tiistai 24. helmikuuta 2015

A eta pravda - a vot...

Tätä on turha enemmälti kommentoida. Mitä muuta meneilllään olevasta, Ukrainanan ja sitä kautta koko läntisen maailman kannalta murheellisesta sotilaallisesta valloitusprosessista vielä paljastuu...



Suora nettilainaus Heslsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Syynä energian kuljetusreittien turvaaminen

Novaja Gazeta: Salainen asiakirja todistaa, että Ukrainan pilkkomista valmisteltiin Venäjällä

ULKOMAAT  
ALEXANDER NEMENOV / AFP
Venäjän presidentti Valdimir Putin ja Ukrainan entinen presidentti Vik­tor Ja­nu­ko­vytš Moskovassa joulukuun 17. 2013.
Venäjän presidentti Valdimir Putin ja Ukrainan entinen presidentti Vik­tor Ja­nu­ko­vytš Moskovassa joulukuun 17. 2013.
PIETARI. Sanomalehti Novaja Gazetan tiistaina internetsivuillaan julkaisemat asiakirjat kertovat, että Ukrainan hajottamista suunniteltiin Venäjällä jo ennen vallanvaihtoa Ukrainassa.
Lehden mukaan paperit vietiin presidentti Vladimir Putinin hallinnolle 4.12. helmikuuta 2014. Niiden mukaan Venäjän tulee puuttua peliin Itä-Ukrainassa, sillä Ukrainan presidentti Viktor Janukovytš voi joutua lähtemään paikaltaan milloin hyvänsä.
Perusteeksi mainitaan energian kuljetusreittien turvaaminen. Paperien mukaan Venäjä voisi menettää "välillisenkin" kontrolliin Ukrainan halki Keski- ja Etelä-Eurooppaan johtavista kaasuputkista, mikä merkitsisi valtavia tappioita Venäjän taloudelle. Lisäksi Venäjä menettäisi Ukrainan energian kuluttajamarkkinana.
Asiakirjassa ehdotetaan, että Venäjän tulee pelata Ukrainan eri alueiden pyrkimyksillä irrottautua keskusvallasta ja "tavalla tai toisella tehdä aloite maan itäosien liittämisestä Venäjään".
Janukovytš pakeni Kiovasta yöllä 21. helmikuuta, joten asiakirjan teon aikaan hänen syrjäyttämisestään ei ollut mitään varmaa tietoa, Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov sanoi radiokanava Eho Moskvylle.
Muratovin mukaan suunnitelman takana on suurliikemies Konstantin Malofejev. Hän on investointipankkiiri, jonka omistuksiin kuuluu muun muassa osuus teleyhtiö Rostelekomista. Hänet tunnetaan avokätisenä ortodoksikirkon rahoittajana ja arvoiltaan konservatiivisena ja kansallismielisenä.
Novaja Gazetan mukaan Malofejev kiistää olevansa kytköksissä asiakirjoihin ja on uhannut haastaa lehden oikeuteen.
Konstantin Malofejev on ollut EU:n pakotelistalla viime heinäkuusta alkaen läheisten kapinallisyhteyksiensä takia. Hänen väitetään tukeneen kapinallisia taloudellisesti, Ukraina on käynnistänyt asiasta rikostutkinnan.

Valheita, valheita, valheita...



Suora nettilainaus Yle Uutiset sivulta hiukan tuunattuana:

Ulkomaat  | 

Näkökulma: Vuosi Venäjän valheita, videoita ja vihreitä miehiä

Krimin valtaus vuosi sitten ei ollutkaan ohimenevä myrsky vaan ilmastonmuutos. Venäjän on silti helppo tukea Ukrainan separatisteja, koska länsimaat eivät halua kohdata kriisin seurauksia, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen.



Mika Mäkeläinen

27. helmikuuta 2014 eli lähes vuosi sitten Venäjän erikoisjoukot aloittivat Krimin valtauksen. Sen jälkeen rajojen purkaminen ei olekaan enää viitannut EU:n sisämarkkinoihin.
Vuoden aikana Venäjä on liittänyt Krimin itseensä, jakanut Ukrainan lietsomalla itäosan kapinaa sekä ruokkinut kotiyleisöä vainoharhaisella ja kansallismielisellä sotahysterialla.
Kun vuosi sitten kirjoitin Kylmä rintama lähestyy idästä -näkökulman, toivoin sään oikkua ohimeneväksi, mutta aavistelin jo ilmastonmuutosta.
Valitettavasti suursäätila on sen jälkeen muuttunut entistäkin hyytävämmäksi, muutoksen alku saattaa osoittautua kuviteltua aiemmaksi ja tulevaisuus pahaenteisen synkäksi.

Riippumaton venäläinen Novaja Gazeta -lehti aikoo tällä viikolla paljastaa dokumentin, joka sen mukaan todistaa Venäjän suunnitelleen Ukrainan hajottamista jo ennen Maidanin kansannousun kärjistymistä.

Viime keväänä puolestaan julkisuuteen levisi kuvia venäläisistä Krimin "palautuksen" ansiomitaleista, joihin oli merkitty aloituspäiväksi 20. helmikuuta, siis jo ennen kuin presidentti Viktor Janukovytš pakeni maasta.
Venäläinen totuus on se, että Krimille päätettiin lähteä vasta kansannousun melskeiden jälkeen "turvaamaan" venäjänkielisten asemaa, vaikka uhkakuvien maalailu onkin vaatinut jälkikäteen vilkasta mielikuvitusta.
Oli kriisin alku milloin tahansa, lopusta ei tiedetä sitäkään vähää. Tulitaukoja Itä-Ukrainassa tehtaillaan ja rikotaan, ja lännessä varoitellaan Venäjän saattavan seuraavaksi koetella jopa Naton yhteisen puolustuksen pitävyyttä.

Venäjä kiistää kaiken, kääntää syytökset rutiinilla länttä vastaan ja muistuttaa ydinaseistaan.

Abraham Lincolnin piikkiin on pantu sanonta, että kaikkia ihmisiä voi huijata jonkin aikaa ja joitakin ihmisiä voi huijata kaiken aikaa, mutta kaikkia ihmisiä ei voi huijata kaiken aikaa.
Venäjä on kirjavilla sodankäyntikeinoillaan onnistunut huijaamaan monia ja pitkään, mutta vihreiksi tai muuten vain vapaaehtoisiksi miehiksi inkarnoituneet valheet eivät ole menneet läpi loputtomasti.

Suurinta huijausta on kuitenkin lännen itsepetos. Venäjän vastaista näyttöä Ukrainassa ei ole tahdottu nähdä eikä levitellä, koska länsimaiden johtajat ovat haluttomia ryhtymään merkittäviin vastatoimiin.
Mitä paremmin Venäjä onnistuu hajottamaan lännen rivejä, sen vapaammin se voi jatkaa puolisalaista sotaansa Ukrainassa.
Saamattomuuden ja itsepetoksen hintaa maksaa nyt Ukraina, myöhemmin ehkä joku muukin rajanaapuri.
Venäjän propagandan tärkeimpiä tavoitteita on tuon päättämättömyyden ruokkiminen. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa EU-vastaisuuden, Nato-vastaisuuden ja Yhdysvaltain-vastaisuuden lietsomista Suomessa ja muualla Euroopassa.
Mitä paremmin Venäjä onnistuu hajottamaan lännen rivejä, sen vapaammin se voi jatkaa puolisalaista sotaansa Ukrainassa. Enää ei silti ole suurikaan sotasalaisuus, että Itä-Ukrainan separatistit pysyvät tolpillaan nimenomaan Venäjän tuella ja että rintamalla sotii paitsi kapinallisia, myös venäläisiä sotilaita.
Jopa hitaasti kääntyvä EU pääsi yksimielisyyteen Venäjän sotaotteista Ukrainassa, kun se viikko sitten lisäsi pakotelistaansa Venäjän puolustusministeriön ja pääesikunnan johtohenkilöitä, joita EU pitää suoraan vastuussa venäläisjoukkojen sijoittamisesta Ukrainaan.
Joku on saattanut huomata muutoksen myös Ylen uutiskielessä: Debaltsevessa ja muualla Itä-Ukrainassa emme välttämättä enää puhu vain Venäjän tukemista kapinallisista vaan myös suoraan venäläisistä joukoista.
Muutos on ollut hidas, koska erilaisten tietojen, videoiden, valokuvien ja satelliittikuvien virta on ollut vuolas, ja niiden luotettavuuden arviointi toimituksissa on ollut hyvin vaikeaa.
Tuomioistuimen veroista varmuutta ei voi edes odottaa, vaan uutisvirrassa joudutaan luovimaan arvioimalla varovasti todennäköisyyksiä. Vuoden kuluessa Venäjää on harvemmin päädytty syyttä osoittelemaan – ja syystäkin usein vasta sellaisella viiveellä, että rintama on ehtinyt siirtyä pitkälle länteen.
Vuodentakainen yllätys – länsimaat ja Ukraina housut kintuissa – oli kollektiivinen, joten kun Suomen puolustuksen terävin tuntosarvi viestitti Venäjältä 26. helmikuuta näin, ei se pahemmin poikennut mielipidekirjon keskiarvosta:
Kehottaisin olemaan lietsomatta turhaa hysteriaa Venäjän invaasiosta Ukrainaan. Sotilaalliselle puuttumiselle ei ole perusteita.
Miten kävikään – heti seuraavana päivänä ensimmäiset vihreät miehet rantautuivat Krimille.
Sopii toivoa, että Euroopan, Baltian ja Suomen tuntosarvet on viritetty vuoden aikana virkeämmiksi ja että päätöksenteon notkeus vastaa edes jotenkuten sitä vikkelyyttä, jolla vihreät miehet tapaavat nykyisin loikkia rajojen yli.
Epävarmemmalla pohjalla on toive siitä, että Suomessa ymmärrettäisiin, mitä Venäjä tavoittelee kun se pyrkii vaikuttamaan Suomen päätöksentekoon.
Täysin epärealistista toiveajattelua taas on varmaankin se, että helmikuussa 2016 voisi kirjoittaa jo jostakin ihan muusta.

Järkevä Talvivaara-päätös tynkähallituksen kalkkiviivoilla - hyvä niin...

Harvoin pääsee nykyhallitusta tässä laajuudessa kiittelemään. Alla oleva on hyvä, järkevä päätös, joka toivottavasti edesauttaa ostajan motivoitumista hankkeeseen lähitulevaisuudessa. Edelleen minulla käy mielessä aikanaan esiin ottamani asiakokonaisuus: Miksi Talvivaarasta ei synnytetä/luoda Suomen "LKAB":tä - niin miksi...



Suora nettilainaus Kauppalehdestä:


Valtio perusti Talvivaaralle Terraframe-yhtiön

Näillä lumilla. Vaikka Talvivaaran kaivoksen kohtalon toivotaan ratkeavan ennen kuin lumet ovat sulaneet, ehdotonta takarajaa yrityskaupalle ei ole asetettu.KUVA: TEIJO MÄÄTTÄNEN
Mahdollisten kaivosjärjestelyjen varalle uusi 97 miljoonan euron määräraha Talvivaara Sotkamon konkurssipesälle varatun 100 miljoonan euron lisäksi.
Hallitus on varaa kuluvan vuoden budjettiin 97 miljoonan euron määrärahan Talvivaaran kaivoksen mahdollisten järjestelyjen varalle ja perustaa samalla erityisyhtiö Terraframe Oy:n varojen käyttäjäksi.
Näin valtio voi osallistua Talvivaaran yritys- ja omistusjärjestelyihin tai vaihtoehtoisesti käynnistää kaivoksen sulkemiseen tarvittavia toimia. Eduskunnan istuntokausi päättyy 13.maaliskuuta, joten määrärahaesitys on tehtävä tilanteessa, jossa ei vielä ole varmuutta kaivostoiminnan jatkosta.
”Valtion kannalta on tärkeää, että Terrafame Oy on toimintakykyinen kaikissa vaihtoehdoissa ja pääomitus riittää eri tilanteissa. Pääomitukseen esitetty summa ei sinänsä suoraan heijasta sen paremmin mahdollista sijoitusta perustettavaan kaivosyhtiöön kuin alasajon kokonaiskustannuksiakaan”, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori korostaa.
Hänen mielestään Talvivaaran kaivoksen tilanne on valtion kannalta erittäin monitahoinen. Asiassa ei ole vielä löytynyt kaupallista ratkaisua eikä tulevien järjestelyjen sisältö tai ajoitus ole vielä selvillä.
Viime viikolla Vapaavuori kertoi, että Talvivaaralla on muutama varteenotettava ostajaehdokas, joiden kanssa ”neuvotellaan vakavalla mielellä”.

"Valtion oltava toimintakykyinen"

Vapaavuoren mukaan valtion täytyy olla toimintakykyinen kaikissa vaihtoehdoissa.
”Mikäli jatkaja löytyy, valtio voi mahdollisesti tulla uuteen perustettavaan kaivosyhtiöön vähemmistöosakkaaksi. Valmius pitää olla myös siihen, jos jatkajaa ei löydy ja joudutaan arvioimaan muuta parasta toimintatapaa ja jopa kaivoksen alasajoa.”
Määrärahaa ei käytetä Talvivaara Sotkamon konkurssipesän kustannuksiin. Konkurssipesän toiminnan välttämättömiin kustannuksiin on lisätalousarvioon jo aiemmin esitetty 100 miljoonan euron määräraha. Se kattaa kattaa ensi syksyyn asti muun muassa vesienhallinnan ja muiden ympäristön pilaantumisen kannalta välttämättömien toimien kustannuksia.
Mikäli kaivostoiminta siirtyy tätä ennen uudelle toiminnanharjoittajalle, valtion kustannusvastuu päättyy.
Talvivaaran kulut ovat noin 10 miljoonaa euroa kuukaudessa. Vielä viime syksynä metallien myynti toi yhtiölle 3–4 miljoonaa euroa kuukaudessa. Marras-tammikuussa myyntitulot ovat olleet noin 13 miljoonaa euroa, mutta kevään aikana määrä liukenee olemattomiin.

”Ei liikaa huomiota hintaan”

Talvivaara-konsernin kaivostoimintaa harjoittanut tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy asetettiin konkurssiin 6.11. viime vuonna ja edelleen julkisselvitykseen 1. joulukuuta.
Yhtiön konkurssipesä pyrkii myymään liiketoiminnan ja omaisuuserät uudelle toiminnanharjoittajalle. Valtio on mukana myyntineuvotteluissa.
Vapaavuori on korostanut, ettei hintaan kannata kiinnittää liikaa huomiota.
”Tärkeintä on löytää omistaja, joka pystyy toimimaan pitkäjänteisesti, kannattavasti ja kestävästi ja pitämään samalla vastuullisesti huolta ympäristöstä.”
Omistusjärjestelyjä hidastavat tällä hetkellä erityisesti kaivoksen vesitaseeseen liittyvät kysymykset.
Akuuteimmat hankinnat koskevat vesien puhdistusta ja hallintaa. Kaivokselle tilattiin jo viime kesänä käänteisosmoosilaitos, jonka piti olla paikoillaan ennen vuodenvaihdetta. Kun
Talvivaara Sotkamo ajautui konkurssiin, laitteiston toimittaja pisti tilauksen jäihin.
Nyt laitos yritetään saada käyttöön ennen kevättulvia. Samalla selvitetään, löydetäänkö sen avuksi siirrettäviä ja vuokrattavia laitteita.

Mitä Suomen ns. sixpack-hallitus sai vuosina 2011-2015 aikaan?

Lähetin alla olevan tekstini kahteen paikallislehteen lähes kuukausi sitten, tarkemmin maanantaina 02.02.2015. Se lienee hautautunut saapuneiden yleisönosastokirjoitusten virtaan.
Mutta eipä hätää, kun on tämä blogimedia käytössäni. Potentiaalisia lukijoita ei ole ainoastaan muutamia kymmeniä-/satojatuhansia vaan aika lailla enemmän...

Nykyinen pääministerimme on muutama päivä sitten sivunnut artikkelini sanomaan toteamalla rehellisesti, että paremminkin olisi voinut hallitus asioitaan hoitaa. Hänen rehellinen analyysinsä hallitustyöskentelystä on saanut myönteisen vastaanoton.


Lähettämäni teksti sellaisenaan:


Mitä Suomen ns. sixpack-hallitus sai vuosina 2011-2015 aikaan?
Otsikossa mainittu sixpack-hallitus raavittiin kasaan eduskuntavaalien 2011 voittajan Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen taitavalla taivuttelulla. Hän nimenomaan taivutteli SDP:n silloisen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen pelikuvio-omaisesti mukaan.
Prosessi lähenteli kosimisriittejä. Jo silloin oli havaittavissa, että Jyrki Katainen on pelimies.
Jytkypuheenjohtaja, Perussuomalaisten Timo Soini ei uskaltanut ottaa vastuuta johdattamalla sekalaisen porukkansa hallitusvastuuseen. Keskusta, silloisissa eduskuntavaaleissa rökäletappion kärsineenä ei syttynyt hallituskuvioista jääden silloisen puheenjohtajan Mari Kiviniemen johdolla oppositioon suosiolla.
Kokoomuksella ja SDP:lle löytyivät tutut ja turvalliset ”apupuolueet” selustatueksi ja lisäksi Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki saatiin houkutelluksi hallituskuviohin – pelimies hänkin...
Varmaan sixpack-hallitusohjelma laadittiin aikanaan rehellisesti tavoitteena Suomen kaikinpuolinen kehittäminen ja talouden kuntoon saattaminen – koko vaalikaudeksi.
Euroopan taloudellinen tilanne kurjistui ja maailmantalouskin on ollut niin sanotusti heikossa hapessa.
Saimme vaalikauden alussa seurata, miten EU ja siinä samalla Suomi selvittelee mm. Kreikan talousongelmia, samaan asiaan on palattu taas viimeisten kuukausien/viikkojen aikana. Mediassa on menossa jatkojännitysnäytelmää nimeltään: Miten Kreikka selviää lähitulevaisuudessa/pysyy hengissä…
Sixpack-hallituksen alkuvaiheessa Kreikka-näytelmään Suomen osalta liittyvät olennaisesti Jyrki, Jutta – mustat autot ja punaiset matot.
Tuntui välillä siltä, että he olivat pääasiassa Brysselissä neuvottelemassa Suomen kannalta siedettävää ratkaisua. Ratkaisu, joka taas on tapetilla ja noussee eduskuntavaalien 2015 erääksi sivujuonteeksi. Toki meillä on Suomessa ihan niskanappia myöten muutaa parsittavaa – vaaliteemoja kyllä riittää...
Pääministeri Kataisesta tuli EU-huippuvirkamies. Valtionvarainministeristä niin ikään tuli hiukan myöhemmin eeuulainen vaikuttaja, samoin Keskustan entisestä puheenjohtajasta, jne. …
Kokoomuksessa on käynyt ministerikato, vaihtuvuus on ollut sietämättömän suuri. Nykyisellä puheenjohtajalla, pääministeri Alexander Stubilla ei ole mennyt kovin jyrkimäisen fantastisesti, ongelmia on kasaantunut ihan myydä saakka. Kansalaisten luottamus on rapisemassa...
SDP:n nykyinen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Antti Rinne yrittää saada kannatuslukuja nousuun, siinä aavistuksen verran onnistuenkin...
Vaalitaktisista syistä yksi apupuolue, Vihreät puheenjohtajansa Ville Niinistön luotsaamana ja Vasemmistoliitto ovat jättäneet sixpack-hallituksen. Jäljellä olevan hallituksen yhteistyö on huteralla pohjalla. On jouduttu luopumaan monista, alunpitäen yhteisesti sovituista tavoitteista – viimeksi aivan näinä päivinä.
Mitä Suomen ns. sixpack-hallitus sai vuosina 2011-2015 aikaan?
Ainakin uuden poliittisen asetelman. Tällä hetkellä näyttää galluptietojen mukaan siltä, että Suomen Keskusta rp puheenjohtajansa Juha Sipilän johdolla olisi nousemassa pääministeripuolueeksi.
Ei ole mahdollisella voittajallakaan jatkossa helppoa, sillä talouden kuntoon saattaminen on kovan, pitkän ajanjakson vaatima puserrus. Lisäksi sote-asiat, kuntaliitosasiat, tms. odottavat päätöksiä...
Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Kemi
















maanantai 23. helmikuuta 2015

Ukraina tänään maanantaina 23.02.2015...

Eipä tuota alla olevaa jaksa enää näin iltamyöhällä kommentoida, todella turhauttava tilanne kaiken kaikkiaan "tulitauon" neuvotelleiden kannalta...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Ukraina tänään: Tulitauko ei pidä, Britannia uhkaa Venäjää ankarammilla pakotteilla

ULKOMAAT  
GLEB GARANICH / REUTERS
Ukrainan armeijan miehistöä liikkui panssaroidulla ajoneuvolla Artemivskissä maanantaina Itä-Ukrainassa.
Ukrainan armeijan miehistöä liikkui panssaroidulla ajoneuvolla Artemivskissä maanantaina Itä-Ukrainassa.
Itä-Ukrainassa tänään maanantaina jatkunut tulitus on vaarantamassa puolitoista viikkoa sitten Minskissä sovitun tulitauon. Britannian pääministeri David Cameron syyttää rikkomuksista Venäjää.
Hänen mukaansa länsimaiden on vastattava Venäjälle entistä ankarammilla pakotteilla, jos Venäjän-mieliset kapinalliset eivät luovu pyrkimyksistään laajentaa hallitsemiansa alueita Itä-Ukrainassa.
"Suunnanmuutos on kaukana. Venäjän täysin epäoikeutetut ja laittomat toimet Itä-Ukrainassa ovat päinvastoin saavuttaneet uuden tason separatistien rikottua tulitaukoa räikeästi Debaltseven valtauksella, jonka vain Venäjän tuki on voinut mahdollistaa", Cameron sanoi Britannian parlamentille.

"Ensimmäinen edellytys on tulituksen lopettaminen kokonaan", Ukrainan sotaoperaation tiedottaja 
Anatoli Stelmah sanoi maanantaina uutistoimisto Unianin mukaan.Cameron puhui
 sen jälkeen, kun Ukrainan hallitus syytti kapinallisia raketti- ja tykistötulesta maan kaakkoisosissa. 
Ukrainan armeija ilmoitti, että se ei vedä raskaita aseita rintamalinjalta ennen kuin tulitauko on voimassa.
Myös Saksa vaati maanantaina Venäjää painostamaan Itä-Ukrainan kapinallisia lopettamaan taistelut.
"Kattava tulitauko on ratkaiseva. Saksan hallitus on huolissaan siitä, että emme ole nähneet mitään siihen viittaavaakaan vielä", Saksan hallituksen tiedottaja Steffen Steibert sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vastasi syyttämällä länsimaita dominoinnista ja pyrkimyksistä tyrkyttää ideologiaansa kaikkialle maailmassa.
Lavrov puhui YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, jonka järjesti neuvoston kiertävää puheenjohtajuutta tällä hetkellä hoitava Kiina.
Lavrov ei maininnut yksittäisiä valtioita, mutta muistutti länsimaiden interventioista Syyriassa, Libyassa ja Irakissa.
"Heille, jotka eivät halua pelata palloa, on useita keinoja, kuten vallanvaihto ja avoin tuki perustuslainvastaiselle vallankaappaukselle Ukrainassa vuosi sitten", hän sanoi.
Venäjä kiistää tukevansa ja johtavansa kapinallisia Ukrainassa.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Ukrainan armeijan komentaja, eversti Valentin Feditšev sanoi maanantaina, että kapinalliset tekivät 27 hyökkäystä armeijan asemiin sunnuntain jälkeen. Feditševin mukaan kaksi Ukrainan armeijan sotilasta kuoli ja 10 haavoittui.Sunnuntaina ehdittiin jo uutisoida Ukrainan armeijan ja kapinallisten päässeen sopimukseen raskaiden aseiden vetämisestä pois rintamalinjalta Minskin uuden sopimuksen mukaisesti.
Mariupolin satamakaupungin lähelle ryhmittyneet kapinallisjoukot jatkoivat tulitusta, Ukrainan armeija tiedotti. Debaltseven kohtalon jälkeen arvotaan, aikovatko kapinalliset vallata myös Mariupolin.
Kapinalliset valtasivat viime viikon keskiviikkona motittamansa Debaltseven kaupungin, josta Ukrainan hallituksen joukkojen sotilaat pakenivat. Strategisesti tärkeän risteyskaupungin valtauksen jälkeen taistelut ovat laantuneet, mutta ne eivät ole loppuneet kokonaan.
Sotilaallisesti ja poliittisesti tukalassa tilanteessa oleva Ukrainan presidentti Petro Porošenko julisti Ukrainan vielä palauttavan Krimin niemimaan hallintaansa.
"Yhdessä rakennamme uuden Krimin, jossa taataan Krimin alkuperäisväestön ja kaikkien asukkaiden oikeudet ja edut", hän lupaili maanantaina uutistoimisto Interfaxin mukaan.
Venäjä valtasi Krimin vuosi sitten maaliskuussa.
Niemimaan uusi johtaja Sergei Aksjonov vastasi sanasotaan ilmoittamalla, että Porošenko joutuu sanoistaan tuomiolle sotilastuomioistuimen.
Minskissä 12. helmikuuta sovitun uuden sopimuksen mukaan ensimmäinen askel on tulitauko, minkä jälkeen osapuolten pitäisi vetää raskas aseistus pois rintamalinjalta. Kumpaakaan ei ole vielä onnistuttu toteuttamaan.