sunnuntai 23. elokuuta 2015

Kiinan talouskupla puhkeamassa...

Maailmantaloutta seuraava talousasiantuntijaystäväni varoitteli muutama viikko sitten Kiinasta.

Itse en silloin pitänyt kovin vakavana ongelmana asiaa, mutta kyllä täytyy avoimesti tunnustaa, että kyllähän se rappaa yhä enemmän suomalaisiakin. Alla olevan artikkelin mukaan aluksi tiettyjä suuryrityksiä ja sitä kautta tavallisia rivisuomalaisia. Vakava paikka kaiken kaikkiaan...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Kiinan ongelmat vyöryvät Suomeen – "Mitään syytä ei ole vähätellä riskejä"

Suomalaiset yhtiöt kärsivät kiertotietä, kun Kiinan talouskasvu hidastuu

TALOUS  

Kaukana ovat ne ajat, kun Kiina oli maailmalle vain kodinkoneita valmistava työpaja. Nyt Kiinan voimistuvat talousongelmat uhkaavat vyöryä maailmalle – myös suomalaisiin yrityksiin.

Näin Kiinan talousongelmat leviävät maailmalle

Shanghain pörssissä osakkeiden hinnat ovat laskeneet.
Maailmankauppa
Kiina on ohittanut Yhdysvallat maailman suurimpana kaupankäyjänä, kun mittarina käytetään tavaroiden yhteenlaskettua tuontia ja vientiä. Kiinan talouden hidastuminen söisi maailmankaupan ja maailmantalouden kehitystä.
Raaka-aineet
Kiina kuluttaa kaksi kolmannesta maailman rautamalmista, melkein puolet kuparista ja yli kymmenen prosenttia öljystä. Siksi Kiinan talouden hidastuminen on laskenut raaka-aineiden hintoja viime aikoina. Raaka-aineiden halpuus vähentää monia investointeja, mutta toisaalta se tekee esimerkiksi auton tankkaamisesta länsimaissa halvempaa.
Valuuttamarkkinat
Kiina säätelee valuuttansa yuanin arvoa keinotekoisesti. Viime aikojen merkit viittaavat siihen, että Kiina haluaa taas heikentää juania saadakseen vientisektorilleen kilpailuetua. Vaarana on kansainvälistä taloutta rasittava valuuttasota.
Velka- ja osakemarkkinat
Yhden maan talousongelmat leviävät muualle nopeasti velka- ja osakemarkkinoiden kautta. Kiinan markkinat eivät kuitenkaan ole täysin avoimet, mikä hidastaa leviämisvaikutuksia. Osoitus tästä nähtiin jo tänä kesänä, kun Kiinan pörssien romahdus ei kylvänyt tuhoa muualla maailmassa.
Suurvaltapolitiikka
Jos Kiinan talous hyytyisi odotettua nopeammin, seurauksena voi olla työttömyyttä ja poliittisen vakauden horjuntaa. Tällä voisi olla vaikutuksensa suurvaltasuhteisiin ja kansainväliseen turvallisuuspolitiikkaan.
Suomen viennistä vain noin viisi prosenttia suuntautuu Kiinaan. Suomi kuitenkin kärsii siitä, että Kiinan talousongelmat heijastelevat energian, raaka-aineiden ja valuuttojen maailmanmarkkinoihin.
"Ensimmäisen vaiheen kärsijöitä on Suomessa aika vähän", sanoo Nordean osakestrategi Eero Färkkilä. "Meillä ei ole isoja öljy-yhtiöitä tai kaivosyhtiöitä. Mutta näiden yhtiöiden investoinneista riippuvaisia yhtiöitä meillä on suhteessa paljon."
Kiinan talousongelmat ovat ulkomailla näkyneet tähän mennessä eniten kaivosyhtiöiden ja luksusmerkkien toiminnassa. Esimerkiksi saksalaisen BMW:n automyynnin huima kasvu Kiinassa on jo pysähtynyt kuin seinään.
Suomalaisista yhtiöistä yksi on Kiinassa ylitse muiden. Hissien ja liukuportaiden valmistaja Kone kerää jo yli 40 prosenttia uusista tilauksistaan Kiinasta. Kasvu on kuitenkin hidastunut nopeasti vuoden 2013 jälkeen.
Mutkan kautta Kiinan talouskasvun hidastuminen koskee isoa joukkoa eri alojen suomalaisyhtiöitä.
Esimerkeiksi Färkkilä nostaa Outotecin ja Metson, jotka palvelevat metalli- ja kaivosalaa. Jos Kiinan rakennusbuumin aiheuttama valtava raaka-aineiden kysyntä hiipuu entisestään, jarruttavat Outotecin ja Metson asiakkaat ympäri maailmaa omaa toimintaansa.
Kiinan talouskasvu on parissa vuodessa hidastunut noin kymmenen prosentin vuosivauhdista seitsemään prosenttiin. Tänä kesänä Kiinan pörssin romahdus on nostanut uusia huolia maan talouden kestokyvystä.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen neuvonantaja Jouko Rautava sanoo, että Kiinan talouskasvun hidastuminen on noudattanut Suomen Pankin ennusteita. Osakekuplan puhkeaminen oli sekin ennakoitu.
"Kiinassa on menossa valtava rakennemuutos, joka koskee kaikkia sektoreja. Kun uudistuspolitiikkaa viedään eteenpäin, prosessi ei voi olla ihan siisti. Meidän pitääkin nähdä joitain ongelmia, jos järjestelmän muutoksen halutaan nähdä menevän eteenpäin", Rautava sanoo.
Täysin odotetusti Kiinan talouden hidastuminen ei ole kuitenkaan tapahtunut. Ulkomaankaupan hidastuminen on ollut yllättävän voimakasta. Kiinan velkatasot ovat nousseet, ja se tuo mukanaan riskejä.
"Mitään syytä ei ole vähätellä riskejä, joita tähän kehitykseen liittyy", Rautava sanoo.
"Vaikka markkinat ovat ylireagoineet, siellä on aitoja ongelmia. Kukaan ei viime kädessä tiedä tällaisessa tilanteessa, mikä ongelmien todellinen laatu on."
Suomen Pankki ennustaa, että Kiinan kasvu taantuu ensi vuonna kuuteen prosenttiin. Se on yhä huima luku verrattuna Yhdysvaltojen tai Euroopan talouskasvuun.
Ongelma on, että odotukset ovat niin korkealla ja jokainen pettymys ravistaa markkinoita.
"Markkinat ovat ilman muuta hermostuneita Kiinan kehityksestä. Pelkästään epävarmuus on investointien kannalta hankala asia. Se heijastuu eri sektoreille ja koko maailmantalouteen", Rautava sanoo.

"En haluaisi olla liian synkissä tunnelmissa, mutta Kiinan merkitys maailmantaloudelle on vielä aivan eri luokkaa. Venäjä on monille suomalaisyrityksille ollut tärkeä kohdemarkkina, mutta jos koko maailmantalouden kasvunäkymää ajattelee, niin Kiinan merkitys on huimasti suurempi."
Viime aikoina Venäjän talouskriisi on tuonut Suomen yrityksille runsaasti ulkosyntyisiä ongelmia. Nordean Färkkilä muistuttaa, että myös Kiinan merkitys Suomen taloudelle on tärkeä, vaikka vaikutukset tulevat pääosin mutkan kautta.
  
Moni suomalainen yhtiö kytköksissä Kiinaan
Kone
Suomalaisista yrityksistä Kiinaa ei seurata missään niin tarkasti kuin Koneessa. Hissien ja liukuportaiden valmistajan uusista tilauksista jo 40 prosenttia tulee Kiinasta. Koneen Kiinan-myynnin kasvuvauhti on kuitenkin taantunut kahdessa vuodessa 20 prosentista 5 prosenttiin.
Kone on pärjännyt Kiinassa hyvin verrattuna kilpailijoihin. Koneella on myös paljon valmistustoimintaa Kiinassa, mistä on etua Kiinan valuutan yuanin heikentyessä.
Outotec, Metso
Kiinan alentuneet kasvuennusteet ja erityisesti rakentamisen hidastuminen vähentävät kaivos- ja metalliteollisuuden investointeja maailmalla.
Suomalaiset Outotec ja Metso myyvät teknologiaa mineraali- ja metalliteollisuudelle. Ne kärsivät, kun australialaiset tai chileläiset kaivoshankkeet jäävät yhä useammin toteutumatta.
Konecranes, Cargotec
Kiinan talouskasvun heikkeneminen heijastuu maailmankauppaan ja sitä kautta merirahtien määrään.
Pitkällä aikavälillä tällä on merkitystä esimerkiksi satamanosturien tarpeeseen ja sitä kautta Konecranesin ja Cargotecin myyntiin.
UPM, Stora Enso, Metsä Group
Kiinan talouskasvun ansiosta paperin ja kartongin tuotanto ja kulutus ovat kasvaneet hyvin. Esimerkiksi pehmopapereiden myynti liittyy suoraan elintason nousuun. Suomesta on viety Kiinaan yhä enemmän paperin valmistukseen käytettävää sellua. Lisäksi metsäyhtiöillä on Kiinassa isoja tuotantohankkeita. Kiinan rooli metsäyhtiöiden toiminnassa ei kuitenkaan ole ratkaiseva.
Finnair
Aasian-liikenteeseen keskittyvä Finnair tavoittelee Kiinasta työ- ja vapaa-ajanmatkustajia sekä rahtiliikennettä. Kiinan talouskasvun hidastuminen voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että uusi ja uljas A350-laivasto lentää Kiinaan puolityhjänä. Myös juanin heikkeneminen rasittaa Finnairia, sillä yhtiö myy jonkin verran lentolippuja juaneissa.
Outokumpu
Ruostumattoman teräksen valmistaja Outokumpu kärsii siitä, että Kiinaan on rakennettu liian paljon terästä valmistavia laitoksia suhteessa teräksen kysyntään. Kun kysyntä Kiinassa vaimenee, kiinalaisvalmistajat dumppaavat terästä ulkomaille pilkkahintaan. Outokummun onneksi EU:n polkumyyntitullit ovat helpottaneet tilannetta.
Saga Furs
Kansainvälinen turkiskauppa pyörii nykyään kiinalaisten asiakkaiden ympärillä. Alkuvuodesta Saga Fursin kauppa kävi hyvin, osin Kiinan kylmien talvikelien ansiosta. Myyntiä uhkaavat kuitenkin kiinalaisten ostovoiman kasvun hiipuminen ja Kiinan asenneilmaston muuttuminen niin, että varallisuuden esittelemistä ei enää suosita.

lauantai 22. elokuuta 2015

Nyt se alkaa...

"Nyt se alkaa!" sanoin vaimolleni hänen haettua eilisen päivän postin saavuttuamme yön yli käynniltä Selkäsaaresta.

Postin mukana oli Kemin kaupungin luottamustoimiin liittyvänä kolmen lautakunnan esityslistat liitteineen, aikaisemmin oli tullut jo yhden lautakunnan aineistot.

Olen tämän valtuustokauden tarkastuslautakunnan jäsen, joten minulle tulevat kaikkien lautakuntien aineistot mukaan lukien Kemin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokousmateriaalit.
Vuositasolla paperiaineistoa tulee yli metrin korkuinen nivaska. Vanhan aineiston vien aikanaan Kemin kaupungintalolle paperisilppuriin - varmuuden vuoksi...

Lähes kaikki em. materiaali on lisäksi luettavissa Kemin kaupungin kotisivuilta. 

torstai 20. elokuuta 2015

Täysin odotettu tilanne...

Täysin odotettu tilanne, sillä SAK:lla (SDP ja Vasemmistoliitto) ei ole pienintäkään vastuuntuntoa Suomen supervaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Mihinkään ei olla valmiita sitoutumaan vedoten voimassa oleviin työehtosopimuksiin - se siitä...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


HSTV:n analyysi kertoo, mitä kaatumisesta seuraa

Yhteiskuntasopimus kaatui – suunnitellut miljardin euron leikkaukset yritetään välttää muilla keinoin

POLITIIKKA  


Pääministeri Juha Sipilän (kesk) ajama laaja yhteiskuntasopimus on kaatunut.
Sipilä ilmoitti torstai-iltana, ettei sopimusneuvotteluja kannata enää jatkaa osapuolten eri näkemysten takia. Keskeinen este oli se, ettei suurin palkansaajien keskusjärjestö SAK suostunut allekirjoittamaan hallituksen sopimukselle asettamia numeerisia tavoitteita.
"Olen äärimmäisen pettynyt, kaikki kivet käännettiin", Sipilä sanoi pääministeri torstaina pitämässään tiedotustilaisuudessa.
HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Pääministeri Juha Sipilä
Pääministeri Juha Sipilä
Hänen mukaan sopimus kaatui, koska "prosessissa ei löytynyt sitoutumista yhteiseen maaliin".
"Sen verran monta muutoshanketta läpivieneenä lähden siitä, että yhteinen maali pitää olla ennen kuin pystytään lähtemään yhteiselle taipaleelle. Nyt edellytyksiä yhteisymmärryksen löytymiselle tästä tavoitteesta ei löytynyt", Sipilä sanoi.
"Yritystä ei puuttunut. En missään tapauksessa halua syytellä ketään osapuoliatässä. Yritys oli aito ja kova."
Sipilä sanoi, että hallitus aloittaa huomenna vaihtoehdosuunnitelman tekemisen, jotta hallitusohjelman tavoitteisiin päästään. Ne aiotaan julkistaa alkusyksyn aikana.
”Sen tavoitteena on, että hallituksen ei tarvitsisi turvautua näihin lisäleikkauksiin ja veronkorotuskiin vaan, että meillä on aikaa hallitusohjelman mukaisesti kevääseen 2017 asti löytää muita vaihtoehtoisia keinoja.”
Sipilä sanoi, että yhteiskuntasopimusta olisi tarvittu, koska Suomi elää eurossa. "Eurossa elämisessä on tultu ensimmäistä kertaa tällaiseen tilanteeseen, jossa tarvitaan sisäisen devalvaation tai sellaisia keinoja, että nolla- tai negatiivisen kasvun tilanteessa kilpailukykyä pitää pystyä parantamaan. Nämä tutut tunnetut keinot eivät riitä. Suomalaisen työn kilpailukyky on päässyt heikentymään rajusti."
Hän sanoi, ettei hallitus ei missään tapauksessa luovu tavoitteestaan. "Työllisyysasteen on noustava 72 prosenttiin, työttömiä on 350 000, ja pitää löytää keinoja kustannuskilpailukyvyn parantamiseen."
Sipilä ja hallitus tekivät päätöksen sen jälkeen, kun työmarkkinoiden osapuolet yrittivät viimeisen kerran tänään löytää ratkaisua. Päivän mittaan ei edistytty juuri lainkaan.
Alustava lista yhteiskuntasopimuksessa neuvoteltavista aiheista piti olla valmiina perjantaina kello yhdeksän aamulla, jolloin työmarkkinajärjestöjen hallinnot ovat koolla.
Neuvottelut ovat jatkuneet elokuun alusta lähtien, mutta osapuolet eivät ole saaneet aikaiseksi Sipilälle minkäänlaista yhteistä ratkaisuehdotusta.
Hallitus on kaavaillut yhteiskuntasopimuksella viiden prosentin "kilpailukykyhyppyä". Lisäksi yhteiskuntasopimuksen yhdessä palkkaratkaisujen kanssa täytyisi vahvistaa julkisen talouden tasapainoa vähintään puoli prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Hallitusohjelman tavoitteena on kilpailukyvyn parantaminen yksikkötyökustannuksia alentamalla vähintään viidellä prosentilla.
SAK ei ole siis valmis sitoutumaan mihinkään hallituksen toivomiin tavoitteisiin. Se on vain valmis sitoutumaan sopimuksen valmisteluun. SAK:n liitot perustelevat päätöstä muun muassa sillä, etteivät ne ole valmiita sitomaan käsiään vuotta ennen kuin ne alkavat neuvotella seuraavista sopimuksista.

Nyt kyllä kolahti...

Me liikumme vanhoilla autoilla. Tunnustan, että aina ei varmasti ole tullut tehdyksi/teetätetyksi kaikkia turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Alla oleva artikkelin luettuani ja tämän teksti naputeltuani menen välittömästi tarkistamaan pari asiaa kesäautostamme... 

Suora nettilainaus Kauppalehdestä hiukan tuunattuna:


"Suomalaisautoilijat säästävät henkensä uhalla"


Liikennevakuutuskeskuksen tieliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2013 kuoli 14 ihmistä moottoriajoneuvo-onnettomuudessa, jonka syntymiseen vaikutti ajoneuvon tekninen vika.
Liikennevakuutuskeskuksen tieliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2013 kuoli 14 ihmistä moottoriajoneuvo-onnettomuudessa, jonka syntymiseen vaikutti ajoneuvon tekninen vika.KUVA: PEKKA KARHUNEN/KL
Onnettomuustilastoissa karu yksityiskohta.
Kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset lykkäävät autohuoltoja: Lähes 40 prosenttia suomalaisautoilijoista ei huollata autoaan aina huolto-ohjelman edellyttämässä aikataulussa. Lisäksi kolmasosa autoilijoista on jättänyt teettämättä auton huolto-ohjelman edellyttämiä toimenpiteitä.
Tieliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2013 kuoli 14 ihmistä moottoriajoneuvo-onnettomuudessa, jonka syntymiseen vaikutti ajoneuvon tekninen vika.
Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys selvitti, säästävätkö suomalaisautoilijat välttämättömistä autohuolloista. Lähes 40 prosenttia suomalaisautoilijoista ei huollata autoaan aina huolto-ohjelman edellyttämässä aikataulussa.
”Tulosten mukaan 50 prosenttia auton huoltoa lykänneistä kertoo syyksi rahan puutteen. Toiseksi tärkein syy on ajan puute. Kolmanneksi tärkeimmäksi syyksi lykätä huoltoja nousi se, että autoilija ei seuraa ajettuja kilometrejä tai auton huoltovälejä”, kertoo johtaja Heikki Ojanperä Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksestä tiedotteessa.
Huoltojen lykkäämisen lisäksi tutkimuksessa kysyttiin, noudattavatko suomalaisautoilijat autolle määriteltyä huolto-ohjelmaa.
”Kolmasosa autoilijoista ei noudata auton huolto-ohjelman aikataulua. Lisäksi yli kolmasosa autoilijoista on jättänyt tekemättä huolto-ohjelman sisältämiä toimenpiteitä. Kuitenkin lähes 50 prosentin mielestä huolto-ohjelman laiminlyöminen heikentää liikenneturvallisuutta.”
Myös Trafissa on havaittu autojen huoltamisen puutteet.

”Huoltotoimenpiteiden laiminlyöminen ajoneuvon elinkaaren aikana näkyy vanhempien autojen kohdalla päivittäin myös katsastuksessa”, kertoo johtava asiantuntija Erik Asplund Trafista.
Liikennevakuutuskeskuksen tieliikenneonnettomuustilastojen mukaan vuonna 2013 kuoli 14 ihmistä moottoriajoneuvo-onnettomuudessa, jonka syntymiseen vaikutti ajoneuvon tekninen vika.

Vain öljyt vaihdetaan

Korjaamoilta saadun palautteen perusteella tyypillisimpiä tapoja lykätä huoltoa on teettää vain öljynvaihto, vaikka määräaikaishuolto on ajankohtainen.
Välinpitämättömyyttä esiintyy myös suoraan turvallisuuteen vaikuttavissa asioissa, kuten jarrujen huollossa.
”Liian monet tekevät jarruhuollon vain osittain: vaihdetaan vain jarrupalat, vaikka jarrulevytkin pitäisi vaihtaa. Lisäksi jarrunesteiden vaihtamatta jättäminen voi aiheuttaa sen, että jarrut eivät toimi kunnollisesti ja ne voivat pettää”, Ojanperä kertoo.
Toukokuussa 2015 toteutettuun tutkimukseen vastasi 1006 18–70-vuotiasta autoilevaa suomalaista. Tutkimusaineisto koottiin verkkotutkimusyhtiö M3 Researchin Internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy.

Mediakohu mokomasta "ökyautosta"...



Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa  | 

Ökyautojupakan karu loppu: Rehtori jää ilman autoa – "Uutta ei ole tarkoitus hankkia"

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun johto myöntää tehneensä virhearvion, kun se hankki rehtorilleen yli 100 000 euron arvoisen työsuhdeauton. Autosta luopuva rehtori jää toistaiseksi ilman työsuhdeautoa.



Mikkelin ammattikorkeakoulun tulevaisuus näyttää valoisalta, toteaa rehtori ja toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen
Kuva: Pekka Havukainen / Yle

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun eli Xamk Oy:n puheenjohtajat ja koulun rehtori myöntävät tehneensä virhearvion autoedun tasossa. Rehtorille hankitun työsuhdeauton verollinen hinta on noin 117 500 euroa.
Koulun johto päätti keskiviikkona purkaa rehtorin työsuhdeauton leasing-sopimuksen.
– Tämä oli yksimielinen päätös meiltä kolmelta, kertoo hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen.
Koulun johto pahoittelee työsuhdeautosta noussutta kielteistä kohua ja sen aiheuttamaa haittaa Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluille.
Rehtori Heikki Saastamoinen joutuu jatkossa kulkemaan työmatkansa muilla keinoin.
– Rehtorille ei ole tarkoitus hankkia uutta työsuhdeautoa tässä vaiheessa, Lehtinen toteaa.
Tämä oli yksimielinen päätös meiltä kolmelta.
– Jussi Lehtinen
Xamk Oy hankki rehtori Heikki Saastamoiselle ja vararehtori Mirja Toikalle työsuhdeautot kesällä 2015.
Mirja Toikan autoetu säilyy ennallaan. Toikan käyttöön jäävän työsuhdeauton arvo on reilut 40 000 euroa. Tätä tasoa Lehtinen pitää kohtuullisena.
Leasing-autoja käytetään Xamkissa myös tulevaisuudessa.
– Kyllä niitä varmasti käytetään, mutta niiden käytöstä tehdään tasopäätös.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori Heikki Saastamoinen ei kommentoi asiaa.