torstai 1. maaliskuuta 2018

Opettele nämä neljä ensiapuohjetta, voit pelastaa ihmishengen...

Hmmmmm - niinpä - hyviä neuvoja kertakaikkiaan...



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Opettele nämä neljä ensiapuohjetta, voit pelastaa ihmishengen

HÄTÄTILANTEESSA tärkeintä on tehdä edes jotain. Soita ainakin hätänumeroon 112.

Hätäkeskuksesta neuvotaan tarpeen mukaan esimerkiksi elvytysohjeet. Puhelimesta kannattaa laittaa kaiutinasetus päälle, jolloin kädet jäävät vapaaksi.

Katso tästä videot neljästä hätätilanteesta ja lue vinkit, kuinka toimia.

Näin autat auto-onnettomuudessa

Kun saavut onnettomuuspaikalle, toimi näin


Kun saavut onnettomuuspaikalle:

1. Soita 112.

2. Yritä herätellä uhria.

3. Ojenna uhrin pää, jotta hengitys pääsee kulkemaan. Tunnustele kämmenselällä, kulkeeko hengitys.

4. Tue päätä hengityksen turvaamiseksi kunnes apu saapuu.

5. Sammuta auton moottori.

6. Jää odottamaan avun saapumista.

Kun kohtaat tajuttoman

1. Kun kohtaat tajuttoman ihmisen, yritä ensiksi herätellä häntä. Jos uhri ei herää, soita 112.

2. Sen jälkeen tärkeintä on selvittää, hengittääkö uhri.

3. Avaa hengitystiet ojentamalla pää esimerkiksi leuan kärjestä nostamalla. Tunnustele poskella tai kämmenselällä, hengittääkö uhri.

4. Jatkotoimet määräytyvä sen mukaan, hengittääkö uhri.

Jos tajuton hengittää: käännä kylkiasentoon 

Kun kohtaat tajuttoman ihmisen: kylkiasento


Jos hengitys kulkee, käännä autettava kylkiasentoon näin:

1. Suorista toinen käsi.

2. Vedä uhri ylävartalosta itseesi päin kyljelleen.

3. Laita toinen käsi posken alle tueksi.

4. Varmista hengityksen kulku: ojenna pää leuan kärjestä auttamalla.

5. Laita ylin jalka koukkuun tukemaan asentoa.

6. Jää odottamaan avun saapumista.

Jos tajuton ei hengitä: aloita elvytys

Kun kohtaat tajuttoman ihmisen: elvytys


Jos uhri ei hengitä, aloita elvytys.

1. Painele keskeltä rintalastaa 30 kertaa. Pidä rytmi tasaisena, älä rynkytä.

2. Pidä uhrin nenästä kiinni ja puhalla suuhun 2 kertaa.

3. Toista paineluita ja puhalluksia, kunnes apu saapuu.

Kun tukehtuminen uhkaa

Näin autat tukehtuvaa


Kun huomaat, että ihminen on tukehtumassa:

1. Taivuta uhrin ylävartaloa eteenpäin. Lyö lapojen väliin voimakkaasti 5 kertaa.

2. Jos se ei auta, soita 112.

3. Kokeile seuraavaksi Heimlichin otetta:

4. Mene autettavan taakse. Laita nyrkissä oleva kätesi uhrin pallealle, heti kylkiluiden alle. Tartu toisella kädellä nyrkkiisi, ja vedä käsiäsi napakasti kohti itseäsi. Toista tarvittaessa 5 kertaa.

5. Vuorottele lapojen väliin lyömistä 5 kertaa ja Heimlichin otetta, kunnes apu saapuu.

6. Jos uhri menee tajuttomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys.

Voiko elvyttäessä saada taudin, mitä teen jos vedän pullaa henkeen? Vastaukset yleisiin ensiapukysymyksiin

ENSIAPUTILANNE ei ole koskaan miellyttävä, onhan kyse elämästä ja kuolemasta. Älä anna sen estää toimintaasi.

Tässä vastaukset moniin mieltä painaviin kysymyksiin.

Voiko elvyttäessä saada jonkin taudin?

Riski on minimaalinen. Esimerkiksi hi-viruksen ei ole koskaan todettu siirtyneen elvytyksessä.

Jos uhri on kovin verinen tai oksennuksessa, eikä missään nimessä halua puhaltaa suusta suuhun, voi antaa myös pelkkää paineluelvytystä. Myös sen on todettu auttavan hyvin. Tärkeintä on tehdä edes jotain.

Voiko kylkiluita murtua elvytyksessä?

Voi, mutta ei se haittaa.

”Kukaan ei kuole siihen, jos muutama kylkiluu katkeaa. Sitä paitsi tuskin niin käy, elvytys on hyvin raskasta”, Myllyrinne sanoo.

Miten ne uudet elvytysohjeet menivätkään?

Enää ei elvyttäessä puhalleta, vai puhalletaanko? Elvytysohjeet uudistuivat muutama vuosi sitten. Uudistuksen muistaa moni, mutta miten ne ohjeet nyt menivätkään?

Sääntö on tämä: jos olet käynyt ensiapukurssin, puhalla. Jos et, pelkkä painelukin riittää.

Puhaltamisesta on hyötyä, mutta se voi olla vaikeaa ilman harjoittelua. Siksi esimerkiksi hätäkeskukset neuvovat kokematonta elvyttäjää pelkästään painelemaan.

Entä jos olen yksin kotona ja vedän pullan palan henkeen?

Eräs helsinkiläisnainen kertoo kokemastaan:

”Olin ensiapukurssilla, ja kouluttaja kertoi näin: jos ihminen on yksin kotona ja vetää pullan henkitorveensa, parasta mitä voi tehdä on juosta ulos ja toivoa, että kohtaa toisen ihmisen. Aikaa on pari minuuttia.”

Pitääkö paikkansa, että ihminen ei pysty auttamaan itseään tukehtumistilanteessa?

Pitää, sanoo Myllyrinne, mutta muistuttaa, että tällainen tilanne on äärimmäisen harvinainen. Aikuinen vetää ruokaa henkitorveensa harvoin yksin ollessaan. Todennäköisempää se on ihmisten keskuudessa, kun ruokapöydässä jutellaan ja nauretaan.

Ahtium eli entinen Talvivaara horjuu konkurssin partaalla...

Ahtium on tosi ahtaalla, mutta toivottavasti vielä kaikesta huolimatta löytyy uusien toimialojen myötä järkevä "oljenkorsi"...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Talous

Ahtium eli entinen Talvivaara horjuu konkurssin partaalla

Ahtiumilla ei ole enää mitään tekemistä Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen kanssa. Yhtiön tavoitteena on ollut hankkia uutta liiketoimintaa kierrätystekniikasta ja energiateollisuudesta.



Lähipäivät ovat Ahtiumin tulevaisuuden kannalta ratkaisevia.
PÖRSSIYHTIÖ Ahtium eli entinen Talvivaara on hyvin lähellä konkurssia. Yhtiö ilmoittaa tilinpäätös­tiedotteessaan, että lähipäivät ovat yhtiön tulevaisuuden kannalta ratkaisevia.
Kaikki riippuu siitä, onnistuuko yhtiö toteuttamaan pitkään kaavailemiaan yritysjärjestelyjä, jotka loisivat perustan uudelle liiketoiminnalle. Toistaiseksi neuvottelut eivät ole johtaneet lopputulokseen, vaikka niitä on käyty jo yli vuoden ajan.

Yrityssaneerauksessa oleva Ahtium ilmoittaa maksuvalmiutensa olevan kriittinen. Koko yrityssaneeraus on rakennettu sen varaan, että yhtiö saisi hankittua yritysjärjestelyillä uutta liiketoimintaa.

”Ahtiumin tase on saatu yrityssaneerauksella kuntoon. Jos yhtiö raportoisi jatkuvuuden periaatteelle, olisi yhtiön oma pääoma selvästi positiivinen ja Ahtium muodostaisi todella hyvän alustan uusille suurille liiketoiminnoille”, sanoo yrityssaneerauksen selvittäjä, asianajaja Pekka Jaatinen.
Mahdollinen konkurssi tarkoittaisi, että noin 80 000 piensijoittajan sijoitukset yhtiöön muuttuisivat lopullisesti arvottomiksi. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on valtion sijoitusyhtiö Solidium, jonka omistusosuus on 7,6 prosenttia.

AHTIUMIN liiketoiminnan tuotot olivat viime vuonna 33 136 euroa ja liiketappio 1,9 miljoonaa euroa. Yhtiön kassavarat olivat joulukuun lopussa 440 000 euroa. Ahtiumilla ei ole kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa, ja se rahoittaa toimintaansa kassavaroistaan.

Ahtiumin selvittämät yritysjärjestelyt koskevat kierrätystaloutta ja energia-alaa. Yhtiö ilmoittaa tutkineensa perusteellisesti useita liiketoimintamahdollisuuksia, jotka toteutuessaan voisivat muodostaa uuden liiketoiminnan perustan. Lisäksi Ahtium kartoittaa yhä liiketoimintamahdollisuuksia teknologia-alalta sekä metallurgian, kemian ja rakennusteollisuuden hankkeissa.

KESÄLLÄ 2015 valtionyhtiö Terrafame osti kaivoksen liiketoiminnan Talvivaara Sotkamon konkurssipesältä. Ahtiumilla ei ole enää mitään tekemistä Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen kanssa.

Kaupankäynti Ahtium osakkeella Helsingin pörssissä on ollut keskeytettynä 6. marraskuuta 2014 lähtien, jolloin Talvivaara Sotkamo hakeutui konkurssiin.

keskiviikko 28. helmikuuta 2018

Pappa, mitä sinä sait isältäsi perinnöksi...

Istuimme viime viikolla Haukkarin Kainuunkadun varrella olevan makotitalomme keittiöpöydän ääressä. 

Minä, nuorempi pojistamme Timo, Timon poika Lauri ja tytär Anna. He olivat hiihtolomalla Kemissä. Vaimoni oli edellisenä päivänä leikattu Länsi-Pohjan Keskussairaalassa. Lonkkaleikkaus oli onnistunut hyvin, olimme porukalla käyneet häntä katsomassa päivällä.

Minä, Lauri ja Anna pelasimme korttia > katkoa eli viimenen tikki-korttipeliä. Minä ja poikani maistelimme lasin pari punaviintä ja muistelimme menneitä. Luonnollisesti velipoikani Eeron kuolema ja seuraavan päivän siunaustilaisuus oli myös ajatuksissa.

Kesken korttipelin Lauri kysyi:"Pappa, mitä sinä sait isältäsi perinnöksi?"

"Jaaha täytyypä hiukan miettiä." totesin aluksi. "Minulle perinnönjaossa jäi tämä tontti. Aikaisemmin tontin olivat saaneet Anneli kadun toiselta puolelta ja Eero entisen perunapeltotontin. Se myytiin ja Eero sai siitä rahat tililleen Ruotsin Luulajaan."

Kerroin lisäksi, että isoisälläni Aukusti Pyyköllä oli alueella ollut enemmänkin maata, mm. "Juntusen maat", sillä isäni Lauri Pyykkö ja Eino Juntusen vaimo, Anna Juntunen o.s. Pyykkö olivat sisarruksia. Isoisäni oli lisäksi ostanut maita Kaakamosta aikeissa muuttaa sinne. Ilmeisesti hänen vaimonsa Liisan kuolema 1920-luvulla muutti suunnitelmat. 
Kyseiset - jo silloin jaetut maat - myytiin 1950-luvulla serkkupojalleni Veijo Juntuselle, joka rakensi sinne omakotitalon...

Niin mistä edellinen iski juuri nyt ajatuksiini? Siksi, että hetki sitten kävin taas hakemassa puukatoksesta ison kärryllisen koivuklapeja - noin viikon annoksen - sisälle. Puita kärrätessäni tuli pelottavan hyvä tunne > täällä minä olen kotonani, en kaipaa mitään muuta...

Oikea marssijärjestys on tärkeä asiakokonaisuus...

Oikea marssijärjestys on tärkeä asiakokonaisuus, jota olen työelämässä ollessani pyrkinyt aikanaan aika säntillisesti noudattamaan. Eipä siitä pääse irti eläkkeelläkään ja hyvä niin...

Toki itsellekin välillä iskee ajatuksiin spontaanit, erittäin luovat ratkaisumallit, joita kohtuullisen rennosti tulee välillä pohdiskeltua. Onneksi niistä pääsääntöisesti pääsee eroon nopeasti otettuaan "järki käteen".

tiistai 27. helmikuuta 2018

Sademetsästä löytyi uusi kieli – omistamiselle ei ole sanoja, jakamiselle monta...

Olen viime aikoina joutunut pohdiskelemaan alla olevan artikkelin/otsikon termejä > omistaminen ja jakaminen

Miksi? 

Siksi, että veljeni kuoleman jälkeen olen sisareni ja lähisukulaisteni kanssa tilanteessa, jossa erään eletyn elämän aineellinen hyvä on saatava uusjakoon. Veljeni oli yli kymmenen vuotta sitten tehnyt asiaan liittyvänä yksiselitteiset ja selkeät ohjeet, askelmerkit. Niitä on helppo noudattaa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Sademetsästä löytyi uusi kieli – omistamiselle ei ole sanoja, jakamiselle monta

Metsästäjä-keräilijäkansan rauhanomainen ja tasa-arvoinen elämäntapa heijastuu myös heidän kielessään.
Kielet



Joukko naisia ja lapsia hiekalla puun alla, pieniä puutaloja ja sademetsää.
Kyläläisiä juttelemassa jedekin kielellä.Niclas Burenhult / Lundin yliopisto
Maailmassa puhuttujen lähes seitsemän tuhannen kielen joukkoon on löytynyt Kaakkois-Aasiasta aiemmin tuntematon kieli. 
Yllättävän löydön tekivät ruotsalaisen Lundin yliopiston(siirryt toiseen palveluun) tutkijat kerätessään kielitieteellistä aineistoa Malaijin niemimaan pohjoisosissa.
Yksi heidän tutkimistaan kielistä oli jahai, jonka poikkeuksellisesta hajusanastosta uutisoitiin aiemmin tänä vuonna. Tehdessään haastatteluja eräässä kylässä tutkijat tajusivat, että iso osa asukkaista ei puhunutkaan jahaita.
Kylä oli antropologeille vanhastaan tuttu, mutta he eivät olleet esittäneet samanlaisia kysymyksiä kuin lingvistit.
Erilaisuutta ei ole vain sanoissa, vaan myös äänteissä ja kielioppirakenteissa, kertoo kielitutkimusta johtanut Joanne Yager. Osa sanoista viittaa sukulaisuuteen kaukana toisaalla Malaijin niemimaalla ja Etelä-Thaimaassa puhuttujen kielten kanssa, Yager sanoo.

Ei sanaa ostamiselle tai varastamiselle

Puhujilla itsellään ei ole kielelleen yhtä ainoaa nimeä. Tutkijat valitsivat heidän käyttämiensä nimien joukosta jedekin.
Jedekin puhujat eivät enää vaihda asuinsijoja kuten ennen, mutta he ovat edelleen metsästäjä-keräilijöitä. Kieli heijastaa heidän elämäntapaansa, jossa ihmisillä ei ole erikoistuneita tehtäviä tai ammatteja, vaan kaikki tekevät kaikkea.
Sukupuolet ovat tasa-arvoisempia kuin läntisissä yhteiskunnissa, lapsia kannustetaan olemaan kilpailematta, ja väkivallanteot ovat erittäin harvinaisia.
Ihminen voi olla niin monella tavalla.
NICLAS BURENHULT
Yhteisön elämäntyyli heijastuu heidän kielessään. Sellaisia verbejä kuin "omistaa", "varastaa", "lainata", "ostaa" tai "myydä" ei ole, mutta vaihtamiselle ja jakamiselle on rikas sanasto.
– Ihminen voi olla niin monella tavalla. Aivan liian usein pidämme omaa modernia ja ennen muuta kaupungistunutta elämäntapaamme mittatikkuna sille, mitä ihmisyys on, sanoo lingvistiikan apulaisprofessori Niclas Burenhult, joka on ollut vuosia mukana Malaijin kielitutkimuksissa.
Hänen mukaansa meillä länsimaalaisilla on paljon opittavaa myös itsestämme sellaisilta kulttuureilta, joiden kieliä ei ole tutkittu ja dokumentoitu.
Lundin yliopiston tutkimus on julkaistu Linguistic Typology(siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Puolet maailman kielistä katoamassa

Vaikka jedekiä puhuu vain 280 ihmistä, kieli on silti voimissaan.
– Se on aina ollut pieni kieli, koska sitä puhuneet ihmisryhmät ovat olleet pieniä ja liikkuvaisia. Lapset oppivat sitä edelleen, mikä antaa erinomaisesti toivoa sen säilymisestä, sanoo Yager.
Muita kieliä maailmasta katoaa ennennäkemätöntä vauhtia. Asiantuntijoiden mukaan puolet kielistä on niin uhanalaisia, että niiden lasketaan katoavan tällä vuosisadalla.
Kieliä on kautta aikain joutunut vaaraan ja kadonnut valtapoliittisista syistä, kun vähemmistöjä on alistettu viemällä kielen antama identiteetti. Myös taloudelliset syyt ajavat pienten kielten puhujia vaihtamaan oma kielensä suurempaan.
Euroopassa uhanalaisia kieliä on yli 200. Joukossa ovat kaikki yhdeksän saamen kieltä. Neljällä, muun muassa uumajan- ja piitimensaamella, on enää muutamia puhujia.
YK:n tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon sivulla(siirryt toiseen palveluun) on kartta vaarantuneista kielistä.

Suojelua biologien tapaan?

Yhdysvaltalainen McGillin yliopisto(siirryt toiseen palveluun) ehdotti viimevuotisessa tutkimuksessa kielten pelastamiseksi samanlaisia tapoja kuin luonnonsuojelussa.
Biologit laativat lajeista sukupuita sen määrittelemiseksi, miten ainutlaatuisia lajit ovat. Isot, huolellisesti laaditut sukupuut ovat auttaneet kohdentamaan luonnon monimuotoisuuden suojelua sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan, sanoo biologian apulaisprofessori Jonathan Davies.
– Kielikuolemien nopeutuminen ja rajalliset resurssit tarkoittavat, että kieltenkin suojelussa kohdentaminen on harkittava tarkkaan, sanoo McGillin tutkimukseen osallistunut Max Farrell.
Mitä yksittäisempi oksa kielten sukupuussa, sitä ainutlaatuisempaa tietoa kielen mukana menetettäisiin, Farrell täsmentää.