Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Seuratessani kohtalaisen tarkkaan maailmanmenoa joudun kirjoittamaan/lainaamaan murheellisen synkkiäkin asioita. Elämässä on kuitenkin paljon myönteisiä asioita niin kuin olen moneen kertaan tuonut esiin. Yksi sellainen on nauttia savustetuista ahvenista. Jos olet tähänastisen elämäsi aikana - mikäli kalaa yleensä syöt - syönyt vaan esimerkiksi markettien kalatiskiltä ostamaasi lohta ja/tai siikaa mahdollisesti savustaen ne, kokeile lähiruokaa - lähde ongelle ahvenia narraamaan... Olen vuosikymmenien aikana neljän kalakaverini kanssa käynyt lähivesillä ahvenia pyytämässä. Yksi kalakavereistani on jo siirtynyt ajasta iäisyyteen. Pääasiassa olen kuitenkin kalastellut yksin. Tuossa lähivesillä ei ole ollut tungosta. Kerroin eilen, että tälle kesälle ensimmäistä kertaa savustimme Selkäsaaressa mökillä ahvenia. Söimme niitä uusien perunoiden kanssa saaressa ja toimme suurimman osan mukanamme kotiin. Otin hetki sitten jääkaapista foliokääreestä kaksi hyväkokoista savustettua ahventa ja söin/nautin ne valkoviinilasillisen kanssa... Ovat ne hyviä, aivan kuin karkkeja söisi ja vähän enemmänkin. En oikeastaan tiedä vaimoni "salaista maustereseptiä", mutta meillä on selkeä työnjako ahveniin liittyvänä. Minä kalastan, perkaan ja hautaan perkeet -"lypsän myös veret kaloista" - vaimoni huuhtelee ne ja pistää pakastimeen. Savustettaessa hän hoitaa maustamisen, minä muut tarvittavat toimenpiteet. Edesmennyt kalakaverini oli tarkka savustusmaustamisessa: Ainoastaan nokare voita ja ripaus suolaa. Sekin toimi erinomaisesti. Niin - vein savustetuista ahvenista loput tontin perälle. Harakat ovat tyytyväisiä... Tällaista se mökkiläisen elämä on, yksinkertaista ja helppoa, jos ei ala liiaksi pohtimaan maailmanmenoa.