Muutama päivä sitten illankähmeessä päärakennuksemme ovikello soi. Menin avaamaan oven vaivautumatta vilkaisemaan tulijaa oven "juorusilmästä" tai pistämään valoja päälle.
Oven takana hämärässä seisoi minua päätä pitempi nuorimies, jolla oli kaksi isoa laukkua harteillaan. Hän toivotti hyvää iltaa suomenkielellä ja ojensi käden tervehtiäkseen. Mikäpäs siinä, paiskasimme kättä...
Hän aukasi toisen laukun ja esitteli perinteistä "joulurihkamaa", pieniä lamppuja. Kerroin, että meillä ei ole tarvetta hänen tuotteilleen. Hän aukaisi toisen laukun, jossa oli kehystettyjä, pieniä eläinaiheisia tauluja.
Samalla hän kertoi - englanninkielellä - liikuttavan tarina Puolassa olevasta perheestään ja sairaasta lapsestaan. Kerroin edelleen, että meillä ei ole tauluntarvetta.
Yhtäkkiä hän totesi suomenkielellä:"Saanko lasin maitoa!" Vaimoni kuuli tämän ja minä ohjasin nuorenmiehen eteisestä keittiöön.
Hän toteutti maitolasin hörppäämisen jälkeen saman tuote-esittelykierroksen edelleen laihoin tuloksin. Hän kertoi asuvansa Oulussa.
Vaimoni ojensi "kauppamiehelle" viisi euroa "vaivanpalkkaa". Hän tuntui olevan tyytyväinen ja pois lähtiessään totesi suomenkielellä:"Hyvää illanjatkoa! Heippa!"
Jatkoimme illan askareita pohdiskellen, kukahan em. henkilö loppujen lopuksi oli, se on toistaiseksi täysin epäselvä. Vastaavantyyppisiä kauppamiehiä ja -naisia liikkuu tälläkin alueella aina silloin tällöin.
NATON pitäisi puolustaa Suomea ja Ruotsia, jos nämä joutuisivat aseellisen aggression kohteeksi, vaikka kumpikaan maa ei ole Naton jäsen, sanoi korkea-arvoinen Nato-virkailija Hans Helseth keskiviikkona Berliinissä.
Helseth osallistui Berliinissä turvallisuuskokoukseen, jossa aiheena oli kasvava huoli Venäjän varustautumisen vuoksi.
HELSETH SANOI, että Suomen ja Ruotsin lisääntyneet siteet Natoon ovat kasvattaneet maiden riskejä ja siksi Natolla olisi moraalinen velvollisuus tulla apuun, jos maiden kimppuun hyökättäisiin.
Se, etteivät Suomi ja Ruotsi kuulu Natoon, alentaa Helsethin mielessä kynnystä sille, että nämä maat joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Nato on avoin ottamaan vastaan kummankin maan jäsenekseen, jos ne päättävät liittyä järjestöön, Helseth sanoi.
VENÄJÄN ULKOMINISTERIÖN edustaja puhui tiistaina sen puolesta, että EU:n ja Venäjän välejä yritettäisiin parantaa.
HELSETH KUITENKIN nimesi Venäjän toiminnassa useita syitä, jotka ovat esteenä välien palaamiselle ennalleen: Krimin liittäminen Venäjään, tuki väkivallalle Itä-Ukrainassa ja tuki Syyrian presidentille Bashar al-Assadille sekä epäystävälliset hyökkäykset verkossa.
Helseth on erityisneuvonantaja Norjan Stavangerissa toimivassa Nato-keskuksessa (Joint Warfare Center).
Helseth osallistui Berliinissä turvallisuuskokoukseen, jossa aiheena oli kasvava huoli Venäjän varustautumisen vuoksi.
HELSETH SANOI, että Suomen ja Ruotsin lisääntyneet siteet Natoon ovat kasvattaneet maiden riskejä ja siksi Natolla olisi moraalinen velvollisuus tulla apuun, jos maiden kimppuun hyökättäisiin.
Se, etteivät Suomi ja Ruotsi kuulu Natoon, alentaa Helsethin mielessä kynnystä sille, että nämä maat joutuvat hyökkäyksen kohteeksi. Nato on avoin ottamaan vastaan kummankin maan jäsenekseen, jos ne päättävät liittyä järjestöön, Helseth sanoi.
VENÄJÄN ULKOMINISTERIÖN edustaja puhui tiistaina sen puolesta, että EU:n ja Venäjän välejä yritettäisiin parantaa.
HELSETH KUITENKIN nimesi Venäjän toiminnassa useita syitä, jotka ovat esteenä välien palaamiselle ennalleen: Krimin liittäminen Venäjään, tuki väkivallalle Itä-Ukrainassa ja tuki Syyrian presidentille Bashar al-Assadille sekä epäystävälliset hyökkäykset verkossa.
Helseth on erityisneuvonantaja Norjan Stavangerissa toimivassa Nato-keskuksessa (Joint Warfare Center).
