tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kyllä on höyhenenkevyt yritys ja haisee pahasti...



Talous  | 

Tällainen on uuden ydinvoimalan kroatialainen omistaja

Vihreään energiaan keskittyvällä Migrit Solarna Energija -yhtiöllä on ennestään yksi aurinkovoimala Kroatiassa.


Kuvakaappaus Migrit energija -yhtiön nettisivuilta.
Kuvakaappaus Migrit energija -yhtiön nettisivuilta. Kuva: migrit-energija.com

Fennovoima jätti tänään uuden Pyhäjoen ydinvoimalaa koskevan rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle. Ennen hakemuksen jättämistä huomio kohdistui siihen, pystyisikö Fennovoima hankkimaan laitokselle riittävästi omistusta EU- tai Eta-alueelta.
Uusi Fennovoiman löytämä omistaja on kroatialainen energiayhtiö Migrit Solarna Energija, joka on perustettu vuonna 2012. Nuorella yhtiöllä on ennestään ainoastaan yksi voimala – Kroatiassa Orahovican kaupungissa sijaitseva aurinkovoimala, joka aloitti toimintansa vuoden 2012 loppupuolella.
Ydinvoimayhtiö Fennovoiman toimittamassa hakemuksessa Migrit Solarna Energija -yhtiöstä ei kerrota muuta, kuin että se on Outokumpu Oyj:n ja Suomen Voima Oy:n kanssa Voimaosakeyhtiö SF:n suurin omistaja. Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fennovoiman. Hakemuksen täydennyksessä kroatialaisyhtiön omistuksiksi tarkennetaan 8,89 prosenttia Voimaosakeyhtiö SF:stä.
Mitään muita tietoja Migrit Solarna Energijasta ei hakemuksessa anneta.

Migrit-yhtiön nettisivuilla kerrotaan, että yhtiön pääoma on 200 000 kunaa eli noin 26 000 euroa.

Fennovoima on arvioinut Pyhäjoen ydinvoimalan hinnaksi neljästä kuuteen miljardia euroa. Joidenkin arvioiden mukaan voimalan hinta voi nousta jopa seitsemään miljardiin euroon.
Yhtiön johtajaksi on nettisivuilla nimetty Grigory Edel ja sen pääkonttori sijaitsee Zagrebissa.
Migrit-yhtiö kertoo nettisivuillaan sponsoroivansa Kuna-nimistä rullakiekkojoukkuetta ja sen Suomeen suuntautuvaa kisamatkaa, joka on heinäkuun alussa.

Tiesitkö tämän Putinista...

Putin hakee oikeutusta toimilleen vääntämällä historiaa itselleen sopivaksi – Onnistuuko se?

PÄÄKIRJOITUS  
Kimmo Rentola

Luin äskettäin Herman Gummeruksen pienen muistelman Ukrainan murrosajoilta. Se kertoo kaudesta Suomen lähettiläänä Kiovassa 1918–19. Kausi jäi puoleen vuoteen, kuten myös Ukrainan ensi yritys itsenäisyyteen. Tuo aika on Mikko Hautalan väitöskirjan teema, mutta toistaiseksi hän on ollut kiinni nyky-Ukrainassa ja muualla. Presidentin kansliassa jos missä tarvitaan asiantuntemusta.
Gummerusta lukiessa hämmästyttää, miten historia toistuu. Venäjän kielen asema, juopa Ukrainan länsi- ja itäosan välillä, kansalaisyhteiskunnan heikkous, politiikan tempoilu ja klaanipohjaisuus sekä Krimin erityisyys ovat tuttuja ennestään. Krim luettiin tuohon aikaan ilman muuta Ukrainaan.
Ukrainan ensimmäinen itsenäisyys alkoi romahtaa, kun maan itäosaan ilmaantui tuntemattomia asejoukkoja. Moskova kiisti kaiken vastuun: ne eivät ole meidän miehiä. Pian ilmeni, että puna-armeijahan se siellä.

Koulutoverin kertoman mukaan Volodja piti tunneilla matalaa profiilia, mutta kerran hän pomppasi ylös, kun esillä oli muuan historian ilmiö ja sen syyt. "Tuo kaikki on toissijaista", hän sanoi. "Todellinen selitys on tässä.
 . ."
Vanha muistelmateos tuskin on Vladimir Putinille tuttu, mutta historiaa hän käyttää. Koko projektinsa – vahvan valtion palauttamisen – ajan hän on vedonnut historiaan, valikoinut hyödyllistä ainesta, tavannut tutkijoita ja opettajia, asettanut kaitsijoita oppikirjoille.
Tuo jäi päälle. Putin hakee yhä niin sanottuja todellisia syitä, joita salaillaan tai ei nähdä. Toisinaan sellaisia syitä onkin, mutta helposti tuossa altistuu myös vainoharhoille.
Nykykaudellaan Putin on vaipunut yhä syvemmälle historian nationalistiseen luentaan. Hän on korostanut etnistä venäläisyyttä ja kyseenalaistanut niin sanotun varjagi-teorian, jonka mukaan Rurik ja Skandinaviasta kutsutut soturit olisivat perustaneet valtion Venäjälle.
On kuitenkin liioittelua väittää, että Putin pesisi Stalinin ja Neuvostoliiton täysin puhtaaksi. Hän ei kiistä Stalinin terroria. Katynin puolalaismurhien muistamisen hän on hoitanut asiallisesti. Sen hän kyllä torjuu, että Stalinin aikaa ruodittaisiin niin syvältä kuin saksalaiset Hitleriä.
Venäjä on elvyttänyt Neuvostoliiton menettelytapoja, ilman aatteen etumerkkejä.
Nyt kun Bryssel on polttomerkitty, Venäjä tukee EU-vastaisia populisteja eri maissa hieman samoin kuin Neuvostoliitto rahoitti lännen kommunisteja. Suomen perussuomalaisista ei tuolla hillotolpalla ole havaintoja – eikä ehkä tulekaan.
Putin rakentaa suurta kokonaisuutta sekä keisareiden että bolševikkien historiasta. On kiinnostavaa nähdä, miten nämä ainekset yhdistyvät kumousvuoden 1917 satavuotisjuhlinnassa. Hanketta vetää duuman puhemies Sergei Naryškin, uudelleen perustetun Venäjän historiallisen seuran puheenjohtaja.
Venäjän ja EU:n suhteiden kriisin yksi uhri on historia. Se näkyy Putinin tulkinnoissa, joissa on emotionaalista ja myyttistä maustetta, kuten Krimin valtauksen perustelu: Venäjän kansa on taistellut ankarasti päästäkseen kastemaljansa ääreen. Vladimir Pyhä näet kastettiin Krimillä.
Vanhaan palaillaan myös teemoissa, joiden luultiin jo selvinneen. Jopa Angela Merkelin vierailulla Putin ylisti elokuun 1939 Molotov–Ribbentrop-paktia valtiomiesteoksi. Seuraukset sivuutettiin: Saksan ja Neuvostoliiton välinen alue jaettiin ja alistettiin lukuun ottamatta Suomea, joka taisteli.
Valtiollinen pääkanava esitti tv-dokumentin, jossa puolusteltiin Tšekkoslovakian miehitystä: siten estettiin Nato-kaappaus, jota valmisteltiin "Prahan kevään" naamion alla. Siis ikivanha KGB-sepitys.
Lännen vihamielisyyttä eri aikoina rummutetaan nyt päällimmäisenä historiallisena teemana.
Kirvestä ei vielä kannata viskata kaivoon. Venäjällä on teräviä tutkijoita ja dokumentteja saa yhä, tosin valikoivammin. Tietämisen tilanne on peruuttamattomasti valoisampi kuin Neuvostoliiton aikana. Ja juuri kun joku luulee saaneensa historian suitsiin, se potkaisee takaisin.
Erkki Tuomiojan aloitteesta on perustettu yhdistys Historioitsijat ilman rajoja. Ideana on edistää historian rakentavaa roolia ja torjua sen käyttöä konfliktien polttoaineena. Työmaata riittää, eri puolilla.
Kimmo Rentola hs.artikkeli@hs.fi
Kirjoittaja on poliittisen historian
professori Helsingin yliopistossa.

Se oli siten viimeinen kerta, kun...

Koskaan ei ole syytä sanoa ei koskaan, mutta se oli viimeinen kerta, kun:

+ lähden ennen kuutta merelle/kalaan
+ lähden Perämeren pohjukassa pohjoistuulella kalaan
+ lähden ilman villapaitaa  merelle, jos lämpötila on < 20 astetta Celsiusta
+ lähden aivan liian vähillä madoilla kalaan

Ei tämän aamuinen merellä käyntini ollut kuitenkaan yhtään hassumpi, sillä jätin kaksi katiskaa veteen pyytämään tutuille, vuosien takaisille pyyntipaikoilleen.

Pienenä uutena yksityiskohtana on pakko mainita seuraavaa: Haettuani katiskat rannalta Selkäsaaren pohjoispäädystä kaupunkiin päin ajellessani näin edessäni Kojukallion kohdalla väylällä vajaan sadan metrin päässä mustan, muovipullon näköisen esineen aalloilla. Esine näytti nousevan ja laskevan. Hiljensin vauhtia ottaakseni pullon talteen mutta...
Se hävisi kokonaan näkyvistä. Saattaa olla, että hiukan jo mielessäni kuvittelin nähneeni silmäparin ja viikset.
Niin, kyllä tuo pullo varmaan oli kuin olikin Perämeren hylje, joita ainakin ammattikalastajien mielestä on jo ihan haitaksi saakka...

Kolmen tunnin onkireissullani sain muutaman pienen ahvenen, jotka päästin välittömästi takaisin mereen - kasvamaan.

Loppuviikosta on tavoitteena kalakaverini kanssa tehdä nostalgiaonkireissu entisille jigilaahaus- ja kesäpilkkipaikoille.
Toki saattaa olla, että haemme kuitenkin joitakin aivan uusia kalastuskohteita. Todennäköisesti lähdemme liikkeelle iltapäivällä/illansuussa...

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Ei mikään yllätys...

Onko Kreikan tilanne näkynyt maailmalla? Kyllä, pörssikurssit ovat joka puolella alavireisenä. Selvästi odottavaa hermostuneisuutta ilmassa, Suomessakin. Nyt jos olisi irtorahaa, pörssiosakkeita saattaisi kanattaa kukaties ostaa muutaman päivän sisällä. 


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Reuters: Kreikka jättää maksamatta 1,5 miljardin euron lainan IMF:lle

TALOUS  

Kreikka ei maksa 1,5 miljardin euron lainaa Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle tiistaina, kertoo uutistoimisto Reuters. Uutinen perustuu nimettömään lähteeseen Kreikan hallituksessa.


Jos tieto pitää paikkansa, se ei ole mitenkään yllättävä. Asiantuntijat ovat arvioineet jo pitkään, että Kreikan valtiolla ei ole rahaa maksaa tiistaina erääntyvää lainaa. Kreikan pääministeri Alexis Tsipras on myös toistuvasti sanonut, että kriisimaa laittaa eläkkeiden ja palkkojen maksun velkojen edelle.
Lainan laiminlyöminen ei olisi järisyttävä asia. Se tarkoittaisi, että IMF ei voi tukea Kreikkaa niin kauan kuin maalla on maksurästejä. Heti kun maksurästi on hoidettu, IMF voisi taas osallistua Kreikan velkaneuvotteluihin.
Maksurästi ei tarkoita maksukyvyttömyyttä, eli se ei laukaise yksityisten toimijoiden ottamia vakuutuksia. Luottoluokittajat ovat jo ilmoittaneet, että ne pitävät Kreikan maksukyvyttömyytenä vain kyvyttömyyttä maksaa yksityisten toimijoiden saatavia.
Maksurästillä ei myöskään lähes varmasti olisi mitään merkitystä Euroopan keskuspankin (EKP) sallimalle hätärahoitukselle, jota Kreikan keskuspankki myöntää kreikkalaispankeille. EKP antoi ymmärtää näin, kun se kertoi sunnuntaina jäädyttävänsä hätärahoituksen nykytasolleen.
Kreikasta tulisi ensimmäinen kehittynyt talous, jolla on maksurästejä IMF:lle. IMF:n pääjohtajalla Christine Lagardella olisi kuukausi aikaa ilmoittaa asiasta hallintoneuvostolle. Jos Kreikka ei suorita maksuaan 24 kuukauden kuluessa, maa menettäisi äänioikeutensa IMF:ssä.
THIERRY CHARLIER / AFP
Jean-Claude Juncker
Jean-Claude Juncker
Euroopan unionin komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker vetosi maanantaina kreikkalaisiin, jotta nämä äänestäisivät tulevassa kansanäänestyksessä eurossa pysymisen puolesta.
Kreikan parlamentti päätti varhain sunnuntaina järjestää kansanäänestyksen velkojien ehdottamasta uudesta lainaohjelmasta. Äänestys järjestetään ensi sunnuntaina.
"Vetoan Kreikan kansaan, jotta annatte äänenne kyllä-ratkaisulle, mikä sitten tuleekin olemaan asetettu kysymys", Juncker sanoi Brysselissä pitämässään puheessa, joka kesti 33 minuuttia.
Kreikkalaiset heräsivät maanantaina järkytykseen, kun pankit pysyivät kiinni, automaateista ei saanut rahaa ja polttoaine oli ainakin väliaikaisesti loppu useilta huoltoasemilta.
Tunnelma Ateenassa oli päällisin puolin rauhallinen, mutta huoli paistoi monien kasvoilta.
"Tämä on kamalaa. Pankit ovat kiinni, ihmiset eivät tiedä mitä tehdä", sanoi eläkeläinen Georgios Kortopoulos, joka yritti turhaan tankata autoaan BP:n huoltoasemalla Ateenassa.



Turisteille Kreikan kriisi ei maanantaina suuremmin näkynyt ainakaan Rodoksella. Suomalaisten matkailijoiden ensimmäinen lomapäivä Rodoksella oli  tuonut vain yhden muistutuksen Kreikkaa koettelevasta kriisistä.
”Hotellissa on pankkiautomaatti. Ja siihen on tullut lappu, että mikäli pankkiautomaatti ei toimi, niin hotelli ei vastaa asiasta. Tämä on oikeastaan ainut, mitä on huomattu täällä”, kertoo Rodoksella perheensä kanssa lomaileva Maria Malin-Kangas.

Kreikka, Kreikka, Kreikka...


Toimin tällä kerralla puhtaasti tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...


Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Näin Kreikan eurokriisi on edennyt: Huijausta, niukkuutta ja uhmaa

Kreikka tuli alun perin mukaan euroalueeseen kaunistelemalla taloustilastojaan. Kupla puhkesi Yhdysvalloissa alkaneen kansainvälisen finanssikriisin myötä. Nyt Kreikalla ja euroalueella on edessään loppunäytös draamassa, joka voisi johtaa jopa Kreikan eroon euroalueesta. Yle Uutiset kokosi yhteen Kreikan kriisin käänteet.



Sekatavarakauppa Ateenasssa.
Ateenalaisessa euron kaupassa myydään Kreikan lippuja viidentoista euron hintaan. Kuva: Orestis Panagiotou / EPA

Kreikalla on edessään valtava lainojen lyhennystaakka lähikuukausina, ellei sovita merkittävistä helpotuksista. Kreikalla on edessään lainanlyhennyksiä euromaille, Euroopan keskuspankille ja Kansainväliselle valuuttarahastolle. Lisäksi Kreikka on laskenut liikkeelle omia velkapapereita, joita myös lankeaa maksettavaksi.
Nykyinen, vasemmistopuolue Syrizan johtama hallitus yrittää neuvotella Kreikan lainaehdot uusiksi Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa. Kreikka tarvitsisi kipeästi toisen lainaohjelman viimeisen erän noin 7 miljardia euroa.
Syrizan kannalta tilanne on vaikea. Puolue voitti vaalit lupaamalla loppua lainoittajien vallalle ja helpotusta kreikkalaisten inhoamaan vyönkiristyspolitiikkaan.

Grafiikka kriisin etenemisestä.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Fortum-Gazprom - syntyykö sopimus Karjalan vesivoimasta...




Suora nettilainaus Yle Uutiset - sivuilta hiukan tuunattuna:

Ulkomaat  | 

Venäjällä paljon pelissä Fennovoiman ydinvoimahankkeessa – Fortumin osallistuminen yhä epävarmaa

Fennovoiman on määrä jättää rakennuslupahakemus Pyhäjoelle kaavailtuun ydinvoimalaan viimeistään huomenna, mutta hankkeen kotimainen omistuspohja näyttää vieläkin epävarmalta. Fortum on sitonut osallistumisensa hankkeeseen yhä avoinna oleviin yritysjärjestelyihin Venäjällä. Venäläisasiantuntija luottaa vahvasti Hanhikiven toteutumiseen.


Tietokonepiirrustus ydinvoimalan tekniikasta.
Visualisointi Pyhäjoelle suunnitellusta AES-2006 -reaktorista. Kuva: Fennovoima

Fortum on asettanut ehdoksi osallistumiselleen Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen enemmistöosuuden luoteisvenäläisestä vesivoimayhtiöstä. Neuvottelut venäläisen Gazpromin kanssa eivät ole kuitenkaan vielä tuottaneet tulosta, mikä uhkaa koko hankkeen toteutumista.
Jos Fortum jättäytyy pois 15 prosentin osuudellaan Hanhikiven ydinvoimalasta, se voi jättää Hanhikiven kotimaisen omistuspohjan alle hallituksen vaatiman 60 prosentin raja-arvon. 
Venäläisen Energiakehityssäätiön johtaja Sergei Pikin uskoo, että neuvotteluja pitkittää kaikkia osapuolia taloudellisesti tyydyttävän ratkaisun löytäminen. Energiajätti Rosatomin rooli Hanhikiven laitetoimittajana tekee hankkeesta ensisijaisen tärkeän Venäjälle, mutta Pikinin mukaan Venäjän hallitus ei ole painostanut Gazpromia sopimaan yritysjärjestelyistä Fortumin kanssa, vaan neuvotteluissa on kyse puhtaasti taloudellisista eduista.
Venäläisasiantuntija arvioi sen sijaan Fortumin odottavan Venäjän johdon puuttumista yritysjärjestelyjen vauhdittamiseen.
– Fortum painostaa toiveenaan se, että hankkeen aikarajaa lykättäisiin ja että myös Venäjän hallitus painostaisi poliittisesti Gazpromia, mutta Gazprom tekee päätökset omien taloudellisten intressien pohjalta, Pikin sanoo.
Fortum kertoi viime viikolla neuvottelujen Gazpromin kanssa jatkuvan koskien venäläisen alueellisen energiayhtiö TGC-1:n vesivoimatuotantoa. Fortumilla on uudelleenjärjestelyissä tavoitteena perustaa Rosatomin kanssa vesivoimatuotannon omistava yhteisyritys, josta se saisi nykyisen 29,45 prosentin TGC-1:n omistusosuutensa kautta enemmistöosuuden.
Venäläiset energiayhtiöt Gazprom ja Rosatom ovat kieltäytyneet kommentoimasta neuvottelujen kulkua.

Hanhikiven ydinvoimalasta Rosatomin käyntikortti

Venäjän ydinvoimayhtiö Rosatom on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa 34 prosentin osuudella. Laitetoimitusten lisäksi se vastaa myös pitkälti hankkeen rahoituksesta.
Hankkeen toteutuminen on Rosatomille äärimmäisen tärkeää sen kansainvälisen maineen kannalta. Hanhikiven avulla Venäjä pääsisi esittelemään maailmalle uutta venäläistä ydinvoimaosaamistaan länsimaahan rakennetussa voimalassa.
Rosatomin pääjohtaja Sergei Kirijenko ei peittele Hanhikiven strategista merkitystä Venäjälle.
– Myös Venäjän presidentti tukee hanketta. Siihen on ohjattu lisärahoitusta hyvinvointirahastosta. Kyse on ensisijaisesta investointihankkeesta, Kirijenko kertoi presidentti Niinistön Moskovan-vierailun yhteydessä.
Venäjä on jo antanut Hanhikiven ydinvoimahankkeeseen 920 miljoonan euron arvoisen ensimmäisen rahoituserän venäläisten eläkkeisiin tarkoitetusta rahastosta. Yhteensä hyvinvointirahastosta on luvattu Pyhäjoelle 2,4 miljardia euroa.
Venäläisen Energiakehityssäätiön johtaja Sergei Pikin luottaa Fennovoiman ydinvoimahankkeen toteutumiseen riippumatta siitä, pääsevätkö Fortum ja Gazprom huomiseen mennessä sopimukseen yritysjärjestelyistään luoteisvenäläisen TCG-1:n suhteen.
– Uskon, että ydinvoimahanke ei ole riskialtis, eikä sitä peruuteta, vaikkei sopimusta ole vielä syntynyt. Sekä Suomi että Venäjä ovat jo panostaneet hankkeeseen valtavasti, Pikin sanoo.