Alla olevan luettuaan ei tarvitse ihmetellä, jos maallikkosijoittajat eivät aina onnistu tavoitteissaan. Terve kriittisyys on paikallaan niin sanottujen asiantuntijoiden ennusteita tarkasteltaessa.
Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:
Joka neljäs analyytikon tikka osui tauluun - "Hämmästyttävää, että ennustetarkkuus noin heikko"
Sijoittajan on syytä suhtautua ennusteisiin erittäin kriittisesti.
Ennustaminen ei ole helppoa, ei varsinkaan tulevaisuuden ennustaminen. Kuuluisa sitaatti tulee mieleen, kun tarkastelee sijoitusanalyytikoiden ennusteiden osumatarkkuutta kuudella viime vuosineljänneksellä.
Kauppalehden analyytikko Ari Rajala kokosi analyytikoiden ennusteet noin 80 Helsingin pörssin yhtiöstä vuoden 2015 alusta vuosineljänneksittäin ja vertasi niitä toteutuneisiin tuloksiin.
Tarkastelussa seurattiin osumatarkkuutta kolmella tuloslaskelman rivillä. Nämä olivat liikevaihto, liiketulos ja tulos rahoituserien jälkeen.
Ennusteiden osumatarkkuus jäi heikoksi.
”Analyytikon tehtävä on tehdä mahdollisimman hyvä arvonmääritys yhtiöstä. Jotta arvonmääritys olisi osuva, pitää ennusteiden olla osuvia. On hämmästyttävää, että ennustetarkkuus oli noin heikko”, Rajala sanoo.
”Keskimäärin joka neljäs tikka osuu tauluun, kun mittarina käytetään ennustettua konsensustulosta rahoituserien jälkeen ja tikkataulun koko ennusteen osumisessa on plus miinus kymmenen prosenttia toteutuneesta tuloksesta. Jos otetaan tulos vähän ylempää eli liiketuloksessa, niin osumatarkkuuden keskiarvo nousee 41,6 prosenttiin.”
Yhtiöiden liikevaihtojen osumatarkkuutta Rajala mittasi viiden prosentin haarukalla ja hänen mukaansa yli viiden prosentin ennustevirhettä voi jo pitää isona. Tarkastelun mukaan osumatarkkuus oli keskimäärin 65,5 prosenttia.
Ennusteiden osumatarkkuus vaihteli yhtiöittäin paljon. Kun tulokset laskettiin yhteen, virheet tasoittuivat ja yritykset kompensoivat toistensa tuloksia. Yhteenlasketut tulokset kuudelta kvartaalilta olivat vain 82 miljoonaa euroa ennustettua pienempi.
Tarkastelu osoitti selkeästi myös sen, että analyytikkoennusteet huokuvat optimismia.
Kaikkina tarkastelun vuosineljänneksistä valtaosa osumatarkkuudessa lipsuneista ennusteista odotti toteumaa parempaa tulosta.
Kaikkina tarkastelun vuosineljänneksistä valtaosa osumatarkkuudessa lipsuneista ennusteista odotti toteumaa parempaa tulosta.
Ennusteet ovat osakemarkkinoiden kannalta hyvin olennaisia. Näin sanoo analyysiyhtiö Inderesin analyytikko Petri Aho, joka toimii myös Suomen Sijoitusanalyytikot -yhdistyksen puheenjohtajana.
”Analyytikoiden ennusteet ovat yksi tärkeimmistä komponenteista, mitä markkinat seuraavat, kun peilataan esimerkiksi osakemarkkinoiden arvostustasoa tai tuottonäkymiä”, Aho sanoo.
”Tarkkuus on tietysti olennaista ennusteissa, mutta tulosennusteiden laatimiseen liittyy hyvin paljon epävarmuustekijöitä, kuten kaikkeen ennustamiseen taloudesta. Usein analyytikoita arvostellaan siitä, että ennusteet näyttävät ylöspäin menevää käyrää. Vaikeinta on haarukoida erityisesti nopeita suhdannevaihteluita tai tuloskäänteitä”, hän sanoo.
Tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta analyytikko pyrkii hallitsemaan esimerkiksi hahmottelemalla skenaarioita tai syklin yli kestäviä keskiarvoja, joihin hän konvertoi esimerkiksi yhtiön kannattavuuskehitystä ja kasvua pitkällä aikavälillä. Heilunta tällaisen keskiarvon ympärillä on kuitenkin voimakasta, Aho huomauttaa.
Analyysillä on ennusteen lisäksi laajempiakin tavoitteita. Se kertoo sijoittajille syvällistä tietoa yhtiön liiketoimintamallista ja sen dynamiikasta, riskeistä ja mahdollisuuksista, toimialan muutostrendeistä ja herkkyyksistä ja siitä, millaista tuottoa yhtiöltä voidaan odottaa. Ennuste kiteyttää ymmärryksen yhtiöstä ja toimialasta, Aho luonnehtii.
Olennaista analyyseissä on se, että oma näkemys on perusteltu ja itsenäinen. Spekulointi esimerkiksi yhtiön haasteilla ja kilpailutilanteen muutoksilla on analyytikolle sallittu - toisin kuin esimerkiksi yrityksille, jotka joutuvat viestimään kieli keskellä suuta.
”Analyytikon työetiikkaan kuuluu olla hyvin itsenäinen. Voi olla, että toisinaan kollega löytää jonkun kulman, joka leviää sitten muidenkin tietoisuuteen”, hän sanoo.
”Analyytikko pyrkii kirjoittamaan neutraalisti ilman tunnelatausta. Sijoittajat sitten ottavat ja saavat ottaa kantaa, käyttää ääntään.”
Suurelle yleisölle säväyttävin osa analyytikon työstä on sijoitussuositus, jossa kehotetaan ostamaan, pitämään tai myymään yhtiön osaketta. Aho kutsuu suositusta kirsikaksi kakun päällä: se tiivistää ammattilaisen näkemyksen yhtiön arvostuksesta ja tulosnäkymistä sellaisella aikahorisontilla, jossa ennustetarkkuus on mahdollisimman hyvä. Tyypillisesti suositus annetaan 12 kuukauden ajanjaksolle.
Ennusteet ohjaavat markkinoiden suuntaa. Analyytikkokunnan optimismi saa sijoittajatkin optimistisiksi.
”Jos katsoo pitkän aikavälin trendiä, ottaa vertailuun ennustemuutokset ja kurssikehityksen, siinä on hyvin selkeä korrelaatio. Kun ennusteet lähtevät nousutrendille, osakemarkkinat tekevät usein saman”, Aho sanoo.
Osakemarkkinoiden ilmapiirin muutoksia seurataan paljon sen pohjalta, miten analyytikot muuttavat ennusteitaan tai suosituksiaan.
