torstai 1. maaliskuuta 2018

Ahtium eli entinen Talvivaara horjuu konkurssin partaalla...

Ahtium on tosi ahtaalla, mutta toivottavasti vielä kaikesta huolimatta löytyy uusien toimialojen myötä järkevä "oljenkorsi"...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Talous

Ahtium eli entinen Talvivaara horjuu konkurssin partaalla

Ahtiumilla ei ole enää mitään tekemistä Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen kanssa. Yhtiön tavoitteena on ollut hankkia uutta liiketoimintaa kierrätystekniikasta ja energiateollisuudesta.



Lähipäivät ovat Ahtiumin tulevaisuuden kannalta ratkaisevia.
PÖRSSIYHTIÖ Ahtium eli entinen Talvivaara on hyvin lähellä konkurssia. Yhtiö ilmoittaa tilinpäätös­tiedotteessaan, että lähipäivät ovat yhtiön tulevaisuuden kannalta ratkaisevia.
Kaikki riippuu siitä, onnistuuko yhtiö toteuttamaan pitkään kaavailemiaan yritysjärjestelyjä, jotka loisivat perustan uudelle liiketoiminnalle. Toistaiseksi neuvottelut eivät ole johtaneet lopputulokseen, vaikka niitä on käyty jo yli vuoden ajan.

Yrityssaneerauksessa oleva Ahtium ilmoittaa maksuvalmiutensa olevan kriittinen. Koko yrityssaneeraus on rakennettu sen varaan, että yhtiö saisi hankittua yritysjärjestelyillä uutta liiketoimintaa.

”Ahtiumin tase on saatu yrityssaneerauksella kuntoon. Jos yhtiö raportoisi jatkuvuuden periaatteelle, olisi yhtiön oma pääoma selvästi positiivinen ja Ahtium muodostaisi todella hyvän alustan uusille suurille liiketoiminnoille”, sanoo yrityssaneerauksen selvittäjä, asianajaja Pekka Jaatinen.
Mahdollinen konkurssi tarkoittaisi, että noin 80 000 piensijoittajan sijoitukset yhtiöön muuttuisivat lopullisesti arvottomiksi. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium, jonka omistusosuus on 7,6 prosenttia.

AHTIUMIN liiketoiminnan tuotot olivat viime vuonna 33 136 euroa ja liiketappio 1,9 miljoonaa euroa. Yhtiön kassavarat olivat joulukuun lopussa 440 000 euroa. Ahtiumilla ei ole kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa, ja se rahoittaa toimintaansa kassavaroistaan.

Ahtiumin selvittämät yritysjärjestelyt koskevat kierrätystaloutta ja energia-alaa. Yhtiö ilmoittaa tutkineensa perusteellisesti useita liiketoimintamahdollisuuksia, jotka toteutuessaan voisivat muodostaa uuden liiketoiminnan perustan. Lisäksi Ahtium kartoittaa yhä liiketoimintamahdollisuuksia teknologia-alalta sekä metallurgian, kemian ja rakennusteollisuuden hankkeissa.

KESÄLLÄ 2015 valtionyhtiö Terrafame osti kaivoksen liiketoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä. Ahtiumilla ei ole enää mitään tekemistä Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen kanssa.

Kaupankäynti Ahtium osakkeella Helsingin pörssissä on ollut keskeytettynä 6. marraskuuta 2014 lähtien, jolloin Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin.

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Pappa, mitä sinä sait isältäsi perinnöksi...

Istuimme viime viikolla Haukkarin Kainuunkadun varrella olevan makotitalomme keittiöpöydän ääressä. 

Minä, nuorempi pojistamme Timo, Timon poika Lauri ja tytär Anna. He olivat hiihtolomalla Kemissä. Vaimoni oli edellisenä päivänä leikattu Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. Lonkkaleikkaus oli onnistunut hyvin, olimme porukalla käyneet häntä katsomassa päivällä.

Minä, Lauri ja Anna pelasimme korttia > katkoa eli viimenen tikki-korttipeliä. Minä ja poikani maistelimme lasin pari punaviintä ja muistelimme menneitä. Luonnollisesti velipoikani Eeron kuolema ja seuraavan päivän siunaustilaisuus oli myös ajatuksissa.

Kesken korttipelin Lauri kysyi:"Pappa, mitä sinä sait isältäsi perinnöksi?"

"Jaaha täytyypä hiukan miettiä." totesin aluksi. "Minulle perinnönjaossa jäi tämä tontti. Aikaisemmin tontin olivat saaneet Anneli kadun toiselta puolelta ja Eero entisen perunapeltotontin. Se myytiin ja Eero sai siitä rahat tililleen Ruotsin Luulajaan."

Kerroin lisäksi, että isoisälläni Aukusti Pyyköllä oli alueella ollut enemmänkin maata, mm. "Juntusen maat", sillä isäni Lauri Pyykkö ja Eino Juntusen vaimo, Anna Juntunen o.s. Pyykkö olivat sisarruksia. Isoisäni oli lisäksi ostanut maita Kaakamosta aikeissa muuttaa sinne. Ilmeisesti hänen vaimonsa Liisan kuolema 1920-luvulla muutti suunnitelmat. 
Kyseiset - jo silloin jaetut maat - myytiin 1950-luvulla serkkupojalleni Veijo Juntuselle, joka rakensi sinne omakotitalon...

Niin mistä edellinen iski juuri nyt ajatuksiini? Siksi, että hetki sitten kävin taas hakemassa puukatoksesta ison kärryllisen koivuklapeja - noin viikon annoksen - sisälle. Puita kärrätessäni tuli pelottavan hyvä tunne > täällä minä olen kotonani, en kaipaa mitään muuta...

Oikea marssijärjestys on tärkeä asiakokonaisuus...

Oikea marssijärjestys on tärkeä asiakokonaisuus, jota olen työelämässä ollessani pyrkinyt aikanaan aika säntillisesti noudattamaan. Eipä siitä pääse irti eläkkeelläkään ja hyvä niin...

Toki itsellekin välillä iskee ajatuksiin spontaanit, erittäin luovat ratkaisumallit, joita kohtuullisen rennosti tulee välillä pohdiskeltua. Onneksi niistä pääsääntöisesti pääsee eroon nopeasti otettuaan "järki käteen".

tiistai 27. helmikuuta 2018

Sademetsästä löytyi uusi kieli – omistamiselle ei ole sanoja, jakamiselle monta...

Olen viime aikoina joutunut pohdiskelemaan alla olevan artikkelin/otsikon termejä > omistaminen ja jakaminen

Miksi? 

Siksi, että veljeni kuoleman jälkeen olen sisareni ja lähisukulaisteni kanssa tilanteessa, jossa erään eletyn elämän aineellinen hyvä on saatava uusjakoon. Veljeni oli yli kymmenen vuotta sitten tehnyt asiaan liittyvänä yksiselitteiset ja selkeät ohjeet, askelmerkit. Niitä on helppo noudattaa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Sademetsästä löytyi uusi kieli – omistamiselle ei ole sanoja, jakamiselle monta

Metsästäjä-keräilijäkansan rauhanomainen ja tasa-arvoinen elämäntapa heijastuu myös heidän kielessään.
Kielet



Joukko naisia ja lapsia hiekalla puun alla, pieniä puutaloja ja sademetsää.
Kyläläisiä juttelemassa jedekin kielellä.Niclas Burenhult / Lundin yliopisto
Maailmassa puhuttujen lähes seitsemän tuhannen kielen joukkoon on löytynyt Kaakkois-Aasiasta aiemmin tuntematon kieli. 
Yllättävän löydön tekivät ruotsalaisen Lundin yliopiston(siirryt toiseen palveluun) tutkijat kerätessään kielitieteellistä aineistoa Malaijin niemimaan pohjoisosissa.
Yksi heidän tutkimistaan kielistä oli jahai, jonka poikkeuksellisesta hajusanastosta uutisoitiin aiemmin tänä vuonna. Tehdessään haastatteluja eräässä kylässä tutkijat tajusivat, että iso osa asukkaista ei puhunutkaan jahaita.
Kylä oli antropologeille vanhastaan tuttu, mutta he eivät olleet esittäneet samanlaisia kysymyksiä kuin lingvistit.
Erilaisuutta ei ole vain sanoissa, vaan myös äänteissä ja kielioppirakenteissa, kertoo kielitutkimusta johtanut Joanne Yager. Osa sanoista viittaa sukulaisuuteen kaukana toisaalla Malaijin niemimaalla ja Etelä-Thaimaassa puhuttujen kielten kanssa, Yager sanoo.

Ei sanaa ostamiselle tai varastamiselle

Puhujilla itsellään ei ole kielelleen yhtä ainoaa nimeä. Tutkijat valitsivat heidän käyttämiensä nimien joukosta jedekin.
Jedekin puhujat eivät enää vaihda asuinsijoja kuten ennen, mutta he ovat edelleen metsästäjä-keräilijöitä. Kieli heijastaa heidän elämäntapaansa, jossa ihmisillä ei ole erikoistuneita tehtäviä tai ammatteja, vaan kaikki tekevät kaikkea.
Sukupuolet ovat tasa-arvoisempia kuin läntisissä yhteiskunnissa, lapsia kannustetaan olemaan kilpailematta, ja väkivallanteot ovat erittäin harvinaisia.
Ihminen voi olla niin monella tavalla.
NICLAS BURENHULT
Yhteisön elämäntyyli heijastuu heidän kielessään. Sellaisia verbejä kuin "omistaa", "varastaa", "lainata", "ostaa" tai "myydä" ei ole, mutta vaihtamiselle ja jakamiselle on rikas sanasto.
– Ihminen voi olla niin monella tavalla. Aivan liian usein pidämme omaa modernia ja ennen muuta kaupungistunutta elämäntapaamme mittatikkuna sille, mitä ihmisyys on, sanoo lingvistiikan apulaisprofessori Niclas Burenhult, joka on ollut vuosia mukana Malaijin kielitutkimuksissa.
Hänen mukaansa meillä länsimaalaisilla on paljon opittavaa myös itsestämme sellaisilta kulttuureilta, joiden kieliä ei ole tutkittu ja dokumentoitu.
Lundin yliopiston tutkimus on julkaistu Linguistic Typology(siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Puolet maailman kielistä katoamassa

Vaikka jedekiä puhuu vain 280 ihmistä, kieli on silti voimissaan.
– Se on aina ollut pieni kieli, koska sitä puhuneet ihmisryhmät ovat olleet pieniä ja liikkuvaisia. Lapset oppivat sitä edelleen, mikä antaa erinomaisesti toivoa sen säilymisestä, sanoo Yager.
Muita kieliä maailmasta katoaa ennennäkemätöntä vauhtia. Asiantuntijoiden mukaan puolet kielistä on niin uhanalaisia, että niiden lasketaan katoavan tällä vuosisadalla.
Kieliä on kautta aikain joutunut vaaraan ja kadonnut valtapoliittisista syistä, kun vähemmistöjä on alistettu viemällä kielen antama identiteetti. Myös taloudelliset syyt ajavat pienten kielten puhujia vaihtamaan oma kielensä suurempaan.
Euroopassa uhanalaisia kieliä on yli 200. Joukossa ovat kaikki yhdeksän saamen kieltä. Neljällä, muun muassa uumajan- ja piitimensaamella, on enää muutamia puhujia.
YK:n tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon sivulla(siirryt toiseen palveluun) on kartta vaarantuneista kielistä.

Suojelua biologien tapaan?

Yhdysvaltalainen McGillin yliopisto(siirryt toiseen palveluun) ehdotti viimevuotisessa tutkimuksessa kielten pelastamiseksi samanlaisia tapoja kuin luonnonsuojelussa.
Biologit laativat lajeista sukupuita sen määrittelemiseksi, miten ainutlaatuisia lajit ovat. Isot, huolellisesti laaditut sukupuut ovat auttaneet kohdentamaan luonnon monimuotoisuuden suojelua sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan, sanoo biologian apulaisprofessori Jonathan Davies.
– Kielikuolemien nopeutuminen ja rajalliset resurssit tarkoittavat, että kieltenkin suojelussa kohdentaminen on harkittava tarkkaan, sanoo McGillin tutkimukseen osallistunut Max Farrell.
Mitä yksittäisempi oksa kielten sukupuussa, sitä ainutlaatuisempaa tietoa kielen mukana menetettäisiin, Farrell täsmentää.

maanantai 26. helmikuuta 2018

Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät - Yhdysvalloissa(kin)...

Hmmmmm - vai niin - sano...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Monimiljardööri Buffettille lähes 30 miljardin dollarin jättipotti Trumpin veroalesta

Suursijoittaja Warren Buffett kertoo yhtiönsä käärineen kymmenien miljardien voitot Trumpin verodiilistä.
Warren Buffett

Warren Buffett
Warren BuffettLarry W. Smith / EPA
Yksi maailman rikkaimmista ihmisistä kertoo yhtiönsä saaneen kymmeniä miljardeja dollareita lisävoittoa Yhdysvaltojen verouudistuksen ansiosta. Suursijoittaja Warren Buffett kertoi lauantaina, että hänen sijoitusyhtiönsä Berkshire Hathawayn viime vuoden 65 miljardin dollarin eli noin 56 miljardin euron tuloksesta vain reipas puolikas oli yhtiön omaa ansiota.
– Vain 36 miljardia dollaria tuli yhtiön toiminnoista. Loput 29 miljardia dollaria saimme lahjana joulukuussa, kun kongressi uudisti verolain, Buffett kertoi vuosittaisessa kirjeessään yhtiön osakkeenomistajille.
Presidentti Donald Trumpin voimalla ajama ja ylistämä verouudistus laski yritysten maksaman veron Yhdysvalloissa 35 prosentista 21 prosenttiin. 
Berkshire Hathaway omistaa kymmeniä eri alojen yrityksiä kokonaan ja omistaa merkittäviä osuuksia globaaleista toimijoista kuten American Express, Apple, Coca-Cola ja Goldman Sachs.

87 miljardin dollarin mies

Talouslehti Forbes arvioi Buffettin henkilökohtaisen varallisuuden arvoksi miljardi dollaria per ikävuosi: 87. Buffett on antanut Microsoftin perustajan Bill Gatesin ja Facebook-moguli Mark Zuckerbergin kanssa yhteisen lupauksen lahjoittaa valtaosan omaisuudestaan hyväntekeväisyyteen. Tähän mennessä Buffettin on kerrottu lahjoittaneen noin 32 miljardia dollaria.
Britannian yleisradioyhtiön BBC:n mukaan(siirryt toiseen palveluun) Buffett on kannattanut rikkaiden kireämpää verotusta ja vastusti Trumpin verouudistusta.

Hörönlöröviestejä tulee päntiönään...

Alla olevaan hörönlöröviestiin liittyen totean, että olen mahdollisesti vieraillut Shell-nimisellä huoltoasemalla 1960-luvulla että se siitä...

Tällainen sähköpostiviesti tällä kerralla:
Olet vieraillut huoltoasemallamme, ja ostoksesi nro. #sl453ui4 on valittu vastaanottamaan vuosipäiväyllätyksemme! Vuosipäiväyllätyksesi on: Shell -kortti, jolla saat kuuden kuukauden polttoaineet veloituksetta. Kyllä, luit oikein! Sinun ei tarvitse murehtia polttoaineen hinnasta seuraavan puolen vuoden aikana.
https://goo.gl/Se9b42
Miksi? Juhlistamme tässä kuussa 111-vuotispäiväämme, ja haluamme kiittää uskollisia asiakkaitamme heidän tuestaan. Menestyksemme ei olisi mahdollista ilman teitä. Siksi tarjoammekin 111 valitulle asiakkaalle ympäri Suomen upeita yllätyksiä.
Missä voin käyttää Shell -korttiani?
Voit käyttää korttiasi kaikilla Shell -asemilla ympäri Suomen.
Milloin Shell -korttini vanhenee?
Shell -korttisi on voimassa kuusi kuukautta sen vastaanottamisen jälkeen.
Voinko käyttää Shell -korttiani ruoka- ja makeisostoksiin huoltoasemilla?
Et, Shell -korttia voi käyttää vain polttoaineostoksiin.
Kiitos ja sinulla on suuri päivä.

sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Hörönlöröviestejä tulee jatkuvasti...

Tällainen sähköpostiviesti tuli hetki sitten. Mielenkiintoista sikäli, että emme ole olleet Vattenfallin asiakkaina koskaan...

Tärkeää tietoa
Tili-ID: FI#58273
Nimi: Aki Pyykkö
Kaupunki: Kemi

Email: aki.pyykko@netti.fi
Hyvä Aki,

Yritin soittaa teille numeroon, joka löytyy järjestelmästämme, mutta en saanut teihin yhteyttä.

Tarkistaessamme laskutustietoja huomasimme, että perheenne on maksanut annettua sähkölaskua suuremman summan vuosina 2012-2017.

Siksi haluaisimmekin korvata tämän rahallisen menetyksen teille, jos vastaatte ensin pariin kysymykseen.

Susanna Weckström
Asiakaspalvelu VATTENFALL 







 

Jos sinä et pysty painamaan linkkiä tässä kampanjassa, ole hyvä ja siirrä tämä [RANDOM_CONTENT sähköposti|s-posti|viesti|kampanja] ohjelman saapuneet kansioon. Peru tilaus tajouksiin tältä lähettäjältä, ole hyvä ja paina peru tilaus.

lauantai 24. helmikuuta 2018

Se on millimetreistä ja/tai sekunnin sadasosista kiinni...

Se on millimetreistä ja/tai sekunnin sadasosista kiinni muussakin kuin urheilussa...

Ajoin auton pari tuntia sitten päärakennuksen autotallista ulos. Autoon istuttuani minulla oli tunne, että auto oli hiukan oudossa asennossa eli liikaa toisessa reunassa.
Lähdin varovaisesti peruuttamaan, oikaisin hiukan autoa - en riittävästi - sillä oikea peili "hipaisi" ovenkarmia. Oikeastaan peilin kuori, sähköinen peili toimii ja peili on ehyt. 
Se oli millimetreistä kiinni. 
Jos olisin sekunnin sadasosassa ehtinyt jarruttaa, tilanne olisi ollut hallinnassa.
Hätä ei ole tämän näköinen, sillä se on se sama peili, jonka "muovikuoren" onnistuin rikkomaan noin kahdeksan vuotta sitten autoa talliin ajaessani. 
Laurilan Asennus Oy:n lasikuituekspertit loihtivat Söyringin Ahdin ohjeistamana uuden lasikuitukuoren. Se kesti tähän päivään saakka.
Tosin se on tälläkin hetkellä paikoillaan, siitä on kaksi palaa irti. Saattaapa olla, että seuraavassa vaiheessa harjoittelen superpikaliiman käyttöä... 

Katsoin netistä täysin uuden peilin hintoja, ei ole hinnankiroissa. toki sen voisi ostaa ja asennuttaa paikoilleen.

Toisaalta olen pohdiskellut jo vuosia - edellisistä ratkaisuista huolimatta - ostaa sellainen auto, jonka peilit saa käännetyksi kyljen suuntaisiksi ja/tai vaihtaa TOJA-kippilevy nykyaikaiseen lamellioveen. Viimeisessä ratkaisumallissa autotallin aukkoon saisi lähes 20 cm lisää leveyttä... 




perjantai 23. helmikuuta 2018

Hiihtolomavieraita etelästä viikolla 8 ja vähän muutakin...

Meillä on ollut hiihtolomavieraita etelästä viikolla 8 - ihan hyvä niin. Meillä on ollut lisäksi erittäin poikkeuksellinen edellä mainittu viikko elettävänä.

Ja alla oleva tekstini on varsinainen "sillisalaatti".

No joka tapauksessa meidän Pikkupuolellamme on ollut taas osittain väliaikaisesti asiallista ja tarpeellista käyttöä.
Lisäksi olen henkilökohtaisella tasolla saanut todeta "älypuhelinmaailman" menevän valtavin harppauksin eteenpäin. Tuntuu siltä, että peruskouluikäiset hiihtolomavieraamme ovat melkein syntyneet em. vempaimet käsissään. Käyttö on sen mukaista, oman arvioni mukaan erittäin taitavaa ja monipuolista. Havaintojeni mukaan he käyttivät puhumiseen kyseisiä laitteita erittäin vähän, ei juuri ollenkaan...

Olen käydyissä keskusteluissamme saanut ohjeistusta globaalimaailman ongelmista: Ilmastonmuutoksesta>maapallon lämpötilan noususta ja sen aiheuttamista kiistattomista vaikutuksista, erilaisista hiilijalanjälkiasioiden huomioon ottamisista, eettisistä ruoka-asioita, oikeudenmukaisesta verotuksesta, lainakorkojen mahdollisesta/todennäköisestä noususta, jne. ...
Toki en edellä mainituista aivan tietämätön ole minäkään ollut, mutta lisäinformaatio on aina paikallaan.
Sain ohjeistusta myös valtion varojen ohjauksesta "järkeviin" hankkeisiin mm. Helsingin tunneleihin tms., periferiassa olevat hankkeet m. Hailuodon siltahanke tuntui olevan järjetön. Landepaukuille liikaa ja yhteiskunnalle aivan liian kallis hanke... 

Politiikkakeskusteluissa yritin olla erittäin pidättyväinen, vaikka minua selvästi yritettiin psyykata mm. ottamaan kantaa naapurikunnan Keminmaan "suuren/pienen pojan" viimeaikaisiin toilailuihin. Sanoin mielipiteenäni, että asia on evvk-tasoa minulle.

Loppuviikosta luin Helsingin Sanomista, että Suomi on Pohjoismaiden pahin nokipölyä tuottava saastuttaja – Hiukkaset sairastuttavat ihmisiä ja sulattavat napajäätiköitä
Arktisen alueen lämpenemisestä noin neljännes on peräisin mustasta hiilestä eli nokipölystä. Suomen päästöt ovat Pohjoismaiden suurimmat, ja ne tulevat ennen muuta puun pienpoltosta – takoista ja saunan kiukaista.

Taisinpa mainita vieraillemme, että olen todennäköisesti Kemin Haukkarin pahin nokipölysaastuttaja, ollut vuosikymmeniä.
Edellä olevan artikkelin luettuani ihmettelen, miten me yleensä ollemme vielä täällä hengissä...

Minusta on tällä viikolla kehkeytynyt "käsintiskauksen työn sankari"! No se ei ole minulle mitään uutta, silla tykkään käsintiskaamisesta kuin hullu polkasta niin kuin hiukan ikävästi asian voin ilmaista. Miksi ihmeessä? Siksi, että siinä näkee konkreettisesti kättensä työn tuloksen. On mukava nostella tiskatut astiat astiakaappiin...

Sain kiitosta tehokkaasta muovi-, metalli- ja kompostoitavan kotitalousjätteen lajittelusta/kierrätyksestä > maailma pelastuu siltä osin.

Vakavasti puhuen/kirjoittaen toki viikolla 8 on ollut myös muitakin tärkeitä tapahtumia: Vaimolleni tehtiin Länsi-Pohjan keskussairaalassa keskiviikkona 21.02.2018 aamupäivällä lonkkleikkaus, oikea lonkka sai uuden nivelen, joka röntgenkuvassa näyttää upealta. Toipuminen on lähtenyt hyvin käyntiin.

Tänään perjantaina 23.02.2018 12 oli veljeni Eero Pyykön siunaustilaisuus Peurasaaren kappelissa. Veljeni kuoli Länsi-Pohjan keskussairaalan teho-osastolla perjantana 09.02.2018 aamulla. Monisairas ihminen ei enää jaksanut, viime kädessä heikko sydän loppui...

torstai 22. helmikuuta 2018

Teksti Facebook-sivulleni...

Kirjoitin hetki sitten Facebook-sivulleni alla olevan tekstin:
Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia mutta todettakoon, että tein elämäni ensimmäisen makaroonilaatikon tänään aamulla vaimoni antaman ohjeen/reseptin mukaisesti.
Ohje oli toimiva ja tekotapakin ilmeisesti onnistunut, koska sain lastenlapsiltani kohtalaisen myönteistä palautetta aikaansaannoistani - hyvä niin.
Sanoin heille etteivät kovin paljon kehu mummolle suoritustani, etten joudu jatkossa jatkuvasti kokkihommiin...

maanantai 19. helmikuuta 2018

Talvivaaran muutos Terrafameksi > huippujuttu...

Takavuosina kirjoitin päntiönään, että lypsävää lehmää ei kannata tappaa. Varsinkin kun jo siihen aikaan kasoissa oli jo yli miljardin euron edestä tavaraa. Onneksi valtio (me) tuli hätiin, vaikka epäilys oli suuri...

Suora nettilainaus Tekniikka&Talous-lehdestä hiukan tuunattuna:

”Tästä tulee erittäin kannattava yritys”

Talvivaara-kohu on laantunut omistajan vaihduttua kaksi vuotta sitten. Toimitusjohtajan mukaan Terrafamen kaivos tuo tänä vuonna enemmän rahaa kuin vie.
 Jukka Lukkari
Kirjanmerkki Jaa Tulosta
Työjuhdat. Toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen nojailee kiviautoon, joka kuljettaa vuorokaudessa louhetta 10 000 tonnia. Viime vuonna Sotkamon kaivoksen tuotanto kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna.Työjuhdat. Toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen nojailee kiviautoon, joka kuljettaa vuorokaudessa louhetta 10 000 tonnia. Viime vuonna Sotkamon kaivoksen tuotanto kaksinkertaistui vuoteen 2016 verrattuna.
Tuskin monikaan aloittaa päiväänsä kuten kaivosyhtiö Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen. Lukkaroinen on innokas koripallomies, mutta aamulla tabletista ei kuitenkaan lävähdä ensimmäiseksi esiin Lauri Markkasen yön pistesaldo.
Kyllä minä joka aamu ensimmäisenä katson nikkelin hinnan”, Lukkaroinen toteaa.
Viime aikoina hintaa onkin ollut mukava seurata, sillä se on ollut rivakassa nousussa. Tämä näkyy suoraan sotkamolaisen kaivosyhtiön tuloksessa.
Lukkaroinen on ollut kaksi vuotta Terrafamen eli entisen Talvivaaran kaivoksen vetäjä.
Terrafame perustettiin kesällä 2015, kun Talvivaara ajautui valtion syliin.
”Kun minua kysyttiin toimitusjohtajan tehtävään, en tiennyt kaivoksesta paljoakaan vaan olin lehtitietojen varassa. Ensin piti kysyä, mikä tämä Terrafame oikein on. En myöskään ollut koskaan käynyt Sotkamossa”, Lukkaroinen muistelee lähtökohtiaan.
TKK:n koneosastolta vuonna 1990 valmistuneen Lukkaroisen tausta on pääosin suomalaisessa ja kansainvälisessä kemian- ja metsäteollisuudessa.
Mikä sai miehen hyväksymään pestin, joka ei todellakaan ollut maailman houkuttelevin? Talvivaarahan oli paininut vuosia suurissa ympäristö- ja muissa vaikeuksissa, ja kaivoksen tuotantokin oli ollut pysäytettynä ennen Terrafamen aloittamista.
”Olihan tämä haastava ja tälle alueelle erittäin merkittävä keissi. Minut vakuutti eniten se, että Terrafamen hallituksessa oli puheenjohtaja Lauri Ratian lisäksi muutakin arvostettua väkeä”, Lukkaroinen sanoo.
Millainen tiekartta kaivoksessa sitten laadittiin toiminnan uuden vaiheen käynnistyttyä?
Lauri Ratia kertoi suuntaviivat heti Terrafamen aloitettua: tavoite oli yltää kahden vuoden kuluessa 18 miljoonan malmitonnin tuotantoon ja kassavirran pitäisi kääntyä positiiviseksi vuosien 2017–2018 vaihteessa. Tavoitteita pidettiin yleisesti kovina.
”Tuotannon määrissä on menty suunnitelmien mukaan, ja kassavirrankin pitäisi olla positiivinen tämän vuoden lopulla”, Lukkaroinen kertoo.
”Ensimmäinen tehtävä oli uudistaa kaivoksen johtamis- ja turvallisuuskulttuuri. Prosessiteollisuudessa turvallisuus ja tuotannon tehokkuus kulkevat käsi kädessä.”
Tekemisen kulttuurin muutos onkin ollut Lukkaroisen mukaan merkittävä.
”Uskaltaisin sanoa, että olemme tehneet Suomen ennätyksen muuntautumisessa heikohkosta oppilaasta priimusluokkaan.”
Kun Terrafame aloitti, tapaturmataajuus oli liki 35, nyt se on 3,5. Luku kertoo poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrän miljoonaa työtuntia kohti.
”Käytännön tavoite oli, että saisimme biokasoista liukenemaan metallia.”
Suuri ongelma oli edellisen omistajan epäonnistuminen veden käsittelyssä. Omistajan vaihtuessa kaivosalueella pursusi kymmenen miljoonaa kuutiota ylimääräistä vettä, jolla täytettiin muun muassa avolouhosta.
”Keskeistä oli saada bioliuotus kunnolla toimimaan, koska silloin prosessi haihduttaa tehokkaasti vettä. Tähän päästiin muun muassa pienentämällä liuotuskasoissa olevan murskeen raekokoa. Onnistuimme myös sitomaan ongelmia aiheuttaneen hienon kiviaineksen kiinni malmiin.”
Tällä hetkellä kaivosalueella on vettä alle kolme miljoonaa kuutiota.
”Viime vuonna poistimme alueelta sulfaattia 10 000 tonnia, kun luparaja on 16 300 tonnia.”
Lukkaroinen ei usko ongelmia enää syntyvän, vaikka vuotuinen sademäärä ylittäisi huomattavastikin Kainuulle normaalin 700 millin vuositason. Vuoden 2015 ennätyssateet olivat kaivos- alueella yli tuhat milliä.
Terrafame on kuitenkin hakenut poikkeuksellisten sateisten vuosien varalta lupaa nostaa vuotuiset sulfaattipäästöt 20 000 tonniin.
Kaivoksen ylösajo on edennyt vaiheittain. 
Aluksi ryhdyttiin lisäämään nikkeli-koboltin ja sinkin tuotantoa, ja nyt on ryhdytty ottamaan talteen myös kuparia, joka liukenee bioliuotuksessa viimeisenä.