maanantai 27. kesäkuuta 2016

Suuri Brexit-viikko käynnistyy – EU pui tulevaisuutta ilman Britanniaa, eduskunta koolle, Putin Suomeen...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Politiikka 

Suuri Brexit-viikko käynnistyy – EU pui tulevaisuutta ilman Britanniaa, eduskunta koolle, Putin Suomeen

Brexit eli Britannian lähtö EU:sta yllätti, mutta tällä viikolla kääritään hihat. Vaikka pääministeri Cameron lähtee keskiviikkona EU-huippukokouksesta ja jäljelle jää vain 27 maata, Britannia ei lähde EU:sta vielä mihinkään.

Britannian Parlamentti.
Kuva: Hannah McCay / EPA
Britannian kansanäänestyksen jälkipyykki jatkuu tällä viikolla. Suomessa eduskunta kutsutaan koolle kesken kesätauon pääministerin ilmoitusta varten. Aikatauluun vaikuttaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin Suomen-vierailu, joka on tiettävästi perjantaina.

Maanantai 27.6.

EU-ministerivaliokunta linjaa aamupäivällä ylimääräisessä kokouksessaan Suomen kannan Brexitiin.
Suomen pitää päättää, millaisista sopimuksista, kuten kauppasuhteista EU:n ulkopuolisen Britannian kanssa neuvotellaan, ja millä ehdoin. Tämän jälkeen eduskunnan Suuri valiokunta kuulee linjauksesta pääministeri Juha Sipilää (kesk.), ja viimeistelee Suomen kannan evästykseksi EU-huippukokousta varten.
Sekin käydään läpi, halutaanko Britannian eroprosessin alkavan mahdollisimman nopeasti ilman Britannian iltalypsyä, kuten EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vaatii. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) taas on kannattanut kiireetöntä neuvottelua.
Lontoossa on luvassa kiihkeää keskustelua, kun parlamentti kokoontuu iltapäivällä ensimmäisen kerran kansanäänestyksen jälkeen. Myös pääministeri David Cameron on paikalla. Parlamentin on vahvistettava neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos, mutta enemmistö kansanedustajista ei kannata eroa EU:sta.
USA:n ulkoministeri kiirehtii tukemaan Euroopan ulkopoliittista johtoa kriisin hetkellä.
Berliinissä Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelee, miten kriisiytynyttä EU:ta voidaan uudistaa. Koolle on kutsuttu kolme herraa: Ranskan presidentti Francois Hollande, Italian pääministeri Matteo Renzi sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.

Tiistai 28.6.

Brysselissä pidetään viimeinen EU-huippukokous nykyisellä kokoonpanolla. Britannian pääministeri David Cameron kertoo kollegoilleen jäähyväispuheessaan tietonsa kansanäänestyksestä sekä siitä, miten Britannia nyt haluaa edetä.
Vaikka EU-parlamentin puheenjohtaja Martin Schultz vaatii, että Cameronin pitää panna Britannian EU-ero vireille saman tien, huippukokous ei sitä vaadi. Esimerkiksi Angela Merkel on varoittanut hätiköinnistä.
Virallista eroilmoitusta siis tuskin tulee. Vaikka kansanäänestys oli Cameronin idea, hän vastustaa eroa EU:sta ja pitää eromenettelyä syksyllä valittavan seuraajansa tehtävänä. Lisäksi Britannia kuohuu, siellä vaaditaan uutta kansanäänestystä Brexitin perumiseksi, ja Skotlannin itsehallinnollinen parlamentti voi estää EU-eron käyttämällä veto-oikeuttaan.
Brittimepit osallistuvat Euroopan parlamentin ylimääräiseen täysistuntoon tavalliseen tapaan, sillä EU-ero astuu voimaan kaksi vuotta sen jälkeen kun maan virallinen eroanomus on jätetty.

Keskiviikko 29.6.

Historian ensimmäisessä 27 EU-maan huippukokouksessa haetaan EU:lle yhteisiä keinoja jatkaa ilman Britanniaa. Samalla pohditaan, mikä EU:n ja Britanniaan suhde voisi tulevaisuudessa olla.
Tähän ei yksi huippukokous riitä, vaan luvassa on ehkä jo heinäkuussa lisää.

Perjantai 1.7.

Suomen eduskunta kokoontuu loppuviikolla tai ensi viikon alussa täysistuntoon kesken kesän istuntotauon, kun Juha Sipilä antaa pääministerin ilmoituksen Britannian EU-erosta.
Perjantaina Suomeen saapuu Ylen tietojen mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaamaan presidentti Sauli Niinistöä Naantalin Kultarantaan.
Kansanedustajat on tarkoitus kutsua koolle mahdollisimman pian EU-huippukokouksen jälkeen, joko torstaina tai perjantaina, jolloin pääministeri on joka tapauksessa Suuren valiokunnan kuultavana EU-huippukokouksesta.
Britannian kansanäänestys on kuitenkin varmasti esillä myös Putinin tapaamisessa, mikä kiinnostaa myös eduskuntaa. Voi siis olla, että pääministerin ilmoitus siirtyy maanantaiksi.
Päivämäärä lyötäneen lukkoon tänään maanantaina.

Se on asja erikseen...

Tuo otsikon toteamus käy silloin tällöin mielessäni erilaisissa asiayhteyksissä. "Se on asja erikseen!" sanoi kauan sitten, 1950-luvulla paikallinen karjalaisevakko - lyhyenläntä miehenkäppänä erään lennokkaan tarinansa yhteydessä.

Hän kävi meilläkin usein kyntämässä perunapeltojamme. Itse sain tehtäväksi pikkupoikana taluttaa hevosta oikeaan suuntaan ja tarinan mieshenkilö koikkelehti kyntöauran sarvissa perässä.
Tosiaan - koikkelehti - sillä en muista, että hän olisi koskaan ollut täysin selvinpäin, aina "pienissä sievissä".
Hän oli hyväntahtoinen, mukava mies, joka vanhan kotitalomme keittiössä kahvinjuonnin ohessa kertoi mm. tarinan mustalaisen kanssa käymästään hevoskaupasta...

Hän kertoi hieroneensa mustalaisen kanssa hevoskauppaa. Hinnasta oli päästy jo sopimukseen, kun mustalainen vaati, että hevosen lisäksi kauppaan kuului kärryt. Hän kertoi hiukan tuohtuneensa asiasta. "A mie sanoin napakasti. Se on asja erikseen!" 

Muistaakseni hevoskauppa oli kuitenkin saanut onnellisen lopun pienestä kärryerimielisyydestä huolimatta...

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Tutkijan 5 neuvoa: Näin syöt ekologisemmin...


Itse olen ruokavalinnoissani sekakäyttäjä. Nykyisin syön, mitä eteen laitetaan. Ehkä joskus nuorena miehenä - siis kauan sitten - olen minäkin kukaties joskus nirsoilut. Nirsoilun syynä on ollut kysymyksessä jostain oudosta ruokalajista...

Alla oleva ohjeistus on oikean suuntainen.

Itseäni huolestuttaa lasten totuttaminen aivan liian yksipuoliseen ruokaan. Lisäksi perinteiset ruuat: Perunat, ruisleivät, voit, kananmunat, kaurapuurot, makkarakeitot, hernekeitot, kalakeitot, läskisoosit, jne. ovat hyvin vähän käytettyjä. Tuntuu siltä, että isovanhemmat eivät halua järkyttää jälkikasvunsa lapsia = lastenlapsiaan em. tyyppisillä valinnoilla. Valinnoilla, joilla he ovat itse selvinneet jotakuinkin kopillaan vuosikymmeniä.

Ruokahävikkeen on syytä aktiivisesti puuttua, koska joka ainoa marketista kotiin raahamamme ruokaerä on maksettu > usein kalliisti... 




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Ilmasto 

Tutkijan 5 neuvoa: Näin syöt ekologisemmin

Syö enemmän kasviksia, suosi kasviproteiinin lähteitä monipuolisesti. Vältä turhia kaloreita. Älä haaskaa. Näitä vinkkejä noudattamalla ruokavaliosta saa ympäristöystävällisemmän, sanoo Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.




Kasvishampurilainen lautasella.
Yksittäiset raaka-aineet merkkaavat paljon – kasvisruoassakin, sanoo vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Vegaanisesta eli kasviperäisestä ruoasta on tullut markettien myyntihitti. Työpaikkaruokalassakin yhä useampi asiakas on alkanut valita lihan sijasta kasvisvaihtoehdon.
Moni saattaa perustella kasvispainotteista ruokavaliotaan muun muassa sillä, että se on ympäristöystävällisempi valinta kuin runsaslihainen sekaruokavalio.
Ei se niinkään ole, että heti kun vähentää lihan syöntiä, ympäristövaikutukset olisi automaattisesti minimoitu.
– Juha-Matti Katajajuuri
Mutta – onko asia kuitenkaan näin yksinkertainen? Kuormittaako kasvisruokavalio selvästi vähemmän luontoa kuin sekaruokavalio? Kyllä – lähtökohtaisesti, vahvistaa vanhempi tutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta eli Lukesta. Poikkeuksiakin on.
– Ei se ihan niinkään ole, että heti sen jälkeen kun vähentää lihan syöntiä, ympäristövaikutukset olisi automaattisesti minimoitu.
– Jos on kasvisruoka ja siinä paljon vaikkapa juustoa, kermaa ja talviaikaan uusiutumattomalla energialla tuotettuja kasvihuonevihanneksia, voi annoksen ilmastovaikutus nousta jopa niin sanotun liharuokavaihtoehdon tasolle tai ainakin lähelle sitä. Yksittäisten raaka-aineiden ympäristövaikutuksissa on paljon eroja, Katajajuuri selittää.
Miten sitten syödä niin, että kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän? Juha-Matti Katajajuuri hahmottelee viisi näkökulmaa, joita noudattamalla asiassa pääsee melko pitkälle.

1. Syö enemmän ja monipuolisesti erilaisia kasvikunnan tuotteita

Juureksia, palkokasveja, vihanneksia, täysjyväviljatuotteita, marjoja, hedelmiä, Katajajuuri luettelee.
Kasvisten osuutta ruokavaliossa pitäisi kasvattaa jo terveydenkin takia, hän sanoo. Toinen syy ovat ympäristövaikutukset.
Tyypillisessä ruokavaliossa eniten ympäristövaikutuksia aiheuttava tekijä on liha.
– Juha-Matti Katajajuuri
– Eri tutkimusten pohjalta olemme arvioineet, että jos suht tyypillistä sekaruokavaliota noudattava suomalainen rupeaa lisäämään kasviksia ja samalla vähentää eläinperäisten tuotteiden määrää, voitaisiin ruoan ilmastovaikutuksia vähentää kohtuullisilla muutoksilla 20–30 prosenttia.
– Tyypillisen suomalaisen ruokavaliossa eniten ympäristövaikutuksia aiheuttava tekijä on useimmiten liha.

2. Suosi hyviä kasviproteiinin lähteitä monipuolisesti

Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat pavut, herneet, siemenet, pähkinät ja viljatuotteet, tutkija toteaa. Varsinaisten kasviproteiinin lähteiden lisäksi suositeltavaa olisi syödä täysjyväviljatuotteita ja vaikkapa avomaalla kasvatettuja juureksia.
– Nämä ovat hyviä kivijalkoja valintoihin.

Erilaisia papuja, linssejä ja herneitä.
Hyviä kasviproteiinin lähteitä ovat muun muassa pavut ja herneet. Kuva: Comstock

Ruokakombinaatioiden määrä on lukematon. Vaikka tutkimustietoa eri ruokatuotteiden ympäristövaikutuksista on paljon, ruokavalio on kokonaisuus ja joskus yksittäisten tuotteiden vertailu voi johtaa harhaan, Katajajuuri sanoo. Asiaa kannattaisi hänen mukaansa ajatella kokonaisuutena, jossa jokainen yksittäinen toimenpide olisi askel eteenpäin.

3. Vältä turhia kaloreita

Tämä tarkoittaa muun muassa alkoholia, limsoja ja makeisia, Katajajuuri selventää. Neuvoa voi perustella niin kolesterolin kuin ympäristön kannalta.
– Leivonnaiset ja muut herkut voisi liittää enemmänkin herkkuhetkiin.
– Niiden osuus ruokavaliomme ilmastovaikutuksista voi hyvinkin olla kymmenisen prosenttia. Sillä, että niitä kaikkia vähentää, voi olla selvä vaikutus.
Kovia eli tyydyttyneitä rasvoja saa leivonnaisten ohella rasvaisista eläinperäisistä tuotteista, hän toteaa.
– Kasviöljyihin verrattuna ne kuormittavat ympäristöä enemmän.

4. Lisää kaloja lautasellesi

Erityisesti luonnonkalat ovat "aika" vähäpäästöisiä, Juha-Matti Katajajuuri kuvailee.
– Itse asiassa niitä pyytämällä poistamme samalla ravinteita vesistä eli niiden syöminen torjuu vesien rehevöitymistä.
Ihminen ei saa mitään iloa eikä nautintoa siitä, että ostaa jotain ruokaa ja se jää syömättä.
– Juha-Matti Katajajuuri
Viides tutkijan vinkki ei liity eläin- eikä kasvikunnan tuotteisiin. Se on yleismaailmallinen ohje:

5. Älä haaskaa – vältä ruokahävikkiä

– Kokonaispäästövähennyspotentiaali ei ole ehkä niin suuri kuin edellisillä, mutta samaan aikaan tämä on kaikista turhin, kaikista tarpeettomin [ympäristöä kuormittava tekijä], Katajajuuri sanoo. Hän jatkaa:
– Ihminen ei saa mitään iloa eikä nautintoa siitä, että ostaa jotain ruokaa ja se jää syömättä.
Luke on tutkimuksissaan arvioinut, että keskimääräisellä kuluttajalla syömäkelpoista ruokahävikkiä kertyy vuodessa noin 20–30 kiloa. Se kasvattaa ruoantuotannon ympäristövaikutuksia – mutta itse ruokaa ei hyödynnetä millään tavalla, Katajajuuri painottaa.

Nainen syö lounaskeittoa.
Ihminen ei saa nautintoa siitä, että ostaa jotain ruokaa ja se jää syömättä, Juha-Matti Katajajuuri muistuttaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
Maa- ja metsätalousministeriö ja Luke ovat kampanjoimassa ruokahävikin vähentämisen ja ympäristöystävällisten ruokavalintojen puolesta ensi syksynä, hän kertoo.
– Haluamme siihen raikkaan ja positiivisen otteen. Ei se niin kovin vaikeaa loppujen lopuksi ole.
Kaikkiaan tutkija sanoo olevansa iloinen siitä, että ruoantuotannon ympäristövaikutuksista on alettu puhua eri tavalla kuin aikaisemmin: Keskustelu on neutraalimpaa. Kaupoissa on vegehyllyjä, myös satokauden mukaista kasvisten käyttöä on ryhdytty tuomaan esiin.
Keskusteluilmapiirissä on hänen mukaansa tapahtunut muutos etenkin puolen viime vuoden aikana.
Entäpä alussa mainittu juusto? Siinä tapauksessa että vaihtaa naudanliharuoat kokonaan kasviksiin, ollaan ilmastovaikutuksissa säästöpuolella, vaikka juustoa söisikin – harva korvaa niin paljon lihaa koko ajan juustolla, Katajajuuri rauhoittelee.

WP: Britit äänestivät EU-erosta, googlaavat nyt kuumeisesti mikä EU oikeastaan onkaan...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Brexit  | 

WP: Britit äänestivät EU-erosta, googlaavat nyt kuumeisesti mikä EU oikeastaan onkaan

Monet britit katuvat nyt päätöstään äänestää EU:sta eroamisen puolesta.




Iso-Britannian lippuja vaalivalvojaisissa.
Rekvisiittaa Britannian EU-eroa kannattavan kampanjan vaalivalvojaisissa. Kuva: Michael Kappeler / EPA
Samaan aikaan, kun koko maailma seuraa Britannian kansanäänestyksen jälkimaininkeja, britit itse ovat istahtaneet tietokoneilleen etsimään tietoa EU:sta. Washington Post kirjoittaa,että monella britillä ei ollut käsitystä siitä, mistä he oikeastaan äänestivät.
Brexit-tuloksen jälkeen punnan kurssi romahti alimmilleen yli 30 vuoteen. Britanniaa odottavat nyt taloudelliset vaikeudet, jotka analyytikkojen mukaan vain pahenevat ajan kuluessa. Äänestyksen vaikutukset ulottuvat kaikkialle maailmaan.
Monet britit ovat nyt ilmaisseet katumuksensa äänestyksestä.
– Vaikka äänestinkin EU:sta lähtemisen puolesta, tänä aamuna kun heräsin, totuus iski vasten kasvoja, sanoi eräs brittiäänestäjä ITV-kanavan uutisissa.
– Jos minulla olisi nyt mahdollisuus äänestää uudelleen, äänestäisin pysymisen puolesta, hän jatkoi.
Brittien hämmennys Brexitistä on heijastunut myös Google-hakuihin. Kun äänestyksen päättymisestä oli kulunut kahdeksan tuntia, Google kertoi, että "mitä tapahtuu, jos lähdemme EU:sta" -hakujen määrä oli yli kolminkertaistunut.
Toiseksi suosituin Google-haku oli "Mikä on EU".

Sixten Korkman: Brexit heijastaa globalisaation varjopuolia ja on poliittinen maanjäristys...

Pääasiassa koko Brexit-kohellus on nykyisen, vielä hetken vallan kahvassa olevan pääministerin David Cameronin täydellinen virhearvio ja todellisen pelisilmän puuttuminen. Hänet muistetaan historian kirjoissa varmaan murheellisena miehenä, joka sekoitti Euroopan.
Juuri tällä hetkellä osa eron puolesta äänestäneistä briteistä itkee katuvaisena tyyliin:"Enhän minä edes tiennyt, mistä äänestettiin. Eihän tässä näin pitänyt käydä! Mitä minä olen mennyt tekemään?" 
Lisäksi juuri tällä hetkellä osa EU:ssa pysymisen puolesta äänestäneitä kerää listoja vaatien uutta kansanäänestystä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Brexit heijastaa globalisaation varjopuolia ja on poliittinen maanjäristys

Britannian EU-eroon päädyttiin, koska kansa äänesti väärin. Mutta kansaa ei voi vaihtaa, ja sen vaaleissa ilmaisemaa tahtoa on kunnioitettava, kirjoittaa kolumnissaan Sixten Korkman.

POLITIIKKA 


Iso-Britannia on tehnyt ratkaisun, jota laajasti ihmetellään ja valitellaan: Brexit on huono asia taloudellisesti ja poliittisesti. Se on sitä Iso-Britannian ja Euroopan sekä koko läntisen maailman kannalta.
Tähän päädyttiin, koska kansa äänesti väärin. Mutta kansaa ei voi vaihtaa, ja sen vaaleissa ilmaisemaa tahtoa on kunnioitettava. Sitäkin tärkeämpää on ymmärtää, mistä tässä on kyse.