Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: Politiikka|
SAK:n ja STTK:n yhdistymistä uhkaa aikalisä
Ohjausryhmää vetävä JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että SAK:n ja STTK:n yhdistyminen ei ole kariutumassa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Palkansaajien uuden suurjärjestön syntyminen voi viivästyä. Hankkeen ohjausryhmä linjasi kokouksessaan maanantai-iltana uuden keskusjärjestön etenemistä.
Ammattiliitot voivat päättää kantansa mukanaolosta uudessa järjestössä käytännössä vasta syksyllä, kun alunperin takaraja oli kesäkuussa.
Hankkeen ohjausryhmää vetävän ammattiliitto JHL:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mukaan uuden palkansaajakeskusjärjestön etenemiselle olisi tärkeää, että liitot ottaisivat viimeistään kesäkuun alussa kannan järjestön perustamiseen tai valmistelun jatkamiseen niin, että se olisi mahdollista myöhästetyssä aikataulussa.
Eloranta puhuu pienen aikalisän mahdollisuudesta.
– Ajatus oli, että kaikki olisi valmista päätöksentekoon, mutta koska epävarmuuksia on sen verran, liittoja pyydetään myös kommentoimaan sisällöllisesti valmisteltua aineistoa, Eloranta muotoili.
Hänen mukaansa mahdollinen aikalisä olisi neljästä kuuteen kuukautta, jos liitot ottavat lopullisen kannan uuteen keskusjärjestöön syksyllä.
Eloranta kiisti, että SAK:n ja STTK:n yhdistymistä uhkaisi kariutuminen. Hanke on ollut vastatuulessa, kun STTK:n suurin liitto Tehy irtautui siitä.
Elorannan mukaan Tehyn ulosjäänti voi merkitä, että keskusjärjestön hallinto ja talous pitää käydä uudelleen lävitse, mutta käytännön vaikutukset selviävät hänen mukaansa vasta kun kaikkien liittojen päätökset ovat tiedossa.
Uuden keskusjärjestön on ollut määrä aloittaa vuodenvaihteessa.
– Se voi olla 1.1.2017 tai 30.6.2017, sitä emme voi nyt tarkkaan sanoa. Jos päästään eteenpäin, niin kovin kauaa jatkovalmistelua ei tarvita, mutta liittojen päätöksenteko vie syksyllä oman aikansa, Eloranta sanoo.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Kanerva: Lisäkeskustelu Natosta on tarpeen
MAURI RATILAINEN
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva on mielissään ulkoministeriön Nato-selvityksestä, joka valmistuu kevään aikana.
Kotimaa 11.04.2016 klo 06:00Juha Vainio
Lisäkeskustelu Suomen turvallisuustilanteesta ja mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on tarpeen, näkee eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.).
– Ei tässä kenenkään kannata mitään salakuljetusyritystä tehdä, että vaikenemalla asiat hoituisivat. Vain avoin keskustelu lisää ymmärrystä sekä puolesta että vastaan.
Korkea-arvoinen Nato-lähde kertoi Lännen Median sunnuntain lehdissä, ettei Nato auta Suomea eikä muita Naton kumppanimaita sotilaallisessa kriisissä, koska se vaarantaisi varsinaisten Nato-maiden turvallisuuden.
Turvatakuut edellyttävät siis Naton täysjäsenyyttä. Nato-lähteen mukaan tätä realiteettia on myös korostettu Suomen hallitukselle.
Kanervan mukaan on ollut kaiken aikaa täysin selvää, ettei Natolla ole mitään velvoitteita auttaa Suomea tosipaikan tullen.
Kansalaiskeskustelussa kuitenkin elää sitkeästi ajatus, että Nato auttaisi Suomea sotatilanteessa, koska Suomi on osa länsimaista arvoyhteisöä.
Kanervan mukaan Nato-realiteeteista täytyy puhua kansalaisille mahdollisimman avoimesti.
– Olen pyrkinyt kertomaan, että Nato on Euroopan turvallisuusjärjestelmän kova ydin. Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa.
Suomessa onmyös aika ajoin pohdittu, antavatko EU:n turvalausekkeet riittävän suojan. Kanervan mukaan EU antaa turvallisuuslisän lähinnä laajan turvallisuuskäsitteen uhkia vastaan.
Näitä ovat esimerkiksi terrorisminvastainen sota, kybersota ja ilmastonmuutoksen vaikutukset.
Kanerva kuitenkin muistuttaa, että kovan sotilaallisen uhan tullen EU:lla ei ole komentorakenteita, suunnittelujärjestelmiä eikä itsenäistä asevoimaa.
– Ne ovat Nato-varaisia.
Turvallisuuskeskustelu ottaa pian uusia kierroksia, kun ulkoministeriön Nato-selvitys valmistuu kevään aikana. Kanerva on mielissään selvityksestä, sillä se lisää tarpeellista julkista keskustelua.
– Se on auktorisoitu, harkittu puheenvuoro.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi veisi nopeimmillaankin vuosia ja vaatisi pitkän lobbausurakan Washingtonissa ja eri Nato-pääkaupungeissa.
Ilkka Kanerva kuitenkin arvioi, että Suomen Nato-jäsenyysprosessi kävisi erittäin ripeästi, jos sellainen poliittinen tahtotila muodostuisi.
Joka tapauksessa Suomen Nato-hakemus tulehduttaisi välit Venäjään ja loisi epätoivottavan välitilan, jossa Suomi olisi Venäjän vastatoimien kohteena ilman Naton antamaa turvaa.
– Natoon hakeminen vaatisi paljon poliittista johtajuutta ja riskinottoa. Tällä hetkellä ajatellaan, että tilanne ei ole niin kärjistynyt, että tällaiseen riskinottoon olisi tarvetta, Aaltola sanoo.
Pitkällä aikavälillä Nato-jäsenyys kuitenkin laskisi Suomeen kohdistuvia paineita.
Suomen ilmatila nähdään Mika Aaltolan mukaan Baltian alueen puolustuksen kannalta niin tärkeänä, että apua voisi lopulta tulla Natolta tai joiltain Nato-mailta ilman jäsenyyttäkin, jos esimerkiksi Venäjä käyttäisi Suomen ilmatilaa uhkana Baltian alueelle.
Hän kuitenkin painottaa pitävänsä Ukrainan kaltaista tilannetta hyvin epätodennäköisenä Itämeren alueella, sillä Venäjä on hyvin Itämeri-riippuvainen maa eikä halua epätasapainottaa aluetta.
"Kattavin sotilaallinen kova turvallisuus on saavutettavissa Naton kautta. Mutta sillä on hintansa."
Suomi on vapaa maa niin kuin kuvista näkyy ja tekstistä on luettavissa. Kaikelle näyttää oleva tilausta...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Valtuutettu osallistui mielenosoitukseen konepistoolin kanssa – ”Minut tilattiin paikalle”
PEKKA AHO
Poliisi kävi pyytämässä, että Matti Henttunen veisi deaktivoidun konepistoolinsa pois. Henttunen sanoo käyttäneensä samaa asua erilaisissa tilaisuuksissa jo parin vuoden ajan.
Lapin uutiset 10.04.2016 klo 16:24Päivitetty 16:53
Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen Matti Henttunen (kok.) esiintyi Rajat kiinni -mielenosoituksessa Lordinaukiolla lauantaina sodanaikaisessa luutnantin univormussa. Hänellä oli käsissään deaktivoitu konepistooli ja vyöllään puukko.
Saku Timonen ihmettelee Henttusen asustusta suositussa Uuninpankkopoika-blogissaan.
Henttunen kertoo tilanneensa puvun sotamuseosta jo pari vuotta sitten. Hän käyttää univormua usein jakaessaan hernekeittoa soppatykillä erilaisissa tapahtumissa Rovaniemellä.
– Käytän asua kirkollisissa ja isänmaallisissa tilaisuuksissa. En näe siinä mitään negatiivista.
Henttunen sanoo olevansa aktiivinen reserviläinen, joka pitää maanpuolustukseen liittyviä asioita arvossa. Hänen vuonna 1917 syntynyt isänsä oli aikoinaan mukana sodassa.
– Koen saaneeni näihin asioihin liittyen kotoa positiivisen kasvatuksen. Edellisen kerran käytin pukua itsenäisyyspäivänä, ja silloin lehdistö ja ohikulkijat suhtautuivat siihen hyvin myönteisesti.
Univormun rekvisiittana oleva konepistooli on peräisin Hämeenlinnan asevarastosta. Henttunen sai sen vaimoltaan 50-vuotislahjaksi. Myös asetta hän on kuljettanut tilaisuuksissa jo parin vuoden ajan.
PEKKA AHO
Kaupunginvaltuutettu Matti Henttunen jakoi Rajat kiinni -mielenosoituksessa ilmaista hernekeittoa.
Henttunen korostaa, että hänet ja soppatykki tilattiin paikalle mielenosoitukseen. Hän lähtee tilaisuuksiin pyydettäessä, oli kyseessä sitten vasemmistolainen tai oikeistolainen tapahtuma.
Hän sanoo kuitenkin suhtautuvansa maahanmuuttoon ”asteen verran kriittisesti”.
– On suuri vaara, että sotatoimialueelta tänne tuleva porukka radikalisoituu. Lisäksi meillä on Suomessa 400 000 omaakin työtöntä, joiden asiat pitäisi hoitaa ensin kuntoon.
Lauantain mielenosoituksessa poliisi kävi pyytämässä, että Henttunen laittaisi aseen pois.
– Poliisin mukaan ase ei sopinut tapahtuman luonteeseen. Vein sen sitten autoon, ja otin sieltä vain siksi aikaa jos joku halusi ottaa kuvan.
Trendikkäät ruotsalaiset tekevät jo vauvoille kantoliinoja – kangaspuut saattavat olla seuraava ilmiö myös meillä
Perinteinen käsityöharrastus on nousemassa nyt nuortenkin suosioon. Kangaspuilla kudotaan muutakin kuin mattoja, muun muassa huiveja ja liinoja, ja ruotsalaisäitien uusin trendi on vauvojen kantoliinojen kutominen.
Kuva: Laura Valta / Yle
Lukemattomat kangaspuut ovat lojuneet hylättyinä kotien ja opistojen varastoissa vuosia, mutta nyt monille näyttäisi löytyvän jälleen käyttöä. Kutominen on nimittäin seuraava iso käsityötrendi.
Näin uskotaan Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:ssä eli Taitoliitossa.
– Viime aikoina on havaittu, että esimerkiksi käsityökeskuksissa on uusia nuoria tekijöitä, jotka eivät ole koskaan ennen tehneet kangaspuilla, toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen kertoo.
Ekologisuus ja kierrätys houkuttavat
Hyytiäisen mukaan kyseessä ei ole mikään pieni ja paikallinen ilmiö, vaan laajempi trendi, joka näkyy myös Norjassa ja Ruotsissa. Hänen mukaansa muun muassa kangaspuiden ekologisuus ja kierrätys kiehtovat.
– Ja kudonta on tekniikka, joka on nyt löydetty uudelleen.
Hyytiäinen kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa näkyy juuri nyt selvänä trendinä vauvojen kantoliinojen kutominen kangaspuilla. Kantoliinakursseille on suorastaan jonoa.
Ennen kutomista on monta työvaihetta. Lankojen laittamiseen tarvitaan monet käsiparit. Kuvassa Kivalojen seutuopiston kudontakurssilaisia.Kuva: Laura Valta / Yle
– Meillä tämä ei ehkä vielä ole niin voimakas ilmiö. Ainahan nämä lähtevät paikallisesti, mutta isompaa ilmiötä on selvästi havaittavissa. Kudonta on nyt se iso juttu, Hyytiäinen uskoo.
Kutomalla liinoja, huiveja ja mattoja
Kangaspuilla kutominen on perinteinen harrastus, johon aloittelijan on hankala ryhtyä aivan yksin. Kangaspuut vaativat ison tilan, ja alkuun pääseminen vaatii vähintään kahdet käsiparit.
Kuitenkin kursseja järjestetään lukemattomissa kansalaisopistoissa ja käsityökeskuksissa kautta Suomen.
– Monella on se mielikuva, että tämä on vain sitä maton kutomista. Mutta kangaspuilla voi tehdä paljon muutakin, kertoo Kivalojen seutuopiston kudontakurssien vetäjä Leena Hietala esitellessään kudottuja villahuiveja, hartiahuiveja ja liinoja.
Villahuivinkin kutominen onnistuu kangaspuilla.Kuva: Laura Valta / Yle
Myös Hietala uskoo, että räsymattojen uusi suosio nostaa kangaspuilla kutomisen jälleen trendikkääksi. Mattojen kutominen kierrätysmateriaaleista kun sopii nykyiseen ekologiseen ajatteluun.
Ja kun hommaan kerran ryhtyy, se vie mennessään. Kutominen on parhaimmillaan terapeuttista.
– Itselläni on kotona kolmet kangaspuut. Kai se kertoo jostain sairaudesta, Hietala nauraa.
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomsita hiukan tuunattuna:
Nelostien remontti sai plussaa, mutta sote epäilytti keskustalaisia
SARI PELTTARI-HEIKKA
Lapin uutiset 10.04.2016 klo 18:53Päivitetty 19:23Sari Pelttari-Heikka
Pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä myönsi kuluneen vuoden olleen kovempi, kuin etukäteen osasi aavistaa. Koettuna on 318 päivää hallituksen ruorissa.
– Kovia säästöpäätöksiä on jouduttu tekemään, mutta keskustan puolueväen tuki on kannatellut. Ihmisiä koskevia säästöjä ja kipeitäkin ratkaisuja tehtäessä on joutunut punnitsemaan puolueen arvoja ratkaisuihin. Vielä toistaiseksi on päätökset voinut hyväksyä.
Sipilä piirsi piirikokousväelle osiin 10 miljardin velkajanan ja miten siinä on edetty. Neljän miljardin säästöjä ei selitelty, eikä tuoreita liiemmin sote- ja maakuntamalliakaan. Pääministeri avasi jäljellä olevan kahden miljardin yrittäjäpaketin sisältöä.
– Etsimme uusia rahoitusinstrumentteja pk-yrityksille. Tavoitteena on helpottaa yrittäjäksi alkamista ja sitä kautta saada luotua uusia työpaikkoja. Maataloudelle on tulossa oma paketti, joka toivottavasti helpottaa maanviljelijöiden asemaa.
Lappilaisiapääministeri patisteli yhteistuumin rakentamaan omaa sotea.
– Nyt on jo kiire saada asiat valmisteluun. Suuntaviivat on valmiina ja sisältöä voidaan rakentaa maakunnan sisällä. Lappiin jää myös omaa päätösvaltaa, mutta päivystyssairaalat on linjattu. Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytyksistä en päätä, vaan se asia on ministeri Rehulan pöydällä, pääministeri totesi.
Pääministeri kuunteli tyytyväisenä Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissisen kiitoksia Nelostien remonttipäätöksestä.
– Meillä on ollut tieto miten tukkoinen Kemi-Oulu-väli on. Kahdeksan suurinta infrahanketta on nyt saatu listalle, mutta julkisen infran investoinnit ovat nyt käytössä. Kiven alta on haettu tämänkin pelivara, Sipilä kertoi.
Pääministeri on huolissaan työttömyydestä.
– Keskimääräinen työttömyysjakso kestää noin 52 viikkoa eli tarvitaan työllisyyttä edistäviä toimia. Jos saisimme työttömyysjakson lyhenemään esimerkiksi 36 viikkoon, sekin auttaisi huomattavasti uusien työpaikkojen luomisessa.
Sipilä on tosissaan tarttunut tuplaantuneeseen julkisen velan kasvuun.
– Tämän piirikokouksen aikanakin velkaantuminen kasvaa. Hallitus on asettanut tavoitteeksi saada velkaantuminen taittumaan ja sovituilla toimilla sen pitäisi onnistua. Nykymenolla äitiyspaketissa olisi melkoinen velkakirja mukana, Sipilä totesi.
Puheenjohtaja Sipilä totesi turvapaikanhakijoiden tulon olevan hallinnassa.
– Tornion tilanne on rauhoittunut pitkälti EU-maiden tekemien ratkaisujen avulla. Venäjän kanssa on sovittu puoleksi vuodeksi yhteisellä rajasopimuksella pelkästään suomalaisten, venäläisten ja valkovenäläisten kansalaisten kulku Raja-Joosepin tai Sallan kautta. Siitä voi olla haittaa muutamille ruotsalaisille kauttakulkijoille, mutta kahdenkeskinen sopimus tarvittiin rauhoittamaan tilanne. On tärkeää auttaa lähempänä kriisialueita ja ottaa tulijoita hallitusti kiintiöpakolaisina.
Katso videolta pääministeri Juha Sipilän mietteet Panaman tietovuodosta ja sote-evästys Lapin päättäjille.
Lento- ja lähipalvelut esillä
Piirikokouksessa järjestettyssä kansanedustajien tentissä nousi esille liikenne- ja logistiikka-asiat.
Torniolainen Markku Ponkala peräsi Kemi-Tornion lentokentän toiminnan turvaamista pääministeriltä.
- Vaikea on kulkea, jos samalla koneella olisi ehdittävä kumpaankin suuntaan, Juha Sipilä myönsi.
Hän katsoi kuitenkin, että aito kysyntä mahdollistaa lentojen turvaamisen. Matkailun ja teollisuuden tarve on tiedossa ja eri vaihtoehtoja selvitellään reittien lisäämiseksi.
Pellolainen Esa Rautio esitti huolensa Lapin sotesavotasta, jossa sairaanhoitopiirit pitäisi saada yhteen.
Katri Kulmuni näki tärkeäksi seutukunnallisten palvelukokonaisuuksien rakentamisen, jotta peruspalvelut saataisiin turvattua.
Peräpohjolan piiristä puoluevaltuustoon tulivat valituksi Eila Havela Pellosta, Sauli Martimo Simosta ja Hanna Pesonen Tervolasta.
Kyllä niin se on, se on taas kerran tullut todistetuksi. Katselin hetki sitten erästä jalkapallo-ottelua Veikkauksen livepelisivuilta. Olin veikannut kyseistä peliä päättymään tasan yhden (1) euron (€) pelipanoksella. Kävin välillä vilkaisemassa televisiota ja palatessani tietokoneen ääreen peliä oli pelattu noin 90 minuuttia. Mielessäni kävi ajatus, että 1-1 tilanteessa taitaa käydä kuitenkin niin, että kotijoukkue tekee vielä ns. yliajalla maalin. Kävi siis mielessä mutta palasinko? Enpä tietenkään, jos olisin pelannut esim. yhdellä eurolla, kerroin olisi ollut yli 8... Miten kävi? Minuutti ajatukseni jälkeen kotijoukkue sai vapaapotkun lähes 40 metrin etäisyydeltä vastustajan maaliin nähden etuoikealta. Vapaapotku tuli matalana pelaajaruuhkaan, josta kotijoukkueen pelaaja hiukan onnekkaasti söhi pallon maaliin. Valotaululle tulivat numerot 2-1, se oli taas siinä... Olen onneton tunari! Ja tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun etiäistäni en noudattanut, eikä varmaan viimeinenkään - valitettavasti. Ainoa lohtu tässä on se, että juuri hetki sitten menettämäni euro menee hyvään tarkoitukseen: Kulttuurin ja liikunnan tukemiseen...
Uudelleenjärjestely lienee paikallaan. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin organisaatioon kuuluvat "pienet vihreät, tunnuksemattomat miehet", jotka saattavat tulla tupsahtaa rajojemme tuntumaan yllättäen milloin tahansa..
Niin kuin Ukrainan Krimin tapahtumat osoittivat, niille ei voi kukaan mitään, sillä siihen maailman aikaan eli runsaat kaksi vuotta sitten, niistä ei kukaan ollut tietävinään mitään.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Putin perusti kansalliskaartin – entinen henkivartija saa johdettavakseen yli 400 000 hengen armeijan
KIRILL KUDRJAVTSEV / REUTERS
Presidentti Vladimir Putin perusteli uudistusta erityisesti terrorismin torjunnalla.
VENÄJÄN parlamentin alahuone duuma sai keskiviikkona pohdittavakseen presidentin esityksen kansalliskaartin perustamisesta. Esityksen mukaan kaartiin yhdistetään nykyiset sisäministeriön joukot sekä liittovaltion maahanmuutto- ja huumevirastot.
Kyseessä on Venäjän sisäisen turvallisuuden joukkojen suurin uudelleenjärjestely sitten 1990-luvun alun. Uutta kansalliskaartia johtaa kenraali Viktor Zolotov, joka toimi aiemmin vuosikausia presidentin henkivartioston päällikkönä.
SISÄMINISTERIÖN aseellisiin joukkoihin kuuluu 170 000 sotilasta. Mellakkapoliisi Omonin ja aseistautuneiden rikollisryhmien vangitsemiseen erikoistuneiden Sobr-joukkojen yhteisvahvuus on 20 000 henkeä.
Kansalliskaartiin yhdistetään lisäksi sisäministeriön alaisuudessa toimivan valtion turvallisuusyrityksen Ohranan työntekijät sekä samaa työtä lisenssillä sisäministeriölle tekevien yritysten väki. Heitä on yhteensä noin 200 000.
Liittovaltion huumeviraston palveluksessa on 27 000 henkeä, ja maahanmuuttovirastossa puolestaan 11 000 työntekijää. Osa huumeviraston nykyisistä tehtävistä siirtyy virkamieslähteiden mukaan terveysministeriölle. Samoin joitakin maahanmuuttoviraston tehtäviä siirtyy uudistuksen yhteydessä työministeriölle.
Useissa maissa kansalliskaartilla tarkoitetaan vapaaehtois- tai reserviläisyksiköitä, mutta Venäjän tapauksessa asia on toisin: valtion palveluksessa olevan henkilöstön tehtäviä järjestetään uudelleen.
Presidentti Vladimir Putin perusteli uudistusta erityisesti terrorismin torjunnalla.
Tarkkailijat yhdistivät uudistuksen lisäksi vaalivuosien ja talouskriisin mukanaan mahdollisesti tuomiin levottomuuksiin. Politiikan tutkija Jevgeni Mintšenko arvioi Vedomosti-sanomalehdelle, että kaartin perustaminen antaa asiasta vahvan signaalin.
”Heristämme mahtavaa nyrkkiä, joka tulee nitistämään sisäiset yritykset horjuttaa tilannetta”, Mintšenko arvioi.
Toinen uudistuksen tulos ja tavoite on kenraali Zolotovin aseman vahvistuminen. Zolotov vastasi Putinin turvallisuudesta tämän Pietarin-vuosista lähtien. Hänet nimitettiin sisäministeriön joukkojen päälliköksi kaksi vuotta sitten.
Uudistuksen jälkeen sisäministeriölle käy ilmeisesti samoin kuin aiemmin syyttäjävirastolle: se saa uuden, vahvan "kakkosjohtajan", josta tulee todellisuudessa ykkösjohtaja. Presidentin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov vastasikin jo toimittajien kysymyksiin, että sisäministeri Vladimir Kolokoltsevin erottamista ”ei suunnitella”.
Huumeviraston nykyinen johtaja, Putinin pietarilaisiin KGB-liittolaisiin lukeutuva Viktor Ivanov jatkaa virkamieslähteiden mukaan tehtävissään, vaikka virasto siirtyy Zolotovin kaartin alaisuuteen. Maahanmuuttoviraston päällikön Konstantin Romodanovskin sen sijaan veikkaillaan jäävän eläkkeelle.
Kotimaa
