torstai 16. tammikuuta 2020

Tekstinpätkä Keskustan jäsenkirjeestä 09.10.2019...

Tekstinpätkä Keskustan jäsenkirjeestä 09.10.2019:

Kuntavaalien osalta puoluejohto on asettanut tavoitteeksi, että Keskustalla on vuoden loppuun mennessä kasassa vähintään 2800 ehdokasta eli saman verran kuin meillä on nyt istuvia valtuutettuja. Tähän tavoitteeseen päästään helposti, kun kysytään istuvien valtuutettujen lisäksi viime kerralla ehdolla olleet ehdokkaiksi. Keskustalle on tärkeää saada aktiivinen liikkeellelähtö vaaleihin. Lähtemällä etunojassa ehdokashankintatyöhön tuo aktiivinen lähtö on mahdollista saavuttaa.
Keskusta on aina ollut paikallisesti vahva puolue. Tätä näkyvyyttä on kuitenkin tarpeen kohentaa. On tärkeää, että keskustalaisten kuntapäättäjien, paikallisten järjestöaktiivien ja maakunnallisten luottamushenkilöiden kirjoituksia paikallislehdissä ja sosiaalisessa mediassa olisi usein. Ihmiset arvostavat paikallista päätöksentekoa ja seuraavat sitä koskevaa uutisointia tarkasti. Mielikuva Keskustasta syntyy myös paikallisen politiikan kautta

Edellä oleva kävi mielessä luettuani tänään Facebook-foorumilta, miten aktiivisesti Keski-Suomessa on lähdetty liikkeelle.
Mikäli olen oikein ymmärtänyt Meri-Lapissa Peräpohjolan piirin alueella lähtö on ollut verkkaisempaa...

Mitä tänään tähän asti...

Kirjoitin muutama päivä sitten käynnistäni Keskustan Peräpohjolan piirin uudessa, katutason toimipaikasta Kemin Valtakadulla.

Kirjoitin, että torstaiaamuna 16.01.2020 tila saa "tulikasteensa" klo 09.00 aamukahvin merkeissä. Paikalla ovat piirin puheenjohtaja ja Keskustan varapuheenjohtaja. Takuuvarmasti myös piirin toiminnanjohtaja ja oletettavasti asiasta kiinnostuneita kahvittelijoita.

Kyllä - tänään perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin pikapikaa pistäytymään paikan päällä.
Paikalla oli Suomen Keskusta r.p:n varapuheenjohtaja Juha Rehula, Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tanja Joona, Keskustan Kemin paikallisyhdistyksen uusi puheenjohtaja Tiina Loukola, Peräpohjolan piirin toiminnanjohtaja Kai Puro, paikallisia Keskustavaikuttajia ja meitä asiasta kiinnostuneita.
Käydyt keskustelut liittyivät talousalueen paikallisiin asioihin, painotus luonnollisesti Kemin tulevaisuudennäkymistä.

Uusi toimitila todettiin viihtyisäksi. Yleisilmettä todennäköisesti vielä tuunataan seinäpintojen osalta. Toivottavasti toimitila  "löydetään" laajemminkin seuraavien kuntavaalien lähestyessä...

keskiviikko 15. tammikuuta 2020

Kuntavaalipohdiskelua...

Mikä vaikuttaa kuntavaalissa?
Eri poliittiset puolueet, ryhmittyvät hahmottavat taas kerran, mitkä tekijät vaikuttavat lähestyvissä kuntavaaleissa, jotta viimeistään ensi syksynä kampanjat käynnistyvät tehokkaasti ja oikeansuuntaisesti...

Alla oleva on pääasiassa kevyt lyhytkooste eri henkilöiden näkemyksistä, saattaapa siinä olla mukana jotain omaakin.

Sanoman pitää olla selkeä ja kansalaisten saavutettavissa, jos aiotaan menestyä.

Suhtautuminen ilmastohömppään ja maahanmuuttoon on edelleen kansaa - meitä suomalaisia - jakava linja. Niillä tehdään populistisesti politiikkaa jos millä ja se heijastuu valitettavasti myös kuntapolitiikkaankin, lähipolitiikkankin, vaikka ei pitäisi. Sitä tulee joka tuutista ja siihen pitäisi osata niin sanotusti suhtautua.

Kuntavaaleissa äänestetään naapuria, hyvää kaveria, sukulaista tai muuten kaunista/komeaa ehdokasta, joka on itsensä jollakin tavalla saanut mediassa ja/tai jokapäiväisessä elämässä esille.
Väitetään, että kuntavaaleissa eivät nykyään aatteet/ideologiat kovinkaan paljon paina. Voivat olla jopa haitaksi, jos niitä liikaa tuputetaan, mene ja tiedä. Ken elää, hän näkee.

tiistai 14. tammikuuta 2020

Kuntapäättämisen järkeistämistä ja tehostamista...

Kuntapäättämisen järkeistämistä ja tehostamista - kyllä. Olen seurannut Kemin kuntapolitiikkaa myöhäissyntyisenä vuodesta 2000 lähtien.
Varsinkin tarkastuslautakunnan jäsenenä olen seurannut entistä tarkempaan käytännön päätöksentekoprosessia.

Olen tullut viime vuosina yhä vakuuttunemmaksi siitä, että henkilöt, jotka ovat kaupunginhallituksen kokouksissa: Puheenjohtaja, kolme varapuheenjohtajaa, jäsenet, valtuuston puheenjohtaja ja kolme valtuuston varapuheenjohtajaa, pitäisi vapauttaa kaikista muista tehtävistä.

Toisin sanoen edellä mainittujen henkilöiden ei mielestäni pitäisi olla missään muussa kaupungin luottamustehtävässä.
Miksi?
Siksi että kaupunginhallituksen työ on niin vaativaa, että se aivan ehdottomasti vaatii keneltä tahansa täydellistä keskittymistä/paneutumista. Ylimääräisiä rönsyjä näille henkilöille ei kannata sälyttää...

Tutkimus: Ihmiset ikääntyvät neljällä eri tavalla

Hmmmmm - niinpä - mielenkiintoinen artikkeli...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Tiede

Tutkimus: Ihmiset ikääntyvät neljällä eri tavalla

Tutkijat määrittelivät ikääntymisen merkit, jotka voi mitata. Arvoitukseksi kuitenkin jäi, miksi jotkut tutkituista ikääntyivät hitaammin.



IHMISET vanhenevat neljää eri fysiologista pääreittiä pitkin. Tutkijat määrittivät näiden perusteella ihmisten ikääntymistyypit.

Luokitukseen päätyivät Stanfordin yliopiston tutkijat, kun he etsivät vanhenemisen molekyylimerkkejä runsaan sadan henkilön näytteistä. Osallistujat olivat iältään 29 ja 75 vuoden väliltä.

Osallistujien veri-, uloste- ja muista näytteistä selvitettiin lukuisia eri proteiineja, aineenvaihduntatuotteita, tulehdusaineita, mikrobeja ja laboratorioarvoja kuten kolesterolia. Kaikkiaan tutkimuksesta kertyi valtaisa, 18 miljoonan mittaustuloksen aineisto.

OSA osallistujista pääsi runsaan kahden vuoden seurantaan. Näiltä 43 terveeltä 34–68-vuotiaalta otettiin näytteet vähintään viidesti vuodessa. Näin tutkijat saattoivat tarkkailla, miten eri mittausarvot muuttuvat iän mukana.

Ryhmä julkaisi löydöksensä Nature Medicine -tiedelehdessä.

”Voimme nähdä selviä kuvioita siinä, miten ihmiset vanhenevat molekyylitasolla, ja vaihtelua on aika lailla”, sanoo tutkimusta johtanut Stanfordin yliopiston genetiikan professori Michael Snyder  tiedotteessa.

TUTKIJAT totesivat, että ikääntyminen etenee neljää väylää pitkin. Ne liittyivät aineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään, maksaan ja munuaisiin.

Esimerkiksi aineenvaihdunnallista ikääntymistä luonnehtii se, että verensokerista kertova a1c-hemoglobiini on korkealla. Tämän ikääntymistyypin ihmisillä on suurempi riski sairastua diabetekseen.

Immuunijärjestelmään liittyvä ikääntyminen näkyy puolestaan suurempina määrinä tulehdusaineita. Ikääntymistyyppi lisää riskiä sairastua immuunijärjestelmän sairauksiin.

IKÄÄNTYMISTYYPIT eivät sulje pois toisiaan. Vanheta voi siis samalla kertaa useammalla rintamalla.

”Ikääntymistyyppi on enemmän kuin pelkkä nimilappu. Se voi auttaa yksilöitä suuntaamaan huomionsa terveyteen vaikuttaviin riskitekijöihin ja löytämään alueita, joilla he voivat todennäköisimmin kohdata ongelmia”, Snyder sanoo.

KÄVI myös ilmi, että ihmiset ikääntyivät eri tahtia ja että vauhtiin voi vaikuttaa. Jotkut näet onnistuivat seurantavuosien aikana vähentämään vanhenemiseen liittyviä merkkiaineita.

Ruokavalion muutos tai laihduttaminen pudotti joillakin verensokerista ja diabetesrikistä kertovan a1c-hemoglobiinin pitoisuutta.

Toisilta taas väheni kreatiinin määrä veressä, kun he olivat alkaneet käyttää statiineja kolesterolia pudottaakseen. Veren kreatiinipitoisuudet ovat korkeat munuaisten vajaatoiminnassa.

Oli myös tapauksia, joiden ikääntyminen hidastui tarkasteluaikana ilman mitään selkeää syytä. Tutkijoille arvoitukseksi jäi sekin, että toiset vain ylipäätään ikääntyivät tavanomaista hitaammin.

”LÖYDÖKSET kuvaavat sitä, että ihmiset ovat erittäin yksilöllisiä ja fysiologiset prosessit etenevät hyvin eri tahtiin ihmisillä”, kommentoi ikääntymistutkija Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta.

Hänen mukaansa löydöt myös sopivat aiempaan tietoon siitä, että näissä järjestelmissä tapahtuu ikääntymisen mukana muutoksia.

”Ikääntyminen sinänsä tapahtuu kaikkialla elimistössä.”

STANFORDIN ryhmän havaitsemat vanhenemisen molekyylimerkit eivät ole ainoita tapoja jäljittää elimistön vanhenemista.

Paljon on käytetty niin sanottua epigeneettistä kelloa. Epigeneettinen kello perustuu niin sanottujen metyyliryhmien kiinnittymiseen dna:han. Muutokset tietyissä metyyliryhmissä muuttuvat kellomaisen säännönmukaisesti ihmisen ikääntyessä.

Sillanpään mukaan epigeneettinen kello on tällä hetkellä paras keino ennustaa ihmisen elinikää.

”Epigeneettiset kellot ennustavat kuolemaa paljon tarkemmin kuin kronologinen ikä. Ne myös ennustavat ikääntymiseen liittyviä sairauksia, jotka lisäävät riskiä ennenaikaiselle kuolemalle”, Sillanpää kertoo.

MYÖS Sillanpää ja hänen työtoverinsa ovat hyödyntäneet uudenlaista epigeneettistä kelloa tutkiakseen esimerkiksi sitä, voidaanko liikunnalla hidastaa vanhenemista.

”Näyttää siltä, että se toimii. Liikunnalla on lievä ikääntymistä hidastava vaikutus.”

EPIGEENEETTINEN kello alkaa raksuttaa jo siitä lähtien, kun solut jakaantuvat. Vanhenemisen ei silti katsota alkavat vuodesta nolla.

”Yleisesti ajatellaan, että se alkaa pikkuhiljaa, kun kasvu pysähtyy noin kaksikymmentävuotiaana. Fysiologiset muutokset alkavat kolmenkympin tienoilla. Siihen asti lihavoimat ja kestävyys paranevat, mutta siten alkaa heikkeneminen.”

maanantai 13. tammikuuta 2020

Keskustan Peräpohjolan piirin uudella katutason toimistolla tänään...

Kyllä - perinteisten aamutoimien jälkeen käväisin Keskustan Peräpohjolan piirin uudella katutason toimistolla Kemin Valtakadulla tänään. Töitä oli paiskittu ja tavaroita siirrelty ihan kiitettävästi.

Arvelen toimistotilan yleisilmeen vielä selkiintyvän, kunhan tavarat löytävät uuden tilansa ja seinäpintoihin löytyy uutta katseltavaa. Isä ja poika Puro lienevät olleet paikallisina "pääarkkitehteina". Saamani tiedon mukaan torniolaista osaamista on ollut myös aktiivisesti mukana - hyvä niin.

Torstaiaamuna 16.01.2020 tila saa "tulikasteensa" klo 09.00 aamukahvin merkeissä. Paikalla ovat piirin puheenjohtaja ja Keskustan varapuheenjohtaja...

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Mitä tänään sunnuntaina 12.01.2020 tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin Pikkupuolle pistämään takkaan tulet. Se takka on aivan toisesta maailmasta verrattuna päärakennuksemme kivikasaan eli massiiviseen, varaavaan takkaan.

Tulet sytytettyäni istuskelin hetken aikaa takan edessä nojatuolissa. Ihailin takkuluukkujen lasien läpi tulen loimua ja katselin ympärilleni - taas kerran. Näkökentässäni oli kymmeniä mielenkiintoisia kohteita, esineitä. 

Tuli sellainen "isoisänolkihattu"-olotila. Kiinnitin tällä kerralla huomiota leivinuuni-takka-rakennelman, ylhäällä sivulla olevaan vaskooli-kelloon.
Vaskooli-kello oli Teemu Ypyän ja Pekka Muhosen perustaman Lapin Paja Oy:n kukaties tunnetuin tuote. Niitä tehtiin paljon. Elettiin 1960-luvun loppupuolta ja 1970-luvun alkupuolta.

Meidän Vaskooli-kellomme on pysähtynyt aikaan 05.12 tai 17.12 aivan miten vaan. Viisareita ei ole siirrelty kesä- ja talviajan mukaan. 
Miksi? 
Lähinnä siksi, että kello on pienen, Kainuunkadullesuuntautuvan ikkunan päällä korkealla eli aika hankalassa paikassa... 

lauantai 11. tammikuuta 2020

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloitin tutun taistelun eli päärakennuksen kivikasan, massiivisen takan lämmittämisen. Olin toissapäivänä latonut puut taas hiukan eri tavalla mutta...
Kyllä se oli taas yhtä perkeleellistä taistelua. Väliin tuntuu, että alkaa usko pettämään. Ainakin tämänkertainen säheltäminen aiheutui todennäköisesti siitä, että kipinäritilät ovat nokeutuneet/tukkeutuneet, jolloin polttoilman saanti oli heikkoa. Jouduin pari kertaa uusimaan sytytsoperaation, vaikka olin tehnyt kaikki vaadittavat "ennakkotemput".
Niinhän siinä myös kävi, että oikeanpuoleisen takkaluukun yläreunasta taas tuprutteli savua. Huoneiston ajoittaista tehotuuletusta täytyi toteuttaa.

Päätin lähteä hakemaan em. luukkuun tulenkestävää, ohutta tiivistettä, jos sellaista löytyy. Ei ainakaan heti löytynyt.

Kaupunkimatkalla tapasin Pudaksen Markun Prisman kulmilla ja Iläläisen Jukan Hahtisaaren Nesteellä. 
Markun kanssa jutut kääntyivät luontevasti Kemin Keskustan kuntapolitiikkaan. Yritin psyykata Markkua ilmoittautumaan ehdokkaaksi ensi tilassa. Tuntui olevan vähän empivällä mielellä.
Jukan kanssa juttelimme tavanomaisesta vakioveikkauksesta. Arvelen, että Jukalta olisi voinut saada hyviä vinkkejä mm. Enlannin peleihin. Hän on asiantuntija.
Jukan kanssa olisi voinut myös jutella Kemin kuntapolitiikasta, olemmehan me nykyisin "kuin yhtä perhettä" ajatellen maamme hallituspohjaa...

Ajelin kotiin sisäsataman kautta. Pilkkijäporukka oli lähellä rantaa, osa punaisen suojateltan uumenissa. Kaukana jäällä viilletti retkiluistelija ja "jääkiitäjä"=purjeen kuljettama rakennelma, se meni lujaa totta tosiaan...

perjantai 10. tammikuuta 2020

Mitä yhteistä on lyhenteillä Buk ja Tor-M1...

Ukraina heinäkuu 2014:
Malesialainen lento MH17 pudotettiin Ukrainan ilmatilassa, 283 ihmistä kuoli, joista 193 oli hollantilaisia. Hollanti vastasi tutkinnasta, jonka johtopäätös oli se, että koneen pudotti venäläinen Buk-ilmatorjuntaohjus. Se ammuttiin Itä-Ukrainan separatistialueelta venäläisen it-yksikön toimesta.

Iran tammikuu 2020:
Ukrainalaisen International Airlines -yhtiön matkustajakone syöksyi maahan varhain keskiviikkona 08.01.2020 pian nousun jälkeen. Kone oli matkalla Iranin pääkaupungista Teheranista Kiovaan. Kaikki koneessa olleet 176 ihmistä kuolivat.

Uhreista 82 oli iranilaisia, 63 kanadalaisia, 11 ukrainalaisia, 10 ruotsalaisia, neljä afganistanilaisia, kolme saksalaisia ja kolme brittejä.

Mediatietojen mukaan iranilaiset ampuivat lentokoneen alas tarkoituksella/vahingossa venäläisvalmisteisella Tor-M1-ilmatorjuntaohjuksella.


Tänään lauantaina 11.01.2020 Iran on virallisesti tunnustanut ampuneensa em. matkustajakoneen alas, syy: Inhimillenen virhe...

Tehokkaita nuo vanhatkin venäläiset ilmaturjuntaohjukset. Kaksi matkustakonetta ammuttu alas muutaman vuoden aikana. Mediatietoja en ole havainnut, että niillä olisi ammattu alas sotilaskoneita...

Voi perkeleen, perkeleen, perkeleen "ilmastonmuutos"...

Hmmmmm - vai niin - tuntuu siltä, että kaikki mahdollinen tehdään tällä hetkellä ilmanstonmuutoksen varjolla, jotta Suomeen, nimenomaan Pohjois-Suomeen estetään tekemästä järkeviä teollisuushankketita. On tämä kummaa aikaa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Pohjoisen selluhankkeita varjostavat isot ympäristöriskit – tutkimus varoittaa uusista ilmasto- ja vesistöpäästöistä nykyhakkuilla

Uudet sellutehtaat tarvitsevat lisää puita myös suometsistä. Oikeilla hakkuutavoilla päästöjä voidaan hillitä, kokonaan niitä ei voi silti estää.
Metsäteollisuus
Suo-oja kulkee lumisen suometsän lävitse.
Suurin osa Suomen soista on kuivatettu ojittamalla.Timo Sihvonen / Yle
Metsäyhtiöiden mahdolliset uudet investoinit voivat pilata rantavesiä ja vaikeuttaa ilmastotavoitteita.
Metsäteollisuudella on vireillä useita isoja investointihankkeita turve-Suomen ytimessä Pohjois-Suomessa. Samaan aikaan vuosikymmeniä sitten ojitetut suot ovat vauhdilla tuottamassa hakkuukypsää puuta teollisuuden tarpeisiin.
Suot ovat valtava hiilivarasto. Soita lähdettiin ojittamaan sotien jälkeen teollisuuden tarpeisiin ja niistä vapautuu ojituksen vuoksi hiiltä. Ensimmäisen suometsien hakkuiden vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen(siirryt toiseen palveluun) mukaan ilmastoa lämmittävää hiiltä voi vapautua huomattavasti enemmän kuin nyt.
Tutkimus tehtiin rehevällä ojitetulla suolla Tammelassa, Kanta-Hämeessä. Karkeasti puolet Suomen metsäojitetuista soista on reheviä.
– Vaikutukset voivat olla aika isoja. Sekä ilmasto- että vesistöpäästöjä muodostuu avohakkuun jälkeen huomattavia määriä, kertoo apulaisprofessori Annalea Lohila Ilmatieteen laitokselta.
Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen Tammelan tutkimus tehtiin juuri siitä syystä, että paine käyttää suometsien puita on kasvamassa ja tutkimusta hakkuiden vaikutuksista ei ole ollut.
Tammelan tutkimus vahvistaa myös sen, että suometsien hakkuut vapauttavat aikaisempaa enemmän ravinteita ja humusta vesistöihin.

Teollisuus on investoimassa suo-Suomeen

Soiden ojitukset aloitettiin laajemmin 60-luvulta alkaen ja kuivatuilla soilla puut kasvavat tällä hetkellä kohisten. Suometsien puusto on kasvanut ja kasvamassa nopeasti niin sanottuun päätehakkuuikään osittain myös sen takia, että alueita on vältelty vaikeampien hakkuuolosuhteiden takia.
Metsätalouden kannalta soiden ojitus on ollut onnistunut urakka. Merkittävä osa koko maan puuston kasvun lisäyksestä on saatu aikaan metsitetyillä soilla. Ojitettuja soita on vajaa neljännes koko metsäpinta-alasta, mutta Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan hakkuukypsien puiden osuus on tätä suurempi.

Metsien inventointitieto: Turvemaiden osuus runkopuun hakkuukertymästä vuosina 2015-2044 -grafiikka.
Metsävaratietojen mukaan ojitetuilla soilla kasvaa lähivuosina selvästi enemmän puuta, jota voidaan hakata. Turvemetsiä on hakattu myös vähemmän kuin on ollut mahdollista. Joonas Haverinen / Yle

Hakkuupotentiaalin tietävät myös metsäyhtiöt. Etenkin Kemiin ja Kemijärvelle kaavaillut sellutehdasinvestoinnit ovat suo-Suomen sydämessä. Investoinnit kääntäisivät metsäteollisuuden puunkäytön vuosikymmeniksi pohjoisen suometsiin.
Metsä Gropupin Kemin tehdaslaajennus käyttäisi suunnitelmien mukaan noin puolet raakapuusta päätehakkuiden yhteydessä saatavasta puusta. Päätehakkuiden yhteydessä riskit ilmasto- ja vesistöpäästöille ovat paljon suuremmat kuin harvennushakkuiden yhteydessä.

Juha Mäntylä
Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsä Groupista pitää suometsien hakkuita mahdollisena sekä teollisuuden että ympäristön kannalta. Kyse on hänen mukaansa taitolajista. Antti Lähteenmäki / Yle

Metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan Metsä Groupissa lähdetään siitä, että metsissä käytetään kaikkia hakkuu- ja hoitomenetelmiä, kuten avohakkuita, maan muokkausta ja kunnostusojituksia lohkokohtaisen tarpeen mukaan.

Suometsät menettävät varastoitunutta hiiltä lopullisesti

Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojasen mukaan vuosikausia jatkuvat hakkuut suometsissä vievät uskottavuutta metsäteollisuuden ilmasto- ja ympäristökestävyydeltä. Suometsistä voidaan harvennushakkuilla saada paljon teollisuuspuuta, mutta imago-ongelmat tulevat Ojasen mukaan vastaan metsien päätehakkuu- ja uudistamisvaiheessa.
Kun puut kaadetaan, maasta vapautuu suuresta hiilivarastosta hiilidioksisidia, joka vapautuu lopullisesti ilmaan. Hakkuista vapautuu myös puista hiiltä, mutta sen voi korvata pidemmän päälle uusilla puilla ja pitkäikäisillä puutuotteilla.
Ojitettujen soiden päästöjä voidaan vähentää ennallistamalla rehevät alueet takaisin suoksi.
Turvemetsien päästöt ennen hakkuita -grafiikka
Turvemetsien päästöt hakkuiden jälkeen -grafiikka
Turvemetsistä tulevat ilmastopäästöt vastaavat nyt suhteutettuna Suomen päästöihin yli kymmentä prosenttia ja vastaavat lähes henkilöautoliikenteen päästöjä. Suometsien hakkuut voivat kasvattaa päästöjä merkittävästi, samalla myös vesistöpäästöt lisääntyvät.
Pohjois-Suomessa kestävyysongelmat korostuvat, kun metsät uudistuvat muutenkin hitaammin kuin eteläisissä osissa maata.
Saksalaiset suotutkijat(siirryt toiseen palveluun) menevät niin pitkälle, että he ennallistaisivat ja palauttaisivat ilmastoriskien takia soita. Siitä tosin seuraisi voimakkaan kasvihuonekaasu metaanin hetkellinen päästöpiikki, mutta lyhytaikainen piikki kannattaa ottaa, jotta vältytään jatkuvilta isoilta hiilidioksidipäästöiltä.
Tutkija Ojasen arvion mukaan ennallistaminen on liian hidas keino tilanteessa, jossa kaikkia ilmastopäästöjä pitää saada vähennettyä. Ennallistaminen voisi Ojasen mukaan sopia myöhemmin päätehakkuun jälkeen, jolloin riskialttiit kunnostusojitukset ja muokkaukset jäisivät pois.
Ojanen vertaa soiden hiilen käyttöä kivihiilen tai turpeen käytön lopettamiseen. Jälkimmäisiä ollaan lopettamassa, mutta soiden hiilivarasto jatkaa hupenemistaan mahdollisesti kiihtyvään tahtiin uusien isojen investointien myötä.

Päästöjä voi pienentää hakkaamalla vähemmän kerrallaan

Teollisuuden tavoite on myös jatkossakin kasvattaa puita suometsissä.
– Kyllä me ajatellaan niin, että ne alueet, jotka on ojitettu ja hyvin kasvavat sekä tulevat uudistusikään, sitten jatkossakin metsää kasvaisivat. Pyrimme tekemään uudistusketjun sillä tavalla, että mahdollisimman hyvin huomioidaan tasapaino veden korkeudessa ja muissa toimissa, sanoo metsäjohtaja Mäntylä.
Tammelan tutkimuksessa avohakkuun vaikutuksia verrattiin viereiseen lohkoon, jonne tehtiin niin sanottu poimintahakkuu jatkuvan kasvatuksen menetelmällä. Siinä poistettiin vain isoimmat puut. Erot hakkuutapojen välillä olivat selviä. Muun muassa ilmastopäästöt jäivät yli puolta pienemmiksi.
– Jatkuvan kasvatuksen menetelmä mahdollistaa sen, että kunnostusojitusta ei tarvitse tehdä, jolloin vältytään isoimmilta ilmasto- ja vesistöpäästöiltä, apulaisprofessori Lohila summaa selviä eroja.

Annalea Lohila
Tutkija Annalea Lohilan vetämä tutkimus suometsien hakkuista on ensimmäinen laatuaan niin Suomessa ja mahdollisesti maailmassa. Antti Lähteenmäki / Yle

Metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan metsänomistajat päättävät hakkuutavoista ja menetelmistä. Pienimuotoiset jatkuvan kasvatuksen aukkohakkuut ovat olleet yhtiön tarjonnassa muutaman vuoden.
– Joillekin lohkoille se sopii, joillekin ei. Mietimme jokaiselle lohkolle sopivan keinon ja suosittelemme sitä metsänomistajalle.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuu voi tarkoittaa isommilla alueilla muun muassa sitä, että puuta pitää hankkia tehtaalle laajemmilta alueilta. Isot alueet lisäävät korjuukustannuksia. Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatustavan muuttamisessa menee myös pitkä aika.
Puuta käyttävän tehtaan puunhankinnasta syntyvät ilmasto- ja vesistöpäästöt eivät vaikuta tehtaan ympäristölupaan. Luvassa käydään läpi itse tehtaan vaikutukset ympäristöön.
Kuopioon kaavailtu sellutehdas kaatui oikeudessa sen mahdollisten Kallaveteen aiheutuvien pitkäaikaisten vesistövaikutusten takia. Suunnitteilla olevien kolmen muun tehdashankkeen lupahakemukset ovat käynnissä.
Turvemetsien päästöt vaikuttavat ensi vuodesta alkaen Suomen tavoitteeseen päästä EU:n asettamaan maankäyttösektorin päästötavoitteeseen. Suometsien päästöt pienentävät tällä hetkellä paljon puhuttua metsien nettohiilinielu(siirryt toiseen palveluun) noin neljänneksellä.
Lue myös:
Järvien pilaajalle löytymässä toinen syntipukki – metsätalouden vaikutus uhkaa kasvaa entisestään lisähakkuissa
Tiukka suojeludirektiivi voi ajaa tuhansien työpaikkojen jättimäiset sellutehdashankkeet vaikeuksiin: yksikään suunnitteilla oleva tehdas ei ehkä valmistu
Ei ihme että poliitikot yllättyivät: samankokoisia metsänieluja nähty viimeksi vuosikymmeniä sitten(siirryt toiseen palveluun)
Uusi tutkimus osoittaa metsätalouden ilmastovaikutukset arvioitua suuremmiksi – Professori: "Käytämme luonnonresurssia vähän hullulla tavalla"