Finlandia-voittajan superpopulistista irrottelua...

Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat, näin se on mennyt meilläkin vuosikymmeniä ja menee oletettavasti tästä eteenkin päin mutta...

Itse olisin odottanut tuoreelta Finlandia-voittajalta himpun verran enemmän tyylitajua. Tyylitajua valita aika ja paikka vuodatukselleen...

On superhelppoa superpopulistisesti irrotella, kun itse paistattelee median valokeilassa.  

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista ja osittain Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Finlandia-voittaja haukkui juhlapuheessaan hallituksen: ”Rikkaiden pöydiltä varisevat murut putoavat köyhän suuhun”

KULTTUURI 26.11.2015 15:01

Jussi Lehmusvesi

HELSINGIN SANOMAT

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon tänään torstaina voittanut Laura Lindstedt arvosteli voittopuheessaan hallitusta turvallisuuden tunteen romuttamisesta ja luokkayhteiskunnan rakentamisesta. Lindstedt voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Oneiron. Fantasia kuoleman jälkeisistä sekunneista (Teos).

Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon teoksellaan Oneiron voittanut Laura Lindstedt ruoskii voittopuheessaan rajusti Sipilän hallitusta.

Lindstedtin mukaan hän ei halua vallitsevassa poliittisessa tilanteessa puhua taiteen merkityksestä vaan solidaarisuudesta, joka tuntuu olevan osalle päättäjistä ja kansalaisista vieras käsite.

Finlandia-palkinnon tänään saanut kirjailija Laura Lindstedt haukkui palkintopuheessaan Suomen hallituksen maan rakoon rikkaiden suosimisesta ja luokkayhteiskunnan tietoisesta rakentamisesta. Hänen mielestään hallituksen ideologisesti tarkoitushakuinen politiikka murentaa turvallisuudentunnetta.

- Tarvitseeko minun ääneen sanoa, mitä meidän johtavat poliitikkomme ovat tunkeneet koulutuksen, sivistyksen, tieteen ja totuuden ideaalien paikalle? Sieltä löytyvät huiputus, sumutus, kulutus ja kuristus, väitöskirjaansa parhaillaan viimeistelevä Lindstedt suomi.

Kyytiä sai myös kritisoitu hallintarekisteriuudistus.

- Nyt perusoikeistolainen hallituksemme haluaa helpottaa hallintarekisterihankkeellaan rikkaiden veroparatiisipuljausta. Ikävä kyllä veroparatiisit ja ne vallanpitäjät, jotka eivät todella taistele verokeitaita vastaan rapauttavat valtiota, yhteiskuntia ja yhteisöjä, joissa ihmiset ovat valmiita rakentamaan yhteistä hyvää.

Lindstedt sai runsaslukuiselta yleisöltä raikuvat aplodit Suomen kansallisteatterin suurella näyttämöllä.

AKT-räyhäporukan pullistelua - taas kerran...

Suomessa on muutamia ammattiliittoja, jotka paistattelevat lehtien palstoilla, radion haastatteluissa ja televioruudulla tämän tästä. Ammattiliittoja, jotka ovat menneisyyden vankeja ja joiden on vääristyneistä imagosyistä johtuen "näytettävä kovaa jätkää". Viime vuosina SAK-lainen AKT on juuri edellä mainittu. Tällä kerralla liiton otteet tuomitaan jopa ay-kentällä. 

Kyllä Suomessa vähempikin räyhääminen riittäisi...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Pääministeri Sipilä tuohtui AKT:n ilmoituksesta

AKT irtisanoutui yhteiskunta­sopimuksesta lopullisesti – jopa ay-puolelta tuomitaan: ”Tappelua tässä he hakevat”

POLITIIKKA 26.11.2015 10:26 Päivitetty: 26.11.2015 14:25

Teemu Luukka

HELSINGIN SANOMAT

Martta Nieminen

HELSINGIN SANOMAT

SAMI KERO / HS

EK:n Jyri Häkämies ja SAK:n Lauri Lyly

Parhaillaan meneillään olevat neuvottelut laajasta työmarkkinasopimuksesta ovat vaarassa, sillä Auto- ja kuljetusalojen liitto AKT sanoutui torstaina lopullisesti irti keskitetystä yhteiskuntasopimuksesta.

AKT kuuluu keskusjärjestö SAK:hon, jonka puheenjohtaja Lauri Lyly on kutsunut SAK:n työvaliokunnan hätäkokoukseen AKT:n päätöksen takia. Kokous on ilmeisesti huomenna perjantaina.

Haluatko lukea koko artikkelin? Hanki rajaton lukuoikeus:

Villi huhu Nokiasta - soppii eppäillä...

Tuskin Nokia ainakaan perinteisille puhelinmarkkinoille lähtee. Sensijaan nykyistä älypuhelinta vielä älykkäimmille, käytännön hyötysovellutuksille saattaa löytyä niin sanotusti tilausta. Aika näyttää...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:

Villi huhu Nokiasta: tuo sekä Android- että Windows-puhelimen

 26.11.2015 7:55

DigitalousTeollisuusElektroniikka

KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL

Nokiaa seuraava sivusto väittää saaneensa käsiinsä tietoja yhtiön uudesta C1-älypuhelimesta.

Nokia seuraava Nokiapoweruser-sivustoesittelee oikein kuvien kera yhtiön mahdollisesti ensi vuoden puolella markkinoille tulevaa C1-älypuhelinta. 

Sivuston mukaan puhelimessa olisi kaksi vaihtoehtoista käyttöjärjestelmää, Windows Phone tai Android.

Jos näin on, kyseessä olisi melko rohkea temppu.

Tiedossa joka tapauksessa on, että Nokia suunnittelee tuovansa ensi vuonna markkinoille puhelimen tyyppisiä kuluttajalaitteita. Samaan aikaan raukeaa Nokian ja Microsoftin välinen sopimus, jonka mukaan valmistamisen yksinoikeus on ollut Microsoftilla.

Nokiapoweruser ei onnistunut vahvistamaan huhuja, ja se muistuttaakin, että esimerkiksi nyt esitetyn kaltaisia kuvia on helppo luoda. Myös väitettä kahdesta käyttöjärjestelmästä sivusto rohkenee hieman epäillä.

Useissa yhteyksissä Nokia on ilmoittanut, että se harkitsee vakavasti kuluttajalaitemarkkinoille palaamista ensi vuonna. Näin on sanonut muun muassa toimitusjohtaja Rajeev Suri.

Sopimus Microsoftin kanssa umpeutuu huhtikuussa.

Markkinoilla liikkuu myös huhuja, joiden mukaan laitteet valmistaisi kiinalainen Foxconn.

Kevyttä aamupohdiskelua torstaina 26.11.2015...

Kävin hakemassa kärryllisen sisälle takkapuita ja samalla ladoin päärakenuksen massiivisen takan tulipesään jo valmiiksi puut odottamaan seuraavaa sytytyskertaa.

Edellä mainitussa operaatioissa ei ole mitään ihmeellistä eikä kummallista, sillä olen sen tehnyt aika monta kertaa vuodesta 1982 lähtien. Lämmityskautena jotakuinkin joka toinen, viimeistään joka kolmas päivä.
Mahdollisesti olen aikaisemminkin kirjoittanut, että varastokatoksessamme ei ole ollut puutilanne koskaan niin hyvä kuin se tällä hetkellä on, erivuotista puuta on hyvin varastossa.

Hetki sitten puita kärrätessäni mietiskelin, että joka askeleella tuntee aistivansa historian havinaa olevan läsnä asumallamme tontilla. 
Muun muassa päärakennuksen terassin, kerrostalon - Asunto Oy Viillerruutti - puoleisella sivulla, porraskivinä ovat Keminmaan Törmästä, entisen Hakkauksen tilan navettarakennuksen, oikeastaan puuseen edessä olleet kivet. Hakkauksen tila oli äitini, Aino Sofia Suunnarin syntymä- ja kotipaikka lapsena.

Toisella puolella terassiamme porraskivinä on entisen Suhosen leipomon päädyssä, sisarrusten Aili ja Mirjam Suhosen asunnon portaikon edessä, olleita kivilaattoja. Purin aikanaan kyseisen rakennuksen ja vieressä olleen vanhan varastorakennuksen. Vanha Suhosen kauppa ja tontilla ollut asuinrakennus oli purettu jo aikaisemmin. Nykyisin paikalla on Asunto Oy August ja Anna - rivitalokiinteistö.
Tuskinpa kyseisen rivitalon asukkaista monikaan tietää, mitä kaikkea kyseisellä paikalla on aikanaan ollut.

Tässäpä aluksi tonttikävelypohdiskelua... 

Paljonko on paljon?

Sata miljardia velkaa on paljon, vaikka sitä tarkastelee miltä kantilta tahansa. Jokaisen suomalaisen osuus valtion velasta on vajaat 18 300 euroa. 
Keskuskauppakamarin ideoima velkakello on hyvä, se on herätykello, jolla on ollut vaikutusta - varmaan myös jatkossa...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Talous 25.11.2015 klo 21:04

Valtion velka ylittää 100 000 000 000 euroa

Keskuskauppakamarin "velkakello" rikkoo sadan miljardin rajan torstaina iltapäivällä. Toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä sanoo viestin ylivelkaantumisesta menneen hyvin perille

Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen valtion velka saavuttaa sadan miljardin euron rajapyykin torstaina noin kello 15.35. Ainakin jos Keskuskauppakamarin ylläpitämään velkakelloon on luottamista.

Sata miljardia on kunnioitettavan näköinen numero. Nuppia kohti jaettuna se tarkoittaa, että jokaisen suomalaisen osuus valtion velasta on vajaat 18 300 euroa. Velka kasvaa 168 euroa sekunnissa, noin 600 000 euroa tunnissa ja 15 miljoonaa vuorokaudessa.

Keskuskauppakamari on viestittänyt viime helmikuusta lähtien valtion velkaantumisen karanneen käsistä. Tuolloin velan kasvua raksuttava numerosarja nostettiin WTC-rakennuksen ikkunaan Helsingin keskustassa. Velkakello perustuu velkakello.fi-sivustoon.

– Idea oli nostaa asia vaalikeskusteluun. Me haluttiin, että se on herätyskello ja sellaisena se on hyvin toiminutkin, kertoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Tällä hetkellä velkakello tosin on remonttipressujen peittämä, mutta Keskuskauppakamari pitää sadan miljardin rajapyykkiä ja kelloaan näkyvissä Rytminmuutos-tilaisuudessaan Finlandia-talolla.

Onko 100 miljardia paljon vai vähän?

Onko velkaa sitten liikaa? Onko sitä edes paljon? Kysymys on talouspoliittisesti mitä kiistanalaisin.

Kun valtion velkaan lisätään kuntien ja muiden julkisyhteisöjen velka, päästää jo reippaasti sadan miljardin yli. Tätä velkaa Suomella on reilut 60 prosenttia bruttokansantuotteeseen suhteutettuna, eli yli EU:n asettaman kipurajan.

Eurooppalaisessa vertailussa Suomen luku on silti maltillinen. Koko euroalueen valtionvelka oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä reilut 92 prosenttia BKT:sta. Osa ekonomisteista katsoo, ettei Suomella ole velan suhteen mitään hätää.

– Ongelma ei niinkään ole tämä velan määrä, vaan talouskasvun puute. Ja että velkaantumistahti on liian nopea, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Risto E. J. Penttilä.

• Jyrki HaraYle

Suomessa Tupon hautajaiset keväällä 2016...

Alla olevassa artikkelissa todetaan: On puhuttu, että EK on keskitettyjen palkkaratkaisujen suhteen kuin alkoholisti, joka aina lopulta tarttuu pulloon.Nyt EK kieltää itseltään tupo-pullon kirjaamalla sääntöihinsä, ettei enää saa ottaa. Saa nähdä, miten tämä keino tepsii. Säännöt tulevat voimaan loppukeväästä.

Tässä alkaa muodostua yhä voimakkaamin myös sellainen näkemys, että jonkin aikaa suunnitteilla ollut uusi mahdollinen palkansaajien keskusjärjestö on turha, varsinkin, kun siinä ei ole mukana Akava...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

HS-ANALYYSI

Historiallinen päätös – työnantajat hautaavat tupon 40-vuotisen perinteen

POLITIIKKA 25.11.2015 19:02

Teemu Luukka

HELSINGIN SANOMAT

MIKKO STIG / LEHTIKUVA

Suomen työelämän säännöistä, palkoista ja sosiaalituista on yli 40 vuotta pitkälti päätetty keskitetyillä palkkaratkaisuilla.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki keskiviikkona historiallisen päätöksen, kun se ilmoitti muuttavansa sääntöjään niin, ettei se voi enää solmia palkansaajien kanssa keskitettyjä palkkaratkaisuja. Jos näin käy, se on tupo-Suomen loppu.

Suomen työelämän säännöistä, palkoista ja sosiaalituista on yli 40 vuotta pitkälti päätetty keskitetyillä palkkaratkaisuilla.

Niissä työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöt päättävät ensin päälinjat, jotka on sen jälkeen liittojen välisissä neuvotteluissa ujutettu työehtosopimuksiin.

Jättisopimuksia on tehty vuoden 1969 Keijo Liinamaan sopimuksen jälkeen parisenkymmentä.

Vuosia niitä kutsuttiin tupoiksi eli tulopoliittisiksi kokonaisratkaisuiksi, joissa yritettiin hoitaa palkat niin, ettei kilpailukyky häiriintynyt. Samaan syssyyn hallitus osallistui veronalennuksilla ja lainmuutoksilla sopimukseen.

Artikkeliin liittyvät

• 
  Työnantajien EK lopettaa tupojen Suomen – SAK:n Lauri Lyly: ”Tämä on huono juttu” 15:01

Tupoissa on päätetty palkkojen lisäksi muun muassa lapsilisistä, äitiyslomista, asumistuista, lomista, työttömyysturvasta, veroista, koulutuskorvauksista, vuorotteluvapaasta, ammattiliittojen jäsenmaksujen verovapaudesta ja vuokrasäännöstelystä.

Keskitetyt palkkaratkaisut toimivat hyvin aikana, jolloin kilpailukykyä hoidettiin devalvoimalla eli markan arvoa laskemalla.

Työnantajat ovat jo pitkään halunneet päästä tupoista eroon. Ne ovat halunneet siirtyä kohti paikallista sopimista ja liittokohtaisia sopimuksia.

Näin siksi, että eri alat ovat erilaisia eikä sama sopimus sovi kaikille. Tupoilla on tapana jäykistää liittokohtaisia sopimuksia. Kun palkoista on sovittu keskitetysti, oikeastaan mikään muu ei ole liittojen välisissä työehtosopimuksissa liikkunut. Osittain juuri keskitettyjen takia Suomessa on hyvin vähän paikallista sopimista.

Työnantajaleiri on päättänyt ennenkin, ettei se enää päätä keskitetysti palkoista.

Työnantajaleirissä jopa tupo-sana on ollut pitkään pannassa, mutta aina uudelleen EK on lopulta löytänyt itsensä allekirjoittamasta keskitettyjä kokonaisratkaisuja. Niillä on ollut viime aikoina kummallisia nimiä kuten raamisopimus ja nyt voimassa oleva työllisyys- ja kasvusopimus eli tyka, jolla määriteltiin lähes kaikkien suomalaisten palkansaajien palkankorotukset.

EK on lopulta päätynyt keskusjärjestöneuvotteluihin, koska se on helppo tapa hoitaa maan kilpailukykyä ja taata matalat palkankorotukset sekä saada keskitetysti varsin kattava työrauha. Liittojen väliset neuvottelut ovat lakkoherkimpiä.

Vuonna 2008 EK vaati liittokierrosta ja sen seurauksena palkat nousivat niin, että nyt Suomi yrittää kaikin keinoin saada silloin menetettyä kilpailukykyään takaisin.

Sitä paitsi etenkin suurin palkansaajien keskusjärjestö SAK on ollut nerokas saamaan työnantajat tupo-häkkiin. Näin tapahtui viimeksi tänä syksynä. Parhaillaan keskusjärjestöt neuvottelevat kriisisopimuksen ja työmarkkinasopimuksen (myös yhteiskuntasopimus) nimellä kulkevasta keskitetystä palkkaratkaisusta. Sen osana neuvotellaan vuodesta 2018 lähtien mahdollisesti voimaan tulevasta palkkamallista, jossa palkkakaton määrittelee vientiyritysten palkanmaksuvara. Näin Ruotsissa on toimittu 20 vuotta.

Juuri tämä neuvottelun alla oleva ”Suomen malli” korvaa jatkossa keskitetyt palkkaratkaisut. Siinä liitot sopivat ja keskusjärjestöt koordinoivat palkkakattoa, mutta lopulta työehtoneuvottelut käydään liittojen välillä.

On puhuttu, että EK on keskitettyjen palkkaratkaisujen suhteen kuin alkoholisti, joka aina lopulta tarttuu pulloon.

Nyt EK kieltää itseltään tupo-pullon kirjaamalla sääntöihinsä, ettei enää saa ottaa. Saa nähdä, miten tämä keino tepsii. Säännöt tulevat voimaan loppukeväästä.

Edellisen kerran Helsingin Sanomat uutisoi EK tappaneen tupon keväällä 2008. Nyt uutinen näyttää varmemmalta.

Henkilökohtaista tietotekniikkahistoriaa...

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään, sanoo vanha suomalainen kansanviisaus.

Siitä huolimatta rohkenen esittää seuraavaa asiaa tällä hetkellä hallussani olevista tietotekniikkalaitteista, joista suurin osa on - toistaiseksi tarpeettomina - pölyyntymässä varastojen hyllyillä:

+ en aikanaan "syttynyt" Commodore VIC-20-, Commodore 64-, enkä muihinkaan tietotekniikan alkuvirityksiin, vaan jäin odottamaan parempaa... 

+ 1980-luvun loppupuolella hankittu, Hyundai 286-mylly lähes silloisilla kaikilla mausteilla ”traktorivetoisine” konttoriprinttereineen, matriisikirjoittimineen omalla rullilla varustetulla atk-pöydällä, kokonaishinta viimeisen päälle tingitty hinta siihen maailman aikaan yhteensä noin 13.500 mk…

Huom! Aineisto on varastossa, atk-pöytä on kierrätetty...

+ 1980 luvun viimeisen päälle oleva IBM-286-mylly matriisikirjoittimineen, hinta silloin kaiken kaikkiaan 15.000 mk …

Huom! Aineisto on varastossa...

+ 1980-ja 1990-lukujen vaihteessa käytettynä kirjoituskoneen korvikkeeksi hankittu 286-mylly matriisikirjoittimineen, hinta silloin muistaakseni 1.000 mk …
Huom! Aineisto on varastossa...

+ 1990-luvun loppupuolella Tervaharjun koulutusyksikön huutokaupasta hankittu käytetty, poistettu 386-mylly upeine laserkirjoittimineen, johon kuulemma ei löydy aivan helpolla ajureita, hinta kaiken kaikkiaan 50 mk …
Huom! Aineisto on varastossa...

+ 1990-luvun loppupuolella SAK-jäseneltä hankittu käytetty 486-Olivetti-merkkinen mylly, johon oli lisätty toinen kovalevy ja ljota oppilaitoksella tarkistettiin, mutta sitä ei ole sen jälkeen näkynyt – ilmeisesti sille on joku aikanaan löytänyt niin sanotusti parempaa käyttöä tai se muuttoprosessissa tuli romuutetuksi, ostohinta muistaakseni 800 mk...

Huom! Aineisto on siis "kierrätetty"...

+ helmikuussa 2002 hankittu, kaikilla mausteilla OAJ:n tarjousmikro, TEHOPOMI-mylly värimustesuihkuprinttereineen ja ADSL-liitäntöineen, jne. koko roskan kokonaishinta ilman liitännän kuukausimaksuja 13.500 mk eli yksi ympyrä on sulkeutunut…

Em. hinta ei ole minun pörssistäni pois, vaan sen maksoin osittain työ- ja järjestötyöpanoksellani.

Värisuihkuprintteri oli tyypillistä kertakäyttökamaa, sen tilalle on hankittu Samsung musta-valko laserprintteri, hinta 150 euroa...

Huom! Aineisto on osittain ns. toisena tietokoneena, värimustesuihkuprintteri kierrätetty= romuutettu ...

+ pari vuotta sitten hankittiin uusi, moderni. langaton Huawei 4G-reititin, hinta xyz euroa...

+ muutama vuosi sitten Ammattiopisto Lappialta hankittiin kaksi (2) kpl poistettavia Dell-tietokoneita, joista toinen on päivitetty nykyaikaan = lisätty muistia ja ostettu uusi käyttöjärjestelmä, ohjelmia päivitetty, jne. , hinta noin 300 euroa...
Huom! Toinen koneista on varastossa ...

+ keväällä 2015 hankittiin ensimmäinen tablet-tyyppinen ASUS-tietokone asiallisilla mausteilla, hinta noin 450 euroa

Huom! Se on ollut toistaiseksi vähällä käytöllä, aluperin se suunniteltiin älypuhelimen kautta ns. saarikoneeksi...

Niinpä…

Edellä mainituista romppeista on jokapäiväisessä käytössä tuo Dell-lattiatietokone, Samsung-laserprintteri ja silloin tällöin tuo uusi ASUS-tablettietokone.

Mitä em. höyrylaitteille olisi järkevää tehdä?

+ antaa olla edelleen varastossa pölyyntymässä

+ yrittää kaupitella johonkin

+ pistää menemään kierrätykseen

+ luovuttaa oppilaitokselle museokäyttöön esimerkkeinä, että loppujen lopuksi noin 90% kaikesta tietotekniikasta olisi nykyisinkin hoidettavissa kyseisillä höyrylaitteilla…

+ hakata romppeet tuusan nuuskaksi…

+ jne.

Asiallisista neuvoista kiitollinen...