lauantai 25. huhtikuuta 2015

Poliittinen aamunavaus...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta hiukan tuunattuna:

Politiikka 25.4.2015 klo 6:11 | päivitetty 25.4.2015 klo 6:53

Lännen Media: Enemmistö keskustalaisista tahtoo edelleen punamullan

Keskustalaiset pelkäävät tulevan hallituksen muodostajan Juha Sipilän ajaman yhteiskuntasopimuksen kaatuvan, ellei SDP ole hallituksessa, kertoo Lännen Media kyselynsä tuloksista.

Antti Rinne, Juha Sipilä ja Alexander Stubb. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

Keskustan kenttäväki haluaa yhä vaalien suurimman häviäjän SDP:n hallitukseen, kertooLännen Media. Se teki hallituskyselyn, johon vastasi yli 1 700 kunnallispoliitikkoa eri puolilta Suomea.

Keskustalaisista vastaajista 55 prosenttia katsoi, että SDP on otettava hallituksen kolmanneksi puolueeksi keskustan ja perussuomalaisten rinnalle. Lännen Median mukaan keskustalaisten arvioista selviää, että he pelkäävät puheenjohtaja Juha Sipilän (kesk.) ajaman yhteiskuntasopimuksen kariutuvan, jos SDP on oppositiossa.

Suomen Nato-haukat...

Toimin taas ainoastaan välikätenä alla olevassa asiassa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Paavo Väyrynen manasi Suomen Nato-haukkoja – mutta keitä he oikein ovat?

POLITIIKKA 24.4.2015 15:23 Päivitetty: 24.4.2015 20:15

Juhani Saarinen

HELSINGIN SANOMAT

Keitä ovat Suomen Nato-haukat?

Nato-haukka on nimitys, joka vilahtelee silloin tällöin sotilasliittoon liittyvässä keskustelussa. Viimeksi nimitystä käytti Paavo Väyrynen (kesk), jonka mielestä hänen ministerivalintaansa vastaan on aloitettu kampanja.

"Asialla näyttävät olevan ennen muuta Nato-haukat", Väyrynen kirjoitti blogissaan.

Väyrynen ei halunnut täsmentää Helsingin Sanomille, keitä nämä Nato-haukat ovat.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa haukalla tarkoitetaan yleensä henkilöä, jonka ratkaisu kriisiin on voimankäyttö. Haukan vastakohta on kyyhky, joka pyrkii sovittelemaan kiistoja.

"Jos ajatellaan vastausta esimerkiksi Iranin tilanteeseen, niin haukat ajattelevat, että kärsivällisyys on loppu, ja isketään. Kyyhkyt ajattelevat neuvotteluja", sanoo Nato-keskusteluun perehtynyt professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta.

Ojasen mielestä kielikuva ei oikein sovi Suomen Nato-keskusteluun. Myöskään Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ei näe Suomessa Nato-haukkoja.

Nimityksen voi tulkita viittaavan henkilöön, joka ajaa voimakkaasti Suomea Naton jäseneksi. Tällaisia näkyviä kannattajia ei Suomesta juuri löydä, koska keskustelu sotilasliitosta on varovaista.

Jos Nato-haukan määritelmää hiukan lavennetaan, keitä he olisivat? HS kokosi listan ehdokkaista.

THIERRY CHARLIER / AFP

Alexander Stubb

Alexander Stubb. Kokoomuksen pääministeri kannattaa eturivin poliitikoista kenties suorasukaisimmin Natoon liittymistä. Puheessaan Paasikivi-seuran tilaisuudessa maaliskuussa Stubb kertoi, että hänen mielestään Suomen pitäisi hakeutua Naton jäseneksi.

"Meidän olisi pitänyt tehdä se jo kaksikymmentä vuotta sitten", Stubb kertoi.

Stubbin mukaan Natoon liittyminen olisi looginen ulko- ja turvallisuuspoliittinen askel Suomen yhdentymisessä länteen.

Seuraavan hallituksen ei pidä Stubbin mielestä sulkea pois Nato-jäsenyyttä, ja hallituskaudella pitäisi tehdä ajantasainen selvitys jäsenyyden vaikutuksista.

JUHANI NIIRANEN / HS

Carl Haglund

Carl Haglund. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas) kutsui eduskunnan keskustelussa syksyllä pääministeri Stubbia ja puolustusministeri Carl Haglundia (r) liihotteleviksi Nato-haukoiksi.

Arhinmäen luonnehdinnasta huolimatta Haglundin Nato-myönteisyys on ollut varovaista laatua. Haglund olisi Nato-jäsenyyden kannattaja, mutta hänen puolueensa Rkp ei aja jäsenyyttä aktiivisesti.

Rkp:n eduskuntavaaliohjelman mukaan riittäisi, että parlamentaarinen työryhmä arvioisi alkavan vaalikauden aikana Suomen Nato-jäsenyyden plus- ja miinuspuolet.

PETRI KROOK

Pauli Järvenpää

Pauli Järvenpää. Pitkän uran puolustushallinnossa tehnyt Järvenpää kuuluu harvoihin avoimesti jäsenyyttä kannattaneisiin virkamiehiin.

" Stalin ei koskaan olisi lähtenyt hyökkäämään Suomeen, jos Suomen takana olisi ollut vahva sotilasliitto", hän sanoi 60-vuotishaastattelussaan Helsingin Sanomissa vuonna 2007.

Tätä nykyä Järvenpää on International Centre for Defence Studies -tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija. Hän on aiemmin työskennellyt puolustusministeriön ylijohtajana ja Kabulin-suurlähetystön lähettiläänä Afganistanissa.

Markku Salomaa

Markku Salomaa. Sotatieteen dosentti Salomaa on ollut pitkään aktiivinen Nato-keskustelija, ja hän julkaisi tänä vuonna kirjanPuhutaan Natosta. Salomaan mukaan Suomi tarvitsee sotilasliittoa.

Charly Salonius-Pasternak. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija herätti keskustelua turvallisuuspolitiikasta vuodenvaihteessa, kun hän Helsingin Sanomien kirjoituksessaan pohti, millaisissa tilanteissa Suomi voisi joutua sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.

LIISA TAKALA

Charly Salonius-Pasternak

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, Salonius-Pasternakin mukaan on mahdollista, että Suomen ja Venäjän välinen konflikti ei välttämättä vaatisi laajempaa kriisiä puhjetakseen.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mielestä kirjoitus oli provokaatio, joka oli tehty "Nato-häntä kainalossa".

Ulkopoliittisen instituutin Tiilikaisen mielestä Suomen Nato-keskustelu on altis ylitulkinnoille. Hänen mielestään Suomessa saatetaan ajatella, että maa viedään Natoon tavalla tai toisella, ja erilaiset puheenvuorot nähdään osana tätä kulissien takaista peliä.

Puolustusvoimien upseerit. Suomalaiset upseerit perinteisesti eivät ole ottaneet kantaa Natoon. Myöskään puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg ei ole ottanut kantaa jäsenyyteen.

Kyselyiden perusteella upseerit ovat kuitenkin varsin Nato-myönteisiä. HS:n ja Upseeriliiton kyselyssä vuosi sitten upseerit arvioivat Venäjän synnyttämän uhan kasvaneen, ja liki kaksi kolmesta vastaajasta kannatti Suomen liittymistä Natoon.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Jääkiekon Suomen mestaruusrahastus jatkuu...

Perjantaina 24.04.2015 otellaan taas Tampereella. Kärpät johtaa 3-2 otteluita.

Tappara voitti tänään jatkoerän jälkeen 2-1. Otteluvoitot ovat 3-3...

Suomen jääkiekon mestaruus ratkeaa huomenna lauantaina 25.04.2015 Oulussa.

Huomenna olemme asian suhteen viisaampia. Minulla on tunne, että Tappara voittaa Suomen mestaruuden jääkiekossa. Tosin saatan olla väärässäkin ja olinkin...

Kärpät on voittanut jääkiekon Suomen mestaruuden. Se voitti seitsemännessä loppuottelussa Tapparan toisen jatkoerän maalilla 2–1. Otteluvoitot siis 4-3.

Voittomaalin teki 17-vuotias Sebastian Aho, kun toista jatkoerää oli pelattu minuutti. Hän ujutti läpiajon päätteeksi kiekon taitavasti Juha Metsolan jalkojen välistä verkkoon. Längistä meni helpon tuntuisesti sano...

Muistutan, että mielestäni jääkiekonkin loppukahinoissa riittäisi paras viidestä tai jopa paras kolmesta mestaruuteen.

Toisaalta, miksi mestaruutta ei voi muka ratkaista suoraan ja yksinkertaisesti runkosarjan perusteella?

Helsingin Sanomat, kolumnistiTaneli Heikka - vihateksti-irrottelua...

Olen lukenut alla olevan Helsingin Sanomien erään kolumnistin, Taneli Heikan tekstejä aika tarkkaan. Ne ovat välillä niin sekavia ja lennokkaanlapsellisia, että ne on pakko lukea useaan kertaan. Useamman kerran lukuhetken jälkeen niistä alkaa saamaan jotain tolkkua mutta sittenkin...

Taannoin hän kirjoitti mm. artikkelin: Peruskoulu tuhosi Suomen – meillä on maailman parhaiten koulutetut idiootit

Siihen totesin omana näkemyksenäni, että artikkelin kirjoittajalla on raikkaanreippaita kirjoituksia. Mielestäni ne ovat populistista rapakon takaista irrottelua, pullistelua ja vouhotusta.

Kasvonpiirteistä päätellen em. henkilö kuulunee otsikossa mainittun "maailman parhaiten koulututetut idiootit"-joukkoon.

Viha-sanana on voimakkaasti tunteita herättävä.

Suomi on pieni maa, jossa on aivan pakko tulla jotakuinkin kaikkien kanssa kohtuullisessa määrin toimeen. Ei täällä voi vihata ketään pitkään, ei edes vaalien jälkitunnelmissa. Kyllä täällä on saatava rivit, repalaisetkin rivit kuntoon nopeasti, ei yksinkertaisesti ole aikaa vihanpitoon, sillä Suomen taloustilanne vaatii nopeita ratkaisuja. Siksi mm. hallituksen muodostaminen on tärkeä asia, johon hallitustunnustelija on ottanut aktiivisen otteen.

Toki on hyvä, että lehdissä, tässä tapauksessa Helsingin Sanomissa, on erilaisia kolumnitekstejä. Ei kaiken tarvitse olla yhtä samaa mössöä mutta rajanveto mauttomuuden osalta on äärimmäisen vaikea - se on se kuuluisa veteen piirretty viiva...

En lähde analysoimaan alla olevaa irrottelua, mutta jään odottelemaan yhä selkeämpiä tekstejä.
Minulla tulee jopa mieleen, että Taneli Haikka on Helsingin Sanomien "koekolumnisti", joka hakee meidän suomalaisten lukijoiden sietokyvyn rajoja...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Poliittinen viha on palannut Suomeen – ja se on erinomainen asia

ULKOMAAT 23.4.2015 11:16 Päivitetty: 24.4.2015 10:22

KOLUMNI

Taneli Heikka

Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.

Se tiedetään, että kepuliveijarit pettävät aina ja elävät kaupunkilaisten rahoilla. Mutta tiesittekö, että kokoomuslaisten koirat syövät aamiaiseksi työläisen selkänahkoja?
Ja muistakaapa, että Sdp:n päämajassa Paasitornissa on kaikki nämä vuosikymmenet palanut pienellä liekillä punainen vallankumouslyhty.

Ensimmäinen väitteistä on kansanviisauden ja tilastofaktojen yhdistelmä, toisen keksin, ja kolmas on vuorineuvosten paha uni. Liikkeellä tätä nyt on. Vihaista puhetta.

Keskustelu vaalien jälkeen on ollut täynnä vihaa, tyrmistystä ja vihaajien vihaa.
Kansa on kuulemma kahtiajakautunut. Ei, pirstoutunut! Vasemmistolaiset vihaavat riistoporvareita yhtä avoimesti kuin 1970-luvulla. Porvarit muistuttavat, että ahne ja laiska työväestö aloitti edellisenkin kapinan.
Kepulaiset vihaavat kaupunkilaisia, vihreät vihaavat persuja, persut vihaavat kaikkea minkä vihaaminen tuo ääniä, ja Rkp vihaa oppositiota jonka olemassaolosta sille juuri kerrottiin.

Kun perussuomalaiset jytkyttivät eduskuntaan neljä vuotta sitten, suomalainen politiikka ei sulkeutunut eikä muuttunut sairaaksi. Se alkoi avautua ja tervehtyä.
Uskon näin, vaikka pidän puolueen rasistisiiven argumentteja väärinä ja vastenmielisinä. Taidan pikkaisen vihata niitä.
Poliittinen viha on palannut Suomeen vuosikymmenten tukahduttamisen jälkeen. Ja se on erinomainen asia.

Viha on demokraattisen yhteiskunnan tärkeimpiä voimia. Merkittävämpi kuin rakkaus, sopu ja yhteisymmärrys.

Asun Yhdysvalloissa, maailman vanhimmassa perustuslaillisessa demokratiassa. Liittovaltio luotiin vaalimaan oikeutta erimielisyyteen.

Yhteiskunnallinen keskustelu on täällä täynnä intohimoa ja vihaa. Se on tulehtunutta ja välillä täysin epä-älyllistä. Parhaimmillaan se yhdistää uudet näkökulmat, ratkaisut ja intohimoiset tunteet paketiksi, joka vie maata eteenpäin.

Ihmisen oikeutta olla tunteikkaastikin eri mieltä ei täällä saa loukata. Uskon, että tämä on amerikkalaisen demokratian kestävyyden yksi salaisuus. Jos erimielisyys katoaa, demokratia loppuu. Viha on demokratiassa aina terve merkki.

Miksi vihan nousu on niin toivoa herättävää juuri Suomessa?

Siksi, että Suomessa vallankäyttämisen tärkein muoto ja päämäärä on yhteisymmärrys, konsensus. Konsensus tarkoittaa yhteiskuntasopimusta, jonka kansa hyväksyy vaaleissa tietämättä sen sisältöä.

Pääministeri hyväksyttää sen etujärjestöillä, minkä jälkeen se velvoittaa kaikkia. Tällaisen politiikan luonnollinen purkautumisväylä on viha ja turhautunut protestimieli.

Yhteiskunnallinen keskustelu ei saa päättyä vihaan. Mutta siitä se alkaa ja sinne se lopulta aina palaa. Intohimoisiin tunteisiin vääryydestä, väärintekijöistä ja oikeudenmukaisuudesta. Siitä, että asioille on tehtävä jotain.

On ihmeellinen onni, että niin moni suomalainen kanavoi vihansa äänestämällä. Se on kansan huutoa: olkaa erimielisiä, erottukaa! Edustakaa meitä! Paljon vaarallisempaa on viha, joka ei pääse vapaaksi konsensuksen alta.

Jos viha on hyvästä, mikä sitten on huonoa vihapuhetta? Ehdotan paria sääntöä keskusteluun vihaisessa Suomessa.

Kritisoi väitteitä ja faktoja, älä ihmisen arveltuja motiiveja, taustaa, perhettä tai ideologiaa. Muuten teet yksilöistä kuvittelemiesi kielteisten ominaisuuksien ruumiillistuman ja ohitat sen varjolla asian. Tämä on yleistä rasismissa, luokkavihassa ja sen tapaisessa kiihotuksessa.

Älä yllytä väkivaltaan, edes kuvainnollisesti. Älä ehdota porvaripresidentin hakkaamista kiekkomailoilla, maahanmuuttajien muiluttamista tai työväestön leirittämistä. Ne ovat kaikki huonoja vitsejä, joita joku voi alkaa toteuttaa käytännössä.

Näitä vihapuheen ja huonon argumentoinnin muotoja ei silti pidä kieltää. Niitä pitää arvostella vihaisesti. Diktatuureissakin voi vallita konsensus, mutta vain demokratioissa vihainen puhe on yhteiselämän perusta.

Kirjoittaja on Washington DC:ssä Yhdysvalloissa asuva toimittaja ja yrittäjä, joka tekee väitöskirjaa digitalisaatiosta ja demokratiasta.

Hyvä juttu (asia) ja hyvä juttu (teksti)...

Mitäpä tuohon muuta sanoo/kirjoittaa - hyvä juttu kaiken kaikkiaan.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Vapaavuori: Talvivaaran saama lupa edistää kaivoskaupan toteutumista

KOTIMAA 24.4.2015 9:50 Päivitetty: 24.4.2015 10:10

Heli Saavalainen

HELSINGIN SANOMAT

MIKA RANTA / HS

Jätevesien purkuputkea rakennettiin Talvivaaran kaivosalueella helmikuun lopulla.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok) ja brittiläinen sijoitusyhtiö Audley Capital Advisors ovat tyytyväisiä Talvivaara Sotkamon -kaivosyhtiön konkurssipesän saamaan jätevesilupaan.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (avi) myönsi jätevesien purkuputkelle ympäristöluvan, ja sen uskotaan edistävän kaivosyhtiön kauppaa.

Yritysjärjestelyihin erikoistunut Audley Capital Advisors teki aiemmin ehdollisen aiesopimuksen Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ostamisesta konkurssipesältä.

Artikkeliin liittyvät

Talvivaara saa johtaa jätevesiään Sotkamon Nuasjärveen – kalasaaliiden pienenemisestä korvauksia 8:44

"Aluehallintovirastolta saadut Talvivaaran kaivoksen lupapäätökset ovat tärkeä askel kaivosalueen vesitaseen hallinnassa sekä auttavat ehdotetun omistusjärjestelyn loppuun saattamisessa", kertoo Audley Capital Advisors -yhtiön John MacKenzie.

"Useita merkittäviä lisätoimia on vielä toteutettava, mutta olen tyytyväinen, että prosessi etenee myönteisesti", MacKenzie sanoo. Hän on nousemassa uuden Talvivaaran kaivosyhtiön toimitusjohtajaksi, jos kauppa toteutuu.

Ministeri Vapaavuori pitää avin ratkaisua hyvänä sekä kaupan että ympäristön kannalta.

"Purkuputken rakentaminen on edellytys sille, että kaivoksen aiemmasta toiminnasta aiheutunut, kaivosalueella olevista ylimääräisistä vesistä johtuva ongelma voidaan hoitaa ympäristön kannalta kestävällä tavalla", Vapaavuori sanoo.

Ehdollisen aiesopimuksen teon yhteydessä Suomen valtion omistama erityisyhtiö Terrafame Oy teki investointisopimuksen Audleyn kanssa.

Aiesopimuksen mukaan Audley Capital omistaa uudesta yhtiöstä 85 prosenttia ja valtio loput 15 prosenttia.

Sopimusten tarkoitus on jatkaa Talvivaaran kaivoksen toimintaa ympäristön kannalta kestävästi. Kaupan ehtona on muun muassa vesi- ja ympäristöasioiden kuntoon saattaminen. Kauppa vaatii toteutuakseen myös muita viranomaislupia. Myös rahoitus on auki.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan järjestely on tarkoitus saada toteutettua kesän aikana.

Kaivosyhtiön konkurssipesää hoitava julkisselvittäjä, asianajaja Jari Salminen on niin ikään tyytyväinen siihen, että avi myönsi purkuputkelle ympäristöluvan, vaikka esimerkiksi sulfaattipäästöjen raja-arvoja tiukennettiin.

"Pidän lupapäätöstä kohtuuhyvänä ratkaisuna, vaikka kiintiöt eivät menneetkään hakemuksen mukaisesti. Kyllä tämän kanssa voidaan elää. Uskon, että ehdot ovat toteutettavissa", Salminen sanoo.

"Kaupan toteutumisen kannalta lupa on ehdottomasti hyvä asia."

Jätevesien purkuputki on jo rakenteilla Sotkamossa. Kaivospiirin alueella putki on jo maassa, ja sitä on hitsattu myös niillä alueilla, jotka konkurssipesä on hankkinut omistukseensa.

"Ympäristöluvan myötä päästään rakentamaan putkea myös muille alueille", Salminen sanoo.

Putken on määrä valmistua elo–syyskuussa.

Suomen - toimivat - hallitusvaihtoehdot vähissä...

Suora nettilainaus Yle Uutiset-sivuilta:

Politiikka 24.4.2015 klo 6:34 | päivitetty 24.4.2015 klo 6:34

Matemaatikko laski: Tässä ovat Sipilän hallitusvaihtoehdot

Jos hallituksen kokoamista tarkastellaan matemaattisen neutraalina yhdistelytehtävänä, on keskustan puheenjohtajalla Juha Sipilällä runsaasti valinnanvaraa. Erikoistutkija Tommi Meskasen laatiman laskelman mukaan keskustavetoinen enemmistöhallitus voidaan muodostaa lähes sadalla eri tavalla. Suuri osa vaihtoehdoista on kuitenkin lähinnä teoreettisia.

Kun tavoitteena on muodostaa hallitus, jossa aina on mukana vaalivoittajapuolue keskusta ja muita puolueita vapaavalintainen yhdistelmä niin, että hallituksen takana on vähintään 101 kansanedustajaa, on mahdollisia erilaisia hallitusvaihtoehtoja 97 kappaletta.

– Esimerkiksi keskusta+perussuomalaiset+kokoomus-koalitiolla olisi jo yli sata paikkaa. Näiden lisäksi hallituksessa voisi olla mukana mikä tahansa yhdistelmä neljästä pienestä puolueesta. Näitä yhdistelmiä on 2^4=16 [kaksi potenssiin neljä] kappaletta, erikoistutkija Tommi Meskanen havainnollistaa listausta.

Mutta, annetaan numeroiden puhua puolestaan:

VAIHTOEHDOT KESKUSTAVETOISEKSI ENEMMISTÖHALLITUKSEKSI

Ydin 1: keskusta ja perussuomalaiset

Enemmistö Lisäksi haluttaessa mukaan vaihtoehtoja

Kesk+PS+Vihr mitkä tahansa muut pienpuolueet 8

Kesk+PS+Vas+RKP KD 2

Kesk+PS+RKP+KD 1

Kesk+PS+Vas+KD 1

Tässä vaihtoehdossa hallituksen runkona olisivat Keskusta ja Perussuomalaiset yhteensä 87 paikallaan. Pienpuolueet olisivat kuitenkin enemmistön saavuttamisen kannalta välttämättömiä.

Ydin 2: keskusta ja kokoomus

Enemmistö Lisäksi haluttaessa mukaan vaihtoehtoja

Kesk+Kok+Vihr mitkä tahansa muut pienpuolueet 8

Kesk+Kok+Vas+RKP KD 2

Kesk+Kok+RKP+KD 1

Kesk+Kok+Vas+KD 1

Perinteinen porvarihallitusrunko Keskusta-Kokoomus 86 edustajallaan vaatisi myös tuekseen pienpuolueita.

Ydin 3: keskusta ja SDP

Enemmistö Lisäksi haluttaessa mukaan vaihtoehtoja

Kesk+SDP+Vihr+Vas mitkä tahansa muut pienpuolueet 4

Kesk+SDP+Vihr+RKP KD 2

Kesk+SDP+Vihr+KD 1

Kesk+SDP+Vas+RKP KD 2

Keskustan ja SDP:n punamultamalli tarvitsisi niinikään apupuolueita. Näin enemmistöhallituksen voisi luoda yhdeksällä eri tavalla.

Ydin 4: keskusta ja kaksi muuta suurta puoluetta

Enemmistö Lisäksi haluttaessa mukaan vaihtoehtoja

Kesk+PS+Kok mitkä tahansa pienpuolueet 16

Kesk+PS+SDP mitkä tahansa pienpuolueet 16

Kesk+Kok+SDP mitkä tahansa pienpuolueet 16

Enemmistö voidaan kehittää myös kolmen suurimman puolueen yhdistelmänä. Jos pienpuolueet halutaan jättää ulos hallituksesta, tai niiden ei ainakaan haluta olevan enemmistön muodostumisen ehto, on vaihtoehtoja 48.

Ydin 5: Neljä suurinta puoluetta

Enemmistö Lisäksi haluttaessa mukaan vaihtoehtoja

Kesk+PS+KOK+SDP mitkä tahansa pienpuolueet 16

Tässä mallissa hallituspohja olisi laaja ja leveä. Mahdollisena tapauksena on myös epätodennäköinen vaihtoehto, jossa kaikki eduskuntapuolueet olisivat hallituspuolueita, eli oppositiota ei olisi lainkaan.

Pienpuolueilla on tässä tarkoitettu vihreitä (15 paikkaa) , vasemmistoliittoa (12 paikkaa), ruotsalaista kansanpuoluetta (10 paikkaa, missä mukana Ahvenanmaan maakunnan edustaja) ja kristillisdemokraatteja (5 paikkaa). Suurimpien puolueiden paikkalukuina on käytetty keskusta 49, perussuomalaiset 38, kokoomus 37 ja SDP 34.

Mallissa enemmistöhallituspohjana on pidetty 101 kansanedustajaa. Periaatteessa kuitenkin 100 edustajaa riittäisi enemmistöksi, sillä eduskunnan puhemies ei äänestä.