perjantai 29. tammikuuta 2016

Sipilä vs. Medvedev Pietarissa - akuutein kysymys itärajan tilanne...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna: 
Yle maailmalla  | 

Sipilä ja Medvedev kohtaavat ensi kertaa – nämä neljä asiaa nousevat neuvottelupöydälle

Venäjältä Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ovat perjantaina selvä ykkösaihe pääministerien tapaamisessa Pietarissa. Lue tästä neuvottelupöydän polttavimmat kysymykset.

1. Turvapaikanhakijat akuutein aihe

Pääministerit käyvät varmasti keskustelua siitä, kuinka vapaasti Venäjä aikoo päästää Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat rajan yli. Voiko tilanne kärjistyä niin, että Suomeen saapuisi mahdollisesti tuhansia, kenties jopa kymmeniätuhansia ihmisiä? 
Venäjän ulkoministeriö ilmoitti keskiviikkona, että maalla ei ole velvollisuutta pysäyttää ihmisiä rajalle, kun he pyrkivät Suomeen ilman Schengen-viisumia.
Linjaus poikkeaa aikaisemmasta Suomen ja Venäjän rajanviranomaisten yhteistyöstä. Venäjä ei ennen päästänyt rajalta eteenpäin matkustajia, joilta puuttuu vaadittavia matka-asiakirjoja.
Venäjän yhteistyöhalukkuus on perustunut osittain siihen, että keskustelut EU:n ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta ovat sujuneet näin paremmin.
Nyt hanke viisumivapaudesta on haudattu, sillä ilmapiiri on kiristynyt Venäjän vallattua Krimin niemimaan vuonna 2014. Näin myöskään asian eteen ei tarvitse ponnistella.
2. EU on Venäjälle kolmas pyörä
Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev yrittää todennäköisesti vakuuttaa pääministeri Sipilälle, että Suomen ja Venäjän kahdenkeskinen yhteistyö on hyödyllisempää kuin EU:n kautta tapahtuva yhteistyö.
Samaa sanomaa ovat levittäneet myös muut Venäjän johtohenkilöt, jotka ovat puhuneet viime aikoina jatkuvasti EU:n hauraudesta.
Monet johtavat poliitikot ovat sanoneet uskovansa, että Schengen-alue hajoaa ja EU:ssa puhkeaa vakavia sisäisiä kiistoja.

3. Venäjä ajaa kaupan elvyttämistä

Suomen ja Venäjän välinen kauppa on hiipunut EU-pakotteista johtuen. Presidentti Vladimir Putin toisti tämän useaan kertaan viime kesänä, kun hän tapasi presidentti Sauli Niinistön Moskovassa.
Niinistö totesi tuolloin, että kaupan valitettavan hiipumisen taustalla ovat Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa.
Myös pääministeri Medvedev pyrkii todennäköisesti vakuuttamaan suomalaiselle virkaveljelleen, että Suomen olisi hyvä elvyttää kauppasuhteitaan Venäjälle.
Medvedevin kanslian tiedotteen mukaan keskustelussa ovat myös muun muassa energia-alan kysymykset. Voidaan siis olettaa, että Hanhikiven ydinvoimalahanke nousee keskusteluun.

4. Venäläisten asema Suomessa taas tapetilla

Venäjän tiedotusvälineissä on viime vuoden lopusta lähtien kerrottu jälleen melko ahkerasti venäläislasten huostaanotoista Suomessa.
Muun muassa Venäjän lapsiasiamiehen Pavel Astahovin mukaan noin 50 venäjänkielistä perhettä on viimeisen neljän vuoden aikana kärsinyt suomalaisten sosiaaliviranomaisten toimista. 

torstai 28. tammikuuta 2016

Pitkästä aikaa Talvivaaraa...

Kysymyksessä lienee pieni askel eteenpäin, toivottavasti näin, sen aika näyttää.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Valtion Terrafame ostaa pörssiyhtiö Talvivaaran kaivosomaisuutta ja velkoja

Ratkaisu edistää Talvivaaran velkojen mitätöintiä ja voi tarkoittaa yrityssaneerauksen päättymistä.

TALOUS  
JUKKA GRÖNDAHL / HS
Terrafamen eli entisen Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa.
Terrafamen eli entisen Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa.

Talvivaaran entisen kaivoksen nykyisin omistava valtionyhtiö Terrafame ostaa pörssiyhtiö Talvivaaralta kalkkilaitoksen, geologiset tiedot esiintymästä ja paikanpäällä olevan laboratorion.
Esisopimuksen mukaan Terrafame maksaa laboratoriosta ja geologisista tiedoista 3,8 miljoonaa euroa ja myöhemmin 12,5 miljoonaa euroa kalkkilaitoksesta. Sopimus on ehdollinen sille, että Vaasan hallinto-oikeus hylkää valituksen kaivoksen purkuputkesta.

Auton perusvarusteet ovat elintärkeitä...

Tämän tekstin voi helpostikin luokitella Uskotko tätä- tai Lähes uskomattomia tarinoita -sarjaan.
Olen ollut jollakin tavalla autojen kanssa tekemisissä 1960-luvun alkupuolelta lähtien. Asiasta olen kirjoittanut useaankin kertaan.

Kaikissa käytössämme olleissa autoissa on ollut - aina - perusvarusteina:
+ vetokoukku
+ asiallinen tunkki
+ kunnon vararengas
rengasmutterin avaaja
+ jonkin verran perustyökaluja
+ asiallinen hinausköysi tai -liina
+

Lisäksi useissa autoissamme on ollut...
+ kattoteline
+ logilämmitin


Juttelin muutama päivä sitten kahden ystäväni kanssa käytetyn auton ostoasioista. He kertoivat kuulleensa, että nykyautoissa, näissä ekstrahypersupermodernsport- jne. lyhenteen omaavissa autoissa ei välttämättä ole juuri mitään perusvarusteita. En ollut uskoa korviani...

Niissä on kyllä kaiken maailman erikoisominaisuuksia ja hilavitkuttimia, joita tavallinen matti ja maija meikäläinen, mökkiläinen ei ole osannut koskaan vaatia, koska niillä ei ole välttämättä käytännön arvoa.

Arvoa toki sikäli, että ne nostavat auton hintaa aivan turhan paljon - käytetynkin auton hintaa... 

Purskahdin suorastaan nauruun kuullessani, että vararenkaan on korvannut paikkausspraypullo - ettei vaan ole sekin EU-kuvioiden myötä tulleita älyttömyyksiä.

Suomessa esim. korpitaipaleella Lapissa tulee kyllä äitiä ikävä, jos tulee rengasvaurio tilanteessa, jossa autosta ei löydy tunkkia, vararengasta eikä edes rengasmutterin avaajaa.

Siinäpä touhuat paikkausspraypullosi kanssa, jos se yleensäkään toimii paukkupakkasessa! Niin - onhan erinomaisia kaikenpalvelun autovakuutuksia, voi soittaa hinauauton paikalle, jos äypuhelimessa vielä virtaa riittää pakkasen kourissa. 

On tämä kummaa aikaa!



Varovaista, varovaista, varovaista tasapainoilua...




Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 

Analyysi: Hallitus tasapainoilee itärajaratkaisussa

Pakolaistulvan hallinnasta on tullut kahdeksan kuukauden ikäiselle Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle testi, joka edellyttää ministereiltä vaativamman luokan valtiomiestaitoa. Kokenut diplomaatti Rene Nyberg on näyttänyt poliitikoille mallia: sano niin kuin asiat ovat, mutta älä provosoidu, kun provosoidaan.



A-studion maanantainen lähetys oli virkistävää katsottavaa, kun kokenut diplomaatti Rene Nyberg kertoi suoraan ja kaartelematta, mistä hänen mielestään on kysymys itärajalla. Nybergin mielestä tilanne ei ole voinut syntyä ilman Venäjän viranomaisten myötävaikutusta tai hyväksyntää.

Paine Suomen pohjoisilla raja-asemilla on kasvanut pikkuhiljaa ja siirtynyt lännestä itään. Pakolaisia on kulkenut Ruotsin kautta Suomeen, Venäjältä Norjaan ja nyt Venäjältä Suomeen.
Lapin rajanylityspaikoilta on tämän vuoden aikana jätetty jo yli 400 turvapaikkahakemusta. Tällä hetkellä Alakurtissa ilmeisesti odottelee Suomeen pääsyä satoja viisumittomia, eri kansallisuutta edustavia pakolaisia.
Venäjällä voi olla intressi työntää siirtolaisiaan EU-rajan yli Suomen puolelle talousvaikeuksien takia.
Maahantulijoiden potentiaali Venäjän rajalla on uhkaava. Pahimmillaan liikkuvaa väkeä on arvioitu olevan satoja tuhansia.
Jos Venäjän viranomaiset ovat hyväksyneet viisumittomien liikkumisen, on oleellista tietää, miksi he tekevät niin.
Suomen viranomaisilla pitäisi se tieto olla. Ykköspoliitikot, presidentti, ulkoministeri ja pääministeri ovat vakuuttaneet pitävänsä tiivistä yhteyttä Venäjän kollegoihin. Tällä viikolla ministeritapaamisia on kaksi.
Venäjällä voi olla intressi työntää siirtolaisiaan EU-rajan yli Suomen puolelle talousvaikeuksien takia. Halpa öljy heikentää ruplaa ja Venäjän talous yskii. Venäjällä voi olla myös halu testata EU:n ulkorajaa hetkellä, jolloin EU-jäsenmaat riitelevät keskenään pakolaisten siirroista ja rajavalvonnasta.
Venäjän koventuneesta linjasta viestitti eilen ulkoministeri Sergei Lavrov. Hänen mukaansa Venäjä ei toistaiseksi ota vastaan tuhansia pakolaisia, jotka Norja haluaisi palauttaa takaisin Venäjälle.
Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) punnitsi sanansa erityisen tarkasti tämänaamuisessa tiedotustilaisuudessa – tarkemmin kuin koskaan pakolaiskriisin aikana.
Nyt neuvoteltavassa yhteistyöasiakirjassa on hönkäys vanhaa maailmaa.
Ilmeisesti konkretian puute sai Lännen median toimittajan kysymään, miksi poliitikot puhuvat itärajan tilanteesta ja Venäjän motiiveista niin varovasti, kun kansalaiset puhuvat suoraan.
Yksi vastaus lienee, että Venäjän kanssa käytävien neuvottelujen varsinainen sisältö jäi kerrottavaksi seuraavalle portaalle eli pääministereille perjantain tapaamisen jälkeen. Orpon koukeroisin sanoin silloin voi "odottaa seuraavia askeleita".
Yhden askeleen Orpo kuitenkin kertoi. Suomi ja Venäjä neuvottelevat uuden, kahdenvälisen yhteistyöasiakirjan. Siis siitä huolimatta, että venäläiset voisivat jo nyt omilla toimillaan estää laitonta maahantuloa. Lisäksi maiden välillä on useita kahdenvälisiä sopimuksia rajavalvonnasta ja rikoksentorjunnasta.
EU-maa Suomi on viime vuosina korostanut toimivansa unionin osana ja sen sopimusten pohjalta. Venäjällä puolestaan on ollut halua vahvistaa omaa rooliaan lisäämällä kahdenvälisyyttä. Nyt neuvoteltavassa yhteistyöasiakirjassa on hönkäys vanhaa maailmaa.
Yhteistyöasiakirjan voi nähdä yrityksenä olla provosoitumatta. Presidentti ja ministerit yritttävät hakea neuvottelutietä ja ratkaisuja, joilla tilanne itärajalla rauhoitetaan. Presidentti Sauli Niinistö antoi eilen ymmärtää, että valtiojohdon neuvottelulinjasta on sovittu viime viikolla hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
– On viisaampaa, ettemme kovin paljon julista suunnitelmiamme, sanoi Niinistö.
Ainoa räväkämpi lausunto hallituksen riveistä on tullut ulkoministeri Timo Soinilta (ps.), joka väläytti mahdollisuutta sulkea itäraja. Se viesti oli enemmänkin tarkoitettu kotimarkkinoille ja perussuomalaisten kannattajille.
Perjantaina on uusi asetelma. Silloin ministereillä pitäisi olla itärajan ratkaisuista tarkempaa kerrottavaa kuin hyvä neuvotteluhenki.

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Se on helppoa, kun osaa ja uskaltaa...

Eipä tuossa sen kummenpaa ole, Venäjä koettelee, rassaa ja testaa Suomen viranomaisia.

Toivottavasti asiaan löytyy viimeistään Pietarissa pääministerien neuvottelussa joku tolkku...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjää varotaan kuin uhmaikäistä

PÄÄKIRJOITUS  
Kari Huhta HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimittaja.

Tuskin kenellekään on enää epäselvää, että Venäjän viranomaiset ovat myötävaikuttaneet siihen, että maan kautta on tullut turvapaikanhakijoita Suomeen ja Norjaan. Sen enempää Suomen kuin Norjankaan hallitus ei kuitenkaan sano niin.
Sitä ei ole sinänsä vaikea sanoa. Kas näin: turvapaikanhakijoiden tulo Venäjän kautta on Venäjän johdon ohjaamaa.

Sdp edelleen nousukiidossa...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Nousukiidossa olevan Sdp:n ei tarvitse tehdä nyt juuri mitään – mutta Rinne tarvitsisi esiintymiskoulutusta

Pääoppositiopuolueiden on helppo nostaa kannatustaan varsinkin vaalien jälkeen.

KOTIMAA  
Martta Nieminen HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on HS:n talouden ja politiikan toimittaja.
KAISA RAUTAHEIMO / HS
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne puoluehallituksen kokouksessa Helsingin Paasitornissa 22. tammikuuta.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne puoluehallituksen kokouksessa Helsingin Paasitornissa 22. tammikuuta.

Sdp:n menestys kannatusgallupeissa ei ole aiheuttanut juurikaan uhoamista demareiden keskuudessa.
Sen huomasi vuoden ensimmäisessä puoluehallituksen kokouksessa viime torstaina. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne korosti poliittisessa katsauksessaan, että ”nöyrillä mielin tästä eteenpäin vain jatketaan”.
Rinne sanoi toki, että ne puheet voidaan nyt lopettaa, että Sdp:n kannatusta olisi pelkästään hallitus nostanut. Rinteen mukaan demarit ovat tehneet merkittävää työtä kentällä.
Politiikan vaikuttajat ja tutkijat tietävät hyvin, että yleensä varsinkaan suurimman oppositiopuolueen ei tarvitse tehdä erityisesti mitään kannatuksensa eteen. Ongelmat menevät aina hallituspuolueiden piikkiin.Tälle lausunnolle hymähdeltiin varsinkin hallituspuolueiden edustajien piirissä. Mitä työtä kentällä muka on tehty? Tämä on jäänyt hämäräksi.
Otetaanpa esimerkiksi viime kevään eduskuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi noussut keskusta, joka oli neljä vuotta suurin oppositiopuolue.
Keskustan kannatus kevään 2011 eduskuntavaaleissa jäi 15,8 prosenttiin. Kannatus lähti kuitenkin pienen notkahduksen jälkeen lievään nousuun jo samana syksynä.
Kun Jyrki Kataisen (kok) johtama sixpack-hallitus kompuroi, keskusta kasvatti kannatustaan. Hallituksen vaihtuminen Alexander Stubbin (kok) aikaan siivitti edelleen keskustan menestystä. Viime vuodenvaihteen molemmin puolin keskustan kannatus oli jo 26 prosentin tienoilla.
Keskustassa huoli kannatuksen romahduksesta oli vuosi sitten suuri. Kilpailijat moittivat, ettei puolueen kannoista saanut selkoa.
Tärkeintä olikin, ettei puolue pilannut mahdollisuuksiaan. Keskusta voitti viime kevään eduskuntavaalit 21,1 prosentin kannatuksella. HS-gallupissa keskustan kannatus nousi loppukesällä yli 23 prosenttiin, mutta nyt se on pudonnut alle 20 prosenttiin.
Kannatus voi laskea edelleen, sillä hallituksella on edessään vielä kipeitä päätöksiä. Uusia leikkauksia odotetaan jo huhtikuussa hallituksen kehysriihen yhteydessä.

Advertisement
Sdp sai viime kevään eduskuntavaaleissa 16,5 prosentin kannatuksen, eli se on aika lähellä samaa tilannetta kuin keskusta oli edellisten vaalien aikaan.
Sdp:nkin kannatus notkahti vaalien jälkeen mutta lähti syksyllä nousuun.
Vaikka demarit korostavat nyt puheissaan nöyryyttä, hallituksen moittiminen on heidän pääsanomansa.
Hallituksen niin sanottu pakkolakipaketti ja rajut leikkaukset ovat saaneet kansalaisia raivon partaalle, joten pääoppositiopuolue Sdp:n ei tarvitse tehdä juuri mitään kannatuksensa eteen. Tuoreimmassa HS-gallupissa se oli noussut 22,8 prosenttiin.
Työmarkkinakysymykset ovat voineet lisätä Antti Rinteen uskottavuutta. Entinen työmarkkinamies on nyt omalla alueellaan. Se voi selittää pienen osan Sdp:n kannatuksen kasvusta.
Sdp moittii hallitusta erityisesti siitä, ettei se panosta tarpeeksi työllisyyteen. Tämä ei ole mitään uutta.
Sdp:lle voi kuitenkin edelleen ennustaa kannatuksen kasvua jopa muutamalla prosenttiyksiköllä. Jos näin ei käy, puolueessa on syytä huolestua.
Sen sijaan Sdp:tä lähellä oleva vasemmistoliitto ei näytä hyötyneen oppositioasemastaan, vaikka kannatus onkin niukasti parempi kuin vaalitulos.
Puheenjohtajakisa voi ehkä piristää vasemmistoliittoa, mutta tuskin johtaa suureen kannatuksen nousuun.
Oppositiopuolueidenkin pitää tietysti huolehtia siitä, etteivät niiden johtohenkilöt tee sellaisia virheitä, joista koko puolue kärsii.
Jos puolueen johtohenkilö mokaa, vastustajat pitävät kyllä huolen siitä, että törttöily saa maksimaalisen huomion.
Kuntavaaleihin on vielä runsas vuosi aikaa. Siihen mennessä politiikassa voi tapahtua mitä vain.
Puoluejohtajien persoonat nousevat vaaleissa aina esille. Siinä piilee riskejä, vaikka heille ei isoja mokia sattuisikaan.
Sdp:n Rinteen pitkää puhetta kuunteli torstaina joukko toimittajia kaikista keskeisistä medioista.
Rinne käsitteli puheessaan kaikki mahdolliset politiikan ajankohtaiset asiat maahanmuutosta soteen.
Puheessa ei ollut nousuja eikä laskuja, ei minkäänlaisia kohokohtia – eikä juuri uutisiakaan.
Rinne tarvitsisi tehokasta esiintymiskoulutusta, jos hän aikoo pärjätä tulevissa koetuksissa.
Vaikka kuntavaalit ovatkin paikalliset, puolueen puheenjohtajan esiintymisilläkin on jonkinlaista vaikutusta.