tiistai 2. toukokuuta 2017

Trump ja Putin kävivät ”bisnesmäisen” puhelin­keskustelun ...

Hmmmmm - vai niin - hyvä, että jutellaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Ulkomaat

Trump ja Putin kävivät ”bisnesmäisen” puhelin­keskustelun – suunnittelivat tapaavansa heinäkuussa

Presidentit suunnittelivat tapaamista heinäkuulle ja sopivat lisäävänsä ulkoministeriensä yhteydenpitoa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskustelivat tiistaina puhelimitse.
MOSKOVA/HELSINKI

YHDYSVALTAIN presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kävivät tiistaina puhelinkeskustelun, jota Kreml kuvaili ”bisnesmäiseksi ja rakentavaksi”.

Valkoinen talo kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan, että ”erittäin hyvässä” puhelussa keskusteltiin muun muassa ”turva-alueiden” perustamisesta Syyriaan.

Trump ja Putin painottivat Venäjän ja Yhdysvaltojen toimien koordinointia taistelussa kansainvälistä terrorismia vastaan, kertoi venäläinen uutistoimisto Tass uutistoimisto Reutersin mukaan.

Kreml kertoi tiedotteessaan, että presidentit suunnittelivat tapaamista heinäkuussa Hampurissa pidettävän G20-huippukokouksen aikaan. He sopivat myös lisäävänsä ulkoministeriensä Rex Tillersonin ja Sergei Lavrovin yhteydenpitoa, kertoi venäläinen Ria-uutistoimisto Reutersin mukaan.

Putin sanoi Trumpille toivovansa malttia Pohjois-Koreaan liittyvien jännitteiden lieventämiseksi. Yhdysvaltain ja Pohjois-Korean välit ovat kiristyneet viime aikoina, ja Trump on uhannut rangaista diktatuuria sen tekemien ydinkokeiden vuoksi.

KESKUSTELU oli kolmas presidenttien välinen puhelinyhteys ja ensimmäinen sen jälkeen, kun Yhdysvallat teki ohjusiskun Venäjän tukeman Syyrian hallituksen lentotukikohtaan Ash Shairatissa Idlibin maakunnan eteläosassa Syyriassa huhtikuun 6. päivänä.

Yhdysvaltain isku oli vastastoimi väitettyyn kemialliseen iskuun, jonka presidentti Bashar al-Assadin ilmavoimien väitettiin tehneen Khan Sheikhunin kylään Idlibissä kaksi päivää aiemmin.

PRESIDENTTIEN ensimmäisessä kuuman linjan keskustelussa tammikuussa käsiteltiin julkisuuteen annettujen tietojen mukaan muun muassa terroristijärjestö Isisin nujertamista. Seuraavan kerran Putin ja Trump olivat puhelinyhteydessä Pietarin metroiskun jälkeen huhtikuun alussa.

Venäläisessä julkisuudessa Trumpin voittoa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa käsiteltiin alusta lähtien ikään kuin Venäjän voittona ja reaalipolitiikan paluuna Yhdysvaltain ja Venäjän suhteisiin. Huhtikuun ohjusisku Ash Shairatissa oli monelle venäläiselle poliitikolle ja politiikan tarkkailijalle julkilausuttu pettymys.

PUTIN tapasi ennen puhelinkeskustelua Saksan liittokanslerin Angela Merkelin Sotšissa Mustanmeren rannalla. Tapaamisessa keskusteltiin ennen kaikkea Syyrian ja Ukrainan tilanteista. Saksalaislähteiden mukaan samalla valmisteltiin Trumpin ja Putinin tapaamista G20-kokouksessa.

Merkel kertoi ottaneensa keskusteluissa esille maailmanpolitiikan polttopisteiden lisäksi myös Venäjään kuuluvan Tšetšenian tasavallan väitetyt homovainot.

Putin puolestaan vastasi liittokanslerin kanssa järjestetyssä yhteisessä tiedotustilaisuudessa kysymykseen Venäjän oppositiomielenosoitusten tukahduttamisesta, että ”Venäjän lainvalvontaviranomaiset käyttäytyvät paljon maltillisemmin kuin heidän muut eurooppalaiset kollegansa”.

TRUMPIN ja Merkelin lisäksi Putin keskusteli tiistaina uutistoimisto Ria Novostin mukaan myös Italian pääministerin Paolo Gentilonin kanssa.

Syyrian opposition edustajien on määrä neuvotella al-Assadin hallinnon edustajien kanssa Venäjän, Turkin ja Iranin vetämissä neuvotteluissa Astanassa keskiviikkona.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump keskusteli Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa puhelimitse tammikuun lopulla.

Elämän kulkua...

"Tämmöseksikö se elämä sitten meni?" kuulin todettavan. Henkilöllä oli ollut noin kaksi ja puoli vuotta sitten lievä aivoinfarkti, joka jätti muistipuolelle lieviä häiriöitä. Varsinkin lähimuisti teettää vaikeuksia. Ulkopuolisen avun tarve on ilmeinen ja tuiki tarpeellinen.

Onneksi hänenkin elämässä on edelleen erilaisia vaihtoehtoja...

maanantai 1. toukokuuta 2017

Vanha teksti kertauksena...

Kaivoin taas vanhan tekstini esiin kuluvan vuosituhannen alkupuolelta. Viime aikoina on ehditty jo esittää/toivoa, että ammattiyhdistysliike vetelee viimeisiään, käy kuolintaistelua dynaamisessa kvartaalitaloudessa.


Ei vetele! Rohkenen jopa väittää, että työntekijöiden ja toimihenkilöiden kiinnostus raadolliseen edunvalvontaan päinvastoin lisääntyy lähiaikoina.
Mikäli oikein muistan,EK:sta eläkkeelle vastikään jäänyt Lasse Laatunen arveli asian etenevän myös tähän suuntaan.

Tosin nyky-EK selvästi paukuttelee henkseleitä mutta saapa nähdä jatkossa...



Vanha, vuonna 2003 kirjoittamani teksti, joka mahdollisesti on julkaistu jossakin lehdessä tai sitten ei...


POHDISKELUA LAULUN SANOISTA NYKYAIKAAN…       


Tunnustan pitäväni tarinoista, varsinkin loogisesti etenevistä tarinoista, joissa paha saa loppujen lopuksi palkkansa ja hyvä palkitaan.
Pidän myös hyvästä, melodisesta musiikista varsinkin jos siihen liittyy hyvät, puhuttelevat sanat.
Muun muassa useissa työväenlauluissa on mielestäni sekä melodia että sanat kohdallaan.

Eräs parhaimmista on Taistojen tiellä laulu, jota ei välinpitämättömänä, kylmänä voi kukaan nykyaikanakaan kuunnella.

Muutaman kommentti ensimmäisen säkeistön sanomaan, ehkä myöhemmin sitten lisää muihinkin säkeistöihin...

 

TAISTOJEN TIELLÄ


Kyseinen laulu on klassinen suomalainen työväenlaulu, alkujaan H. Konnon säveltämä vanha Suojeluskuntamarssi, johon kapellimestari K. Kangas teki sanat ja kuorosovituksen 1920-luvun loppupuolella…



Sanat:

Eespäin, eespäin…
tiellä taistojen…
rinta rinnan astukaamme siskot, veikot…
soipi laulu meidän joukkojen…
meitä taistoon kutsuen…

Kommentti:

Eteenpäin tässä dynaamisessa nykymenossa pitäisi mennä, mutta onko eteenpäin meneminen tosiasiassa todellista edistystä vaan totaalista, harhaista taantumaa, siitä voinee olla vähintäänkin kahta mieltä…

Väitetään, että nykyaikana täytyy juosta, jotta edes pysyy paikallaan.

Onko todella näin, vai elämmekö loppujen lopuksi eräänlaisessa unessa ja dynaamisuuden/tehokkuuden harhassa, josta mm. kuuluisa, arvostettu ja kiistelty filosofimme Yrjö Kallinen meitä jo kauan sitten varoitteli...
Sumeilematon, vähäosaisista piittaamaton kohellus, raaka optio-osakepeli, erilaisten uhkakuvien jatkuva esiin tuominen –suoranainen uhittelu ja pelleily on osittain saanut oikeutetusti tylyn väliaikaistuomion erilaisten IT-kuplien puhkeamisessa - onneksi, mutta peli näyttää raakana jatkuvan!


Eespäin, eespäin alta sorron yön,
kaikki puutteen raskaan alle ahdistetut,
niille, niille soipi laulu tää, jotka huokaa alla työn.
Me käymme taisteloon puolesta ihmisoikeuden
ja kansan kärsineen me viemme onneen yhteiseen.
Jo kuivuu kyyneleet, soi suuret huomen sävelet,
kun hetki lyö, niin poistuu yö ja kunniassa on kansa ja työ.

Niin monta, niin monta on tielle uupunut,
niin monta, niin monta on taistoissa kaatunut.
Vaan lannistaa meitä ei mahti mainen saa, me rauhan lujan luomme, mi riidat karkottaa.

Siis veljiksi tulkaa nyt kansat kaiken maan,
niin onnemme tielle käy ruusutkin kukkimaan.
Pois puute, pois kurjuus, pois kaikki silloin jää, siis onnen orpo kansa, jo nostan pystyyn pään!

Tässäpä aluksi...

Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Kemi 




Kuusi on kaunis puu...

Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että olen noin kaksikymmentä vuotta sitten hakenut Keminmaan Törmän kylästä kuusentaimia aikamoisissa paakuissa.
Istutin niitä pihallemme Haukkarissa - mm. ne kuuluisat kolme logokuusta ( Veitsiluoto Oy muuttui Enso Oyj:ksi) keskelle pihaa vuonna 1996 ja joulukuusimetsän tontin kulmalle. 

Joulukuusimetsässä oli alunpeperin muistaakseni kolmetoista kuusta. Ajattelin ottaa siitä vuosittain aina joulukuusen, mutta enhän minä raaskinut, hennonnut...
Siirsin osan, lahjoitin rajanaapurille yhden, yhden tärveli myrskyn kaatama pihlaja, osa on kaadettu perunamaan tieltä, jäljellä on tällä hetkellä pysytyssä muutama.   

Hakkasin hetki sitten jäitä pihalta ja istahdin päärakennuksen terassille kahvittelemaan. Katseeni kiinnittyi rajanaapurille lahjoittani kuusen kasvuun. Se on kasvanut hyvin, toivottavasti jatkossakin säilyy säännöllisenä, se on tosi kaunis puu...

Kaikkien kynnelle kykenevien pitäisi istuttaa elämänsä aikana ainakin yksi puu, mielellään yksi Suomen kolmestä pääpuulajista > mänty, kuusi tai koivu. Itse olen istuttanut muutaman puun tähänastisen elämäni aikana. Tärkeimmät niistä ovat kolme ns. logokuusta...

Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta?

Hyvin ajankohtainen artikkeli...

Suora nettilainaus Helsisingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Hyvinvointi

Miksi kankkunen tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta? Tutkija kertoo, mistä krapula oikeastaan johtuu

Tiede on löytänyt vastauksen siihenkin, miksi aasialaiset kestävät alkoholia huonommin kuin länsimaiset ihmiset.



KRAPULA muuttuu vuosi vuodelta kurjemmaksi – vai tuntuuko vain siltä?

Opiskelijat juhlivat vappua päiväkausia, mutta keski-ikäisenä kykenee aaton kemujen jälkeen niukin naukin vappumarssille tai -brunssille.

”Totta se on. Krapula pahenee ikääntyessä”, vahvistaa alkoholin vaikutuksia tutkiva dosentti Peter Eriksson Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osastolta. Jutun lopussa hän kertoo myös, miten krapulaa voi ehkäistä ennakolta.

Syy siihen, miksi krapula tuntuu vuosi vuodelta pahemmalta on hänen mukaansa lähinnä tottumuksissa: paljon bailaavat nuoret kehittävät paremman sietokyvyn alkoholille.

”Alkoholihan on myrkky, joka heijastuu muun muassa krapulaoireissa. Keho pyrkii suojautumaan myrkyltä, mutta mitä useammin juo, sitä pienemmiksi muuttuvat vastavaikutukset ja myös krapula”, Eriksson kertoo.

Keski-iässä alkoholia ei yleensä käytetä niin paljon kuin nuorena ja kyky sietää sitä menetetään. Tilanne on samankaltainen kuin nuorella, joka kokeilee alkoholia ensimmäistä kertaa. ”Krapula voi olla kova”, Eriksson sanoo.

Ikääntyessä kankkunen pahenee entisestään. Noin 50 ikävuoden jälkeen elimistön nestepitoisuus vähenee ja aineenvaihdunta hidastuu.

”Sama määrä alkoholia nostaa alkoholipitoisuutta veressä enemmän kuin ennen”, hän toteaa.

KRAPULAAN vaikuttavat iän lisäksi monet muutkin tekijät.

Oireet vaihtelevat eri ihmisten välillä. Yksi syy siihen ovat perintötekijät. Toinen voivat olla ympäristön vaikutukset.

”Ihmiset kärsivät nykyisin paljon enemmän allergioista kuin ennen. Sama herkistyminen saattaa liittyä myös alkoholin vaikutuksiin. Krapulapäänsärky voi olla yleisesti kovempaa kuin ennen, mutta syytä siihen emme tiedä”, Eriksson sanoo.

Krapula onkin tällä hetkellä tiedemiesten tutkimuksen kohteena kaikkialla maailmassa. 
Tutkijat ovat löytäneet selityksen muun muassa sille, miksi aasialaiset kestävät alkoholia huonommin kuin eurooppalaiset ja amerikkalaiset.

Se johtuu alkoholin aineenvaihduntatuotteesta, asetaldehydista.

”Aasialaisilla krapula alkaa jo laskuhumalan aikana. Länsimaissa ei yleensä näe ihmisten poistuvan baarista ulos kadulle oksentamaan, mikä on varsin tavallinen näky itäisessä Aasiassa”, Eriksson kertoo.

MISTÄ krapula sitten johtuu?

Nykykäsityksen mukaan humalatila johtuu siitä, että alkoholin sisältämä etanoli ärsyttää yksittäisiä hermosoluja. Kun solujen yhteispeli hidastuu, keho lisää kierroksia poistaakseen häiriön. Alkoholin poistuessa kehosta kierrokset jäävät päälle, Eriksson kertoo.

Krapulassa janottaa ja tekee mieli makeaa tai rasvaista ja suolaista ruokaa.

”Se johtuu siitä, että alkoholi kuivattaa kehoa ja estää sokerin muodostumista”, Eriksson sanoo.

Monet ovat myös havainneet, että krapula lisää seksihaluja.

Erikssonin mukaan seksihormonien tasot ovat yleensäkin aamuisin koholla. Kyky harrastaa seksiä on silloin parhaimmillaan.

Toinen mahdollinen selitys on se, että humalatilassa tapahtuu ”kaikenlaista seksuaalista häslinkiä” eli halu nousee, mutta seksistä ei silti tule mitään. Aamulla krapulassa halut ovat sitten korkealla.

USEIN krapulaan liittyy hutera olo, mielialan lasku ja epämääräinen hukassa olemisen tunne.

Syytä krapula-alakuloon ei Erikssonin mukaan vielä tiedetä.

Sen sijaan krapulaan liittyvän moraalisen krapulan eli morkkiksen syy on selvä, jos humalassa on tullut käyttäydyttyä aggressiivisesti tai harrastettua sellaista seksiä, mikä kaduttaa jälkeenpäin. Humalatila voi nimittäin lisätä riskiä kumpaankin.

VOIKO krapulaa ehkäistä ennakolta?

Kyllä voi. Paras keino on Erikssonin mukaan itsestään selvä: Älä juo. Ainakaan paljoa.

Krapulapäänsärkyä tai pahoinvointia voi hänen mukaansa yrittää lievittää etukäteen, kun ottaa ennen nukkumaanmenoa joko särkylääkkeen tai pahoinvointilääkkeen. Jotkut lääkkeet voivat kuitenkin kasvattaa alkoholin kanssa käytettynä vatsahaavan riskiä.

”On katsottava, että lääkkeellä ei ole haitallista yhteisvaikutusta”, Eriksson huomauttaa.

Krapulan lievitykseen on myös olemassa valtava määrä erilaista perimätietoa, jonka tehosta ei ole tutkimusnäyttöä.

Moni uskoo esimerkiksi voivansa loiventaa krapulaa juomalla runsaasti vettä ennen nukkumaanmenoa.

”Ehkä siinä jotakin totuutta on”, Eriksson arvioi.

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Ay-rajat rajussa murroksessa: STTK:sta on loikannut Akavaan 10 vuodessa yli 80 000 jäsentä...

Tämäntyyppinen kehityssuunta on ollut jo kauan nähtävissä. STTK:n alasajo alkoi käytännössä aikoinaan teknikkokoulutuksen alasajosta. 
Tulevaisuudessa Suomessa riittää kaksi ammatillista keskusjärjestöä: SAK ja Akava...

Suora nettilainaus Lapin Kansasta hiukan tuunattuna:

Ay-rajat rajussa murroksessa: STTK:sta on loikannut Akavaan 10 vuodessa yli 80 000 jäsentä

Lauri NurmiHelsinki, Lännen Media
Lähes ikiaikaiset ay-liikkeen sisäiset reviirirajat ovat murtumassa.
Toimihenkilöjärjestö STTK:sta on vuosina 2007–2017 siirtynyt korkeasti koulutettujen Akavaan yli 80 000 jäsentä.
Tuorein siirtymä STTK:sta Akavaan tapahtui keskiviikkona, jolloin Akavan hallitus hyväksyi Ammattiliitto Ava ry:n Akavan jäseneksi. Avan muodostavat Tullivirkamiesliitto, Ulkoasiainhallinnon Virkailijayhdistys ja Verovirkailijain Liitto. Sen yhteenlaskettu jäsenmäärä on 5 700.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder pitää yli 80 000 jäsenen siirtymää merkittävänä.
– Kaikki tietävät, mitä tämä tarkoittaa. Keskusjärjestörakenne voi muuttua, Fjäder arvioi.Monien ay-vaikuttajien mielestä kehitys johtaa vääjäämättä siihen, että pitkässä juoksussa Suomessa on kaksi palkansaajien keskusjärjestöä: SAK ja Akava.
SAK:n ja STTK:n alaiset liitot yrittivät perustaa uutta keskusjärjestöä, mutta UK-projekti kuopattiin vuosi sitten. Todellisuudessa sen henkiin herättämisellä spekuloidaan jatkuvasti keskusjärjestöjen ja liittojen järjestämissä taustatilaisuuksissa. STTK:n puheenjohtaja Palola suhtautuu asiaan rauhallisesti.
– Minulle oli pettymys, että UK:ta ei syntynyt. Liitot totesivat, etteivät ne olleet siihen valmiita. STTK jatkaa niin kauan, kuin sen alaiset liitot pitävät omaa keskusjärjestöä tärkeänä, Antti Palola huomauttaa.
STTK:n niin sanottujen maksavien jäsenten määrä on Palolan mukaan noin 400 000. Akavalla sama luku on 430 000 ja kasvussa.
– Ei sillä ole määräävää merkitystä, kuinka paljon on jäseniä. Kun UK oli kuopattu 1. kesäkuuta, laadimme uuden strategian, jossa realistisesti otetaan huomioon jäsenmäärän laskeva trendi. Keskusjärjestöjen rooli on muuttunut, Palola sanoo.
Vapaaehtoisesti palkansaajienjärjestölinnakkeet eivät vallastaan luopuneet, mutta niiden on pakko sopeutua muuttuneeseen todellisuuteen. Vuorineuvokset veivät sääntömuutoksella EK:lta oikeuden tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja ja sopia joistakin työehtosopimusten kirjauksista keskitetysti.
– Olemme ryhtymässä yhteiskuntapoliittiseksi vaikuttajaksi, Fjäder kiteyttää.
Akavalle on tärkeää iskostaa poliitikkojen tajuntaan, ettei 4 000–7 000 euroa kuukaudessa ansaitsevia hyvätuloisia palkansaajia pidä verottaa motivaatiokadon partaalle. SAK haluaa, että veronkevennykset kohdistetaan pienituloisille. Sen jäsenistöön kuuluu paljon matalapalkka-alojen työntekijöitä.
Koko kolmikko ajaa naisten työmarkkina-aseman parantamista.
Työelämää koskeva lainsäädäntö ja muutokset työttömyysturvaan valmistellaan kolmikantaisesti palkansaajien, työnantajien ja maan kulloisenkin hallituksen kesken.
– Eläkejärjestelmästä on vieläpä sovittu kaksikantaisesti, eli hallitus ei ole halunnut puuttua varsinaisiin neuvotteluihin, Palola toteaa.
– Ei kolmikanta Suomesta lopu. Sen kautta käytetään paljon valtaa, mutta keskusjärjestöjen on oltava riittävän vahvoja, jotta niitä kuunnellaan, Fjäder arvioi.
Joukkovoima vaikuttaa poliittisiin päätöksiin, jos se edustaa satojentuhansien ihmisten tahtoa ja toiveita.
Liian pienet ammattiliitot, ihmisten työnkuvien nopeat muutokset ja alakohtaisten erojen hämärtyminen johtavat siihen, että ihmisillä on vaikeuksia löytää sopivaa ammattiliittoa.
Liitoista vieraantumisen uhkaa ei yksikään ay-vaikuttaja kiistä.
Sak:laiset teollisuusliitot ovat yhdistymässä, vaikka Paperiliiton vasemmistoliittolaiset estivät oman etujärjestönsä mukaanmenon.
Tabu eli kielletty puheenaihe on sekin, että sak:laiset JHL ja SuPer sekä STTK:sta Pardia ja Tehyssä olevat lähi- ja perushoitajat voisivat yhdistyä julkisen alan suurliitoksi, jota poliitikot taatusti kuuntelisivat. Yhteistyötä jarruttavat usein ihmiset, jotka pelkäävät menettävänsä asemansa.
Toisaalta ay-maailmassa korostuva ammatti-identiteetti on monesti sidoksissa tarkkarajaiseen liittoon.
– Ammatillisen identiteetin rakentaminen on haastava tehtävä, kun muodostuu monialaliittoja, mutta niillä olisi resursseja edunvalvontaan ja palvelujen digitalisoimiseen, arvioi SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Ay-kentän uudistumispaineita lisää Yleinen työttömyyskassa YTK, jolta ansiosidonnaisen vakuutuksen on hankkinut 380 000 suomalaista.
Suurissa liitoissa jäsenmaksut saattaisivat olla huokeampia.
Yritystasolla tapahtuva paikallinen sopiminen myös lisääntyy.
– Kun liittokohtaiset kierrokset alkavat, menemme jollain aikavälillä kohti yrityskohtaisuutta. Ay-liike palaa sopimisessa siihen, mistä kaikki alkoi ja voi kokea uusrenessanssin. Keskusjärjestöjen palkkaratkaisut on koettu etäisiksi. Paikallisesti sovittavaksi on jäänyt todella pieniä rahaeriä. Jos vaikkapa prosentin potista sovitaan paikallisesti, työntekijät kiinnostuvat ay-vaikuttamisesta, Palola ennustaa.
Juha Sipilän ja keskustan vaalivoitto keväällä 2015 oli ehkäpä parasta, mitä suomalaiselle ay-liikkeelle realistisesti ajateltuna saattoi tapahtua.
Pääministeriehdokas Sipilä löi pöytään esityksen vuosityöajan pidentämisestä 100 tunnilla. Poliittinen vasemmisto makasi vaalitappion kärsineenä kanveesissa, mutta Sipilä aliarvioi pahemman kerran SAK:n, Akavan ja STTK:n sekä niiden alaisten ammattiliittojen voiman.
Yli vuoden ajan keskusjärjestöjen puheenjohtajat Lauri Lyly, Sture Fjäder ja Antti Palola olivat Suomen vaikutusvaltaisimmat oppositiojohtajat, vaikka he kuinka yrittivät korostaa ay-liikkeen irrallisuutta puolueista.
Palkansaajien keskuudessa oli vuosien ajan vahvistunut ”jo riittää keskiluokan riistäminen”-asenne. Kehitys olisi voinut johtaa Suomessa poliittisen populismin riemukulkuun, mutta ay-johtajat onnistuivat pitämään kiukun aisoissa ja neuvottelemaan Sipilän hallituksen ja työnantajien EK:n kanssa kilpailukykysopimuksen. Vuosityöaikaakin pidennettiin vain 24 tunnilla.
Uuvuttavien neuvotteluidenja useiden perääntymisten poliittisen hinnan maksoivat hallituspuolueet: Sipilä menetti maineensa Midaksena, perussuomalaiset kannatuksensa ja Alexander Stubb paikkansa kokoomuksen puheenjohtajana.
Pirstaloituvien arvojen ja kirjavien some-yhteisöjen aikakaudella ay-liike oli etsinyt olemassaolonsa tarkoitusta. Raskas kiky-vääntö kirkasti sadoilletuhansille ammattiliittojen jäsenille, miksi heidän kannatti maksaa joka kuukausi palkastaan siivu liitolleen.
Torjuntavoitto – sitähän kiky ay-liikkeelle oli – ei takaa keskusjärjestöille ja ammattiliitoille valoisaa tulevaisuutta.
Tehtäviä ay-liikkeellä riittää, paljon valtaakin, mutta sen tulevaisuuden loistokkuuden ratkaisee pitkälti järjestörakenteiden uudistamisen onnistuminen.

STTK:sta Akavaan vuosina 2007–2017 siirtyneet ammattiliitot (liitto, liittymisvuosi ja kokonaisjäsenmäärä liittymishetkellä):

KTK Tekniikan Asiantuntijat 2007: 8 928
Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset MMA 2009: 26 795
Kirkon Nuorisotyöntekijöiden Liitto KNT 2009: 1 155
Päällystöliitto 2009: 3 923
Suomen Verotarkastajat 2009: 600
Valtion tutkimusalojen diplomi-insinöörit VTDI 2010: 400
Suomen Suuhygienistit 2011: 1 400
Tietoalan toimihenkilöt 2011: 7 000
Suomen Geronomiliitto 2012: 60
Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL 2012: 7 344
Suomen Liikennelentäjäliitto 2014: 728
Luotsiliitto 2015: 142
Lääkärihelikopterilentäjät 2016: 22
Suomen Fysioterapeutit 2016: 6 299
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL 2016: 11 104
Tullivirkamiesliitto, Ulkoasiainhallinnon Virkailijayhdistys ja Verovirkailijain Liitto 2017: 5 700.
Yhteensä 81 600 jäsentä

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Alkukesän aktiviteetteja...

Kirjoitin pari Facebook-tekstiä:

Että mitäkö mietin? No ainakin sitä, että alkukesän "maanviljelystoimenpiteet" ovat käynnistyneet. Prismasta ostimme 10 kg säkin perunoita, jotka idätetään. Kotiin tultuamme hain maakellarista lähes toisen mokoman ja todennäköisesti ostamme vielä lisää perunoita idätettäväksi.
Niin kuin olen aiemmin kirjoittanut tuplaamme perunaviljelyalamme ensi kesänä tontin kulmalla.
Kunhan saamme autot pois päärakennuksen päädystä ja pari koivua kumoon polttopuiksi, niin tilaan Eko-Asemalta hyvää peltomultaa autokuormallisen. Osa mullasta menee perunamaan laajennukseen mutta pääosa tontin tasoitukseen...

Saattaa olla, että joku lukijoista ihmettelee minun perunaporinoita.
Muistutan, että asumme paikalla, jossa isoisäni viljeli maata ja vanhempanikin kasvattivat perunoita. Käytännössä naapuritonttilla, jossa on nykyisin kytketty paritalo, oli aikanaan kaksi perunapeltoa.
Perunoita kasvatettiin sen verran, että niitä riitti vähin myyntiinkin.
Me yritämme hiukan elvyttää tätä peruna-asiaa, vaikka siinä ei tosin mitään suurempaa järkeä ole, sillä kaupasta saa hyvää perunaa edullisesti mutta...
Onhan se omasta maasta mukava kaivaa, kuokkia söyntiperunat tarpeen mukaan.

Arktinen haave jäätyi...

Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa. Ilmastotutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on arktisella alueella erittäin nopeaa, mutta kumpikaan suurvallan johtaja ei tähän usko.
Hmmmmm - siinäpä sitä Suomella onkin työmaata ihan niskanappia myöten...

Suora nettilainaus Lapin Kansasta hiukan tuunattuna:

Arktinen haave jäätyi

Venäjän ja Yhdysvaltojen johtajat eivät usko ilmaston lämpenevän ihmisen toimien takia. Suomi etsii agendaa, josta voisi keskustella.

MIILA KANKAANRANTA
Arktinen haave jäätyi
Arktinen ympäristönsuojelu on nyt jäissä.
Suomi aloittaa Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana poikkeuksellisen hankalassa tilanteessa. Ilmastotutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on arktisella alueella erittäin nopeaa, mutta kumpikaan suurvallan johtaja ei tähän usko. USA:n presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin kyseenalaistavat koko teorian ilmaston lämpenemisestä ihmisen toiminnan takia.
Trump totesi presidentinvaalikampanjansa aikana, ettei ilmastonmuutosta ole olemassakaan. 
Trump on myös kertonut, että Yhdysvallat saattaa vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteista.
Trumpin avustajat neuvovat presidenttiä eri tavalla. Presidentin päästrategi Steve Bannon yrittää saada Trumpin päättämään ilmastosopimuksesta eroamisesta. Ulkoministeri Rex Tillerson kannattaa ilmastosopimuksessa pysymistä. Presidentin tytär Ivanka Trumpin sanotaan olevan Tillersonin kanssa samaa mieltä.
Venäjän presidentti Vladmir Putin totesi Arktisen foorumin kokouksessa Arkangelissa, ettei ihminen ole vastuussa ilmastonmuutoksesta. 
Putinin mukaan jäävuoret ovat sulaneet jo vuosikymmeniä eikä ihmisten toiminnalla ole ollut siihen vaikutusta.
Kahden suurvaltajohtajan näkemykset voi kuitata idioottimaisena valtapolitiikkana, mutta se ei pitkälle auta. 
Suomessa kaivattaisiin lisää analyyttistä tietoa esimerkiksi siitä, millaisiin tutkimuksiin Putin näkemyksensä perustaa. Voi olettaa, että Putinilla on tukena parhaat venäläiset asiantuntijat.
Putin kertoi näkemyksistään tilaisuudessa, jossa oli mukana Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Niinistö kertoo pohtineensa paljon, millä tavalla ilmastoskeptiset suurvaltajohtajat olisi ylipäätään mahdollista saada saman neuvottelupöydän ääreen Suomen puheenjohtajuuskaudella. Mitä jää jäljelle?
”Meidän pitäisi nyt löytää nimenomaan ympäristöpuolella sellainen asia, joka voisi kiinnostaa kumpaakin”, Niinistö pohtii.
Niinistön mielestä suurvaltoja saattaa kiinnostaa esimerkiksi öljynporauksen yhteydessä vapautuvien kaasuvarojen hyödyntäminen. Voi olettaa, että vanhentuneiden laitosten uusiminen innostaa erityisesti Venäjällä.
Suomessa oli suuria odotuksia puheenjohtajakautta varten, mutta näille odotuksille ei ole nyt juuri katetta. Venäjää ja Yhdysvaltoja innokkaampi päästöjen vähentäjä on Kiina, jonka suurkaupungeissa kivihiilen polton ongelmia kukaan ei voi kiistää.

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Länsi-Pohjan musiikkiopiston Popparikonsertti tänään klo 18.00-19.00...

Kävimme illalla Kemin kulttuurikeskuksen isossa auditoriossa, jossa oli Länsi-Pohjan musiikkiopiston Popparikonsertti klo 18.00-19.00.

Mukava konsertti, jossa nuoret musiikinopiskelijat selvästi nauttivat tekemisestään.Yleisö piti kuulemastaan ja näkemästäänkin. Arvelen, että opettajat olivat myös tyytyväisiä oppilaittensa suorituksiin. 
Näin maallikon korvin edistystä on tapahtunut. Meidän silmäteränä oli luonnollisesti vanhemman poikamme Tommin tytär Veera, jolla oli konsertissa hallitseva rooli > mm. sooloesitys (säesti itseään akustisella kitaralla) ja bändin kanssa neljä lauluesitystä.

Tällä kerralla miksaus oli hillittyä.