torstai 5. lokakuuta 2017

Ylen kannatusmittaus: Demarien tilanne alkaa helpottaa ...

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on yhtä hymyä, sillä viimeiset kannatusluvut näyttävät tosi myönteisiltä. 

Mutta myös Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on yhtä hymyä, vaikka kannatusluvut ovat alimmillaan sitten vuoden 2012, jolloin hän tuli Rovaniemellä valituksi puolueen johtoon. 

Juha Sipilän hymy on pääministerihymyä. Suomi Kuntoon/Nousuun-teema puree. Maan taloustilanne kohenee. Tosin rikkiviisaat irvistelevät, että taloudellisen tilanteen koheneminen on puhtaasti maailmantalouden ansiota. 

Arvelen Juha Sipilän psyykkaavan itseään ja puoluetta tyyliin: "Ei syytä huoleen, kirjoittaa Maakansa ja jatkaa...". Todennäköisesti lähestyvällä risteilyllä puhetta riittää - kannatusluvuistakin... 

Vihreät saavat kohta vain muistella huikeita kannatuslukujaan - se oli siinä se kesän vihreys, syksy saa...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Ylen kannatusmittaus: Demarien tilanne alkaa helpottaa – hallituskumppanien kokoomuksen ja keskustan kannatusero kasvaa

Demarien kannatus on kasvanut tuoreimmassa mittauksessa lähes kahdella prosenttiyksiköllä, kun taas keskustan huvenneelle suosiolle pitää hakea vertailukohtaa Juha Sipilän puheenjohtajakauden alusta, heinäkuulta 2012.
Politiikka

Puoluekannatusarviot
Yle Uutisgrafiikka
SDP:n johdossa voidaan huokaista helpotuksesta. Puolueen kannatus on noussut 1,7 prosenttiyksiköllä Ylen syys- ja lokakuun kannatusmittauksessa.
Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajunen selittää nousua kannatuksen pohjakosketuksella edellisissä mittauksissa.
– Olisiko käynyt niin, että kannattajat havahtuivat, että tähänkö ollaan oikeasti menossa. Nyt sitten on varmasti herätys tapahtunut.
SDP:n kannatus oli edellisessä mittauksessa 15,6 prosenttia. Se on demarien huonoin tulos sitten elokuun 2015, jolloin Antti Rinne oli muutamaa kuukautta aiemmin syrjäyttänyt Jutta Urpilaisen puolueen johtopaikalta.


Puheenjohtaja Rinteen kabinetissa voidaankin hengittää nyt hieman helpommin, sillä äänenpainot puheenjohtajan asemasta koventuivat kesän mittaan samaan tahtiin tippuvien kannatuslukemien kanssa. Puheiden taustalla on ollut myös kuntavaalitulos, joka ei täyttänyt demariväen kaikkia odotuksia.
Rinne valittiin jatkokaudelle Lahden puoluekokouksessa helmikuussa 2017.

Hallituskumppanit erkaantuvat

Hallituksen sisällä puolueiden kannatukset erkanevat toisistaan. Kokoomus kasvattaa eroa muihin puolueisiin ja nyt ero hallituskumppani keskustaan on 5,9 prosenttiyksikköä.
– Kokoomus onnistuu vetämään hallituksessa sellaista linjaa, joka puhuttelee heidän kannattajakuntaansa. Ja kun kannatus kasvaa, niin puolueelle täytyy tulla myös uusia kannattajia, Pajunen sanoo.
Pajusen mukaan suurin osa kokoomuksen uusista kannattajista tulevat "katsomosta" ja keskustasta. Tilanne näyttääkin entistä huolestuttavammalta hallituskumppani keskustan silmin.
Keskustan kannatus on jatkanut matalalentoa kaikissa kuluvan vuoden mittauksissa. Vertailukohtaa yhtä alhaisesta kannatuksesta pitää hakea Juha Sipilän puheenjohtajakauden alusta, heinäkuulta 2012.
– Keskustan kannatus on heikoimmissa lukemissa sitten Sipilän kauden alun ja ollaan palattu siihen, mistä lähdettiin liikkeelle. Se on ehkä sellainen keskustan hardcore-kannattajien laajuus tällä hetkellä, Pajunen sanoo.
Hardcore-käsitteellä Pajunen viittaa puolueen ydinkannattajakuntaan. Tulos ei lupaa Pajusen mukaan hyvää hallitusyhteistyölle.
– Se ei rauhoita hallitustyöskentelyä, kun hallituspuolueet menevät eri suuntiin. Toinen menee vakaasti omalla linjallaan ja keskustassa alkaa iskeä pieni paniikki, että jotakin pitäisi tehdä suunnan muuttamiseksi.
Sinisen eduskuntaryhmän kannatus makaa lähes entisissä lukemissa eli 1,5 prosentissa. Hallituksen yhteiskannatus tuoreimman mittauksen mukaan on 39 prosenttia, kun se huhtikuun eduskuntavaaleissa 2015 oli 57 prosenttia.

Pääministerin salkku karkaa vihreiltä

Vihreät aloittivat puheet pääministeripuolueen paikasta hyvissä ajoin jo Ville Niinistön puheenjohtajakaudella. Kesäkuussa valittu puheenjohtaja Touko Aalto on toistanut, että suurimman puoleen asema on vihreiden tavoite ”tulevana vuosikymmenenä”.
Vihreiden nopea kannatuskasvu näyttää nyt taittuneen. Viime kannatusmittauksessa kasvua kertyi enää 0,2 prosenttiyksikköä ja nyt kannatus tippui 1,2 prosenttiyksiköllä.
– Vihreiden kasvu on ollut aika reipasta. Tämä oli aika odotettavissa, Pajunen sanoo.
Vihreiden pitäisikin nyt löytää uusia kannattajia, jotta sen suosio voisi nousta. Peruskannattajakunnasta puolueen on vaikea löytää uusia tukijoita.
Muiden eduskuntapuolueiden kannatus on heilahdellut vähän. Poikkeuksen kuitenkin tekee RKP, jonka kannatus on pudonnut mittauksessa prosenttiyksiköllä.
– Laittaisin tämän satunnaisvaihtelun piikkiin, Pajunen sanoo.
Heilahdus on suhteellisesti suuri, sillä RKP:tä kannattaa tuoreimmassa mittauksessa 3,5 prosenttia vastanneista.

Mahdollisuudet vaikuttaa kuntapolitiikassa osa 60...

Kirjoitin edellisen osan loppupuolella mm. seuraavaa:

Kyllähän tuo ylitys-sana oli tullut tutuksi jo edellisessä lautakunnassa eli kulttuuriasiainlautakunnassa vuosina 2001-2004. Tosin siellä euromäärät kaiken kaikkiaan olivat aika lailla toista kokoluokkaa, pienemmät.

Lisäksi raami-käsite alkoi olla kirosanan tapainen mutta...

Lienee tarpeellista siirtyä kuluvaan vuoteen 2005.
  

Vuoden 2005 käyttösuunnitelma ja toiminnalliset tavoitteet vuosille 2005-2008

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt kokouksessaan 13.12.2004 sosiaali- ja terveyspalveluiden vuoden 2005 talousarvion. Talousarvion menomäärärahojen suuruus oli noin 53,2 miljoonaa euroaja tulomäärärahojen noin 6,1 miljoonaa euroa. Menomäärärahat olivat 841.000 euroa pienenmmät kuin mitä sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioehdotus. Tulomäärärahat olivat lautakunnan esittämässä muodossa.

Mikäli oikein muistan, kokeneiden lautakunnanjäsenten sanomana > tuttu tilanne, punakynä oli käynyt - taas kerran, silä Kemin kaupungin taloudellinen tilanne ei siihen(kään) maailman aikaan ollut erityisen hyvä...

Pienenä vertailukohtana mainittakoon, että vuoden 2017 talousarviossa sosiaali- ja terveyslautakunnan nettomenot ovat noin 78 milj. euroa, josta erikosissairaanhoidon osuus on noin 36 milj. euroa. Kemin kaupungin talousarvio kokonaisuudessaan on noin 170 milj. euroa, mikäli olen oikeilta riveiltä lukuja silmäillyt. Ne ovat suuria summia...

Tuntuu siltä, että en oikein pääse tässä tekstisarjassa juuri nyt eteenpäin. Nuo muisteltavat asiat tuntuvat niin suurilta.
________________________________________________________________________

Suora lainaus: Kaupunginvaltuuston talousarviokirjassa todetaan kaupungin taloudellisen tilannteen heikentyminen aiemmasta. Tämä muodostaa suuren haasteen sovittaa yhteen kaupunkilaisten palvelutarpeet, olemassa oleva palvelurakenne sekä talouden perusrakenteen korjaus.

... terveydenhuollon tuottavuutta on nostettava. Edelleen talousarviokirjassa mainitaan, että vanhusten palveluja, kuten kotipalveluja ja tuettua asumista, on sen sijaan jatkuvasti lisättävä.

Talousaeviokirjassa todetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta seitsemän (7) osaisessa tekstissä seuraavan valtuustokauden ydinkohdat.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosien 2005-2008 painopistealueiksi kaupunginvaltuusto on määritellyt seuraavat:
- terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden rakennemuutos
- lasten, nuorten ja perheiden tukeminen
- hyvinvoinnin lisääminen syrjäytymistä ehkäisemällä

Terveyspalveluissa toteutui 1.3.2005 alkaen merkittävä valtakunnallinen muutos ns. hoitotakuun myötä.

Se oli kova haaste Kemissäkin ja merkitsi sairaanhoitaja- ja lääkäriresurssien lisäämistä.

Sosiaali- ja terveyslautakunta kävi laajan keskustelun em. asiakokonaisuuksista ja hyväksyi päätösehdotuksen.

Ensimmäisen kokouksen esityslistalla oli myös Vuoden 2005 talousarvioon liittyvien erillisselvitysten laadinta/työryhmien perustaminen.


Perustettiin seuraavat työryhmät ja niiden kokoonpanot:

- Terveyskeskuspäivitys-työryhmä
- Yksikköjohtajajärjestelmä-työryhmä
- Lääkäripalveluiden keskittämistyöryhmä
- Työterveyshuollon alueellinen palvelujärjestelmä > seudullinen työryhmä
- Peiponpesän toimintaa selvittelevä työryhmä 

Kaikkiin edellä oleviin työryhmiin esitetyt/valitut henkilöt edustivat vahvaa ammattiosaamista. Luonnollisesti kokoonpanoissa oli myös johtavien virkamiesten edustus.

Esityslistalla oli myös Hoitoon pääsyn turvaaminen/ns. hoitotakuu


Erittäin laaja ja tärkeä asiakokonaisuus, johon saadun selvityksen mukaan Kemissä oli valmistauduttu syksystä 2004 alkaen.

Hoitoonpääsyn turvaamisen toimenpiteet Kemin kaupungin terveyskeskuksessa:

1 YHTEYDENSAANNIN HELPOTTAMINEN
2 SAIRAANHOITAJIEN VASTAANOTTOTOIMINNAN VAHVISTAMINEN
3 LÄÄKÄREIDEN TYÖN UUDELLEENARVIOINTI/LÄÄKÄRIRESURSSIT
4 ENSIHOIDON TYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMISEN HYÖSYNTÄMINEN PÄIVYSTYKSESSÄ
5 LÄÄKÄRIPALVELUIDEN VAJEEN OSTAMINEN ULKOPUOLISILTA PALVELUN TUOTTAJILTA
6 VÄESTÖN TIEDOTTAMINEN

Edellä on vain otsikot, joita en ala avaamaan ainakaan tässä yhteydessä enempää.

Näin jälkikäteen esityslistaan liittyviä asiakokonaisuuksia lukiessani/muistellessani ne tuntuvat aika lailla tutuilta. Tutuilta osittain myös siksi, että monet asioista ovat tulleet edelleen toistamiseen vastaan myös valtuustokaudella 2013-2017 ollessani sosiaali- ja terveyslautakunnassa Raimo Keskikallion henkilökohtaisena varajäsenä. Osallistuin muutamiin em. valtuustokauden kokouksiin...

Pienenä yksityiskohtana todettakoon, että valtuustokauden 2005-2008 ensimmäisessä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksen esityslistassa oli 27 pykälää/asiakohtaa. Tuo edellä mainittu Hoitoon pääsyn turvaaminen/ns. hoitotakuu oli 18. ... 


Olen seurannut viime aikoina Facebook-sivustolta nuorten kaupunginvaltuutettujen, "keltanokkien" meuhkaamista ja estotonta irrottelua. Heidän tekstejä lukiessani tulee mieleen, että heidän olisi syytä käydä edes siteeksi läpi, mitä mm. sosiaali- ja terveyslautakunnassa on aikanaan tehty/vähintäänkin pyritty tekemään.

Aivan viime aikoina sana vaikuttavuus on noussut voimakkaasti esiin. Kyllä sille veroeurolle on haettu aina faktisesti vaikuttavuutta...


Pohdiskelu jatkuu myöhemmin...

keskiviikko 4. lokakuuta 2017

Mikä ihmeen marittaja?

Hmmmmm - vai niin - mielenkiintoista. Tunnustan, että itse en vapaaehtoisesti heittäisi juuri mitään pois. "Jospa sitä vielä tarvitsee?" usein ajattelen. Usein luovuttuani jostakin ja vietyäni sen kierrätykseen, sille olisi löytynyt käyttöä lähes seuraavana päivänä...

Suora nettilainaus jostakin:

Marittaja hankkii uuden elämän japanilaisopein: Siivouksen elämänmullistavasta taiasta iloa säkenöivään järjestykseen

Oletko viime aikoina miettinyt siivoamista, kun kotona säilytystila alkaa loppua kesken? Missä järjestyksessä olisi käytävä kodin kaaoksen kimppuun? Voisiko järjestys ja turhasta roinasta vapautuminen tuoda elämänlaatua parantavaa energiaa?
Kyllä, kaikki on mahdollista järjestelmällisen siivoamisen avulla, uskovat marittajat.
Marittajat vannovat Marie Kondon KonMari-kirjan nimeen. Ja heitä on paljon.
Japanissa suursuosion saavuttanut teos julkaistiin viime vuonna suomeksi. KonMari on ollut myydyin kirja Mitä Suomi lukee-tilaston tietokirjoissa ja pokkareissa usean kuukauden ajan tänä vuonna. Aktiivisimmat marittajat, Suomessa yli 12000 henkilöä, ovat liittyneet Facebookin KonMari Suomi-ryhmään.
Siivoaminen hioo päätöksentekotaitoa
Kirjan ohjeiden mukaan säilytettäviksi jäävät vain rakkaimmat ja tärkeimmät tavarat, ja siten siivous onnistuu jatkossa kerralla ja nopeasti. Samalla lisääntyy rohkeus minimoida elämästä negatiivisia asioita kuten huonoja ihmissuhteita ja turhan murehtimista.
Kun järjestys on kerran saatu aikaan, kaaosta kirjan mukaan ei enää koskaan synny.
Siivousfilosofi Marie Kondo paljastaa salaisuutensa: kodin järjestäminen on hauskaa, kun etenee oikeassa järjestyksessä. Hän kehottaa aloittamaan vaatteista, jatkamaan niistä kirjoihin, papereihin, sekalaisiin (japaniksi komono) ja lopettamaan niihin, joilla on tunnearvoa.
Aloittamalla helpoista tavaroista ja jättämällä vaikeimmat viimeiseksi kodinsiivoaja hioo vähitellen päätöksentekotaitoaan, ja lopussa ratkaisujen tekeminen vaikuttaa yksinkertaiselta.
Tärkeintä on päättää, mitä säilyttää. Siihen auttaa kysymys: mitkä tavarat antavat iloa, jos säilyttää ne osana elämää? Jos valintaprosessin aikana kohtaa jotain, mikä ei tuota iloa, mutta josta ei henno luopua, täytyy pysähtyä kysymään itseltään: Onko minun vaikea heittää tätä pois, koska takerrun menneisyyteen vai koska pelkään tulevaisuutta?
Kondon mukaan yksi ihminen heittää tarpeettomista tavaroistaan helposti pois keskimäärin 20-30 säkillistä (45 litran säkkejä).
Kauhavan kaatopaikka saa osansa
Kun kauhavalaislähtöinen Susanna käy kesäisin lomalla vanhempiensa luona, viedään sieltä aina kärrykuormittain tavaraa kaatopaikalle. Tosin joka kerta hänen äitinsä kritisoi, koska haluaisi säästää kierrätyskelvottomia tavaroita ”jos tulee vaikka kolmas maailmansota”.
Susanna uskoo KonMarin oppeihin. Hän ei halua säästää sellaisissa asioissa, jotka tuovat joka päivä hyvää mieltä. Jos inhoaa jotain huonekalua, niin se pitää kierrättää eteenpäin ja hankkia tilalle kauniimpi.
Hän on miettinyt siivoamista taas viime aikoina, kun säilytystila alkaa loppua kesken. Tänä syksynä hän aikoo lajitella vanhat virttyneet t-paidat lumppukeräykseen ja paremmat turhakkeet kaapista kirpputorikuormaan.
– Edellisen kerran myin kirpputorilla noin sata vaatetta ja näillä rahoilla ostin itselleni mekon. Sata vaatetta vaihtui yhteen, miten KonMarin oppikirjamaista!
Myös Järviseudulla luetaan KonMaria. Alajärven kirjakaupan Suvi Penninkangas kertoo, että Siivouksen elämänmullistava taika on ollut pitkän ajan myydyin tietokirja.
– Se sopii tähän kirpputorivillityksen aikaan, Penninkangas sanoo ja mainostaa, että marraskuun 17. päivä ilmestyy suomeksi kirjailijan toinen teos, Iloa säkenöivä järjestys.
T. Tyynelä

TGV-junamuistelua Ranskassa kesällä 2001...

Katselin eilen televisiosta jonkun rautateistä/junista kiinnostuneen maailmanmatkaajan ohjelmaa Japanin nopeista junista.

Kävipä mielessä vaimoni kanssa erään Inter Rail-matkamme kokemukset TGV-junista Ranskassa vuonna 2001.  Tavalliseen Inter Rail-lippuun täytyi ostaa "lisälippu", mutta se oli kyllä hintansa väärti.
Ajoimme mm. Etelä-Ranskasta Avignonista Pariisiin edellä mainitulla TGV-junalla. Matkan pituus on lähes 600 km. Olihan se mukavaa kyytiä, varsinkin kun istuimme 2-kerroksisen junavaunun toisessa kerroksessa! Muistelimme hetki sitten, että junan nopeus oli parhaimmillaan pitkästi yli 300 km/h. Rapiat kaksi tuntia siinä taisi aikaa tuhraantua... 

Nykyisin enätysnopeudet ovat tuplaten edellisestä ainakin koemielessä.

Wikipediatekstiä asiasta:

TGV (train à grande vitesse, suomeksi suurnopeusjuna) on ranskalainensuurnopeusjuna, jonka ovat kehittäneet GEC-Alsthom (nykyään Alstom) ja SNCF, Ranskan valtiollinen rautatieyhtiö. Ensimmäinen TGV-reitti avattiin Pariisin ja Lyonin välille vuonna 1981.


Suurnopeusjuna


Suurnopeusjunia Japanissa.
Suurnopeusjuna (myös luotijuna tai nuolijuna) on matkustajajuna, joka kulkee huomattavasti nopeammin kuin perinteinen junaliikenne. Euroopan unionin määritelmän mukaan juna on suurnopeusjuna, kun sen ajonopeus on vanhoilla parannelluilla radoilla vähintään 200 km/h ja uusilla, suurnopeusradaksi rakennetuilla radoilla vähintään 250 km/h. Vastaavasti suurnopeusrata on vanha, parannettu rautatie, jonka suurin sallittu nopeus on vähintään 200 kilometriä tunnissa tai uusi rautatie, jonka maksiminopeus on vähintään 250 km/h.[1]
Maailmassa on suurnopeusratoja noin 30 000 kilometriä. Suurnopeusjunilla kulki vuonna 2014 noin 1,5 miljardia matkustajaa, joista puolet on Kiinassa ja lähes neljännes Japanissa. Euroopan maista Ranskassa on eniten suurnopeusjunamatkustajia, vuonna 2014 noin 130 miljoonaa.[2]

Mielenkiintoinen eläkeläisaamupäivä tänään keskiviikkona 04.10.2017...

Ajoin aamulla Kivikankaalle Ammattiopisto Lappian tekniikan yksikköön. Käväisin talotekniikan puolella viemässä laturin ja akun, jotka olivat jääneet meille asentajilta edellisellä viikolla. Asia siltä osin kunnossa. 

Käväisin jututtamassa yksikön toimialajohtajaa Pentti Koskelaa, jonka kanssa kävimme läpi viimeaikaisia tapahtumia lähinnä prosessiteollisuuden osa-alueella talousalueellamme. Kyllä tällä hetkellä näkymät ovat myönteisiä, vaikka yleisellä tasolla taloudellisten resurssien valtakunnalliset leikkaukset rassaavatkin. 
Oli puhetta, että jonain päivänä sovin kalatalouden opettajien kanssa tutustumiskäynnistä.

Kaidi tuli luonnollisesti esiin ja kovat odotukset ovat viikon päästä toteutettavassa Kemin seminaarissa. Samana päivänä eli keskiviikkona 11.10.2017 EU:ssa on ratkaiseva äänestys. Itse luotan, että se äänestys pistää lopullisesti Kemin Ajoksen Kaidi-hankkeen liikkeelle ja se julkistetaan samana päivänä Kemissä. Parempaa hetkeä asian julkistamiselle ei mielestäni ole...

Kävin myös prosessipuolella tervehtimässä entisiä opettajakollegoita. Tapasin Tellervo Rouvisen, Tuula Viertolan, Jorma Veikkolaisen ja Esa Myllynevan. Pekka Leppäsen äänen kuulin eräästä opetustilasta. En viitsinyt mennä häiritsemään...

Mihin se yhdeksän vuotta, jonka olen jo ollut eläkkeellä, on vilahtanut?

Ihan mukava oli jutella lähinnä nykyhetkestä  ja osittain tulevastakin. Tapasin myös muutamia muita tuntemiani opettajia. Toimistossa oli tyystin uudet henkilöt.

Niin - pääsinpä taas "mainostamaan" ja muistuttamaan Blogisivuani muutamalle henkilölle sekä mainitsemaan vaatimattomasta Facebook-roolistani.





Suomessa vieraileva Naton pääsihteeri: Zapad-harjoitus oli paljon ilmoitettua suurempi ja Venäjälle ”hukattu mahdollisuus osoittaa läpinäkyvyyttä”

Hmmmmm - vai niin - sanoi. Pitänee paikkansa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista sellaisenaan:

Politiikka

Suomessa vieraileva Naton pääsihteeri: Zapad-harjoitus oli paljon ilmoitettua suurempi ja Venäjälle ”hukattu mahdollisuus osoittaa läpinäkyvyyttä”

Stoltenbergin mukaan Venäjän sotaharjoitus oli ”monin tavoin” ilmoitettua suurempi. Uuden ydinasesopimuksen allekirjoittaminen olisi sen sijaan ”uusi tekijä” Ruotsin ja Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden tiellä.



Jens Stoltenberg maanantaina Helsingissä.
VENÄJÄN viikonvaihteessa päättynyt sotilasharjoitus Zapad oli selvästi ilmoitettua suurempi sekä kooltaan että osallistujamäärältään, sanoo Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

”Zapad oli monella tavalla suurempi harjoitus kuin aiemmin on ilmoitettu”, Stoltenberg arvioi Helsingin Sanomille maanantaina.

Naton ja EU:n jäsenmaiden yhteisen hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen avajaisiin osallistunut Stoltenberg ei halunnut vielä esittää yksityiskohtaisempaa arviota Venäjän läntisellä sotilasalueella neljän vuoden välein järjestettävän harjoituksen tämänkertaisesta merkityksestä.

Yhdysvaltojen maajoukkojen komentaja Euroopassa, kenraali Ben Hodges arvioi kuitenkin uutistoimisto AFP:n mukaan maanantaina, että osallistujia oli ainakin 40 000, eli yli kaksi kertaa ilmoitettua enemmän.

”Zapad-harjoitus oli Venäjälle menetetty mahdollisuus osoittaa todellista läpinäkyvyyttä”, Stoltenberg sanoi.

Ruotsissa samaan aikaan käyty sotilasharjoitus Aurora sen sijaan oli Natolle tärkeä tilaisuus harjoitella yhteensopivuutta Ruotsin ja Suomen kanssa.

”Se oli harjoitus Itämeren alueella, ja sitä me arvostamme Natossa”, Stoltenberg vakuutti.

YHTEISTYÖ Suomen ja Ruotsin kanssa sai Naton pääsihteeriltä vuolasta kiitosta, mutta yhteistyölle tulisi raja, jos maat allekirjoittaisivat YK:ssa laaditun uuden sopimuksen ydinaseiden kieltämisestä.

”Natoon liittymisen suhteen tämä olisi uusi tekijä, joka huomioitaisiin”, Stoltenberg sanoi, mutta korosti heti perään, että kumpikaan maa ei ole nyt hakemassa Naton jäsenyyttä. Kumppanuudelle sopimus ei ole este.

Stoltenbergin mukaan Natossa arvostellaan uutta sopimusta siitä, ettei sillä ole vaikutusta esimerkiksi Pohjois-Korean tai Kiinan ydinaseisiin, mutta se heikentää olemassa olevaa ydinsulkusopimusta NPT:tä, johon myös viisi ydinasevaltaa on sitoutunut.

STOLTENBERGIN puheenvuorossa hybridikeskuksen avajaisseremoniassa kuului selvästi hänen norjalainen taustansa. Hän korostaa johdonmukaisesti Naton uskottavan pelotteen rinnalla myös dialogin merkitystä suhteissa Venäjään. Venäjä on arktisilla merialueilla kalastuksessa ja energiaraaka-aineiden hyödyntämisessä Norjan strateginen kumppani.

Dialogin esimerkkinä Stoltenberg viittasi puheessaan presidentti Sauli Niinistön Venäjälle toissa kesänä esittämään aloitteeseen. Sen mukaan lentoturvallisuutta parannettaisiin Itämeren alueella muun muassa ottamalla koneiden tunnistimet eli transponderit laajempaan käyttöön Venäjän sotilaskoneissa.

Aloite on ehtinyt herättää kiistelyäkin Venäjän ja Nato-maiden välillä, mutta sittemmin yhteisiä neuvotteluja turvallisuuskäytännöistä on päätetty jatkaa kansainvälisen siviili-ilmailuliiton Icaon alaisuudessa.

SUOMEN pitkä raja Venäjän kanssa tekee Suomesta erityisen tärkeän kumppanin Natolle, Stoltenberg sanoi.

”Pitempi raja kuin Nato-mailla yhteensä. Suomella on erityinen rooli suhteissa Venäjään”, hän korosti.

HYBRIDIUHAT kattavat Stoltenbergin mukaan kaiken ”tviiteistä tankkeihin” ja propagandasta sodankäyntiin.

Harhautusoperaatiot ovat Stoltenbergin mukaan ”ainakin yhtä vanhoja kuin Troijan hevonen”. Uutta on niiden laajuus ja nopeus.

Stoltenberg luetteli hybridiuhkien torjumisen välineinä Helsingin uuden osaamiskeskuksen lisäksi myös Naton kasvaneen sotilaallisen valmiuden Baltian maissa ja Puolassa.

Arviossaan hybridikeskuksen merkityksestä Stoltenberg korosti Naton kasvanutta yhteistyötä sekä EU:n että Suomen kaltaisten kumppaneiden kanssa.

Stoltenberg ja EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Federica Mogherinikäyttivät paljon aikaa puheenvuoroissaan toistensa järjestöjen ja niiden yhteistyön kehumiseen.

STOLTENBERG tunnetaan yleensä hyvin varovaisista lausunnoista. Varsinkin tv-yhtiöt ovat tuskastuneita, koska hänen sanomansa tiivistyy harvoin 15 sekunnin iskulauseiksi.

Diplomaatit kuitenkin sanovat arvostavansa hänen kuuntelevaa ja neuvottelevaa tyyliään, joka poikkeaa merkittävästi hänen tanskalaisen edeltäjänsä Anders Fogh Rasmussenin käskevästä sävystä.