perjantai 22. helmikuuta 2019

Suomalaista ammattiyhdistyspolitiikkaa parhaimmillaan/pahimmillaan...

Hmmmmm - niinpä - kyllä me suomalaiset olemme äärimmäisen taitavia ajoittamaan lakkouhkauskuviomme. Nimenomaan asia koskee ns. avainaloja, joiden lakko-oikeutta oikeastaan pitäisi rajoittaa. 

Juuri kun mm. pohjoinen teollisuus tarvitsee kipeimmin jäänmurtaja-apua, iskee lakkouhka päälle. 

Juuri kun lentoliikenteen pitäisi toimia täydellä kapasiteetilla, lennonjohtajat/lentoemännät/lentokapteenit/kenttähenkilöstö pistävät kapuloita rattaisiin. 

Juuri kun rahtiliikenteen ja/tai linja-autoliikenteen pitäisi sujua sutjakkaasti, ajetaan lakkoa päälle.

Juuri kun satamissa pitäisi tavaran liikkua, lyödään lakko päälle. 

Edellä muutamia esimerkkejä, jotka ovat tuttuja viime vuosilta/vuosikymmeniltä.  Välillä tuntuu, että suomalainen sopimuspolitiikka ei ole erityisen sivistynyttä...  


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Merenkulkualalle taas uusi lakonuhka – konepäällystöliitolta koko kauppamerenkulkua ja jäänmurtajia koskeva lakkovaroitus

Liiton mukaan lakkovaroitus on vastareaktio sille, että työnantajat vaativat ulkomaisen työvoiman lisäämistä aluksilla.
Lakot
Jäänmurtaja Sisu Suomenlahdella Helsingin edustalla.
Jäänmurtaja Sisu Suomenlahdella Helsingin edustalla.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Suomen Konepäällystöliitto (SKL) kertoo jättäneensä perjantaina koko kauppamerenkulkua ja jäänmurtajaliikennettä koskevan lakkovaroituksen. Lakon on määrä alkaa 9. maaliskuuta.
SKL:n mukaan kyseessä on vastareaktio sille, että työnantajat vaativat ulkomaisen työvoiman lisäämistä aluksilla.
Liitto kertoo, että työnantajia edustava Suomen Varustamot haluaa nostaa ulkomaalaisen työvoiman osuutta 75 prosenttiin alushenkilöstöstä, kun nyt ulkomaisen työvoiman osuus voi olla kolmannes aluksen kustakin henkilöstöryhmästä.
SKL arvioi työnantajan vaatimuksen tarkoittavan vähintään tuhannen merityöpaikan menettämistä. Liiton mukaan työnantajien vaatimus on jumittanut ulkomaanliikennettä koskevat työehtosopimusneuvottelut.
Työehtosopimusneuvottelut koskevat noin 900 työntekijää, jotka työskentelevät merenkulussa alusten konepäällikköinä, konemestareina ja sähkömestareina.
– Jos lakko toteutuu, ulkomaan meriliikenteessä kauppa-alukset ja jäänmurtajat jäävät seisomaan satamiin, kertoo SKL:n toiminnanjohtaja Robert Nyman Ylelle.

Työnantaja vetoaa kansainväliseen kilpailuun

Suomalaiset varustamot tarvitsevat ulkomaisia työntekijöitä pystyäkseen kansainväliseen kilpailuun, sanoo alan työnantajia edustava Suomen Varustamot.
SKL:n väite vähintään tuhannen merityöpaikan menettämisestä ei Suomen Varustamoiden mukaan pidä paikkansa. Sen mukaan työnantajan esityksen ehtona on samalla suomalaisten merenkulkijoiden määrän kasvattaminen ja tavoitteena Suomen lipun alla kulkevien laivojen lisääminen.

Myös merimiehet uhkaavat lakolla

Konepäällystöliiton ilmoituksen jälkeen merenkulkualalla on nyt päällä kaksi lakonuhkaa.
Suomen Merimies-Unioni SMU on uhannut aloittavansa alushenkilökuntaa koskevan työnseisauksen ensi viikon perjantaina, jos sopua alan työehdoista ei synny.
Tässä työriidassa on kyse ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksia, kauppa-aluksia sekä jäänmurtajia koskevien työehtosopimusten solmimisesta. Työriidan sovittelua jatkettiin perjantaina.
Juttua päivitetty kello 16.53: Lisätty Suomen Varustamojen kanta.
Lue myös:
Ulkomaanliikenteen matkustaja-aluksia, kauppa-aluksia ja jäänmurtajia koskevassa työriidassa ei sopua

torstai 21. helmikuuta 2019

Merivoimien tuleviin korvetteihin ilmatorjuntaohjukset Yhdysvalloista...

Hmmmmm - vai niin - melko hintava mutta tärkeä hankinta - ei kahta sanaa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta sellaisenaan:

Merivoimien tuleviin korvetteihin ilmatorjuntaohjukset Yhdysvalloista

Ostettava Evolved Sea Sparrow -ohjusjärjestelmä on jo käytössä useissa länsimaissa.
Merivoimat


Puolustusministeriön havainnekuvassa Laivue 2020 -hankkeen alukset lähestyvät Kustaanmiekkaa.
Puolustusministeriön havainnekuvassa Laivue 2020 -hankkeen alukset lähestyvät Kustaanmiekkaa.Puolustusministeriö
Puolustusvoimat hankkii rakennettaviin neljään Pohjanmaa-luokan korvettiin ilmatorjuntaohjusjärjestelmän Yhdysvalloista. Järjestelmä saa Suomessa nimen ITO20, mutta kansainvälisesti se tunnetaan nimellä Evolved Sea Sparrow.
Hankinnalle annettiin puolustusministeriön valtuutus(siirryt toiseen palveluun) torstaina.
Kaupan veroton hinta on 83 miljoonaa euroa. Toimitukseen kuuluvat ohjusten lisäksi niiden laukaisuyksiköt, varaosat ja ohjelmistot.
Julkisten lähteiden(siirryt toiseen palveluun) mukaan kyseisen ohjuksen kappalehinta oli Yhdysvalloissa pari vuotta sitten noin 841 000 euroa.
Puolustusvoimat ei kerro ostettavien ohjusten määrää. Ilmatorjuntajärjestelmä asennetaan jokaiselle neljälle Laivue 2020 -hankkeen myötä rakennettavalle sota-alukselle. Kyseinen järjestelmä ei ole tällä hetkellä käytössä Suomessa.

Lentokoneita ja ohjuksia vastaan

Evolved Sea Sparrow eli ESSM on käytössä kolmentoista maan merivoimissa, joten kyseessä on käyttövalmis järjestelmä. Sen valmistaja on amerikkalainen Raytheon-konserni.
Merivoimien mukaan(siirryt toiseen palveluun) ohjus on kehitetty torjumaan alusta vastaan toimivia ilma-aluksia ja kohti tulevia ohjuksia. Se pystyy torjumaan yliääninopeudella lentäviä kohteita.
ESSM-ohjusten myötä Merivoimien alusten ilmatorjuntakyky paranee huomattavasti. Alusten ilmatorjunnan kantama kasvaa nykyisestä 12 kilometristä 50 kilometriin saakka, ja alukset kytketään osaksi valtakunnallista ilmapuolustusta.
Pohjanmaa-luokan korvetteihin asennetaan Mk. 41 -laukaisinyksikkö, jossa on kahdeksan pystysuoraa laukaisusiiloa, kertoo tiedotuspäällikkö Eemeli Peltonenpuolustusministeriöstä.
Kuhunkin siiloon ladataan ESSM-ohjuksia neljän ohjuksen "pakkauksessa". Jokainen alus voisi siis kantaa 32 ohjusta, jotka se pystyy laukaisemaan nopeasti peräjälkeen.


Taistelualus
Puolustusvoimat

Pintaohjukset ja torpedot valittu

Ilmatorjuntajärjestelmä oli kolmas Pohjanmaa-luokan aluksiin valittu asejärjestelmä. Jo aiemmin on hankittu Gabriel-pintatorjuntaohjukset Israelista ja sukellusveneitä vastaan käytettävät Saab-torpedot Ruotsista.
Taistelunjohtojärjestelmä, jolla varsinaisten aseiden toimintaa ohjataan ja johon kuuluvat muun muassa tutkat ja erilaiset sensorit, on vielä kilpailutusvaiheessa.
Itse alukset on päätetty rakentaa Raumalla Rauma Marine Constructionsin telakalla. Alusten rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2021.
Juttua muutettu 21.2. klo 16:35, täsmennetty tietoja ohjusten laukaisumenetelmästä ja aluksella olevien ohjusten määrästä.

Mitä tänään tähän asti...

Mitä tänään tähän asti - oikeastaan ei omalta osaltani yhtään mitään. Lukuunottamatta, että kyllähän noita Seefeldin MM-hiihtoja on lähes pakko ainakin vilkaista - sprintithän siellä on juuri tällä hetkellä menossa....

Vaimoni lähti päivällä Tornioon Duudson Parkiin talvilomavieraiden - tyttöjen Annan ja Emen kanssa.
Arvelen, että siellä vierähtää muutama tunti.

Tulivat hetki sitten takaisin. Hyvin oli reissu sujunut, käyneet Tornion Rajalla-tavaratalossa ja ulkomailla Ruotsin Haaparannallakin...

keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Venäläisten huomio on arjen huononemisessa ja se näkyi Putinin puheessa

Hmmmmm - niinpä - mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan, tuttua paasausta...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ulkomaat    |   HS-analyysi

Venäläisten huomio on arjen huononemisessa ja se näkyi Putinin puheessa

Venäläiset eivät nyt halua kuunnella ulkopoliittista paasausta, vaan huomio on arjen huononemisessa. Putin lupaili siihen paljon parannusta.


MOSKOVA


VUODET
 eivät todellakaan ole veljiä keskenään.

Se nähtiin keskiviikkona, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin piti vuotuisen linjapuheensa parlamentin molemmille kamareille. Tänä vuonna puhe keskittyi kotimaan asioihin, ja Putin lupasi korottaa erityisesti lapsiperheiden tukia, jotta väkiluku kasvaisi.

Lue lisää: Putin linjapuheessaan: Jos Yhdysvallat tuo ohjuksia Eurooppaan, se on uhka Venäjälle ja siihen on vastattava

Kansainvälisistä asioista mukana oli vain lyhyt osuus. Se keskittyi Yhdysvaltoihin ja erityisesti kaatumassa olevaan INF-sopimukseen, joka kieltää keskimatkan ohjukset. Putin uhkasi Venäjän suuntaavan ohjuksiaan Yhdysvaltoihin, mikäli Yhdysvallat tuo Eurooppaan ohjuksia, joita INF-sopimus koskee.

Se oli kovin uhkaus asiasta tähän asti, mutta ei lopulta kovin yllättävä. Muuten Putinin yleissävy oli suhteellisen sopuisa, vaikka lopussa hän puhuikin lyhyesti uudenlaisista aseista.
VIIME vuonna Putin päätti lähes kaksi tuntia kestäneen linjapuheensa yli 40 minuutin mittaiseen uhoon Venäjän uusista ydinasejärjestelmistä. Yksi niistä oli moninkertaisella äänennopeudella kulkeva Avangard-taistelukärki.

Presidentinvaaleihin oli silloin vain pari viikkoa. Putinin suosio oli korkeimmillaan.

Nyt venäläiset eivät halua kuunnella sellaisia puheita. Tyytymättömyys on yleistä, Putininkin suosio on laskenut parikymmentä prosenttiyksikköä vuodessa takaisin Krimin valtausta edeltäneelle tasolle. Vallanpitäjien suosio on ollut yleisestikin selvässä laskussa.

Ulkopoliittinen paasaus ei kiinnosta, koska venäläisten huomio on arjen huononemisessa. Venäläisten ostovoima on jatkanut supistumistaan, vaikka Putin lupasi viime vuoden puheessaan elintason parantuvan. Köyhyys on yleistynyt, minkä lisäksi alle puolet väestössä on turvassa vaaralta suistua köyhyyteen.

Kremlissä puheenkirjoittajat olivatkin selvästi huomanneet, että vallanpitäjien kannatus ei lähtenyt kasvuun, kun venäläiset ottivat marraskuun lopulla kiinni ukrainalaisia merimiehiä Kertšinsalmessa. Eikä myönteistä vaikutusta ollut silläkään, kun Putin joulukuun lopulla kertoi Venäjän testanneen onnistuneesti Avangardia.

VALLANPITÄJIEN viime kesänä tekemä päätös eläkeikien korottamisesta teki pitkään pinnan alla velloneen ärtymyksen näkyväksi. Erilaisten yhteiskunnallis-taloudellisten protestien määrä oli alkanut kasvaa jo ennen sitä.
Yleisiä ovat olleet esimerkiksi kaatopaikkoja vastustavat protestit erityisesti Moskovan ympäristössä. Putin sanoikin keskiviikkona, että ”ongelma on ratkaistava” ja onnistui kuulostamaan siltä kuin tukisi näitä viranomaisten vainoamia mielenosoittajia.

Taloustilanteen aiheuttamassa ärtymyksessä ei kuitenkaan ole kysymys pelkästään rahasta. Mukana on paljon tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta.
Vallanpitäjät ovat mielellään kehuneet Venäjän makrotalouden tilaa, vaikka Krimin valtauksesta ja Itä-Ukrainan sodasta seuranneilla länsimaiden asettamilla pakotteilla on ollut vaikutusta. Venäjälle tärkeä öljynhinta on verrattain korkea, valtion budjetti on ylijäämäinen ja valtiolla vain vähän velkaa.

Hallitus on siksi voinut hamstrata rahaa Kansallisen hyvinvoinnin rahastoon, jonka arvon on määrä nelinkertaistua nykyisestä 50 miljardista eurosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Tähän on liittynyt kulukuuri, joka on iskenyt pääosin tavallisiin ihmisiin. Vallanpitäjät eivät ole halunneet ottaa rahaa Kremliä lähellä olevilta liikemiehiltä.

Rahastoihin kerätyt varat on yleisesti ymmärretty puskuriksi Yhdysvaltain uusia pakotteita vastaan. Keskiviikkona Putin kuitenkin antoi ymmärtää, että Venäjän keräämiä ”kolossaalisia” summia pitää nyt alkaa käyttää Venäjän kehittämiseen.

PUTIN siis puhui, mitä Kreml arvelee ihmisten nyt haluavan kuulla.

Vielä on aikaista sanoa, kuinka tosissaan kansalaiset puheen ottavat. Ihmisten ongelmat ja vaatimukset ovat hyvin konkreettisia, joten he haluavat vastaustenkin olevan. Ihmiset näkevät nopeasti, toteutuvatko lupaukset. He myös muistavat, että Putin on ollut vallassa kohta 20 vuotta, vaikka puhuisikin kuin oppositiojohtaja.

Useimmat myös ymmärtävät, ettei ihan kaikkea ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi. Jehovan todistajien vaino on vain kiihtynyt Putinin ihmeteltyä sitä. Moskovan tunnetuin läntinen sijoittaja Michael Calvey on parhaillaan tutkintavankeudessa, mutta niin vain Putin puhui taas kerran sijoitusilmapiirin parantamisesta.

Huomattavaa oli myös se, että puheessa ei ollut oikeastaan mitään ideologista viestiä.

Putin ja Kreml panivat ”ideologisen vaihteen sisään” puheissaan vuonna 2012, kun isojen kaupunkien keskiluokka oli osoittanut mieltään duuman vaalien vilppiä vastaan. Retoriikassa alkoivat painottua Venäjän suuruus, liberalismin ja lännen vastustus sekä niin kutsutut perinteiset arvot.

Nyt niistä puhutaan vähän. Tällä kertaa puheen pääkohteena olivat niin sanottuja ruuhkavuosia elävät, minkä lisäksi liike-elämä sai monenlaisia lupauksia. Linjana oli vakuuttaa, että kaikki paranee.

LUPAUKSET olivat kansalle porkkana, mutta keppiäkin on koko ajan vahvistettu. Kansalaisoikeuksia kiristetään koko ajan, nyt etualalla on internetsensuurin vahvistaminen.

Vallanpitäjät kun selvästi varautuvat siihen, että yhteiskunnallis-sosiaaliset mielenosoitukset voivat muuttua poliittisiksi.

Se ei tosin näytä nyt kovin todennäköiseltä. Esimerkiksi kaatopaikkamielenosoittajat eivät ole halunneet poliittisia aktivisteja joukkoonsa.

Mitä tänään tähän asti...

Sain aamulla mukavan sähköpostiviestin, joka liittyi esittämääni asiakokonaisuuteen. Joskus tulee tunne, että on saanut asioita eteenpäin ja nimenomaan kokonaisuuden kannalta järkevään suuntaan. Mistä on oikein kysymys? Saattaa olla, että kirjoitan siitä erikseen myöhäisemmässä vaiheessa.

Niin kuin aiemmin kirjoitin, viime aikoina on saanut ihan mukavasti harrastaa hyötyliikuntaa. Muun muassa tänään kävin pihalla perinteisten aamutoimien jälkeen. Oli kova tuuli ja lunta oli kasaantunut jonkin verran.
Otin rauhallisesti lumilapiolla ja lumikolalla etupihaa puhtaaksi ja toisen liittymän reunoja.

Vaimoni vei minut Kemin keskustaan lähtiessään hakemaan Veeraa Hepolasta. Lomavieraamme - tytöt - olivat mukana.

Kävin jututtamassa kaupungintalolla Kemin ympäristöpäällikköä Risto Pöykiötä 5. kerroksessa ja kaupungingeodeettia Paulus Rantajärveä 4. kerroksessa.
Mukavia juttutuokioita, joissa Kemin ilmantila-asiat, tehtaitten tulevaisuudennäkymät ja Selkäsaaren kehittämisasiat käytiin läpi...

Sen jälkeen Kemin kaupungin tarkastuslautakunnan kokoukseen. Erittäin asiallinen kokous jälleen kerran - ei kahta sanaa...

Ajantasapohdiskelua aamun valjettua...

lauantai 3. lokakuuta 2015


Myrsky pääsi taas "yllättämään"...

On tämä kummaa touhua. Tuntuu siltä, että me suomalaiset odottelemme tumput suorina seuraavaa myrskyä, jotta pääsemme televisioruudussa uutislähetysten myrskyaiheita "ihmettelelmään" ja "siunailemaan": "Niin ja niin monta taloutta on vielä ilman sähköä. Kaikki kynnelle kykenevät ammattimiehet ovat korjaamassa sähkölinjoille kaatuneita puita ja kytkemässä sähköjä asiakkaille."

Olen muistaakseni jo kauan sitten kirjoittanut aiheesta tyyliin: On maailman lähes helpoimpia asioita minimoida perinteisten myrskyjen tuhot/sähkökatkokset. Kaivaa kaapelit maahan - kallista, kallista, kuulen monen lukijan tuskailevan. Niin on mutta ei ole halpaa lystiä nykytouhukaan...

Toisaalta Suomessa lienee tällä hetkellä noin 400.000-500.000 työtöntä laskutavasta riippuan. Varmaan em. joukosta löytyy aika moinen määrä sellaisia raavaita, potentiaalisia henkilöitä, joista voisi koota ammattimetsureiden/ammattisähkömiesten avuksi "iskuryhmiä" ennalta ehkäisevään puiden kaatoon tärkeimpien sähkölinjojen reuna-alueilta.

Suomesta löytyy lisäksi huippuunsa kehitettyjä/-viritettyjä koneita em. tyyppiseen "sähkölinjaraivaukseen".

Tulee mieleen eräänlainen suomalainen sovellus manjana-mentaliteettii. Kattoa ei kannata paikata poutasäällä, kun se ei sada ja sateella sitä ei voi/on vaikea tehdä...

__________________________________________________________________________

Kirjoitin yllä olevan artikkelin vuosia sitten, joka on toistoa vuosikymmenien aikaiselle "maallikkosanomalleni"= ihmettelylleni, miksi ihmeessä asiaa ei pistetä nykyistä aktiivisemmin kuntoon...

Toki tiedän, että sähkökaapeleita jo nykyäänkin kaivetaan maahan, mutta huomattavasti helpommalla/halvemmalla asia hoituu kaatamalla kriittisissä paikoissa olevat puut pois ja ottamalla huomioon, että puut näilläkin leveysasteilla kasvavat vuosittain ihan kiitettävästi.

tiistai 19. helmikuuta 2019

Ajantasapohdiskelua illan hämärtyessä...


lauantai 28. lokakuuta 2017


Kemin lyseon lukion 120-vuotisjuhlassa tänään...

Käväisin tänään lauantaina 28.10.2017 Kemin lyseon lukion 120-vuotisjuhlassa. Koululla oli avoimien ovien päivä, sen jätin väliin > en lähtenyt seuraamaan käytännön opetustapahtumia...

Alla oleva ohjelma käynnistyi minuutilleen klo 11.40 auditoriossa, joka oli tupaten täynnä juhlayleisöä.

Avaussanat - Rehtori Pekka Mäkelä
Musiikkiesitys - Lukion musiikkiryhmä, ohjaus lehtori Arto Perkiö
Juhlapuhe - professori Matti Lackman
Runoesitys - Koulutie (V.A.Koskenniemeä mukaillen), Lukion draamaryhmä, ohjaus lehtori Merja Holpainen-Myllymäki

Seniorien puheenvuoro - Ahti Salmela, puheenjohtaja Kemin lyseon seniorit ry

Painetusta ohjelmaesitteestä poiketen ylimääräisenä ohjelmanumerona oli suunniteltujen Rehtorin käädyt - luovuttaminen. Ahti kertoi asian taustan. Rehtorin käädyt-ajatuksen oli Kemin lyseon senioreiden kunniapuheenjohtaja Vilho Heikonen ottanut aikanaan esiin. 

Yhteislaulu - Maamme, 1. ja 11. säkeistö
______________________________________________________________________

Kaiken kaikkiaan mukava tapahtuma, hyvä ohjelma ja muutaman tutun tapaaminen.

Pois lähtiessäni/kotiin ajellessani mietiskelin, miksi en ole pyrkinyt/liittynyt Kemin lyseon lukion seniorit ry:een.
Olen tutustunut heidän kotisivuilleen, joten tiedän aika lailla tarkkaan mistä on kysymys.

Perimmäinen syy omalta osaltani lienee se, että olen viime vuosina irrottautunut monesta muustakin "ylimääräisestä" ja työntynkää/touhua on ihan riittämiin... 
______________________________________________________________________

Edellä mainittu teksti vilahti näkökentässäni, sitä oli joku lueskellut Blogisivullani.

Niinpä käväisin hetki sitten jälleen katselemassa Kemin lyseon lukion kotisivuja. Samalla vilkasin myös Kemin lyseon seniorit ry:n sivuja. Vanhoja kuvia katsellessani tuli murheellinen olo, valittettavan monet kuvissa olleista, minunkin hyvin tuntemistani henkilöistä eivät enää ole keskuudessamme muutoin kuin mukavina muistoina...





Puolustusministeri Niinistö: Eduskunnan pitäisi ”ryhdistäytyä” eikä antaa ”totalitäärisen neuvosto­yhteiskunnan ihailijoiden” vaikuttaa

Hmmmmm - niinpä - jostain syystä olen tykästynyt Jussi Niinistön kannanottoihin, aikaisemminkin. Ne ovat olleet selkeitä ja asiallisia - ei kahta sanaa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:
Politiikka

Puolustusministeri Niinistö: Eduskunnan pitäisi ”ryhdistäytyä” eikä antaa ”totalitäärisen neuvosto­yhteiskunnan ihailijoiden” vaikuttaa

”Kun julkisessa tehtävässä on, täytyy itse kunkin hieman ottaa iskuja vastaan, jos niitä jakeleekin”, Niinistö perustelee blogitekstiään.

PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (sin) arvostelee yhä kovemmin sanoin tiedustelulakeja kritisoineita perustuslakiasiantuntijoita. Erityisen voimakkaasti Niinistö hyökkää professori Martin Scheininia kohtaan.

Tiistaina julkaistussa blogitekstissä Niinistö nostaa esiin Scheininin taustan Suomen kommunistisessa puolueessa ja Turun akateemisessa sosialistiseurassa.

”Totalitäärisen neuvostoyhteiskunnan ihailijoiden tviiteillä ei voi jatkossa olla merkitystä demokraattisen Suomen kansanedustuslaitoksessa”, Niinistö kirjoittaa.

KIRJOITUS on jatkoa julkisuudessa käydylle keskustelulle, joka sai alkunsa viime viikolla, kun eduskunnan puhemiehistö päätti palauttaa tiedustelulait takaisin valiokuntavalmisteluun. Muun muassa Scheinin sekä professori Juha Lavapuro olivat aiemmin esittäneet Twitterissä kritiikkiä siitä, ettei perustuslakivaliokunnan esittämiä huomioita ollut otettu valmistelussa riittävällä tavalla huomioon.

NIINISTÖN MUKAAN eduskunta oli tehnyt huolellista työtä, mutta asiantuntijat hyödynsivät ”ulkoparlamentaarisia keinoja” saadakseen tahtonsa läpi.

”Perustuslakitalebanit verhoavat omat ideologiset tavoitteensa asiantuntijuuden valekaapuun ja pyrkivät sosiaalisen median välityksellä painostamaan kansanvaltaisesti valittua eduskuntaa”, Niinistö kirjoittaa blogissaan.

Puolustusministeri Jussi Niinistö, tämä on aika raju teksti. Koetko, että tämä on ministerille sopivaa tekstiä?

”Minkä kirjoitin, sen kirjoitin.”

Perustuslain 31. pykälän mukaan kansanedustajan on käyttäydyttävä vakaasti ja arvokkaasti loukkaamatta toista henkilöä. Meneekö tekstisi näihin raameihin?

”Kun julkisessa tehtävässä on, täytyy itse kunkin hieman ottaa iskuja vastaan, jos niitä jakeleekin. Tämä on pelin henki.”

Kuinka Scheininin tausta mielestänne tarkalleen ottaen näkyy hänen kannanotoissaan?

”Näyttää siltä, että hän ei edes halua tiedustelulainsäädäntöä, vaan tekee kaikkensa, ettei sitä tulisi. Tämä on huolestuttavaa, sillä eduskunta on tehnyt erittäin perusteellista työtä tiedustelulakien kanssa. Tässä on ollut parlamentaarinen ryhmä, joka on seurannut valmistelua ja myös vaikuttanut lakien sisältöön. Ministeriöiden virkamiehet ovat tehneet laadukasta työtä uutterasti. Valiokunnissa on kuultu laajaa asiantuntijajoukkoa. Kaiken kaikkiaan valmistelu on otettu vakavasti, ja perustuslakiasiantuntijoiden kannat on otettu pieteetillä huomioon. Tässä on kyse ulkoparlamentaarisesta vaikuttamisesta näiden tviittailevien professorien taholta. Kannustan eduskuntaa ryhdistäytymään ja kunnioittamaan kansanvaltaa. Tässä on kyse perustavanlaatuisista kysymyksistä.”

”Olen tuossa blogissa lyhyesti todennut, mikä Scheininin tausta on. Hänelle eivät aiemmin paljon ihmisoikeudet painaneet.”

Scheinin on itse kertonut, että kuului Suomen kommunistisen puolueen keskuskomiteaan vuoden ajan 1980-luvun alussa ja työskenteli SKDL:n eduskuntaryhmän juristina 1980-luvun alkupuoliskon.

”Myöhemmin minusta tuli liberaali, kun vapaus ja tasa-arvo vaihtoivat paikkaa arvomaailmassani. Vuodesta 1987 tai 1988 lähtien, siis jo yli 30 vuotta, aatteekseni ovat riittäneet kansainväliset ihmisoikeudet. Minulla ei ole puoluekantaa”, Scheinin sanoi HS:n haastattelussa.

Koetko, että Scheininin tausta yhä vaikuttaa hänen ajatteluunsa?

”Koen asian niin, että hän verhoaa omat ideologiset tavoitteensa asiantuntijuuden valekaapuun ja pyrkii painostamaan kansanvaltaisesti valittua eduskuntaa. Ilmeisesti hän ei edes halua lainsäädäntöä, joka parantaa Suomen ja suomalaisten turvallisuutta.”

Scheinin on nyt nostettu tikun nokkaan, mutta hän ei ole yksin kritiikkiä esittänyt. Sitä ovat esittäneet myös muut asiantuntijat. Mitä ajattelet heidän motiiveistaan?

”En nyt lähde heidän motiivejaan avaamaan. Scheinin on tässä prosessissa ollut keskeisin hahmo jo vuosia.”

Myös oikeuskansleri on HS:n haastattelussa esittänyt huolensa Supon roolin kasvusta. Mikä oikeuskanslerin motiivi mahtaa olla?

”Sitä voi häneltä kysyä.”

Epäiletkö, että hänellä on ehkä peitelty motiivi?

”En tiedä. Sitä pitää häneltä itseltään kysyä. En vastaa hänen puolestaan.”

Tässä on nyt kyseenalaistettu Scheininin motiivit, mutta jos mennään substanssin puolelle, niin missä hän on tulkinnassaan väärässä?

”Ehkä emme mene tässä keskustelussa nyt pykälätasolle. Tämä on valtavan iso paketti. Tässä kannanotossani on kyse suurista linjoista, en lähde niitä pykäläkohtaisesti erittelemään. Mutta sen sanon, että ainahan on kyse tulkinnasta. Perustuslaki on tulkintaa.”