maanantai 18. maaliskuuta 2019

Suomenkielen vaikeimpia sanoja sanottavaksi: Anteeksi...

Kirjoittelin erään pohdiskeluni päätteeksi eilen Facebook-foorumille seuraavaa:
Hetki sitten kävi mielessä, mitkä mahtavat olla turhimmat, turhanpäiväisimmät sanat, joita olen kirjoituksissani käyttänyt...


Välittömästi tuli mieleen ei-sana. Se on kertakaikkisen negatiivinen, kielteinen sana, jolla saavutetaan harvoin mitään positiivista, myönteistä.
Tunnustan, että itsekin olen tähänastisen elämäni aikana käyttänyt ei-sanaa kukaties turhankin paljon. 
Sellaisissakin tilanteissa, joissa olisi ollut ehdottomasti parempi käyttää kyllä-sanaa > suhtautua myönteisesti esim. esitettyyn asiaan.
Havahduin hetki sitten ajatuksissani seuraavaan: Kukaties ei-sanaa vielä turhempi sana on jos-sana. "Jossittelu" kuuluu olennaisesti suomalaiseen elämänmenoon. 

Mutta vaikeimpia suomenkielen sanoja on varmaan face to face-tilanteessa ja kirjoitettunakin anteeksi-sana. Se on äärimmäisen vaikea sana meille suomalaisille. 
Miksi?
Siksi, että se liittyy yleensa tilanteeseen, jossa ihminen joutuu myöntämään virheensä ja kukaties reivaamaan ajatuksiaan uuteen asentoon.

Toki olen havainnut, että suomalaiseen käytäntöön on levinnyt kevytversio englanninkielestä eli - sori - sekin hyvä se...

Tosin emme me suomalaiset tunnu olevan yksin tuon asian kanssa. Kävipä mielessä tuo Elton Johnin vanha biisi Sorry seems to be the hardest word...

Edellinen onkin sopiva "aasinsilta" brittien Brexit-kohellukseen. Siellä mielestäni olisi anteeksi/sorry-sanalla käyttöä vähän joka lähtöön...

Mitä tänään tähän asti...

Kirjoitin eilen: Tosiaan lunta tulee koko ajan, saapa nähdä, täytyykö illalla käydä vielä pihalla lumihommissa. Todennäköisesti viimeistään huomenna taas...

Hetki sitten ulko-ovesta ulos astuessani ja aamun sanomalehden postilaatikosta hakiessani ensimmäinen ajatus oli: Jumalàvita! 
Aura-auto oli ollut liikkeellä ja liittymät sekä postilaatikonseutu olivat tukossa. Postilaatikollekin piti mennä lapion kanssa. Kyllä tämä jo saisi vähitellen riittää...

No - perinteisten aamutoimien jälkeen tietää tarkalleen, mitä seuraavan parituntisen aikana tekee. Hyötyliikuntaa parhaimmillaan/pahimmillaan.

Kyllä - rapiat tunti siinä meni. Samoilla lämpimillä vein ahkiollisen koivuklapeja pikkupuolelle kuivumaan...

Saihan tuossa samassa kuunnella ohikulkevan itkuvirret:"Kaikki menee Suomessa päin persettä!" Yritin toppuutella, että eihän nyt sentään... 

sunnuntai 17. maaliskuuta 2019

Krimin liittämisestä Venäjään viisi vuotta – UM: Suomi on huolestunut huononevasta ihmisoikeus­tilanteesta...

Hmmmmm - niinpä - Mikään maailmassa ja nimenomaan Euroopassa ei ole entisellään vuoden 2014 jälkeen...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Politiikka

Krimin liittämisestä Venäjään viisi vuotta – UM: Suomi on huolestunut huononevasta ihmisoikeus­tilanteesta

Suomen kannan mukaan kansainvälisille järjestöille tulee sallia esteetön pääsy Krimille.

ULKOMINISTERIÖ (UM) tiedotti sunnuntaina, että Suomi on huolestunut Krimin huononevasta ihmisoikeustilanteesta. Krimin liittämisestä Venäjään tulee maanantaina kuluneeksi viisi vuotta.

Ministeriö kertoo olevan myös huolestunut Venäjän vangitsemien lähes 70 ukrainalaisen siviilin kohtalosta.

Siviilien kohtelu on ollut esillä muun muassa krimiläisen elokuvaohjaajan Oleh Sentsovin viime lokakuussa päättyneen syömälakon takia.

Sentsov aloitti syömälakon viime vuoden toukokuussa. Lakolla vaati Venäjää vapauttamaan 64 poliittisena pitämäänsä ukrainalaisvankia.
TASAVALLAN PRESIDENTTI Sauli Niinistö otti elokuvaohjaajan tilanteen esiin, kun hän tapasi Venäjän presidentin Vladimir Putinin viime vuoden syyskuussa Sotšissa.

Suomen kannan mukaan kansainvälisille järjestöille tulee sallia esteetön pääsy Krimille. ”Pidämme tärkeänä, että Venäjä vapauttaa perusteettomasti vangitut ukrainalaiset, tutkii ihmisoikeusloukkaukset ja saattaa syylliset oikeuden eteen”, ministeriön tiedotteessa lukee.

KRIMIN LAITTOMASTA liittämisestä Venäjään tulee maanantaina 18. maaliskuuta kuluneeksi viisi vuotta.

Vuosipäivän kunniaksi ministeriö , että Suomi tuomitsee Venäjän toimet kansainvälisen oikeuden ja YK:n peruskirjan vastaisina. Suomi on myös antanut vahvan tuen Ukrainan itsenäisyydelle, itsemääräämisoikeudelle ja alueelliselle koskemattomuudelle, eikä tunnusta Krimiä osaksi Venäjää.

Suomi on mukana EU:n linjassa, jonka mukaan Kertshinsalmen ylittävän sillan rakentaminen rikkoo Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja rajoittaa vapaata merenkulkua salmen kautta.

SUOMI KEHOTTAA Asovanmeren ja Kertshinsalmen ongelmien rauhanomaiseen ratkaisuun ja välttämään tilannetta uudelleen kärjistäviä toimenpiteitä.

”Venäjän vangitsemien 24 ukrainalaisen merimiehen välitön vapauttaminen on tärkeää. Krimin lisääntyvä sotilaallinen varustaminen kiristää Mustanmeren alueen jo ennestään jännittynyttä turvallisuustilannetta”, ministeriö ilmoittaa.

Paavo Lipponen Ylellä: Suomessa esiintyy liikaa Venäjä-vastaisuutta...

Hmmmmm - vai niin - konkaripoliitikon rähmällään olemista sano...

Toisaalta alla olevassa artikkelissa todetaan:
”Ihmettelen, miksi vaalikeskusteluissa ei keskustella lainkaan EU:sta. Ei se riitä mihinkään, että sanotaan vain ei. Nyt pitää saada ratkaisuja.”

Eiköhän EU-keskustelu tule väistämättä esiin, kun EU-vaalitaistelu alkaa. Käydään ensi nuo Suomen eduskuntavaalit...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Politiikka

Paavo Lipponen Ylellä: Suomessa esiintyy liikaa Venäjä-vastaisuutta

Lipponen ihmettelee, kuinka vähän eduskuntavaaleissa puhutaan EU:sta.


ENTISEN PÄÄMINISTERIN Paavo Lipposen mielestä Suomessa esiintyy liikaa asenteellista Venäjä-vastaisuutta.

”Me olemme Venäjä-kriittisiä sen johdosta, mitä Venäjä teki Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Sanktioissa olemme mukana, mutta sellainen asenteellinen Venäjä-vastaisuus ei ole viisasta. Sitä on vähän liikaa esillä”, Lipponen sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina.

Lipponen ei määritellyt, missä tarkalleen asenteellista Venäjä-vastaisuutta esiintyy.

”Mediassa tulee esille Venäjä-vastaisuutta. Meidän pitää vähän ymmärtää Venäjän sisäistä tilannetta, mitä siellä on tapahtunut Neuvostoliiton jälkeen. Siellä on menty hyvin pitkälle keskityksen suuntaan ja nationalismi nostaa päätään. Totta kai se meitä huolestuttaa.”
LIPPONEN ei nähnyt ristiriitaa siinä, että Euroopassa rakennetaan yhteistyössä venäläisten kanssa uutta kaasuputkea Eurooppaan samaan aikaan kuin Venäjää vastaan on voimassa taloussanktioita.

”Eikös Venäjä ole juuri riippuvainen siitä, että se voi viedä öljyä ja kaasua? Saksalle on elintärkeä etu, että se voi tuoda kaasua.”

Lipponen on toiminut konsulttina Nord Stream -kaasuputkiyhtiölle, joka on jo rakentanut yhden kaasuputken Venäjältä Itämeren pohjaa pitkin Saksaan.

Meneillään on Nord Stream 2 -kaasuputkihanke, joka on kiristänyt etenkin Saksan ja Yhdysvaltojen suhdetta. 

Yhdysvalloissa Lipposta on kutsuttu ”Putinin mieheksi”.

LIPPOSEN mukaan Euroopassa EU:n kannatus on se verran suurta, että EU:ta pitää vahvistaa joka suunnasta, vaikka populistiset puolueet ovat nousussa monessa maassa.

Hänen mukaansa EU on jäämässä yksin, kun Yhdysvallat ei ole enää samanlainen liittolainen kuin ennen ja Kiina vahvistuu.
”Unionia uhkaa nurkkaan jääminen. Silloin meidän pitää hakea unionissa liikkumatilaa. Nyt pitää ottaa ohjakset omiin käsiin, kuten [Saksan liittokansleri] Angela Merkel on komeasti puhunut. Pitää saada talous vahvempaan kuntoon, emua pitää kehittää, myöskin puolustusyhteistyötä, ja ulkorajat pitää saada paremmin hallintaan. Pitää mennä eteenpäin.”

Hän ihmettelee, kuinka vähän Suomessa puhutaan EU:sta, vaikka Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa.

”Ihmettelen, miksi vaalikeskusteluissa ei keskustella lainkaan EU:sta. Ei se riitä mihinkään, että sanotaan vain ei. Nyt pitää saada ratkaisuja.”

Lipponen, 77, toimi pääministerinä vuosina 1995–2003.