tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa...

profiilikuvasiAjattelin muistuttaa Sinuakin, että kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut.
Olen Kemissä ehdokkaana Kemin Keskustan ryhmässä sit.- nimikkeellä äänestysnumerolla kolmekymmentäkaksi > 32

En ole hyvistä yrityksistäni huolimatta löytänyt numerolle hyvää slogania. Aikaahan tässä H-hetkeen eli varsinaiseen äänestyspäivään sunnuntaihin 9.4.2017 on vielä puolitoista viikkoa.
Ei muuta kuin äänestämään...  

Dear Google User > näitä riittää...

Sain taas aamulla sähköpostiviestin liitteineen. Varmaan samanlaisen on saanut satoja, tuhansia, jne. suomalaisia.  

Olen muistaakseni muutaman kerran todennut, että jos saan vastaavan tyyppisen sähköpostiviestin Googlen Suomen maajohtajalta niin asia on ok.

Saamani sähköpostiviesti:

Dear Google User,

Please kindly find your winning notification as attached.

NOTE! A lot of people do ignore to open the attached file to see their winning letter due to fear of virus thereby loosing the opportunity to receive their award, But i urge you to open it and claim your prize. Google values your right to privacy! Your information is 100% secured and will be used exclusively for the purpose of this award only.The Google Promotion Award Team has discovered a huge number of double claims due to winners informing close friends relatives about their winning and also sharing their pin numbers. The Google Promotion Award Team has reached a decision from headquarters that any double claim discovered by the Lottery Board will result to the cancelling of that particular winning. So you are hereby strongly advised once more to keep your winnings strictly confidential until you claim your prize.

Sundar Pichai
Chief Executive Officer

Google.

maanantai 27. maaliskuuta 2017

Venäjän suurlähettiläs Ylelle Suomen Nato-keskustelusta: "Venäjällä ei voi olla vapaata rajaa Naton kanssa"

Alla olevassa artikkelissa todetaan: – Venäjällä ei kuitenkaan voi olla vapaata rajaa Naton kanssa, koska meillä on erimielisyyksiä sen blokin kanssa. Vapaalla rajalla Rumjantsev tarkoittaa rajaa, joka ei ole vahvasti aseistettu. 

Suurlähettiläällä on sopivan valikoiva muisti: Hän jättää mainitsematta, että Suomen rajan pinnassa/tuntumassa on tälläkin hetkellä hirvittävä, täysin ylimitoitettu asearsenaali: Murmanskin pohjoispuolella, Severomorskissa ja sen lähialueella on todennäköisesti maailman suurin ja tuhovoimaisin ydinaseiden keskittymä. Alakurtti on "elvytetty", sinne todennäköisesti tuodaan lisää sotakalustoa ja -joukkoja. Pietarin ympäristössä on mittava asearsenaali, jota ilmeisesti uudistetaan > tappo- ja tuhovoimaa lisää... 

Kaikki edellä mainitut ovat olleet vuosikymmeniä Suomen rajan tuntumassa. Suomen liityttyä Natoon tuskin tuo itärajanpintaan muutoksia. Raja on vartioitu joka neliömetrin alueelta jo tällä hetkellä molemmin puolin tarkkaan. 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tunattuna:

Venäjän suurlähettiläs Ylelle Suomen Nato-keskustelusta: "Venäjällä ei voi olla vapaata rajaa Naton kanssa"

Aleksandr Rumjantsev on ollut Venäjän suurlähettiläänä Suomessa melkein 11 vuotta. Hän ihailee Suomea ja uskoo maittemme välisiin hyviin suhteisiin.
Yle maailmalla: Moskova
Aleksandr Rumjantsev
Aleksandr RumjantsevPetteri Paalasmaa / AOP
Harvoin tapaa ihmistä, joka puhuu Venäjän ja Suomen nykysuhteesta yhtä myönteisesti kuin suurlähettiläs Aleksandr Rumjantsev.
Suurlähettiläs Rumjantsev ei nimittäin suostu näkemään siinä mitään ongelmia. Yksi esimerkki hyvistä väleistä on hänen mielestään vilkas tapaamistahti korkeimmalla poliittisella tasolla. Presidentit ovat tavanneet kaksi kertaa vuodessa, ja niin tekevät ilmeisesti tänäkin vuonna.
Jo maaliskuun lopulla presidentit Sauli Niinistö ja Vladimir Putin kohtaavat Arktisella foorumilla Arkangelissa Venäjällä. Myöhemmin tänä vuonna presidentti Putinia odotetaan Suomeen maamme 100-vuotisjuhlinnan merkeissä.

Kekkosen nyökkäys sykähdytti

Rumjantsevin ensikohtaaminen Suomen kanssa tapahtui jo lapsuudessa.
Hän oli 13-vuotias koululainen, kun presidentti Urho Kekkonen tuli ensimmäisellä valtiovierailullaan Neuvostoliittoon Sverdlovskiin, jossa Rumjantsevin perhe asui. Aleksandr-poika sai tervehtiä Kekkosta kantaen lippua.
Hän muistaa lämmöllä Kekkosen hymyn kunniatehtävää suorittavalle pikkupojalle. Silloin ajatukset ulkomailla asumisesta ja diplomatiasta olivat kuitenkin kaukana.
Tuleva suurlähettiläs kouluttautui ensin ydinfyysikoksi. Myöhemmin hänestä tuli opinahjonsa Kurtšatovin instituutin johtaja. Siltä paikalta hänet nimitettiin atomienergiaministeriksi vuonna 2001.
Venäjän Suomen suurlähettiläs Rumjantsevista tuli keväällä 2006. Ja nyt hän on jo kuusi vuotta ollut Helsingin diplomaattikunnan vanhin, doyen eli pisimpään asemamaassa toiminut suurlähettiläs.
Presidentti Urho Kekkonen vieraili 22. -31. toukokuuta1958 Neuvostoliitossa. Tavalliset kansalaiset toivottivat Kekkosen tervetulleeksi.
Presidentti Urho Kekkonen vieraili Neuvostoliitossa 22.-31. toukokuuta 1958. Tavalliset kansalaiset toivottivat Kekkosen tervetulleeksi.Kalle Kultala / Lehtikuva

Suomi valitsee oman tiensä

Suomen ja Venäjän pitkä yhteinen historia on Rumjantsevin mukaan hyvä pohja toimivalle suhteelle.
Venäjällä ei voi olla vapaata rajaa Naton kanssa.
SUURLÄHETTILÄS ALEKSAND RUMJANTSEV
Suurlähettiläs ei halua muistella sotaa, vaan keskittyy nykytilanteeseen. Vaikka Venäjän ja Euroopan Unionin välit ovat pahasti solmussa, ei Rumjantsev näe kiistoja Suomen ja Venäjän välillä. Tilanne tosin voi muuttua, mikäli Suomi liittyy Natoon. Rumjantsev painottaa, että valinta on yksinomaan Suomen ja suomalaisten.
– Venäjällä ei kuitenkaan voi olla vapaata rajaa Naton kanssa, koska meillä on erimielisyyksiä sen blokin kanssa.
Vapaalla rajalla Rumjantsev tarkoittaa rajaa, joka ei ole vahvasti aseistettu.
Venäjän vaikuttamisyrityksiä muiden maiden sisäisiin asioihin Rumjantsev ei tunnista. Hänen mukaansa esimerkiksi jonkun toisen maan vaaleihin vaikuttaminen on mahdotonta.
Hänkin tosin tunnustaa, että yleiseen ilmapiiriin voi vaikuttaa tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kautta.
– Silti on aina mahdollista tarkistaa asioita eri lähteistä ja löytää totuudenmukaista tietoa.
Svetogorskin raja-asema
Liikenne Svetogorskin raja-asemalla Imatran lähistöllä on vilkasta.YLE

Ydinvoima-asiantuntija

Ammatillisen taustansa takia suurlähettiläs seuraa tarkalla silmällä Fennovoiman ydinvoimalahankkeen etenemistä. Häntä ei huolestuta sen hidas eteneminen.
– Tällaiset projektit myöhästyvät aina, koska ydinvoimalaa rakennettaessa täytyy olla erityisen huolellinen turvallisuuden suhteen.
Rumjantsev ei näe ydinvoimalahankkeessa mitään turvallisuuspoliittista tai geopoliittista ulottuvuutta.
– Näen tämän puhtaasti energia- ja talouskysymyksenä.
Taloutta Rumjantsev pitää poikkeuksellisena ilmiönä. Hän määrittelee sen ainoaksi toiminnaksi, jossa kumpikin osapuoli voittaa.
– Fysiikassa sellaista ei ole, siellä toinen saa ja toinen menettää.
Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalatyömaa 14.9.2016. Taustalla betoniasema.
Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalatyömaa 14.9.2016. Taustalla betoniasema.Risto Degerman / Yle

Suomi näyttäytyy ihanteellisena

Suomea Aleksandr Rumjantsev katsoo lempein silmin.
Suurlähettiläänä hän on matkustanut ympäri maata autolla. Kilometrejä on kertynyt yli kolmesataatuhatta. Ainoa paikka, jossa hän ei ole vielä käynyt on kolmen maan raja Kilpisjärvellä.
Matkoillaan hän on kiinnittänyt huomiota suomalaisten tapaan hoitaa maata. Siitä näkee, että täällä asuu kansa, joka rakastaa kotimaataan.
– Kansallishymninne nimi ei turhaan ole Maamme laulu. Täällä tuntee, kuinka jokainen kokee maan omakseen ja huolehtii siitä.
Maasta huolehtiminen näkyy Rumjantsevin mielestä erityisen hyvin, kun kulkee syrjäseuduilla.
– Tiellä, jolla ei kulje edes yksi auto tunnissa on niin kiiltävät liikennemerkit, että niistä on tuntevinaan maalin hajun.
Suurlähettiläs tekee arkipäiväisiä havaintoja suomalaisesta tavasta työskennellä. Hän on esimerkiksi huomannut, ettei rakennustyömailla laiskotella pelaten dominoa. Automatisoidut tehtaat pyörivät pienellä henkilökunnalla ja kaupoissa myyjät ovat ystävällisiä ja ammattitaitoisia.
– Tämä on hyvin toimiva ja hyvin hoidettu maa.

Kommentteja kirjoituksiini - kiitos...

Olen kirjoitellut tekstejä sanomalehtien ns. yleisönosastoille 1960-luvun puolesta välistä alkaen. Yli viidenkymmenen vuoden ajan...

Varsinkin eläkkeelle jäätyäni kirjoitustahti on kiihtynyt, on niin paljon mielenkiintoisia asioita, joista on lähes pakko kirjoittaa. Kaiken lisäksi tämä oman Blogisivun pitäminen 01.07.2014 alkaen ja Facebook-aloitus 23.01.2017 alkaen on lisännyt huomattavasti "pätkäkirjoittamista". Edellä mainitut uudet kanavat ovat merkinneet lehtiin lähetettävien kirjoitusten vähenemistä, lähes loppumista. Twitteriin en taida heittäytyä, sillä en osaa kirjoittaa 140 merkin verran...

Sähköpostihan minun varsinainen työkaluni on, sen sijaan puhelinta käytän äärimmäisen vähän, tuskin ollenkaan.

Olen siis kirjoittanut aika monta tekstiä. Tekstejäni kommentoidaan erittäin vähän, tuskin ollenkaan. Olen aikaisemminkin kirjoittanut, että otan mielellään palautetta vastaan.

Tähän asiaan liittyy myös "vaieta kuoliaaksi"-käsite. Monet henkilöt, jotka ovat suuna päänä kaikenlaisissa sioissa, eivät ole koskaan, toistan eivät koskaan kommentoineet minun kirjoittamistani. Yli viidenkymmen vuoden aikana!





Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Sunnuntai

Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi seurasi Donald Trumpin presidenttikauden alkua New Yorkissa. Koskenniemi pelkää, että Yhdysvallat hakee sotaa.

Tilaajille


Donald Trump on presidentti, joka puhuu suoraan kansalle muodollisuuksista piittaamatta.


KANSAINVÄLISEN oikeuden professori Martti Koskenniemi pelkää, että Yhdysvallat hakee sotaa. Se olisi sota, jonka voittamisen presidentti Donald Trump uskoisi palauttavan kunnioituksen Yhdysvaltoja kohtaan.

”On ennustettavissa, että tällainen arvostelukyvytön seksuaalinen häirikkö hakee arvostusta juuri voimapolitiikasta. Trump vetoaa usein ’kunnian’ palautukseen. Hän on huomauttanut, että olisi jo aika, että Yhdysvallat voittaa jonkin sodan”, Koskenniemi sanoo kotonaan Helsingissä.

NEWYORKILAISESTA kiinteistösijoittajasta Donald Trumpista tuli 20. tammikuuta Yhdysvaltojen 45. presidentti. Jo virkaanastujaispuheessaan hän osoitti, että hän on erilainen presidentti.

Presidentti, joka puhuu värikkäästi suoraan kansalle. Karkeasti, kansaa kiihottavasti, voimakkaasti kärjistäen ja muodollisuuksista piittaamatta.

Koskenniemi seurasi virkaanastujaispuhetta New Yorkissa. Siellä hän on käynyt säännöllisesti liki 20 vuotta New Yorkin yliopiston vierailevana professorina.

Koskenniemi on maailmankuulu kansainvälisen oikeuden tutkija ja entinen ulkoministeriön virkamies. Viime vuosina hän on tutkinut paljon myös oikeushistoriaa. Hän on entinen kokoomuslainen, joka tunnetaan nykyisin suorapuheisena, vapaamielisenä ja riippumattomana intellektuellina – siis juuri sellaisena, jota Trump ei voisi sietää.

Koskenniemen kahden kuukauden opetusjakso New Yorkissa päättyi maaliskuun alussa. Hän seurasi Trumpin valtakauden sekavaa alkua yhdessä Yhdysvaltain nuoren älymystön kanssa ja yllättyi siitä, miten järkyttyneitä ihmiset yliopistossa olivat.

”Tunnelma oli täysin monomaaninen. Ihmiset puhuivat vain yhdestä asiasta: presidentti Donald Trumpista. Kun palasin Suomeen, tuntui siltä, että täällä voi taas hengittää.”

Monomania tarkoittaa itsepintaista yhden asian ajattelua tai tavoittelua. Siis eräänlaista päähänpinttymää.



Martti Koskenniemi

Kosken­niemen opiskelijat olivat huoles­tuneita ennen muuta kolmesta asiasta. Mitä tapahtuu kansain­välisille sopimuksille, ihmisoikeuksille ja kehityspolitiikalle?

NEW YORK on Yhdysvaltojen itärannikon vapaamielisten pääkaupunki. Suuri osa kaupungin asukkaista äänestää demokraatteja.

New Yorkin yliopisto sijaitsee Washington Square Parkin laidalla taiteilijoiden ja älymystön suosimassa Greenwich Villagen kaupunginosassa.

Puisto on nimetty Yhdysvaltojen ensimmäisen presidentin George Washingtonin mukaan. Hän oli aikoinaan kirjoittamassa maan perustuslakia, jolle nykyinen presidentti ei näytä antavan suurta arvoa.

Vapaamielisessä New Yorkissa ilmapiiri on tyystin erilainen kuin kuihtuvissa syrjäkylissä ja rapistuvissa teollisuuskaupungeissa, joissa Trumpin kannatus on suurta.

”Lounaalla vanhemman juutalaisen professorin kanssa totesin, että eihän Trump ainakaan fasisti ole. Lounasvieraani katsoi minua surullisena ja totesi, että sitähän emme tiedä. Silloin vatsassani kouraisi: tosiaan, sitä emme tiedä.”

VALTIO olen minä, väitetään Ranskan itsevaltaisen kuninkaan Ludvig XIV:n sanoneen 1600-luvulla.

Trumpia arvioitaessa on etsittävä vertailukohtia menneisyydestä. Siinä on aina vaaransa, koska historia ei toista itseään sellaisenaan ja ideologiat muuttuvat.

Aurinkokuninkaan itsevaltiuden seurauksena valistusfilosofi Montesquieu kehitti vallan kolmijako-opin. Sen keskeinen idea oli estää vallan keskittyminen ja korostaa valtiollisten instituutioiden tarkasti rajattuja toimivaltasuhteita.

Vallan kolmijaossa tuomiovallan riippumattomuus on turvattu pitämällä se erossa lainsäädäntövaltaa käyttävästä parlamentista ja toimeenpanovaltaa käyttävästä hallituksesta ja viranomaisista.

Montesquieun opista tuli nykyaikaisten valtioiden perusta, ja vaikutteita siitä omaksuttiin myös Yhdysvaltojen perustuslakiin.

Koskenniemen mielestä on selvää, että presidentti Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin. Trump on esimerkiksi kutsunut liittovaltion tuomaria ”niin sanotuksi tuomariksi”, kun tämä totesi presidentin seitsemän valtion kansalaisille määräämän maahantulokiellon lainvastaiseksi.

Trump ilmeisesti katsoo, että oikeusvaltio estää kansan tahdon toteutumisen.

”Hänen käsityksensä demokratiasta on se, että valtiolliset instituutiot eivät saa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun puhumattakaan yliopistoista tai mediasta. Ne ovat trumpilaisessa demokra­tiakäsityksessä vain haitallisia tekijöitä. Hän ajattelee puhuvansa suoraan niin kutsulle kansalle. Hitsi vieköön: Ludvig XIV ajatteli ihan samalla tavalla.”

Koskenniemi korostaa, että demokratia on nykyään paljon enemmän kuin vain kansanvaltaisuutta. Demokratia on pyrkimystä yhteiseen hyvään. Hänen mukaansa siihen kuuluvat tasa-arvo, totuuden etsintä, vastapuolen kunnioitus, yhteistyö poliittisten vastustajien kanssa sekä moniarvoisuuden kunnioittaminen.

Toinen historiallinen vertailukohta on hänen mielestään Italian entinen pääministeri Benito Mussolini, jota kutsuttiin nimellä il Duce, johtaja. Mussolini oli fasismin uranuurtaja.

Koskenniemi määrittelee fasismin vahvan johtajan ja kansan yhteiseksi liitoksi, joka pyrkii muutokseen valtiollisista instituutioista piittaamatta.

”Onko kyse rooseveltilaisesta vallankaappauksesta vai onko oikeampi vertailukohta Hitler, Mussolini tai Berlusconi. Valitettavasti nämä ovat ne lähihistorialliset kiintopisteet, jotka Trumpia arvioi­taessa tulevat väistämättä esiin, vaikka kuinka yritän välttää lyömästä leimoja.”

Mussolinin fasismissa tärkeintä oli johtaja ylivertaisena ihmisenä eikä arvovaltaisena instituutiona. Trump ei myöskään näytä välittävän virkansa arvovallasta. Ja kun johtajalla ja kansalla on yhteinen maailmankuva ja tavoitteet, poliittisia tavoitteita voidaan ajaa valtiollisista instituutioista piittaamatta.

Koskenniemi lisää vertailuryhmään vielä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin, joka on myös kovin ottein romuttanut oikeusvaltiota ja demokratiaa.

Kysymykseen siitä, mitä hyvää Trumpissa on, Koskenniemi miettii vastausta hetken.

”En usko, että trumpilaisuuteen sisältyy suoranaista rasismia. Italialaisen fasismin ja natsismin ero oli se, että fasismiin ei sisältynyt rasismia, mikä taas oli keskeinen osa natsismia. Lisäksi Trump on tuonut esiin unohdetun kansan ääntä.”

KANSAINVÄLINEN oikeus ei perustu kirjoitettuun lakiin vaan valtioiden yhteisiin sopimuksiin.

Maailman suurin kansantalous ja ylivoimainen sotilaallinen mahti voi halutessaan viitata kintaalla sopimuksille. Itse asiassa niin Yhdysvallat on tehnyt jo vuosikausia. Siksi Trumpin julistamassa Yhdysvallat ensin -ajattelussa ei ole Koskenniemen mielestä mitään uutta.

Yhdysvallat ei ole liittynyt kansainväliseen rikostuomioistuimeen eikä meri­oikeusjärjestelmään. Se ei myöskään ole mukana biologisten aseiden, kemiallisten aseiden eikä ympäristösopimusten valvontajärjestelmissä.



Donald Trump astui virkaansa Washingtonissa 20. tammikuuta.

”Olen ollut lukemattomissa neuvotteluissa, joissa yhdysvaltalaiset neuvottelijat kannattavat jotakin sopimusta mutta vetoavat lopulta siihen, että kongressi ei voi sitä hyväksyä. Yhdysvaltojen senaatti on ollut jo vuosikausia täysin nationalistinen.”

Kaikkia Yhdysvaltojen kummallisuuksia ei siis voi panna Trumpin kontolle. Koskenniemi pitää kuitenkin selvänä, että eritoten media ja tuomioistuimet ovat vastakin Trumpin hyökkäysten kohteena.

”Lehdistön vahva asema ja kriittisyys vallassa olevia kohtaan kuuluu ehdottomasti demokratiaan. Lehdistö ei voi koskaan olla liian vahva eikä kriittinen. Poliitikkojen on vain tultava tämän asian kanssa toimeen.”

VIRKAANASTUJAISISTA on kulunut vasta kaksi kuukautta. Se on lyhyt aika presidentin neljän vuoden toimikaudesta.

Trump on osoittautunut aamuvirkuksi. Hän ilmeisesti aloittaa päivänsä Twitterissä. Siellä hän haukkuu ihmisiä isoilla kirjaimilla ja julistaa sitä, kuinka paljon hän tulee tekemään muutoksia. Useimmiten viestit ovat hyvin yleisluonteisia, mikä jättää varaa tulkinnoille.

Viesteissä korostuvat myös erilaiset uhat ja pahuudet, jotka on nopeasti torjuttava. Myönteistä sanottavaa hänellä on lähinnä itsestään.

”Jos laskee yhteen kaikki Trumpin lupaamat asiat, ei siitä tule mitään selkeää tai johdonmukaista yhteiskuntapoliittista tai taloudellista ohjelmaa.”

Sanomalehti The New York Times totesikin hiljattain, että Yhdysvaltojen tosiasiallinen johtaja on presidentin päästrategi Steve Bannon. Hän on Harvardin huippuyliopiston käynyt entinen investointipankkiiri, miljonääri ja lopun aikojen kauhukuvien maalaaja.

Ennen nykyistä tehtäväänsä Bannon johti oikeistolaista vaihtoehtomediaa Breitbart Newsia, joka on osaltaan pyrkinyt horjuttamaan vanhan korkeatasoisen median asemaa.

Muutos on jossain määrin toteutunut. Vanhat yhdysvaltalaiset arvot, kuten vapaus ja yksilönoikeudet, ovat liki kadonneet presidentin puheista.

Koskenniemi tulkitsee Bannonia siten, että tämä ei kannata individualismia, mikä on ollut Yhdysvalloissa aina tärkeää. Bannonille tärkeää on myös vastustaa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja monikulttuurisuutta.

”Hän on sitä mieltä, että eurooppalainen, juutalais-kristillinen kulttuuri on kaikista sivistynein. Sillä on nyt historiallinen tehtävä puolustaa asemaansa. Tämä muistuttaa 1920-luvun italialaista fasismia, oikeistolaista ajattelua, joka perustuu ranskalaisen filosofin Joseph de Maistre’n ja espanjalaisen Juan Donoso Cortésin kirjoituksiin.”

MIHIN TÄMÄ kaikki johtaa? Koskenniemi huokaa syvään, sillä hän ei millään haluaisi ennustaa tulevaisuutta.

Jos Trump on kahdeksan vuotta vallassa, hän voi tuhota Yhdysvallat sellaisena valtiona kuin sen tunnemme.

”Siinä tapauksessa valtiolliset instituu­tiot ovat menettäneet merkityksensä, Yhdysvallat ei olisi enää oikeusvaltio ja sen demokratiaa ja kansalaisoikeuksia tukeva perintö olisi tuhottu. Katupartiot valvoisivat järjestystä. Se olisi yövartijavaltio. Vaikka tämä on mahdollista, en siihen usko.”

Trumpilla ei nimittäin ole tukenaan kansan enemmistöä. Ja Yhdysvaltain perustuslaki on vuosisatojen aikana osoittautunut hyvinkin kestäväksi.

Trumpin vastarinta on vasta kokoamassa rivejään. Sen Koskenniemi havaitsi New Yorkissa, jossa hänen kuusikymppiset professorikollegansa kirmasivat mielenosoituksiin parikymppisten opiskelijoidensa kanssa. Kansalaisoikeusjärjestö Aclun saaman lahjoitukset ovat Trumpin aikana viisinkertaistuneet.

”Uskon, että presidentin politiikan kääntyminen kannattajakuntaansa vastaan tulee olemaan ratkaisevaa. Luotan siihen, että yhdysvaltalaiset instituutiot ovat demagogiaa vahvemmat.”

Kuntavaalit ovat aivan nurkan takana, mutta ainakaan nuoria ei kiinnosta – äänestysprosentti laskee, kun ihmiset eriarvoistuvat...

Niinpä, alhainen äänestysprosentti ei palvele loppujen lopuksi ketään. Nimenomaan nuoret pitäisi saada liikkeelle.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Politiikka    |   Kommentti

Kuntavaalit ovat aivan nurkan takana, mutta ainakaan nuoria ei kiinnosta – äänestysprosentti laskee, kun ihmiset eriarvoistuvat

Kun tutkijoiden ja kansalaisten tunnelmia haistelee, äänestysprosentin laskeminen viime kuntavaalien 58,3:sta näyttää ilmeiseltä, kirjoittaa HS:n politiikantoimittaja Olli Pohjanpalo.


NUORTEN 
äänestys­halukkuus kunta­vaaleissa on huolestuttavan alhainen. Näin sanoi politiikan tutkija Sami Borg julkaistessaan hiljattain uusia tilastotietoja äänestyskäyttäytymisestä viime kuntavaaleissa.

Vain 30 prosenttia 18–24-vuotiaista kävi äänestämässä vuoden 2012 kuntavaaleissa. Nuoret luovuttivat vallan vanhemmille. Samaten huono-osaiset luovuttivat vallan hyväosaisille, sillä mitä turvatummassa asemassa yksilö on, sitä varmemmin hän äänestää.

On kuntia, joissa vain joka toinen käy äänestämässä. Toinen puoli asukkaista siis päättää kaikkien asukkaiden puolesta. 
Demokratiavaje on ilmeinen ja kansalaisten eriarvoistuminen lisää sitä.

KUNTAVAALIT järjestetään kahden viikon päästä.

Media yrittää pitää kiinnostusta yllä tuomalla esiin puolueiden eroja ja herättämällä keskustelua. Vaalikuume ei silti näytä nousevan.

Ehdokkaita on entistä vähemmän, koska kuntia on vähemmän ja valtuustot aiempaa pienempiä.

Tulossa oleva hallintohimmeli, maakuntauudistus, voi myös sekoittaa äänestäjät. Vieläkö kuntapäättäjiä tarvitaan?

POLITIIKAN tutkijat eivät mielellään ennusta äänestysprosenttia, koska he pelkäävät julkisella arviolla olevan ohjaavaa vaikutusta. Veikkaus äänestysprosentin alenemisesta lamaannuttaisi kansalaisia entisestään.

Kun tutkijoiden ja kansalaisten tunnelmia haistelee, äänestysprosentin laskeminen viime kuntavaalien 58,3:sta näyttää kuitenkin ilmeiseltä.

Vuonna 1992 äänestysprosentti oli vielä 78,1 mutta seuraavissa kuntavaaleissa 1996 lähes kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi, 61,3. Romahdus on jäänyt pysyväksi.

Sami Borgin mukaan sähköinen äänestys voisi nostaa nuorten äänestysprosenttia, mutta toistaiseksi siihen liittyy liikaa turvallisuusriskejä.