tiistai 27. lokakuuta 2015

Mikä ihmeen lähimaksaminen?

Mielenkiintoinen artikkeli mutta...

Jäin mietiskelemään, mihin minä "säästyneen" 5-10 sekuntia käyttäisin, mikäli siirtyisin käyttämään lähimaksamista.

Onneksi voin maksaa edelleen riihikuivilla seteleillä - ainakin toistaiseksi.ja ilmaiseksi.

Alla olevan artikkelin lähimaksaminen ei ole niin auvoista kuin se kuvataan. Koska talousrikolliset ja erilaiset pikkuroistot ovat ilmeisesti alkeleen edellä viranomaisia, niin he = pikkuroistot ovat todennäköisesti jo nyt kehitelleet/kehittelemässä  "radioliikennekaappareita".

Alla olevassa artikkelissa todetaan:
Teoriassa on mahdollista, että rikollinen voi salakuunnella kortin ja maksupäätteen välistä radioliikennettä. Salakuuntelun avulla ei voi kuitenkaan urkkia kaikkea sellaista tietoa, jota esimerkiksi tarvittaisiin lähimaksukortin kopiointiin.
Kuluttajan vastuu on kaikissa väärinkäytöstapauksissa rajattu. Tapauksesta riippuen väärinkäytösten kustannukset jakautuvat kortin myöntäneen pankin tai kauppiaan kesken.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Sekunti vain ja ostos on maksettu – näin toimii lähimaksaminen

TALOUS  
Jussi Miettinen
OUTI PYHARANTA / HS
Mikael Leppänen maksoi ostamansa kahvit lähimaksulla Helsingin keskustassa sijaitsevassa Akateemisen kirjakaupan Starbucks-kahvilassa.
Mikael Leppänen maksoi ostamansa kahvit lähimaksulla Helsingin keskustassa sijaitsevassa Akateemisen kirjakaupan Starbucks-kahvilassa.
1 Mitä on lähimaksaminen?
Lähimaksaminen on helppo ja nopea tapa maksaa pieniä ostoksia, koska korttia ei tarvitse työntää maksupäätteeseen ja näppäillä tunnuslukua. Lähimaksamisessa riittää, kun maksukorttia pitää muutaman sentin päässä siitä kohdasta maksupäätettä, jossa lähimaksamisen tunniste eli kaarilogo sijaitsee. Maksusuoritus rekisteröityy alle sekunnissa.
Lähes kaikissa uusissa maksukorteissa ja -päätteissä on lähimaksuominaisuus. Maksun onnistumisesta kertoo yleensä merkkivalo ja joskus myös äänimerkki.
2 Onnistuuko lähimaksaminen puhelimella?
Kyllä onnistuu. Isoista suomalaisista operaattoreista Elisa ja DNA tarjoavat mahdollisuuden lähimaksamiseen. Elisan asiakas voi valita joko lähimaksuominaisuudella varustetun sim-kortin tai maksutarran, jonka voi liimata puhelimeen. DNA:lla vaihtoehtona on tarra.
Elisalla sim-kortti käy Android- ja Windows-käyttöjärjestelmän puhelimiin, jotka tukevat lähimaksamisen mahdollistavaa NFC-tekniikkaa. Lähes kaikista uusista älypuhelimista NFC-tuki jo löytyy. Applen puhelimiin sim-korttia ei voi tilata, koska amerikkaisyrityksellä on oma Apple Pay -palvelunsa. Se ei ole vielä rantautunut Suomeen.
Lähimaksutarrassa on lähimaksamisen mahdollistava tekniikka sisässä. Sen voi liimata mihin tahansa esineeseen, myös Applen puhelimeen.
Myös pankit suunnittelevat mobiilimaksua vaihtoehtona korteille. Esimerkiksi OP-ryhmä testaa parhaillaan Pivo-mobiililompakkopalvelunsa lähimaksuominaisuutta.
3 Kuinka suuria ostoksia voi maksaa?
Lähimaksamisen katto on 25 euroa. Mikäli se ylittyy, asiakas voi maksaa tuotteet normaalilla tavalla eli työntämällä sirukortin maksupäätteeseen ja näppäilemällä tunnusluvun. Puhelimella ei toistaiseksi voi maksaa ostoksia, joiden summa ylittää 25 euroa.
4 Veloitetaanko ostokset yhdistelmäkortin debit- vai credit-puolelta?
Yhdistelmäkortilla valintaa ei voi tehdä lähimaksun yhteydessä, koska lähimaksaminen on haluttu tehdä mahdollisimman nopeaksi.Suomalaisten pankkien käytännöt vaihtelevat. Yleisesti ottaen lähimaksuostokset veloitetaan automaattisesti yhdistelmäkorttien debit-puolelta eli pankkitililtä, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi Aktian yhdistelmäkorteissa lähimaksut lähtevät credit-puolelta eli luottokorttitililtä. Nordealla ei ole yhdistelmäkorttia lähimaksamiseen vaan ainoastaan debit-lähimaksukortti.
5 Saako kortin halutessaan ilman lähimaksuominaisuutta?
Monissa pankeissa asiakas voi halutessaan jättää lähimaksun kortista pois. Tätä mahdollisuutta hyödynnetään pankkien mukaan harvoin. Suurista pankeista Nordea on ainoa, joka ei anna asiakkaan valita. Nordean asiakas, joka ei halua lähimaksuominaisuutta, joutuu tyytymään Visa Electron -korttiin.
6 Miten lähimaksaminen toimii teknisesti?
Lähimaksamisessa maksupääte ottaa langattoman yhteyden maksukortissa tai älypuhelimessa olevaan siruun radioaaltoja pitkin. Yhteys syntyy, kun asiakas laittaa maksukorttinsa tai puhelimensa korkeintaan muutaman senttimetrin päähän maksupäätteessä olevasta lähimaksusymbolista.
Maksukortin siru on eräänlainen muistikortti, jonka ulkoreunoja kiertää antenni. Radioyhteyttä pitkin maksukortin tiedot siirtyvät oleellisilta osin salattuina vinhaa vauhtia maksupäätteeseen. Sen jälkeen maksutapahtuma etenee samalla tavalla kuin normaali korttimaksaminen. Maksukortin siru ei tarvitse paristoa, vaan sen vieminen maksupäätteen viereen synnyttää sähkömagneettisen induktion avulla sähkövirtaa, joka herättää sirun. Siksi puhelimella voi tehdä lähimaksuja, vaikka kännykän akusta olisi virta loppunut.
Lähimaksamisessa käytetään Suomessa kehitettyä NFC- eli Near Field Communication -tekniikkaa. Sen pioneereina toimivat VTT ja Nokia. NFC-tekniikkaa hyödynnetään lähimaksamisen lisäksi myös monessa muussa asiassa, kuten matkalipuissa ja kulunvalvonnassa.
7 Mitä hyötyä lähimaksamisessa on?
Asiakkaalle suurin hyöty on asioimisen nopeus ja helppous. Esimerkiksi lounasravintolat, terassit ja kaupat pystyvät ottamaan enemmän asiakkaita vastaan ja lisäämään myyntiä erityisesti ruuhka-aikaan, kun jonot lyhenevät nopeasti.
8 Miksi lähimaksaminen puhelimella kannattaa?
Esimerkiksi kävelylle lähdettäessä ei tarvitse kantaa lompakkoa mukana pieniä ostoksia varten, mikäli puhelimessa on lähimaksuominaisuus.
Vanhemmat voivat seurata ja säädellä lasten rahankäyttöä, jos käteisen sijaan lataavat viikkorahan puhelimeen. Vanhemmat saavat lasten tekemistä ostoksista tekstiviesti-ilmoituksen puhelimeensa.
9 Onko lähimaksaminen turvallista?
Teknisesti lähimaksamisen luvataan olevan vähintään yhtä turvallista kuin maksamisen tavallisella sirukortilla. Lähimaksamisen turvallisuutta lisää hieman se, että taskuvaras ei voi urkkia kortin tunnuslukua kassalla, varastaa lompakkoa ja nostaa tiliä tyhjäksi pankkiautomaatilla.
Varastetulla kortilla voi kuitenkin kuka tahansa tehdä pikku hankintoja, jos korttia ei ehdi sulkea ajoissa.
Pankit ja luottokorttiyhtiöt ovat kuitenkin vähentäneet väärinkäytösten riskiä siten, että lähimaksukortilla pitää silloin tällöin syöttää kassalla tunnusluku, vaikka ostosten summa ei ylittäisi kahtakymmentäviittä euroa.
Teoriassa on mahdollista, että rikollinen voi salakuunnella kortin ja maksupäätteen välistä radioliikennettä. Salakuuntelun avulla ei voi kuitenkaan urkkia kaikkea sellaista tietoa, jota esimerkiksi tarvittaisiin lähimaksukortin kopiointiin.
Kuluttajan vastuu on kaikissa väärinkäytöstapauksissa rajattu. Tapauksesta riippuen väärinkäytösten kustannukset jakautuvat kortin myöntäneen pankin tai kauppiaan kesken.
10 Missä kaikkialla voi hoitaa ostoksen lähimaksukortilla?
Lähimaksaminen on yleistynyt nopeasti.
Esimerkiksi suurista kauppaketjuista lähimaksaminen onnistuu kaikissa K-ryhmän kaupoissa, Siwoissa, Valintataloissa ja Lidleissä. Lähimaksaminen onnistuu jo nyt myös monissa S-ryhmän paikoissa, mutta ei kuitenkaan kaikkialla. S-ryhmä on luvannut, että vuoden loppuun mennessä lähimaksaminen onnistuu sen jokaisessa toimipisteessä.
Myös Alkoissa ja monissa lounas- ja pikaruokapaikoissa lähimaksaminen onnistuu.
11 Mistä tunnistaa paikan, jossa voin käyttää lähimaksua?
Lähimaksupisteen tunnistaa siitä, että esimerkiksi maksupäätteessä on lähimaksamisen tunnus eli radioaaltoja symbolisoivat neljä aaltoa. Sama tunnus löytyy maksukortista.
12 Voiko lähimaksukortin antaa käyttöön lapselle?
Lähimaksukortti kuten muutkin kortit ovat henkilökohtaisia, eikä niitä saa antaa edes muiden perheenjäsenten käyttöön.
Juttua varten haastateltiin muun muassa luottokorttiyhtiö Netsin senior commercial manager Sami Toivosta, VTT:n tutkimusprofessori Heikki Seppää, Elisan palveluliiketoimintajohtajaa Liisa Puurusta sekä useiden eri pankkien edustajia.

Talvi voi tulla! Talvirenkaat ovat taas auton alla...

Kävin hetki sitten vaihdattamassa talviautoomme eli Land Rover Freelanderiin Nokian talvirenkaat alle Keminmaan Vianorilla.

Tuttu, asiallinen ja erinomainen palvelu > homma hoitui sutjakkaasti. Samalla sain lisäinfoa sekä kesä- että talvirenkaista - hyvä niin.

Ei ollut vielä ruuhkaa, mutta arvelen sen pukkaavan päälle, kun ensimmäiset rännät/lumet ja jäät tulevat maan pintaan...

Itämeren strateginen merkitys kasvanut...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Politiikka 

Ruotsalaiskomentaja: Venäjän toimintaan vastattava päättäväisesti

Ruotsin puolustusvoimien uuden komentajan mukaan Ruotsin ja Suomen on voitava toimia yhdessä myös kriisiaikana, mutta puolustuspoliittiset perusratkaisut kumpikin tekee itsenäisesti.



Kenraali Micael Byden.
Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Ruotsin puolustusvoimien uusi komentaja Micael Bydén sanoo Venäjän toiminnan Ukrainassa horjuttaneen Euroopan turvallisuusjärjestelmää ennennäkemättömällä tavalla. Hän luonnehti Venäjän kehitystä varsin suorasukaisesti puhuessaan maanantaina Helsingissä.
– Moskovan välinpitämättömyys valtionrajoista lisää jatkuvasti epävarmuutta alueellamme, Bydén totesi.
Komentajan mukaan Venäjän sotilaallinen ja poliittinen käytös on palauttanut geopolitiiikan Itämeren ympäristöön ja alueen strateginen merkitys on kasvanut.
– Meidän on suunniteltava toimemme sen mukaisesti. Vastauksemme on oltava tiukka ja päättäväinen, hän sanoi.
Bydénin mukaan Venäjä tulee jatkamaan sotavoimiensa vahvistamista, vaikka se vaatisi taloudellisia uhrauksia. Maa pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa ja estämään Naton laajenemisen itään.
Vaikka Venäjän strategiset tavoitteet ovat selviä, sen päivittäistä käyttäytymistä on vaikea ennustaa, ruotsalaiskomentaja sanoi.
Bydénin mukaan Ruotsiin ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa, mutta jännitys Venäjän ja länsimaiden välillä on kasvanut. Niin Venäjä, Yhdysvallat, Nato kuin Ruotsi ja Suomikin ovat lisänneet aktiivisuuttaan ja sotaharjoituksiaan, mikä kasvattaa myös vastakkainasettelujen riskiä.

Ruotsin ja Suomen yhteistyö etenee

Bydén kehui Ruotsin ja Suomen puolustusyhteistyön edenneen ennennäkemättömällä tavalla. Hän korosti yhteistyön ja operationaalisen suunnittelun tähtäävän myös kriisiaikoihin.
Yhteistyötä voidaan ruotsalaiskomentajan mukaan tehdä tarpeen mukaan myös konfliktin sattuessa, jos maiden poliitikot niin päättävät.
– Turvallisuus luodaan yhdessä muiden maiden kanssa. Kuohunnan ja epävarmuuden aikana meille on luonnollista, että yhdistämme voimiamme Suomen kanssa.

"Ruotsi ja Suomi vaikuttavat toisiinsa"

Puolustuspoliittiset perusratkaisut jäävät komentajan mukaan kuitenkin Suomen ja Ruotsin erikseen tehtäviksi.
– Uskon, että Ruotsi ja Suomi vaikuttavat toisiinsa suuresti. Aivan kuten nyt, kun teemme yhteistyötä ja opimme tuntemaan toisemme. Nato-jäsenyys tai puolustusliitto olisivat aivan uusi askel turvallisuuspolitiikassa. Se kysymys kuuluu ihan eri tasolle kuin puolustusvoimien johtajalle.
Bydén sanoi olevansa luottavainen, että poliitikkojen kesken käydään Ruotsin ja Suomen välillä yhtä syvää puolustusdialogia kuin maiden armeijatkin käyvät.
Bydén ei halunnut arvioida, miksi Nato-jäsenyyden kannatus näyttää Suomessa jääneen pienemmäksi kuin Ruotsissa, jossa se viime aikoina on noussut.
Ruotsin kehityksen syynä hän pitää maailmantilanteen kiristymistä ja porvaripuolueiden aktiivisuutta kysymyksessä. Ruotsin kaikki neljä porvaripuoluetta kannattavat maan liittymistä Natoon.

maanantai 26. lokakuuta 2015

Taneli Heikka! Hoh hoijaa ja hörönlörö sinne American Universityyn, Washington DC:ssä...

Jos minä olisin Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja, hyllyttäsin tämän "satusedän" välittömästi - ainakin joksikin aikaa..

Miksi?

Siksi, että hänen testinsä ovat välillä niin puuta heinää ja irti arkitodellisuudesta, että ainoastaan säälistä ja velvollisuudentunnosta niitä jaksaa/on pakko lukea. Toki hänellä joskus on asiaakin teksteissään - en vain satu muistamaan milloin viimeksi... 

Itse artikkelin asiaan: Kyllä Suomessa on onneksi varaa maksaa kansanedustajille nykyisen tasoinen korvaus kulukorvauksineen...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kansanedustajalle sopiva palkkio on tonni kuussa

URA  
Taneli Heikka 
Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.
Miten yksityisen sektorin kovapalkkaiset huippuasiantuntijat saataisiin töihin eduskuntaan, hoitamaan yhteisiä asioita? Kuuden tonnin lähtökorvaus kuukaudessa ei ehkä houkuttele, jos tienaa kymmenen tonnia. Kansanaedustaja Elina Lepomäki (kok) pohdiskeli asiaa Facebookissa ja synnytti porun.
Onneksi koeteltu vastaus on olemassa. Kansanedustajuus sopii kuin nenä päähän osapäivä- ja vapaaehtoisduuniksi!
Kotikaupunkiini rajautuvassa Virginian osavaltiossa on kahdeksan miljoonaa asukasta, ja sen bruttokansantuote on Suomeen verrattuna kaksinkertainen. Osavaltioparlamentin edustajille maksetaan 1 300 euroa kuussa. Istuntopäiviä on muutama kymmenen vuodessa ja niistä maksetaan peruspalkan päälle 150 euron lisä/päivä. Virginian parlamentti on toiminut yhtäjakoisesti vuodesta 1619.

Onko asiallista 
verrata Suomea amerikkalaisen osavaltioon? Itsenäisen valtion parlamentille kuuluu toki tehtäviä, joita osavaltioilla ei ole, kuten esimerkiksi ulkosuhteet, valtiosopimukset ja osa maanpuolustuksesta.
Yhdysvalloissa vain yhdessä viidestä osavaltiosta kansanedustajuus on kokopäivätyö. Neljässäkymmenessä osavaltiossa lainsäätäjät hankkivat lisätuloja muualta. Suomessa juniorikansanedustajan korvaus on lähes 6 300 euroa kuukaudessa, ja verovapaita kulukorvauksia saa päälle tonnin tai pari kuussa.
Toisaalta – Suomikin on ”liittovaltion” jäsen. Suomen lainsäädännöstä merkittävä osa (arviot vaihtelevat 10 ja 90 prosentin välillä) on EU:sta tulevien direktiivien soveltamista Suomen oloihin.
Osapäiväisen lainsäätämisen puolesta puhuu, että se on täysin mahdollista. Lisäksi se järkevää ja nykyaikaista.
Yhä useamman työ on projektiluonteista. Kiinteä kuukaisipalkka on väistyvä korvauksen muoto. Lainsäätäjien olisi luontevaa olla mukana työelämässä, jossa hommia paiskitaan konsultteina ja projektiduunareina, vapaahtoistyöntekijäinä ja sosiaalisina yrittäjinä, pätkätyöläisinä ja hikipääomaa investoivina kasvuyrittäjinä. Kosketus todellisuuteen olisi sellaisella lainsäätäjällä tukeva.
Edes huippujen palkkaamiseen ei rahatukku ole paras tapa. Futuristista pikajunaa suunnitteleva teknologiayritys Hyperloop ei maksa työntekijöilleen mitään. He voivat antaa osaamistaan yritykselle osa-aikaisesti ja pitää vakituisen työnsä. Jos hyperjuna aikanaan menestyy, he kuittaavat palkkion optioina.
Työn projektimaisuus on myönteistä. Se pitää ihmisen uteliaana ja yritteliäänä. Miksi kansanaedustajat pitäisi syrjäyttää palkkaeliittiin?
Kansanedustajien palkkiot eivät ole merkittävä asia siksi, että eduskunnan budjetti olisi valtion menokakussa iso siivu. Ei se ole. Esimerkki on tärkeämpi.
Nykypäivän ongelmat eivät johdu erityisosaamisen puutteesta. Ne johtuvat erityisosaajien kyvyttömyydestä luoda uutta organisaatiorajojen yli. Palkkatyö lukitsee ihmisen yhden palkanmaksajan etujen ajajaksi.
Verkostomaiset demokratian keinot ovat yhteisten asioiden hoidossa usein tehokkaampia ja halvempia kuin ammattipolitiikan keinot. Tasa-arvoisen avioliittolain pohjateksti tehtiin talkootyönä. Täällä Yhdysvalloissa patenttihakemusten käsittelyä joukkoistettiin netissä vapaaehtoisille.
Molemmat kokeilut olivat onnistuneita. Ihmiset ovat juuri niin fiksuja kuin ammattipoliitikot pelkäävät.
Miten siis huippuosaajien asiantuntemus saataisiin yhteiseen käyttöön? Vaihtoehtoja on kaksi. Ensimmäinen malli on, että maailman jokaiselta erityisalueelta palkataan oma kovapalkkainen edustaja. Koska maailma monimutkaistuu koko ajan, lainsäätäjiä ja virkamiehiä tarvitaan tuhansia lisää.
Toinen malli on, että jokainen ihminen kutsutaan todellisuutensa parhaana asiantuntijana lainsäädännön tekijäksi. Pieni joukko vaaleilla valittuja ihmisiä toimii tämän lahjakkuusreservin sihteeristönä, kansanedustajina. Heille voidaan maksaa osa-aikaduunistaan tonni kuussa.
Kahdesta vaikeasti toteutettavasta demokratian tavasta jälkimmäinen on todennäköisempi ja demokraattisempi, ja edustaa parlamentarismin parhaita perinteitä. Eduskunnan ulkopuolella tämän kaikki jo ymmärtävätkin.

Outokummun toimitusjohtajalla Mika Seitovirralla hymy herkässä...

Outokummulla seitsemän laihaa vuotta takana, toivottavasti seitsemän lihavaa vuotta edessä. Suomen yritysmaailmassa tapioiden suuruudet näyttävät korreloivan irtisanomisten = potkujen korvauksiin...

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna: 


Seitovirta saa poikkeuksellisen kovan irtisanomiskorvauksen 

Seitovirta saa poikkeuksellisen kovan irtisanomiskorvauksen
KUVA: MEERI UTTI
Mika Seitovirran irtisanominen maksaa Outokummulle noin 1,5 miljoonaa euroa.
Outokumpu tiedotti maanantaina toimitusjohtaja Mika Seitovirran jättävän tehtävänsä.
Johtajasopimuksen mukaan Outokumpu voi irtisanoa toimitusjohtajan 12 kuukauden irtisanomisajalla. Sopimuksen mukaan toimitusjohtaja saa tällöin myös ylimääräisen korvauksen, joka vastaa edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettua kiinteää rahapalkkaa ja voimassaolevien luontoisetujen rahallista arvoa.
Irtisanomiskorvaus vastaisi siis Seitovirran kahden vuoden palkkaa ja etuja. Outokummun toimitusjohtajan palkka ja luontoisedut olivat viime vuonna 749 000 euroa.
”Aika harvalla pörssin toimitusjohtajalla on niin hyvä irtisanomiskorvaus”, Kauppalehden analyytikko Ari Rajala kommentoi
Seitovirta on ansainnut toimitusjohtajakaudellaan vuosina 2011–2014 yhteensä noin 4,8 miljoonaa euroa palkkana ja luontoisetuina, palkkioina sekä eläke-etuina.
Outokummun nettotappio oli viime vuonna 264 miljoonaa euroa. Yhtiö on ollut tappiollinen seitsemän vuotta peräkkäin, mukaan lukien koko Seitovirran toimitusjohtajakauden.

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Muurmanskissa käy polkpyöräkauppa...

Olen kaksi eri kertaa ajanut vaimoni kanssa pienoisbussissa välin Kirkkoniemi -Muurmanski-Kirkkoniemi. Tie kulkee karun, ankean jopa lohduttoman näköisen maiseman läpi. Tuskinpa syyrialaispakolaiset ajavat koko matkaa Muurmankista ostamillaan polkupyörillä, vaan tulevat kimppataksikyydeillä lähelle - noin 20 kilometrin päähän - Norjan rajaa ja hyppäävät polkupyörän satulaan.

Loppumatkassakin on vielä ajamista, mikäli matkatavaraa on nimeksikään mukana. 

Televisiouutisten kuvissa olen nähnyt polkupyöräröykkiöitä Kirkkonimessä. Toivottavasti kaikki pakolaiset eivät ole hylänneet menopelejään, sillä niillä saattaa olla vielä Norjassakin hyötykäyttöä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Venäjältä Norjaan on pyöräillyt jo 1 500 syyrialaispakolaista

ULKOMAAT  
Helsingin Sanomat

Yhteensä jo noin 1 500 syyrialaista on polkupyöräillyt Venäjältä Pohjois-Norjaan hakeakseen Norjasta turvapaikkaa. Suurin osa rajan yli polkupyörällä tulleista on tullut parin viime kuukauden aikana, uutisoi Sky News.
Pohjois-Norjassa raja-asemalla otetaan päivittäin vastaan 50–70 syyrialaista, kertoo poliisipäällikkö Stein Hansen Sky Newsille. Suurin määrä yhtenä päivänä tulleita on ollut 113 syyrialaista.
Tieto pyöräreitistä Venäjältä Norjaan on levinnyt vauhdilla syyrialaisten keskuudessa.
Vielä elokuussa pyörällä rajalle tulleita turvapaikanhakijoita oli Sky Newsin tietojen mukaan runsaat sata.
Pyörällä syyrialaiset tulevat rajalle siksi, että rajan ylittäminen Venäjältä jalkaisin on kiellettyä. Samoin kiellettyä on kyydin antaminen paperittomalle ihmiselle.
Esimerkiksi venäläiset taksit eivät voi tuoda matkustajia 20 kilometriä lähemmäs rajaa, Sky News raportoi.
Viimeiset kilometrit rajalle voi kuitenkin taittaa pyörällä, joita syyrialaiset ja irakilaiset ostavat käytettyinä muun muassa Murmanskista.

"Väärinsammutettuja" ehdotuksia...

Selailen silloin tällöin vanhoja tekstejäni. Osasta niistä tulee hiukan murheellinen olo, kun joutuu toteamaan, että asiat eivät mene eteenpäin.
Alla oleva virallinen ehdotus on mm. sellainen. Se on osittain myös sarjastamme "väärinsammutettuja" ehdotuksia.

Kemin ehdotuksen aikainen kaupungingeodeetti suhtautui asiaan myönteisesti ja vei omalta osaltaan asiaa eteenpäin mutta...

Kemin kaupunginhallitus "löysi/keksi" asiaan liittyvänä jostain maininnan, että Möllärin möljän läheisyyteen voisi ehdotukseni mukaista toimintaa toteuttaa. 

Mikäli olen oikein ymmärtänyt sinne ei ole ensimmäistäkään puuta istutettu eikä todennäköisesti tulla koskaan istuttamaankaan.

Miksi tämä = puun istuttaminen tuntuu minusta tärkeältä? Siksi, että olen itse istuttanut aika monta puuta mutta myös viime vuosina kaatanut/kaadattanut niitä huomattavan paljon. 

Maiseman muuttuminen on tärkeää. Se merkitsee mutoksen lisäksi edistystä, eteenpäin menoa ja dynaamista elämässä kiinni pysymistä.

Alla oleva ehdotukseni olisi toteutuessaan merkinnyt myönteistä peeärrää Kemille kaupunkimme rypiessä jatkuvasti haluttavuustutkimuksissa peränpitäjänä. Varmaan Kemissäkin käy vuositasolla sellaisia merkittäviä valtakunnantason henkilöitä, joille olisi syytä tarjota mahdollisuus nimikkopuun istuttamiseen... 



Vanha virallinen ehdotus:

Aki Pyykkö
Kainuunkatu 3
94700 Kemi Kemi 30.03.2013




Kemin kaupunginhallitus



ASIA:

KANSALAISPUISTON PERUSTAMINEN KEMIIN
______________________________________________________________

Ihmisen henkilökohtainen vetovoimaprofiili - ne osatekijät, jotka ratkaisevat esim. paikkakunnalla/talousalueella viihtyvyyden, vaikuttamisen ja aktivaatiotason - rakentuu mm. seuraavista tekijöistä:

+ monipuolisista työnsaantimahdollisuuksista
+ hyvistä koulutusmahdollisuuksista
+ liikenneyhteyksistä
+ toimivista julkisista palveluista
+ kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista
+ liikuntapalveluista
+ henkisestä ilmapiiristä
+ kansainvälisistä yhteyksistä

Vetovoimaprofiiliin liittyy myös olennaisesti elinympäristöön liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen ja asukkaista jäävä aito jalanjälki muodossa tai toisessa.

Kemi on kiistatta merkittävä merenrantakaupunki Suomessa. Perämeren pohjukassa ehdottomasti merkittävin. Lähitulevaisuuden seutukunta-ajattelussakin mahdollisen suurkunnan myötä Kemin asema on keskeinen.

Kemin on profiloitunut kulttuurikaupungiksi ja uusien ideoiden esitaistelijaksi, näyttöjä riittää…

Usein sanotaan: ”Istuta edes yksi puu elämäsi aikana, silloin Sinusta jää uniikki, aito jälki jälkipolville.”

Varmaan moni mökkiläinen näin tekeekin kaikessa hiljaisuudessa kotinurkillaan mutta onko asia laajennettavissa kaupunkitasolla esim. Kansalaispuiston perustamiseen. Kyllä, sillä…

Puiden istuttamisella on mediassa esim. valtionpäämiesten vierailujen yhteydessä voimakas symbolinen merkitys.
Samoin joku seutukunnan merkkihenkilö voi saada mahdollisuuden istuttaa nimikkopuun jonkin tapahtuman yhteydessä.

Onko mahdollista, että tulevaisuudessa rivikemiläinen – matti ja/tai maija meikäläinen – saa mahdollisuuden istuttaa nimikkopuunsa Kansalaispuistoon – mielestäni kyllä!
Istutettavien puiden määrä on luonnollisesti rajallinen ja yksityishenkilön lisäksi puun istuttajaksi voinee tulle huomioon jokin ryhmä, ryhmittymä, yhdistys, yritys, jne. …
Ranta-alueiden puistoista on tarkoituksenmukaista nimetä osa em. Kansalaispuisto-tarkoitukseen. Muun muassa Ruutinpuiston rakentamisen yhteydessä siihen avautuu erityisen hyvät mahdollisuudet.
Harmonisen, visuaalisesti kauniin lopputuloksen varmistamiseksi asiaan liittyvänä on tarkoituksenmukaista pitää suunnittelukilpailu.
Ehdotus:
Ehdotan, että Kemin kaupunginhallitus tekee ensi tilassa periaatepäätöksen:
+ Kansalaispuiston perustamisesta Ruutinpuistoon
+ selkeistä, yksiselitteisistä kriteereistä, joilla turvataan kaikille kemiläisille mahdollisuus istuttaa nimikkopuu em. puistoon
+ istutettavien puiden laaduista – lähinnä Suomen pääpuulajit: mänty, kuusi, koivu – mahdollisesti pihlaja ja tuomi…

Ehdotus- ja yhteistyöterveisin

Aki Pyykkö
kaupunginvaltuuston varajäsen

tarkastuslautakunnan jäsen