Alla olevan artikkelin sanoma on Suomessa viime aikoina tiedostettu. Yksipuolista energiariippuvuutta on selkeästi lähdetty muuttamaan. Tosin ydinvoiman osalta tilanne saattaa muodostua yhä ongelmallisemmaksi, mikäli Puhäjoelle suunniteltu ydinvoimala aikanaan rakennetaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Lähes puolet kaikesta Suomen energiasta tulee Venäjältä
Suomen kokonaisriippuvuus Venäjältä tuodusta energiasta kaventaa väistämättä Suomen poliittista liikkumavaraa, arvioi Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin Yliopistosta.
Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että Suomessa kulutetusta öljystä peräti 65 prosenttia tulee Venäjältä ja kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta 42 prosenttia on tuotu maasta.
"Ongelma on kokonaisriippuvuus, eli että olemme öljyn lisäksi etenkin kaasun, mutta myös hiilen ja uraanin osalta riippuvaisia venäläisestä tuonnista. Maakaasun osalta Suomella ei ole tällä hetkellä muita vaihtoehtoja."
Suomi on Tynkkysen mukaan taloudellisesti riippuvainen venäläisestä öljystä, joka on esimerkiksi Norjan Brent-öljyä halvempaa.
"Energiahankinnan laajentaminen nykyistä monipuolisemmaksi tarkoittaisi taloudellisen hyödyn menettämistä. Teoreettisella tasolla tämä tarkoittaa, että Suomi ei mielellään keikuta tilannetta ylläpitävää venettä."
"Energian kautta tapahtuvan vallan käytön ajatellaan usein olevan sitä, että putket laitetaan kiinni, mutta nykyisen kaltaisessa poliittisessa tilanteessa se ei ole reaalinen vaihtoehto."
Kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistolta arvioi, että tilanne ei ole niin huono, kuin mitä tilastot antavat ymmärtää.
"Öljy ja kivihiili voitaisiin ihan hyvin ostaa muualta ja maakaasua voidaan jatkossa ostaa ainakin pieni osa muualta. Suomen voimalaitoksista osa voi myös pienelläkin varoitusajalla käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita."
Suomen ja Venäjän energiasektoreiden välillä oleva ristiinomistus Aallon mukaan selittää osin energiariippuvuutta. Esimerkiksi Aalto nostaa venäläisellä Gazpromin neljännesomistuksen maakaasuyhtiö Gasumista, jonka suuromistaja on Suomen valtio.
"Suomalaisilla firmoilla on Venäjällä sijoituksia energia-alan yrityksissä ja päinvastoin. Molemmilla osapuolilla on intressi siitä, että liiketoiminta pyörii käynnissä."
Tynkkysen ja Aallon mukaan Suomen energiapaletti on kiitettävän monipuolisesti jakautunut useiden energiaresurssien kesken.
"Suomessa on aika hyvin hoidettu, että mikään yksittäinen energiaresurssi ei dominoi. Fossiilisen energian puolella kuitenkin [Venäjän tuonnin] prosentit ovat todella korkeita", Tynkkynen sanoo. Taustalla ovat Tynkkysen mukaan taloudellisten syiden lisäksi maantieteelliset syyt.
"Olemme lähellä Venäjän tuotantoalueita, mikä tekee tuonnin järkeväksi."
Suomen energiariippuvuus Venäjästä tulee Tynkkysen mukaan ennestään kasvamaan eduskunnan myönteisen Fennovoiman periaatepäätöksen myötä.
"Riippuvuuden vähentäminen tapahtuu toisaalla, esimerkiksi nesteytetyn maakaasun terminaalien alkaneella valmistuksella."
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) sanoi aiemmin HS:n haastattelussa tietävänsä Suomen olevan eurooppalaisissa energiastressitesteissä haavoittuvimmasta päästä.
"Koskaan ei ole optimaalinen tilanne, että ollaan riippuvaisia yhdestä suunnasta", Vapaavuori sanoi.
Suomen kokonaisriippuvuus Venäjältä tuodusta energiasta kaventaa väistämättä Suomen poliittista liikkumavaraa, arvioi Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin Yliopistosta.
Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että Suomessa kulutetusta öljystä peräti 65 prosenttia tulee Venäjältä ja kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta 42 prosenttia on tuotu maasta.
"Ongelma on kokonaisriippuvuus, eli että olemme öljyn lisäksi etenkin kaasun, mutta myös hiilen ja uraanin osalta riippuvaisia venäläisestä tuonnista. Maakaasun osalta Suomella ei ole tällä hetkellä muita vaihtoehtoja."
Suomi on Tynkkysen mukaan taloudellisesti riippuvainen venäläisestä öljystä, joka on esimerkiksi Norjan Brent-öljyä halvempaa.
"Energiahankinnan laajentaminen nykyistä monipuolisemmaksi tarkoittaisi taloudellisen hyödyn menettämistä. Teoreettisella tasolla tämä tarkoittaa, että Suomi ei mielellään keikuta tilannetta ylläpitävää venettä."
"Energian kautta tapahtuvan vallan käytön ajatellaan usein olevan sitä, että putket laitetaan kiinni, mutta nykyisen kaltaisessa poliittisessa tilanteessa se ei ole reaalinen vaihtoehto."
Kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto Tampereen yliopistolta arvioi, että tilanne ei ole niin huono, kuin mitä tilastot antavat ymmärtää.
"Öljy ja kivihiili voitaisiin ihan hyvin ostaa muualta ja maakaasua voidaan jatkossa ostaa ainakin pieni osa muualta. Suomen voimalaitoksista osa voi myös pienelläkin varoitusajalla käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita."
Suomen ja Venäjän energiasektoreiden välillä oleva ristiinomistus Aallon mukaan selittää osin energiariippuvuutta. Esimerkiksi Aalto nostaa venäläisellä Gazpromin neljännesomistuksen maakaasuyhtiö Gasumista, jonka suuromistaja on Suomen valtio.
"Suomalaisilla firmoilla on Venäjällä sijoituksia energia-alan yrityksissä ja päinvastoin. Molemmilla osapuolilla on intressi siitä, että liiketoiminta pyörii käynnissä."
Tynkkysen ja Aallon mukaan Suomen energiapaletti on kiitettävän monipuolisesti jakautunut useiden energiaresurssien kesken.
"Suomessa on aika hyvin hoidettu, että mikään yksittäinen energiaresurssi ei dominoi. Fossiilisen energian puolella kuitenkin [Venäjän tuonnin] prosentit ovat todella korkeita", Tynkkynen sanoo. Taustalla ovat Tynkkysen mukaan taloudellisten syiden lisäksi maantieteelliset syyt.
"Olemme lähellä Venäjän tuotantoalueita, mikä tekee tuonnin järkeväksi."
Suomen energiariippuvuus Venäjästä tulee Tynkkysen mukaan ennestään kasvamaan eduskunnan myönteisen Fennovoiman periaatepäätöksen myötä.
"Riippuvuuden vähentäminen tapahtuu toisaalla, esimerkiksi nesteytetyn maakaasun terminaalien alkaneella valmistuksella."
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) sanoi aiemmin HS:n haastattelussa tietävänsä Suomen olevan eurooppalaisissa energiastressitesteissä haavoittuvimmasta päästä.
"Koskaan ei ole optimaalinen tilanne, että ollaan riippuvaisia yhdestä suunnasta", Vapaavuori sanoi.
