keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Kirkkovenettä turhaan keinotekoisesti keinutellaan...

Arkkipiispa Kari Mäkinen on tullut taas ulos "avioliittokaapistaan". Keskusteluissa näyttää tyystin unohtuvan kymmenien tuhansien eksyneiden, oikeastaan pakenevien lampaiden kohtalo. Menetetyt miljoonat on ilmeisesti se pienin riesa meneillään olevassa "avioliittoprosessissa", rahaahan kirkolla on - ainakin toistaiseksi.

Kirkkovenettä turhaan keinotekoisesti keinutellaan, saattaa olla, että kirkon johtohenkilöt joutuvat kohta äyskäröintihommiin...

Tilastoja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän kehityksestä.

vuosieronneetliittyneetmuutoskirkkoon kuuluvien osuus %
200013 60011 200–2 40085,0
200114 08310 608–3 47584,8
200216 07710 377–5 70084,6
200326 85710 023–16 83484,1
200427 0099 365–17 64483,6
200533 0439 559–23 48483,1
200634 95210 116–24 83682,4
200737 87910 474–27 40581,7
200852 20310 763–41 44080,6
200943 65012 195–31 45579,7
201083 09713 284–69 81378,2
201146 17713 623–32 55477,2
201241 07914 108–26 97176,4
201358 96514 653–44 31275,2

On ennustettu, että 20-30 vuoden kuluttua kirkkoon kuuluvien osuus laskee 50%:iin.


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Piispat jarruttelevat avioliittouudistusta

Arkkipiispa saa kollegoiltaan niukasti tukea

KOTIMAA 
VESA MOILANEN / LEHTIKUVA, ANNE VATEN / HS
Kari Mäkinen (vas.), Björn Vikström ja Seppo Häkkinen.
Kari Mäkinen (vas.), Björn Vikström ja Seppo Häkkinen.
Suurin osa Suomen luterilaisen kirkon piispoista arvioi, ettei avioliittolain muutos pakota kirkkoa muuttamaan perinteistä avioliittokäsitystään.
"Näkemykseni on sama kuin kirkon kanta. Sen mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen", sanoo Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen.
"Olen perinteisen avioliittonäkemyksen kannalla – sen, joka on ollut kristillisten kirkkojen yhteinen näkemys jo vuosituhansien ajan", sanoo Oulun piispa Samuel Salmi.

"Kantani ei ole piste keskustelulle, vaan haluan osallistua kannallani keskusteluun."
Myös Espoon hiippakunnan piispaTapio Luoma kannattaa perinteistä avioliittokäsitystä, mutta painottaa, että keskustelu on käynnissä:
Piispojen mielestä avioliittolain muutos erottaa yhteiskunnan ja kirkon avioliittokäsitykset toisistaan.
"Voin onnitella niitä, joille päätös tuo elämään odotetun parannuksen. Toisaalta koen valitettavana, että valtiollinen käsitys avioliitosta näyttää irtaantuvan kirkollisesta käsityksestä", sanoo Tampereen piispa Matti Repo.
Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura viittaa kirkolliskokouksen, piispainkokouksen ja kirkkohallituksen lausuntoihin, että avioliitto on miehen ja naisen liitto:
"Olen samaa mieltä kuin kirkko, joka on ilmaissut kantansa kaikissa päätöksentekoelimissään."
Useat piispoista muistuttavat, että eduskunta päätti siitä, miten yhteiskunta määrittelee avioliiton. Kirkko sen sijaan määrittelee avioliiton eri lähtökohdista.
"Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on uskonnollinen toimitus, jossa pitää ottaa huomioon myös teologiset lähteet", sanoo Kuopion piispa Jari Jolkkonen.

Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola
 ei sulje pois mitään vaihtoehtoa: "Lähden keskusteluun mukaan avoimin mielin."Toisen vaihtoehdon 
keskusteluun tuo Porvoon piispa Björn Vikström: "Olen väläytellyt keskustelunavauksena sitä mahdollisuutta, että kirkko luopuisi vihkimisoikeudesta ja tarjoaisi avioliiton siunaamisen kaikille pareille."
Käytännössä evankelisluterilaisella kirkolla on kolme vaihtoehtoa: pysyä perinteisessä avioliittokäsityksessä, luopua vihkimisoikeudesta kuten piispa Vikström varovaisesti ehdottaa, tai sallia samaa sukupuolta olevien vihkiminen tai siunaus kirkossa.
Arkkipiispa Kari Mäkinen haluaa pitää kaikki kolme vaihtoehtoa avoinna. Hänen mielestään kirkon pitää tarkastella perusteellisesti avioliittokäsitystään.
Arkkipiispan mukaan on hyvä, että piispat ovat tuoneet julki erilaisia näkemyksiään.
"On hyvä, että piispojen erilaiset ajatukset asiasta tulevat näkyviin. Se ei tarkoita, että piispakunnan kesken olisi syviä ristiriitoja, vaan että mekin keskustelemme keskenämme."
Arkkipiispa Kari Mäkinen muistuttaa, että kirkossa tällaiset asiat katsotaan niin syvältä kuin mahdollista kirkon uskon ja etiikan pohjalta.
"On hyvä, että ravistellaan ja katsotaan mitä kaikkea tällä tavoin mahdollisesti löydetään."
Piispainkokous alkaa tänään torstaina, mutta avioliittokysymys ei ole virallisella asialistalla.
Ennen kuin asia voisi edetä piispainkokouksen käsiteltäväksi, edessä on pitkä prosessi. Päätös avioliittokäsityksen muutoksesta edellyttäisi muun muassa määräenemmistön päätöstä kirkolliskokouksessa.
Tästä syystä Turun hiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala arvioi, ettei kirkon näkemys ole muuttumassa lähitulevaisuudessa. "En ole valmis edistämään asiaa, koska pidän aivan selvänä, että se johtaisi erittäin pahoihin ristiriitoihin. On ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan valmiita keskustelemaan asiasta."

Leipäjonot Suomessa - äärimmäistä ihmisten nöyryyttämistä...

Olen viime vuosikymmenien aikana kirjoittanut useaan kertaan Suomi-nimisestä hyvinvointivaltiosta ja leipäjonoista. Tälläkin blogisivullani asiaa olen sivunnut muutaman kerran.

Miksi? 

Siksi, että on murheellista ettei yhteiskunnallamme ole osalle kansalaisista muuta tarjottavaa kuin vuodesta toiseen pitenevät leipäjonot. Oikeastaan niitäkään yhteiskunta ei tarjoa vaan kymmenet erilaiset vapaaehtoistahot ja sadat/tuhannet auttavat käsiparit.

He tekevät tärkeää työtä.

Leipäjonot korreloivat työttömyyttä. Kaikki kulminoituu loppujen lopuksi työttömyyteen. Jos työttömyyttä kykenisimme vähentämään, sillä olisi dramaattinen vaikutus myös em. tyyppiseen kansakuntavitsaukseen - leipäjonoihin...

En kerta kaikkiaan voi olla kirjoittamatta leipäjonoon, yleisesti ottaen ruokajakeluun ja siihen liittyvään väärinkäytökseen.

Vuosia sitten satuin ajelemaan erään ruokajakelupisteen ohi, jolloin omin silmin näin kannettavan EU-ruokakasseja uudenkarhean mersun takakonttiin. Siinä ei edes kaikki, vaan kyseinen auto oli ulkomaankilvillä varustettu.

Siihen maailman aikaan asia oli monissa eri paikallislehtien kirjoituksissa esillä yleisönosasto- ja tekstiviestipalstoilla.
Väitettiin, että jotkut tahot käyttävät härskisti ihmisten hädänalaista tilannetta hyväksi > hamstraavat ruokakasseja ja myyvät niitä eteenpäin. Itse yritin olla uskomatta moiseen, mutta mene ja tiedä...

Varmaan kontrolli nykyään on riittävän tiukka leipäjonojakelussa ettei väärinkäytöksiä pääse tapahtumaan...


Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:  


20 000 ihmistä seisoo Suomen leipäjonoissa joka vuosi

KOTIMAA 
MARKUS JOKELA / HS
Satoja metrejä pitkän leipäjonon loppupää Myllypurossa.
Satoja metrejä pitkän leipäjonon loppupää Myllypurossa.
Leipäjonossa seisoo joka viikko noin 20 000 ihmistä.
Tähän tulokseen tuli Itä-Suomen yliopisto, joka keräsi tietoja lähes 3 500 ruuan jakajalta. Tutkimuksen rahoitti Kunnalliselämän kehittämissäätiö Kaks.
Ruokaa käyvät hakemassa etenkin eläkeläiset, työttömät ja lomautetut. Suurin osa heistä saa jotakin sosiaaliturvaksi laskettavaa etuutta, mutta rahaa ei riitä ruokaan esimerkiksi korkean vuokran takia.
Joka viidennen tulot kuluvat pakollisiin menoihin niin, ettei kuukaudessa jää yhtään rahaa, jolla ostaa ruokaa. Joka neljännelle ruoka-apua hakevalle jää menojen jälkeen ruokaan käytettäväksi alle sata euroa kuussa.
Jonoissa näkyy myös työssä käyviä, joiden talous on niin tiukalla, ettei ruokaa jää rahaa.
"Päättäjien pitää järjestää kuntien palvelut niin, että ruoka-avussa käyviä autettaisiin pois ruoka-avun varasta", sanoo tutkimusta tehnyt jatko-opiskelija Maria Ohisalo.
"Ruokakassi auttaa nälkään mutta ei köyhyyteen."
Yksi syy köyhyyden lisääntymiseen on se, että työttömyyden lisääntyessä sosiaaliturvan varassa elävien joukko on kasvanut.
Tukien taso ei ole juuri noussut, ja siksi esimerkiksi elämiseen tarkoitettua toimeentulotukea menee vuokran maksuun.

Suomalaisten asennemuutosprosessi etenee...


Nettilainaus Yle Uutiset sivuilta hiukan tuunattuna:
Kotimaa  | 

Tutkimus:

Enemmistö katsoo Venäjän toimien vaikuttaneen kielteisesti Suomen turvallisuuteen

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat huolestuneita kehityksestä Venäjällä. Tutkimukseen vastanneista yli puolet katsoo, että Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana, mutta sotilaallinen yhteistyö Pohjoismaiden kanssa saa kannatusta.

    Kaksi kolmasosaa (63 %) suomalaisista katsoo, että Venäjän viimeaikaiset toimet ovat vaikuttaneet kielteisesti Suomen turvallisuuteen, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan mielipidetutkimuksesta.
Yhteensä kolme neljäsosaa (75 %) tutkimuksen vastaajista puolestaan ilmoittaa, että kehitys Venäjällä aiheuttaa heissä paljon tai jonkin verran huolta. Viime vuonna tätä mieltä oli alle puolet. Luvuissa eivät ole mukana ne, joita kehitys Venäjällä huolestuttaa vain vähän.
MTS:n tutkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin muun muassa Suomen toiminnasta Ukrainan kriisin yhteydessä, Suomen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja kansalaisia huolestuttavista asioista.
Tutkimus teetettiin Taloustutkimuksella 26.9.–12.10.2014. Otos oli 1 023 henkilöä ja virhemarginaali 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. Se toteutettiin henkilökohtaisina haastatteluina.

Kuusi kymmenestä ei halua Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä

Tutkimuksen mukaan lähes puolet pitää sotilaallista tilannetta Suomen lähialueilla uhkaavampana seuraavan kymmenen vuoden aikana, kun vuonna 2011 tätä mieltä oli noin viidennes. Lähes puolet uskoo tilanteen pysyvän nykyisenkaltaisena.
Vastaajista 58 prosenttia katsoo, että Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. 60 prosenttia ei halua Suomen hakevan sotilasliitto Naton jäsenyyttä.
Sotilaalliseen yhteistyöhön Ruotsin – samoin kuin kaikkien Pohjoismaiden kanssa – suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti yhteensä 94 prosenttia. Sotilaallista yhteistyötä Naton kanssa pitää myönteisenä yli puolet.
Usko puolustusmahdollisuuksiin on heikentynyt kahden vuoden takaisesta: noin kaksi kolmasosaa suomalaisista katsoo, että Suomen puolustusmahdollisuudet olisivat erittäin tai melko huonot, mikäli Suomi joutuisi asein käytävään sotaan.
Yli puolet korottaisi puolustusmäärärahoja, kun viime vuonna korotus olisi saanut siunauksen noin kolmannekselta.

Valtaosa tyytyväisiä Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan hoitoon

Yli kaksi kolmasosaa pitää Suomen ulkopolitiikkaa (70 %) ja puolustuspolitiikkaa (69 %) hyvin hoidettuna. 
Yli puolet myös katsoo, että Suomi on toiminut hyvin Ukrainan kriisin yhteydessä.

Ihmisiä telineillä...

Sain vihdoin viimein kahlattua läpi Kalle Päätalon esikoisromaanin vuodelta 1958 nimeltään Ihmisiä telineillä.
Kahlattua kuvannee tämän kertaista lukutapaani parhaiten. En kerta kaikkiaan jaksanut lukea pitkiä pätkiä kirjasta. Jouduin jopa tämän tästä palaamaan aiemmin lukemaani...

Yleensä luen kirjan läpi "lähes yhtä soittoa".

Hyvä, mielenkiintoinen kirja joka tapauksessa esikoisromaaniksi. Kirjassa on hyvin havainnollisesti selostettu rakentamiseen liittyviä asiakokonaisuuksia, ammattinimikkeitä, käsitteitä. Osa terminologiasta alkaa olla jo nykypäivinä historiaa.
Neljännen julkaistun kirjan jälkeen vuonna 1963 Kalle Päätalo ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Vastaavan mestarin hommat saivat jäädä sivuun.

Seuraavana aion lukea Kalle Päätalon vuonna 1965 ilmestyneen kirjan Myrskyn jälkeen. Saapa nähdä, onko sen lukeminen yhtä nihkeää kuin edellinen... 

Fortum/Rosatom! Taitavaa "lehmänkauppaa"...

"Kyllä pojat osaavat!" ennen sanottiin. Nyt on aivan pakko todeta samalla tavalla. Erinomainen ajoitus Fortumilta Fennovoima-hankkeen pelastamiseksi. 

Alla olevassa artikkelissa todetaan:

Stubbin mukaan Fortumia ei tarvinnut painostaa. Valtio-omistaja ei hänen mukaansa ollut "hirveän aktiivinen". Niinpä...


Katsotaan, mitä tuleman pitää.

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Fortum haluaa mukaan Fennovoimaan ja haluaa vastineeksi voimaloita

Stubb: Fortumin apu "hyvää yhteistyötä" – Ville Niinistö: "Erikoinen koplaus"

POLITIIKKA  

Pääministeri Alexander Stubbin (kok) mielestä Fortumin meno Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen on hyvä uutinen suomalaiselle ydinvoimarakentamiselle ja suomalaiselle ydinvoimaomistukselle.
Fortum on lupautunut lähtemään enintään 15 prosentin osuudella mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen. Fortum aikoo myös perustaa uuden vesivoimayhtiön yhdessä Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin kanssa.
Fortum ilmoittaa lähtevänsä Fennovoimaan edellyttäen, että järjestelyt uuden vesivoimayhtiön perustamiseksi sujuvat suotuisissa merkeissä.
Eduskunta päättää perjantaina Fennovoiman periaateluvasta, mutta Stubb ei lähde ennakoimaan eduskunnan päätöstä.
"On tämä selkeä askel eteenpäin. Päätöksen tekee totta kai eduskunta. Sitten mennään rakennusluvan kanssa eteenpäin."
Stubbin mukaan Fortumia ei tarvinnut painostaa. Valtio-omistaja ei hänen mukaansa ollut "hirveän aktiivinen".
"Toki olimme tietoisia tämäntyyppisistä neuvotteluista, mutta lopullinen sinetti ja uutinen ainakin itselleni kantautui vasta eilen."
Pääministerin mukaan nyt saadaan Fortum sitoutumaan suureen ydinvoimalahankkeeseen ja venäläinen Rosatom "tavalla tai toisella pitämään tiettyä etäisyyttä tästä hankkeesta".
"Tässä on minusta hyvää kaksipuolista yhteistyötä sekä Rosatomin että Fortumin suunnalta."
Huoltovarmuus paranee hänen mukaansa tässä ratkaisussa.
"Haluan korostaa sitä, että Fennovoima on suomalainen ydinvoimalaitos. Se pohjautuu suomalaiseen lainsäädäntöön, suomalaiseen omistukseen ja suomalaisiin päätöksiin."
Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö suhtautuu Fortumin hankkeeseen huomattavasti nuivemmin.
”Onhan tämä erikoinen koplaus. Perinteinen idänkaupan kytkykauppa, josta ei vanhan ajan kaikuja puutu", Niinistö sanoo.
Hänen mielestään on selvää, että ennen kaikkea Fortum hakee ratkaisulla kannattavien vesivoimaloiden omistamista Venäjällä.

Koska uutinen kerrottiin juuri ennen eduskunnan Fennovoima-käsittelyä, Niinistö uskoo, että hallitus on aktiivisesti pyrkinyt edistämään asiaa.
”Kyllä tämä herättää kysymyksiä enemmän kuin vastauksia.”
Vaikka suomalainen omistuspohja Fennovoimassa nyt vahvistuu, ei se Niinistön mielestä poista huolta.
”Suomihan vain syventää riippuvuutta Venäjään, kun muualla toimitaan päinvastaisesti”, hän viittaa Fortumin vesivoimahankkeisiin.


tiistai 2. joulukuuta 2014

Selkeää tekstiä - eta pravda...

Alla olevaa ei ole tarvetta selventää, selkeää tekstiä.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Hodorkovski: "Venäjä on avannut Pandoran lippaan ja vapauttanut uhan"

ULKOMAAT 
BRENDAN MCDERMID / REUTERS
Entinen venäläinen miljardööri Mihail Hodorkovski puhui New Yorkissa lokakuussa.
Entinen venäläinen miljardööri Mihail Hodorkovski puhui New Yorkissa lokakuussa.
Entinen venäläinen suurliikemies ja miljardööri Mihail Hodorkovski arvioi, että presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä on nyt niin "vakava uhka Euroopalle", ettei vastaavaa ole nähty "sitten toisen maailmansodan".
"Venäjän johto on avannut Pandoran lippaan ja vapauttanut uhan –– Venäjä olettaa, että se saa tehdä mitä tahansa oman etupiirinsä alueella. Kompromisseja on kuitenkin pakko etsiä, sillä muutoin vaarana on globaali sota", Hodorkovski sanoi tiistaina europarlamentin ulkoasiainvaliokunnassa Brysselissä.
Hodorkovski viittasi muun muassa Venäjän keväällä toteuttamaan operaatioon Krimin niemimaan liittämisestä itseensä sekä venäläisten antamaan tukeen Itä-Ukrainan kapinallisille.
ETWORK OPTIMIZER


Hodorkovski on entinen öljy-yhtiö Jukosin suuromistaja ja hän oli aikaisemmin Venäjän rikkain mies.
Hodorkovski uhmasi 2000-luvun alussa vastavalittua presidentti Putinia ja rahoitti oppositiopuolueita. Hänet tuomittiin talousrikoksista vankeuteen, mistä hän vapautui viime vuoden lopussa Putinin armahduksella. Tuomiota on pidetty poliittisena.
Sveitsissä asuva Hodorkovski on tehnyt osin paluuta Venäjän politiikkaan perustamalla Avoin Venäjä -kansalaisliikkeen.
Tiistaina muutamat europarlamentin ulkoasianvaliokunnan jäsenistä veikkasivat, että Hodorkovskista tulee vielä Venäjän presidentti.
Hodorkovski sivuutti euroedustajien uumoilut. Hän kuitenkin arvioi, että Putinin hallinto tulee häviämään alle kymmenessä vuodessa. EU:n olisikin valmistauduttava hänen mukaansa jo Putinin jälkeiseen aikaan.
"Vaikka Putinia ei silloin enää ole, Venäjä tulee kuitenkin pysymään, ja Venäjän olisi löydettävä paikka Euroopassa. Nyt kysymys on siitä, paljonko Putin vielä aiheuttaa vahinkoa, ja mitä tulee hänen jälkeensä", Hodorkovski sanoi.
Hän toivoi EU:n voivan osoittaa selvemmin Venäjän kansalaisille, että unionin asettamat pakotteet on suunnattu maan eliittiä eikä kansalaisia vastaan.
Hodorkovski hämmästeli sitä, miksi EU ei ole todistanut venäläisille, kuinka valtaapitävät ovat hamunneet valtion varoja ja siirtäneet niitä kätköihin muualle Eurooppaan.
"Jos voisitte osoittaa kansalaisille Venäjällä, mihin rahaa on mennyt, venäläiset vakuuttuisivat ja olisivat shokissa", Hodorkovski totesi euroedustajille.

Supersäästäjä...

Vanhoja tekstejä selaillessani vilahti alla oleva tekstinpätkä. En ole aivan varma, ovatko tekstissä mainitut säästöt €/päivä linjassa nykypäivän kanssa, kun en niitä kaikkia itsekään harrasta mutta joka tapauksessa kauan sitten...

Vanha tekstinpätkä:

”On tämä kummallista aikaa! Lähes kaikki valittavat, että rahat eivät riitä enää mihinkään!” tuskaili eräs tuttavani. ”Onneksi minulla riittää, sillä olen aina säästänyt.” hän lisäsi.

Olen säästänyt mm. siinä, että…

+ en pelaa markettien hedelmä-, tms. pelejä                                 säästö noin 5 €/päivä
+ en käy bingossa                                                                                              5
+ en pelaa mitään muitakaan pelejä, Lottoa, Kenoa tai muita sellaisia            10
+ en juo kuppiloissa kahvia tai muita virvokkeita                                                4
+ en polta tupakkaa                                                                                            5
+ en käy terassilla istuskelemassa kaljaa lipittelemässä                                  15
+ en juo muutoinkaan olutta                                                                             10
+ en hae viikonloppupulloa                                                                                 3
+ en käy elokuvissa                                                                                            3
+ en osta lööppilehtiä                                                                                          5
+ en tee koskaan mitään heräteostoja esim. kesäkuumalla jäätelöä tms. …      5         
+ en, en ja en…

Spontaani säästöluettelo oli kohtalaisen pitkä, joten päivittäistä säästöä kertyi huomattava summa.

”Mitäkö minä sitten olen tehnyt?” hän kysyi ikään kuin itseltään ja itsekseen…
”Mitä oikeastaan pitkäaikaistyöttömän korvauksilla voi tätä nykyä yleensäkään tehdä? Elää kituuttamistahan tämä tosiasiassa on, mutta eurot riittävät, kun niitä oikein venyttää!” hän hiukan oikeutetusti katkerana totesi…

Jouluhittikö! Ei kai nyt sentään...


Sosiaalisessa mediassa selfie eli omakuva on arkipäiväinen asia. Otetaanko kuvat jatkossa selfie-kepin nokasta?


Nainen pitelee selfietikkua
Myymäläpäällikkö Kaisa Sipponen näyttää miten Selfie-keppi toimii. Kuva: Kimmo Gustafsson / Yle

Maailmalla selfie-kepit ovat muun muassa nettitekstien perusteella jo aika laajassa käytössä. Myös Italiassa vieraillut Yle Turun toimittaja kertoi nähneensä todella monella selfie-kepin.
Etelä-Koreassa keppikauppaa on lähdetty jopa rajoittamaan. Rekisteröimättömiä kauppiaita uhkaa sakko tai vankeus. Langattomalla Bluetooth-teknologialla toimivien laitteiden pelätään häiritsevän muita laitteita.
Sinänsä selfie-keppi ei ideana ole uusi. Kameroille ja jopa puhelimille on ollut olemassa erilaisia yksijalkaisia tai yhden käden jalustoja ja telineitä. Selfie-keppi on kuitenkin tarkoitettu erityisesti kännykän kanssa käytettäväksi, omakuvien ottamista varten ja nyt sen käyttö näyttäisi olevan yleistymässä.
Hiilihankoa muistuttavia, reilun metrin mittaiseksi piteneviä keppejä on Suomessa tullut myyntiin laajemmassa mittakaavassa tämän syksyn aikana. Useita eri merkkejä on myynnissä monissa kaupoissa ympäri Suomen.
Turun Clas Ohlsonin myymäläpäällikkö Kaisa Sipponen toteaa, ettei ollut itse kuullut laitteesta vielä pari kuukautta sitten.
– Saimme näitä valikoimaan kuukausi sitten. Ja nyt selvästi huomaa, että (asiakkaiden) kysyntä ja tietoisuus kasvavat koko ajan.
Sipponen uskoo kepin olevan joulun hittituote.
– Ainakin olemme ottaneet niitä siihen malliin meille myymälään, että uskomme niitä ostettavan itselle tai kavereille lahjaksi.

Lisää etäisyyttä

Mutta miten mahtaa kepin käydä tulevaisuudessa? Tuleeko siitä uusi piikkimatto, joka alkuinnostuksen jälkeen unohdetaan?
– En usko, että tämä ainakaan hiilihankokäyttöön menee, vaikka siltä vähän näyttääkin. Tämä menee pieneen tilaan ja sitä voi kuljettaa mukana vaikka taskussa, Sipponen pohtii.
Selfie-kepin päässä on kiinnike, johon saa kiinni puhelimen tai kameran. Kahvassa on nappi, jolla kameran saa laukaistua. Idea on, että kepin avulla kännykän saa itsestään kauemmaksi ja näin saa, ainakin teoriassa, paremman selfien.
– Joskus oma käsivarsi ei riitä. Näin kuvaan saa paremmin mahtumaan myös kaverit, Sipponen opastaa.
Hänen mukaansa nuoret ovat kiinnostuneita kepistä, mutta myös vanhemmat ikäluokat ovat niitä kyselleet.
Selfie-kepit on noteerattu myös Time-lehdessä. Sitä pidetään yhtenä vuoden 2014 keksinnöistä.