sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Salaperäisyyden verhoamaa sanomaa...

Olen katsellut 2-osaisen dokumenttiohjelman Suomen television Teema-kanavalta.

Dokumenttiohjelma käsitteli Adolf Hitleriä. Olen muutaman kerran maininnut, että maailma on täynnä ns. pikkuhitlereitä, joiden toimintatavat muistuttavat erittäin vahvasti, täsmälleen em. "isoveljeä"...

Miten?

He ovat voittamattomia = he luulevat olevansa voittamattomia = he uskottelevat epätietoisuudessa, valheessa pidettävälle kansalle kansankin olevansa voittamattoman.

Miten tällainen on nykypäivänä yleensäkään mahdollista?

Kun kaiken toiminnan pitäisi olla avointa, läpinäkyvää, demokraattista, jne.  - niin pitäisi mutta...

Jos esim. maan valtamedialla on yksi ja vain yksi totuus, kaikki on mahdollista. Kaikki, mikä pistetään suodatetusti tuutista ulos on totta, totuus on valtaa, emme valehtele koskaan, jos valentelemme, ne ovat niin sanottuja valkoisia valheita, olemme oikeassa, me olemme voittamattomia, olemme vilpittömiä, meidän ei tarvitse kehua retostella, emme ole tehneet pahaa kärpäsellekään, emme ole tehneet mitään epäreilua, me olemme rauhaa rakastava kansa, emme pystytä mihinkään raja-aitoja, muureja, jne. ...

Huh, huh, olenkohan nähnyt pahaa unta vai lukenut jonkin asiantuntija-artikkelin jostakin maailman akuutista kriisipesäkkeestä? Jotenkin nuo maininnat tuntuvat kovin tutuilta.

No se on ainakin varmaa, miten Aatulle kävi - eta pravda.    


Akuuttia ajantasaa...

Terveisiä "maalikyliltä"! Käväisin Etelä-Suomessa tarkemmin kirjoitettuna pääkaupunkiseudulla Helsingissä.
Blogikirjoittamiseen tuli pakollinen kolmen päivän tauko mutta haitanneeko tuo mitään, sillä onhan tuolla blogisivullani luettavaa kohtuullisen runsaasti...

Matkani lyhyen kaavan mukaan:
+ torstaina 20.11.2014 Flybe-päiväkoneella Kemistä Helsinkiin
+ siirtyminen kimppataksilla Grand Hotel Marinaan Katajanokalle, majoittuminen
+ sauvakävely keskustaan
+ siistyminen nuoremman poikamme Timon ja pojanpojan Laurin kanssa Hartwall Arenaan katsomaan jääkiekko-ottelua Jokerit-SKA Pietari
+ perjantai-lauantai eli 21.-22.11.2014 Insinööriliiton syysedustajakokous Marina Centerissä
+ lauantaina pistäytyminen Vuosaaren Aurinkolahdessa Timon perhettä pikaisesti tapaamassa
+ siirtyminen Helsingin rautatieasemalla ja lähtö yöjunalla takaisin Kemiin
+ sunnuntai 23.11.2014 noin klo 9 takaisin Kemiin ja kotiin Haukkariin

Mahdollisesti kirjoittelen em. matkastani lisääkin. Nimenomaan tuo KHL-liigan jääkiekko-ottelu oli mielenkiintoinen.

Toki Insinööriliiton syysedustajakokous rutiineineen oli mielenkiintoinen. Valtionvarainministeri Antti Rinne ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyrki Häkämies olivat pe/la kertomassa ajankohtaisista "Suomi Oy"-asioista...

Kokousmatkalla tuli muutamia uusia tuttavia, joille oli aivan pakko kertoa tästä "blogi-ilosanomasta".

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Sata vuotta "väärin sammutettu"-tarinaa...

Toimin taas Konsta Pylkkäsen välikätenä, koska arvelen, että joltakin tämänkin tekstini lukijalta alla olevan artikkelin sanoma olisi mennyt sivu suun eli jäänyt lukematta.

Aina täytyy kehitellä jotain uutta, varsikin jos uutuus tukee oman yrityksen toimintaa - varsin luonnollista.

Tuskin kaikkia maailman samppanjalaseja pistetään uuden tieltä kierrätykseen, mutta luulen monen samppajadiggaajan trendikkäästi uusivan lasikalustoaan ainakin koemielessä. Marketeista suuriin juhlatilaisuuksiin mökkiläisten ostamat kuohuviinilasit, joita valmistetaan turvallisuussyistä myös muovista, eivät varmasti lähde hyllyköistä liikkeelle. Mahdollisesti jotain tapahtuu seuraavan tai sitä seuraavan sukupolven aikana...

Varmaan fiinimmissä piireissä pöytäetikkettikuviota reivataan jo alla olevan artikkelin suuntaan , jotta ollaan ajan hengessä.


Nettilainaus Helsingin Sanomista:


Samppanjaa on juotu sata vuotta väärin – lasinvalmistaja muutti samppanjalasin leveäksi

RUOKA 
LIISA TAKALA
Maximilian Riedel pitelee kädessään tänä vuonna markkinoille tullutta samppanjalasia. Riedel kuvattiin Kämpin baarissa Helsingissä viime viikolla.
Maximilian Riedel pitelee kädessään tänä vuonna markkinoille tullutta samppanjalasia. Riedel kuvattiin Kämpin baarissa Helsingissä viime viikolla.
Samppanjaa on juotu kapeista ja korkeista laseista ainakin sata vuotta. Se on ollut virhe.
Tätä mieltä on maailman johtaviin lasinvalmistajiin kuuluvan Riedelin toimitusjohtaja Maximilian Riedel. Jos hänen toiveensa toteutuisi, ihmiset eivät enää tuhlaisi samppanjaa juomalla sitä kapeista laseista eli "huiluista". Runsaat maut kun pääsevät oikeuksiinsa vain leveämmässä lasissa.
"Ihmisillä on tapana unohtaa, että samppanja on viini", hän sanoo.

Riedel kävi Suomessa viime viikolla markkinoimassa maaliskuussa lanseeraamaansa uutta lasisarjaa. Miehen isännöimässä maistelutilaisuudessa vertailtiin, miten lasien muoto vaikuttaa italialaisten huippuviinien makuun.
Esimerkiksi: Nebbiolo-rypäleestä tehdyt punaviinit tarvitsevat leveämmän lasin kuin Cabernet Sauvignon ja Merlot. Jos hapokasta nebbiolo-viiniä juo cabernet sauvignon -lasista, viinin terävyys korostuu eikä aromimaailma toistu yhtä monipuolisena.
Lasin muodon merkitys korostuu samppanjan kohdalla, jossa on uskomattoman monipuolinen tuoksu- ja makupaletti, Riedel sanoo.
Mies haluaa toimittajan kokevan asian itse. Hän pyytää Kämpin baarimestaria kaatamaan samppanjaa perinteiseen kapeaan ja toiseen, isompaan lasiin. Sitten hän kehottaa aistimaan juomien tuoksua kussakin lasissa ja maistamaan juomia.
Varsinkin tuoksussa ero on hämmästyttävän suuri. Laveammassa lasissa samppanjan aromit tulevat esiin runsaina, kun taas kapeassa lasissa juoma on paljon yksipuolisempi. Baarimestari vakuuttaa, että kyseessä on sama juoma.
"Voimme lopettaa haastattelun tähän, sillä tässä tuli ilmi kaikki, mitä halusin sanoa", Riedel sanoo.
Itävaltalaisyritys on ollut uranuurtaja siinä, että se on kehittänyt erilaisille viinityypeille omia laseja. Lasinvalmistus on kulkenut Riedelin suvussa 1700-luvulta asti, mutta vasta Maximilian Riedelin isoisä toi markkinoille ensimmäisen rypälekohtaisen viinilasin Burgundin grand cru -viineille.
Samppanjan isoisä halusi juoda viinilasista, koska se maistui hänen mukaansa paremmalta. Myös moni samppanjantuottaja on pitkään ollut sitä mieltä, että runsas juoma vaatii isomman lasin kuin perinteinen, kapea malli.
Miksi uusi lasi sitten tuli markkinoille vasta nyt?
"Isoisällä loppui ura kesken, samoin isällä", Riedel sanoo.
Huilumainen lasi keksittiin alun perin, koska samppanja haluttiin erottaa muista juomista, hän kertoo. Myös kuluttajat ovat halunneet kilistellä korkeilla laseilla, koska lasien muodon koetaan sopivan yhteen samppanjan juhlavuuden kanssa.
"Samppanja on kuitenkin myös paras mahdollinen ruokajuoma, ja tätä haluamme korostaa. Väärä lasi pilaa kokemuksen", Riedel sanoo.
Pari vuotta sitten hän kertoi isälleen haluavansa samppanjalle uudenlaisen lasin.
"Isä sanoi, että nautitaan samppanjaa sellaisista laseista kuin sinä pidät ja sellaisista laseista kuin minä pidän ja katsotaan, kumpi toimii paremmin."
Poika voitti, ja uusi lasi lähti tuotantoon.
Samppanja-asiantuntija Essi Avellan pitää uutta tuotetta hyvänä asiana.
"Sommelierit ovat jo vuosia käyttäneet samppanjan kanssa mieluummin isokokoista valkoviinilasia kuin kapeaa huilua. Lasinvalmistajat ovat olleet todella myöhässä tuomassa tällaisia laseja markkinoille."
Avellan itse pitää ihanteellisimpana ranskalaisen sommelierin Philippe Jamessen suunnittelemaa Lehmann Grand Champagne -samppanjalasia, jolle hän on antanut kasvonsa. Lasi on vahvasti pyöreä, ja suuaukko kääntyy sisäänpäin vielä voimakkaammin kuin Riedelin lasissa.
Pienet ja kapeat kuohuviinilasit ovat Avellanin mielestä turhia, sillä ne rajoittavat viinin aromien aistimista.
"Lasin tehtävä on antaa viinin loistaa."
Laakeaa, niin sanottua amerikkalaista samppanjalasia Avellan pitää vähintään yhtä huonona ellei huonompana kuin pientä huilua, sillä sekä "aromit että kuplat katoavat siitä taivaan tuuliin".
"Yhdellä hyvällä kuohuviinilasilla selviää sekä samppanjasta että kuohuviinistä. Toisiksi paras vaihtoehto on laadukas valkoviinilasi, esimerkiksi riesling- tai sauvignon blanc -lasi."
Samppanjalasi ei jää Riedelin viimeiseksi uudistukseksi. Seuraavaksi toimitusjohtaja haluaisi muuttaa riesling-laseja. Tätä ovat toivoneet sekä kuluttajat että viinintuottajat, hän sanoo.
"Rieslingit ovat muuttuneet valtavasti siitä, kun isäni muutti isoisäni tekemää lasia 1980-luvulla. Esimerkiksi alkoholipitoisuus on noussut Itävallan rieslingeissä 20 vuodessa 11:sta 14:ään."
Riedel ei osaa vielä sanoa, millainen uudesta lasista tulee.
Myös alkoholittomat juomat kiinnostavat lasien kehittelijää, jos kyseessä on tarpeeksi suosittu juoma. Aiemmin tänä vuonna yritys lanseerasi lasin Coca Colalle.
"Coca Cola on uskomaton juoma. Sen tuoksussa on muun muassa sitrusta, limeä, kanelia, kirsikkaa. Mutta ihmiset eivät havaitse tätä, kun he juovat colansa suoraan tölkistä tai pullosta."

tiistai 18. marraskuuta 2014

On tämä yhtä perkelettä!

Että mikäkö?

No se, että hetki sitten kokoomusministerit riensivät troikkana Talvivaaraan paikan päälle vakuuttamaan yhdestä suusta: "Talvivaaran toiminta jatkuu!" Toki olihan siellä demarityöministerimmekin työnsä puolesta asialla mutta...

Kun yrityssaneerauksen selvitysmiehellä Pekka Jaatisella oli vihdoinkin myönteistä kerrottavaa löyhässä hirressä roikkuville piensijoittajille, että mahdollinen rahoituskuvio olisi varmistumassa, niin elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ampuu täyslaidallisen, mielestäni ei pelkästään toppuuttele.

Ja vielä lisää! Että oikein yrityistilintarkastuksia! Mitä vielä, jotta ulkopuolinen rahoituskiinnostus saadaan lopultakin hiipumaan...

Oikea ja oikea-aikainen tiedottaminen on vaikea laji, sen harvat taitavat. 

Talvivaara asiana on juuri tällä hetkellä niin kuuma, suorastaan tulikuuma, että kaikkien osapuolten on syytä löytää yhteinen tahtotila myös asiallisessa tiedottamisessa.

Luettuani alla olevasta artikkelista:

"Jaatinen korostaa, että tehdessään saneerausohjelmaehdotuksensa syyskuun lopussa hän ilmoitti, että sitä täydennetään myöhemmin. Asia mutkistui, koska Espoon käräjäoikeus asetti Talvivaara Sotkamon konkurssiin torstaina 6. marraskuuta.

"Yhtiö otti lokakuussa yhteyttä. Kerroin kaikille osapuolille, myös valtiolle, että rahoitusesitys on tulossa perjantaina 7. marraskuuta. Siis seuraavana päivänä kuin Talvivaara Sotkamo asetettiin konkurssiin."
Nuo edellä mainitut päivämäärät hämmentävät. Joku tässä nyt "haisee ja pahasti". Käytän vanhaa, kukaties jo kulunuttakin sanontaani: "Kaikilla ei ole puhtaat jauhot pussiissa. On ISO PELI menossa."


Alla HS/KL-artikkeli asiasta:

Talvivaara: Vapaavuorella ja Jaatisella eri näkemys

Tiistai 18.11.2014 klo 14:47 (päivitetty ti 14:54)   

KUVA: Teijo Määttänen
Talvivaaran yrityssaneerauksen selvitysmies Pekka Jaatinen sanoo Helsingin Sanomissa, että Talvivaara olisi löytänyt kansainvälisen sijoittajan.
Talvivaaran yrityssaneerauksen selvitysmies Pekka Jaatinen sanoo Helsingin Sanomissa, että Talvivaara olisi löytänyt kansainvälisen sijoittajan.
Pörssiyhtiö Talvivaaran on löytänyt kansainvälisen sijoittajan, joka olisi valmis sijoittamaan kaivosyhtiön toimintaan 150 miljoonaa euroa, kertoo yrityssaneerauksen selvitysmies Pekka Jaatinen Helsingin Sanomissa. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) toppuuttelee: vielä ei olla kovin pitkällä.
Jaatisen mukaan valmistelut uuden rahoituksen hankkimiseksi Talvivaaran kaivostoiminnan ostamiseksi ovat edenneet pitkälle.
"Meillä on erittäin vakuuttava, uskottava ja kansainvälinen yhtiö, joka on ilmaissut valmiutensa sijoittaa ainakin 150 miljoonaa euroa uuteen perustettavaan yhtiöön", sanoo Jaatinen hs.fi:ssä.
Jaatinen korostaa, että tehdessään saneerausohjelmaehdotuksensa syyskuun lopussa hän ilmoitti, että sitä täydennetään myöhemmin. Asia mutkistui, koska Espoon käräjäoikeus asetti Talvivaara Sotkamon konkurssiin torstaina 6. marraskuuta.
"Yhtiö otti lokakuussa yhteyttä. Kerroin kaikille osapuolille, myös valtiolle, että rahoitusesitys on tulossa perjantaina 7. marraskuuta. Siis seuraavana päivänä kuin Talvivaara Sotkamo asetettiin konkurssiin."
Uusi sijoittaja saisi perustettavan yhtiön osakkeista suurimman osan. Perustettava yhtiö olisi siis aluksi velaton ja se ostaisi Talvivaara Sotkamon kaivosliiketoiminnan konkurssipesältä.
Vapaavuori Talvivaaran rahoituksesta: Ennenaikaista
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) arvioi eduskunnassa, ettei Talvivaaran kaivoksen rahoitusratkaisu ole vielä niin pitkällä, kuin pörssiyhtiö Talvivaaran saneerausselvittäjä, asianajaja Pekka Jaatinen on arvioinut.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoi iltapäivällä eduskuntakeskustelussa, että Talvivaaran pörssiyhtiön rahoitusratkaisujen kannalta on syytä olla innostumatta liikaa.
Yle uutisoi, että Vapaavuoren mukaan kaikki numerot esillä olleessa rahoituskeskustelussa eivät ole oikein.

Leena Laakso
leena.laakso@kauppalehti.fi
+358-10 665 2439

AITAKI-laatutuote - historiaa...

Vielä nykyäänkin aina silloin tällöin minulta kysytään: "Oletko rakennellut aitoja?"

En ole tai oikeastaan olen sikäli, että tonttimme ympärillä olevaa puuaitaa olen hiukan täydentänyt/uusinut muutamalla aitaelementillä. Niitäkin jo vuosia sitten...

Koska muutamat lukijoistani saattavat ihmetellä - mikä ihmeen AITAKI-laatutuote - on syytä hiukan asiaa selventää pienellä historiapätkällä.

Lähetin alla olevan "mainostekstin" noin kymmenen vuotta sitten eräälle eteläsuomalaiselle yritykselle, jonka arvelin olleen asiasta kiinnostunut.

Miksi tämä AITAKI-laatutuote juuri nyt tuli esiin?


Siksi, että sen yksi sovellutus on työhuoneeni ikkunan näkökentässä, tien reunassa.

Kemin Haukkarissa Kainuunkadulla - myös Haukkarinkadulla ja Erkinkujalla - on tehty sähköuudistustöitä Kemin kaupungin Energian ja maarakennusurakoijan toimesta. 


Maarakennusporukka joutui käyttämään postilaatikkomme pois normaalilta paikaltaan penkan reunalla.

Meillä on kaksi postilaatikkoa saman pikkukatoksen alla - meidän ja vastapäisen naapurin.

Kyseinen rakennelma on AITAKI-laatutuotteen yksi sovellutus.

Betoninen, raudoitettu, noin 45 kg painoinen, katkaistun pyramidin muotoinen tolppajalusta, jonka läpi 75x75 mm painekyllästetty tolppa on kiilattu. Tässä tapauksessa tolppajalustoja ja tolppia on kaksi...

Kyseinen ratkaisu on "lähes ikuinen" ja helppo asentaa suoraan. 

Istun tietokoneeni ääressä tämän tästä ja säleverhon takana edessäni on tuo postilaatikkoratkaisu. Tällä hetkellä se on jotakuinkin suorassa toisen asennuskerran jälkeen mutta...

Tolppajalustat ovat liian syvällä ja painekyllästetyt tolpat ovat koko ajan kosketuksissa maa-aineksen kanssa. Näin ei ole tarkoitus.


Oma moka! Luonnollisesti minun olisi pitänyt mennä ohjeistamaan nuoria miehiä asiassa.


Minä korjaan asian itse ensi vuonna kesäkuun alussa...


________________________________________________________________________


Vanha AITAKI-laatutuoteteksti - "eräänlainen mainosteksti": 


Lehtori Aki Pyykkö
Kainuunkatu 3
94700 Kemi                                                                                            Kemi 10.06.2004



xxx
xxx
xxx

FINLAND


                      AITAKI-YHTEISTYÖ

                      Hyvää kesää sekä innovatiivisia/asiallisia yhteistyöpäätöksiä!

                      Kertauksenomaisesti:

                      AITAKI-tuoteidea perustuu Kemissä vuonna 1983 pidettyyn Rasvaa rattaisiin-                       ideakilpailuun, jossa se palkittiin parhaana tuoteideana ja se todettiin                                     kilpailuraadin arvostelussa erittäin mielenkiintoiseksi ja                                                             jatkokehityskelpoiseksi.

                      Em. kilpailussa tuoteideani oli nimellä Puuaitayritys.

                      SAVLAK OY:n konsultti, DI Pertti A Kari suoritti kyseisestä tuoteideasta                                 toimeksiannostani UKJ-järjestelmän 1-vaiheen, joka osoitti, että                                             parhaimmillaan tuote toimii liitettynä sellaiseen maanlaajuiseen                                               organisaatioon, jolla on hallussaan puunkäsittelyn tietotaito ja rohkeutta                                 uusiin pihamiljöösovellutuksiin.

                      Tuoteideastani on Patentti- ja rekisterihallitus myöntänyt mallisuojan, joka                               kattoi kokonaisuuden: tolppajalusta-tolppa-kannatin- yhdistelmän.
                      Mallisuojan voimassaoloaikaa jatkettiin ja se oli voimassa huhtikuuhun 2000                           saakka.

                      Toistaiseksi  -  ihme ja kumma  -  odottamiani plagiaatteja ei ole markkinoille                         ilmestynyt, mitä nyt mökkiläiset ovat kyhänneet omia sovellutuksiaan                                     pihoilleen...!

                      Kotimaisen Työn Liitto, sen alkuperämerkkitoimikunta myönsi alkuvuodesta                           1987 ensimmäisen kerran em. mallisuojatulle AITAKI-tuotteelle                                               avainlippualkuperämerkin käyttöoikeuden, joka kerran uusittiin.

                      Vuonna 1988 Lapin korkeakoulun Kemin muotoiluyksikkö teki                                                 toimeksiannostani tuotekehitysprojektin, joka "poiki" uusia käyttökelpoisia                               tuotteita toteutettavaksi AITAKI-tuoteideaan pohjautuvina.

                      Osa em. tuotekehitysprojektin tuloksista eteni prototyyppiasteelle vuoden                               1990 aikana, mm. postilaatikkosovellutukset, jotka postin "tontinrajallekannon"                       myötä ovat erittäin ajankohtaisia vielä nykyäänkin.

                      AITAKI-tuoteideaan perustuvia tuotteita on valmistettu ja markkinoitu lähinnä                         Kemi-Tornion talousalueella.

                      AITAKI-tuoteideaan perustuvia tuotteita on esitelty 80-luvulla useilla Pohjois-                         Suomen ja Kalottialueen messuilla mm.Tornion asuntomessuilla, joilta saatu                         palaute on ollut erittäin positiivista ja innostavaa, todella meidän kaikkien                               yhteistä pihamiljöökehitystyötä edistävää!

                      Tuote on ollut esillä myös Etelä-Suomessa mm. Riihimäen Pihamessuilla.

                      Tärkein yhteistyökumppanini on ollut Perämeren Betoni Oy Kemin                                         Karjalahdella, jossa on valmistettu viime vuosiin saakka betoniset, raudoitetut                       tolppajalustat, nykyisin em. tolppajalustat valmistetaan Torniossa...

                      Kemin ammattioppilaitoksen, nykyisin Kemi-Tornion ammattiopiston tekniikka                         ja ravintola-alan metalliosastolla on valmistettu ruostumattomasta teräksestä                         aitaelementtikannattimet ja Kemin TK-Metallissa ruostumattomasta teräksestä                       tolpanpääsuojat.
                      Tarvittavien puuosien, käytännössä pääasiassa aitaelementtien valmistusta                           on ollut Kemissä ja Keminmaassa.

                      Oman ajankäyttöni ja työpanokseni uudelleenarvioimiseksi olen em. asian                             suhteen ollut "säästöliekillä" usean vuoden ajan.
                      Olen ollut valmis tekemään yhteistyösopimuksen tai luopumaan, myymään                             tuoteideani joko valmiille, käynnissä olevalle yritykselle tai henkilölle, joka on                         perustamassa valmiin, hyvän tuoteidean pohjalta pienimuotoista                                             yritystoimintaa.

                      Em. tapauksissa toimialaan tulee liittyä olennaisesti mm. elinympäristömme                       kokonaisvaltaiseen suunnitteluun liittyvät osa-alueet tai solmimaan                                         yhteistyösopimuksen em. yrityksen kanssa.

                      Olen vakuuttunut, että pihamiljöön todellinen huomioon ottaminen,                                         hahmottaminen ja rakentaminen tulevat väistämättä yhä enemmän esiin                                 lähivuosina!

                      Olen myös vakuuttunut, että AITAKI-tuoteidean tuoteperheen lisäksi pihoille                           rakennetaan   lisääntyvän, monipuolistuvan "ryytimaan" lisäksi mm.                                       pihataidetta, "kunnossapitovälineitä/- laitteistoja", monipuolisia leikki- ja                                   ajanvieteratkaisuja, jne. eli pihan käyttö toisena olohuoneena                                                 monipuolistuu mielestäni lähitulevaisuudessa oleellisesti...

                      Luonnollisesti olen kiinnostunut kaikista mahdollisista yhteistyömuodoista                               edelleen sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat aidosti kiinnostuneita                                         lähiympäristömme kehittämisestä.

                      Siltä osin AITAKI-tuoteidea on yhä voimissaan ja käyttökelpoinen!

                      Aikanaan 5.2.1987 Kemin kaupunginhallitukselle tekemästäni                                                 vuokrausanomuksesta AITAKI- tuoteidean käyttöön varattiin päivämäärällä                           13.4.1987 Karjalahden teollisuustontista 2104-6 noin 2100 m2:n suuruinen                             alue.

                      Kyseisellä tontilla oli AITAKI-tuoteidean tuotantoa esillä...

                      Koska tavoitteenani ei ollut rakentaa em. alueelle pysyviä rakennelmia em.                             tontti vuokrattiin myöhemmin OULUN PULTTI OY:lle Kemin kaupungin                                   ehdotuksesta.


                      Kunnioittavasti yhteistyöterveisin


                      Aki Pyykkö



maanantai 17. marraskuuta 2014

Vakavaa iltapohdiskelua...

Olen katsellut televisiosta erilaisiin siviililentoturmiin liittyviä dokumentteja. Ne ovat pääsääntöisesti murheellista katsottavaa. Siellä ei ainakaan minun silmiini ole osunut lentoturmia, jotka olisivat tapahtuneet kriisi-/sotatilan vallitessa.

Alla oleva, vielä tällä hetkellä keskeneräinen tapaus sinne kukaties ilmestyy muutaman vuoden kuluttua. 

Malaysia Airlinesin alasammutun lennon MH17 Boeing 777 -koneen osien kerääminen maastosta on käynnistynyt Ukrainassa.

Hollannin onnettomuustutkintakeskus aloitti 16. marraskuuta työn kappaleiden kuljettamiseksi Hollantiin. Onnettomuustutkijat aikovat rekonstruoida osan lentokoneesta.
Osien keräämisoperaation odotetaan kestävän useita päiviä. Sen kestoon vaikuttavat mm. turvallisuustekijät, joita arvioidaan jatkuvasti. Alue on sotilaallisesti erittäin "syttymisherkkä" tällä hetkellä...
Koneen jäänteet kerätään turmapaikan lähistölle, josta ne kuljetetaan Harkovaan ja edelleen Hollantiin. Kuljetustapaa tai aikataulua ei ole vielä julkistettu.
Syyskuussa julkaistu väliraportti vahvisti, että  Malaysian Airlinesin lennon MH17 Boeing 777-200ER -koneen (9M-MRD) tuhosi koneen ulkopuolelta tullut isku. Kone ammuttiin alas 17. heinäkuuta.
Tutkinta jatkuu myös netissä
Venäjä ja Ukraina osoittelevat syyttävällä sormella toisiaan. Ukraina väittää venäläismielisten kapinallisten ampuneen koneen alas Buk M1 -ohjuksella ja Venäjä puolestaan sanoo ukrainalaishävittäjän ampuneen koneen alas.
Nettiyhteisö on tutkinut turmanaikaisia videoita ja valokuvia ja tehnyt niistä omia johtopäätöksiään.

Analysoidun materiaalin perusteella alueelle olisi siirretty BUK-ilmatorjuntakalustoa ja venäläismedian esittämät hävittäjäkuvat on todettu väärennetyiksi.
Satelliittikuvaksi väitetyssä otoksessa ei ole Malysia Airlinesin Boeing 777, vaan konevalmistajan lehdistömateriaalista lainattu kuva 767-koneesta.
Aiemmin myös ehdittiin väitettää, että MH17:n olisi ampunut alas Suhoi Su-25 -rynnäkkökone.
Satelliittikuvamanipulaatiossa on kuitenkin Su-27. Kuvan pilvet ovat yhteneväisiä Google Mapsista löytyvän alueen satelliittikuvan kanssa.
Ison työn kuvamateriaalin analysoimiseksi on tehnyt suomalainen kansalaisjournalisti ja asiantuntija Veli-Pekka Kivimäki.
Mikä on totuus?
Totuus lienee 99,99%:n varmuudella, että em.siviililentokone ammuttiin alas Buk-ohjuksella.
Ne ovat maasta laukaistavia ilmatorjuntaohjuksia, joiden maksimikantama korkeussuunnassa on 22 kilometriä, kirjoittaa  IHS Jane's-sotilaslehden ohjus- ja rakettiasiantuntija Doug Richardson. Kantama olisi riittänyt helposti malesialaiskoneen pudottamiseen, sillä sen on kerrottu lentäneen noin 10 kilometrin korkeudessa.
Lehtitietojen mukaan kapinallisten joukossa on ollut Neuvostoliiton ja Ukrainan armeijoiden veteraaneja, myös entisiä ilmatorjuntayksiköiden sotilaita.

Ohjuksia on molemmilla osapuolilla.

Ukrainan hallituksen joukoilla ja Venäjällä tiedetään varmasti olevan Buk-ilmatorjuntaohjuksia.
Ukrainan hallitus on syyttänyt Venäjää aseiden luovuttamisesta separatisteille, ja lisäksi separatistit ovat siepanneet aseita ukrainalaisjoukoilta.
Lisäksi Donetskin alueen kapinalliset julkaisivat Twitterissä kuvan väitetysti haltuunsa saamastaan Buk-ohjusvaunusta.
Sittemmin kuva on poistettu. Kapinallisten tiedetään kehuneen perättömillä saavutuksilla, eikä puolueettomista lähteistä ole voitu varmistaa, onko heillä todella Buk-ohjuksia.
Normaalisti Buk-ohjuksia ammutaan yksiköstä, johon kuuluu ohjusvaunun lisäksi ainakin maalinosoitus- ja ohjauskeskusvaunut. Tällöin ohjauskeskuksen miehistöllä on yleensä hyvä käsitys lähialueiden ilmaliikenteestä, kirjoittaa IHS Jane'sin Richardson.
Ohjusvaunut voivat toimia myös itsenäisesti, koska niissä on oma tutka. Richardsonin mukaan ohjusvaunun tutkassa on sisäänrakennettu järjestelmä, joka tunnistaa omien sotilaskoneet – mutta se ei varoita, jos kohteeksi valitaan esimerkiksi matkustajakone.

Yksittäisen ohjusvaunun käyttäminen on helpompaa kuin kokonaisen yksikön operointi, mutta esimerkiksi maalin valitseminen on silloin tehtävä vähemmin tiedoin.

Malesialaiskoneen tapauksessa kyseessä voisi olla vahinko-osuma siinä mielessä, että iskun tekijä on luullut matkustajakonetta sotilaskoneeksi.
Ohjuksen harhautuminen kohteesta ei ole todennäköistä.
Ohjus ei mene toisesta maalista ohi ja ohjaudu toiseen. Se ohjautuu siihen maaliin, johon se on ohjuksen käyttäjän toimesta suunnattu ja ammuttu.
Yhdysvaltain mukaan satelliittikuvista pystyy päättelemään, että malesialaiskone ammuttiin alas maasta laukaistavalla ilmatorjuntaohjuksella, joka olisi todennäköisesti tyypiltään joko Buk tai tai SA-20. Molemmat ovat venäläisvalmisteisia ohjuksia.
Buk-ilmatorjuntajärjestelmä on käytössä Suomessakin. Norjalais-amerikkalaisen Nasams-ohjusmallin on määrä korvata se lähivuosina.
Edellä mainitussa turmakoneessa kuoli 298 ihmistä, suurin osa hollantilaisia..
___________________________________________________________________

Usein tutkimuksissa todetaan, että kysymyksessä on inhimillinen tekijä, virhe, erehdys. Todennäköisesti tässäkin traagisessa, epäselvässä tapahtumasarjassa. Vahinko-osuma = harhalaukaus.
Separatistit luulivat ampuvansa alas sotilaskoneen Itä-Ukrainan rajan yli, lainaksi ajetulla Buk-ilmatorjuntayksiköllä...

Tuskin kukaan haluaisi olla niiden separatistien sarkahousuissa, jotka ovat teosta, 298 ihmisen kuolemasta vastuussa. Mielestäni vähin, mitä he voisivat edes tehdä, on pyytää anteeksi järjetöntä tekoaan uhrien omaisilta - maailmalta.

Usein sanotaan: Kaikki me olemme syyllisiä! Niin olemmekin, koska annamme tällaista tapahtua.

Voiko tällaisessa tilanteessa meitä edes lohduttaa maailmankuulun huippuartistin, Elton Johnin upea sävelmä: Sorry Seems To Be The Hardest Word...

Avot eta pravda!

Luin hetki sitten Ilta-Sanomista alla olevan haastattelutekstin. Teksti kertoo sen, minkä me kaikki olemme tienneet koko ajan.

Totuus ei pala tulessakaan - ei tulituksessakaan - sano...


Ilta-Sanomien nettiteksti:

Putin ei enää salaile: Myönsi avoimesti Venäjän joukkojen operoineen Krimillä

Julkaistu: 17.11.2014 7:04
Saksalainen ARD-kanava sai Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta pitkän tv-haastattelun ennen viikonlopun G-20-maiden kokousta. Vladivostokissa Venäjällä nauhoitetussa haastattelussa Putin kertoi näkemyksensä Krimin tapahtumista viime keväänä.
Lännessä Venäjän toimia Krimillä on pidetty selvästi kansainvälisen oikeuden vastaisena. Tapahtumat johtivat Yhdysvaltojen ja EU:n pakotteisiin Venäjää kohtaan, joka vastasi omilla vastapakotteillaan. ARD:n toimittaja kysyi Putinilta, aliarvioiko hän lännen reaktiot.

Putin vastasi pitävänsä lännen reaktioita epäsopivina ja puheita kansainvälisen oikeuden rikkomisesta epäsopivina. Kuten aiemminkin,
Putin käytti Krimin asemasta puhuessaan puhuessaan vertailukohtana Kosovoa.

Ilman eri kysymystä Putin viittasi Venäjän asevoimien käyttöön Krimillä. Helmi-maaliskuussa niemimaalle ilmestyi tunnuksettomia sotilaita tuliterissä varusteissa sekä runsaasti sotilasajoneuvoja. Venäjä kielsi tuolloin, että sen joukot operoisivat Ukrainassa, mutta jo keväällä Krimin kansanäänestyksen jälkeen Putin antoi ymmärtää
Venäjän joukkojen olleen maassa.

ARD:n hastattelussa Putin sanoi Venäjän asevoimien saartaneen Krimillä olleet Ukrainan armeijan joukot. Hänen mukaansa tällä ei haluttu pakottaa aluetta vaaleihin vaan hänen mukaansa sillä "haluttiin ehkäistä verenvuodatus, kun ihmiset ilmaisevat mielipiteitään ja omaa tahtoaan tulevaisuutensa suhteen." Krim liittyi Venäjään keväällä kansanäänestyksellä, jonka laillisuus on tuomittu lännessä.

Venäjän joukot piirittivät eräitä Ukrainan tukikohtia Krimillä viikkokausia ja ne antautuivat kevään mittaan. Taisteluita ei puhjennut, mutta eräiden tukikohtien valtauksessa tuli kuolonuhreja sekä loukkaantuneita.