue. Konjakit ovat kevyitä ja täyteläisiä. Kokonaispinta-ala 35 700 hehtaaria, konjakkiin käytettävien rypäleiden viljelypinta-ala 13 000 hehtaaria.[5]
- Petit Champagne, maaperän kalkki tiiviimpää ja hiukan heikkolaatuisempaa Grande Champagnen alueeseen verrattuna. Kokonaispinta-ala 68 400 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 16 000 hehtaaria.[5]
- Borderies, pienin kuudesta crusta. Maaperä on kalkin ja saven sekoitusta. Rypäleet kypsyvät aiemmin kuin muiden alueiden, ja sen konjakit ovat pehmeitä ja hienostuneita. Kokonaispinta-ala 13 440 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 4 000 hehtaaria.[5]
- Fins Bois, ympäröi kolmea edellä mainittua aluetta. Maaperä on kalkkia ja kalkkikiveä. Konjakki on pehmeää ja notkeaa. Kokonaispinta-ala 354 200 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 33 000 hehtaaria.[5]
- Bons Bois, ympäröi puolestaan Fins Bois'ta. Alue on entistä alttiimpi meri-ilmastolle, ja maaperä on etupäässä savea. Alueen konjakit kypsyvät nopeasti ja ne ovat maultaan voimakkaita. Kokonaispinta-ala 386 600 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 12 000 hehtaaria.[5]
- Bois Ordinaires, maaperä on hyvin hiekkaista ja meri-ilmaston vaikutuksen vuoksi konjakit ovat usein maultaan hyvin suolaisia. Alueen konjakkeja ei yleisesti pidetä kovinkaan laadukkaina. Kokonaispinta-ala 274 176 hehtaaria, rypäleiden viljelypinta-ala 1 700 hehtaaria.[5]
Mikäli konjakkiin käytetyt tisleet on tuotettu ainoastaan Grande ja Petit Champagnen alueen rypäleistä ja vähintään 50 % tisleistä on Grande Champagnen alueelta, voidaan konjakin etikettiin lisätä merkintä ”Fine Champagne”.[5]
Neljä suurinta konjakintuottajaa ovat Courvoisier, Hennessy, Martell ja Rémy Martin.[6]
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ranskalaiskaupunki asensi metallihäkit penkkien ympärille hätistääkseen kodittomia
Ranskalainen Angoulême pikkukaupunki on raivostuttanut monet asentamalla häkit julkisten penkkien ympärille.
Jouluaattona asennetuilla häkeillä kaupunki haluaa estää kodittomia istuskelemasta penkeillä.
Uutissivusto France24:n mukaan paikalliset kauppiaat olivat kyllästyneet penkeillä istuneisiin humalaisiin. Kauppiaiden mielestä humalaiset karkottivat heidän asiakkaitaan.
Monet kuitenkin kokivat häkit loukkaavaksi ja jouluhengen vastaisiksi. Muun muassa entinen kansanedustaja Guillaume Garotkutsui häkkejä häpeällisiksi.
"Tämä ei ole minun Ranskani", sanoi Garot France24:n mukaan.
Tapaus on aiheuttanut raivoa myös sosiaalisessa mediassa. Paikallislehti La Charente Libren mukaan Angoulêmen kaupunginhallinto on myöntänyt tiedostavansa häkkien ongelmallisuuden. Lehden mukaan kaupunki harkitsee häkkien poistamista väliaikaisesti.
Joukko teinejä oli onnistunut repimään yhden häkeistä irti joulupäivänä. Kaupungintalolla olleet häkit oli poistettu taas turvallisuussyistä. Tosin pormestarin edustaja oli sanonut uutistoimisto AFP:lle, että häkit aiotaan palauttaa.
Hänen mukaansa häkit on tarkoitus täyttää kivillä.
