maanantai 22. joulukuuta 2014

Totta tosiaan - tilipussit kasvavat järjettömiin mittoihin!

Ajattelin taas pitää taukoa kirjoittamisesta, mutta Kauppalehden artikkeli aiheutti tämän tekstin kirjoittamisen.


Olen sanonut julkisesti, että seuraan kohtalaisen tarkkaan aikaani, mutta miten on mahdollista, että mm. alla olevassa muusikkoluettelossa melkein kaikki ovat minulle "tuntemattomia suuruuksia"...

Toki onhan nimilistassa muutama tuttukin nimi - onneksi. Kyllä nuo "tilipussilukemat" ovat kaiken kaikkiaan järjettömiä.


Nettilainaus Kauppalahdestä:


Raptähden tilipussi lihoi järjettömiin mittoihin

Sunnuntai 21.12.2014 klo 17:00  
KUVA: EPA
Dr. Dren suunnittelemat Beats-kuulokkeet ovat myyneet loistavasti.
Dr. Dren suunnittelemat Beats-kuulokkeet ovat myyneet loistavasti.
Rap-artisti Dr. Dre on tänä vuonna ylivoimaisesti parhaiten ansainnut muusikko.
Kalifornialainen rap-artisti, tuottaja ja levy-yhtiön johtaja Dr. Dre tekee tänä vuonnaStatistan laskelmien mukaan tilin, jota on ehkä vaikea hetkeen ylittää. Tilastosivun laskee, että Dr. Dre ansaitsee maailmanlaajuisesti yli viisi kertaa enemmän kuin pahin kilpailijansa, Beyoncé.
Dr. Dre ansaitsee ennen veroja hieman yli 500 miljoonaa euroa, Beyoncé jää reiluun 93 miljoonaan euroon.
Kukaan muusikko ei ole vielä milloinkaan ansainnut yhtä paljon yhden vuoden kuluessa, väittää Statista. Tosin pitkälti kyse on Dr. Dren suunnittelemista Beats-kuulokkeista, joita Apple on myynyt jo yli 2,4 miljardin euron arvosta.
Vaikka kakkonen, Beyoncé ansaitsi ”vain” 93 miljoonaa, Statista luonnehtii vuotta menestykseksi myös hänelle. Hyvin onnistuivat esimerkiksi Mrs. Carter –maailmankiertue ja albumi.
Kolmonen oli veteraaniyhtye The Eagles, jole tuloja kertyi Forbesin mukaan enemmän kuin Lady GagalleKanye Westille ja Miley Cyrusille yhteensä.
Statistan listalla kymmenen parhaiten ansaitsevan muusikon  joukkoon nousevat myös Bon Jovi (67 miljoonaa euroa), Bruce Springsteen (66), Justin Bieber (65), One Direction (61), Paul McCartney (58), Calvin Harris (54) ja Toby Keith (53 miljoonaa).

Kari Hänninen
kari.hanninen@kauppalehti.fi
+358-10-665 101

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Joko tilataan 3D-muotokuva? Uskotko tätä?

"Maailma muuttuu Eskoni!" Aleksis Kivi kirjoitti aikanaan Nummisuutari-kirjassaan.

Innostuin aikanaan alla olevan artikkelin asiasta - taas kerran etuajassa - ollessani vaimoni kanssa ensimmäistä kertaa Inter-Rail-matkalla Irlannissa länsirannall, Galwayssa.
Olimme kyseisessä kaupungissa Bed&Breakfast-majotuksessa pari yötä. Erään puiston reunassa oli John F. Kennedystä kasvopatsas, em. Amerikan mahtisuku oli lähtöisien sieltäpäin. 
Ilmeisesti pronssista tehty patsas, jossa em. henkilön kasvot oli kuvattu puolittain. Otimme kuvan em. kasvopatsaasta.
Suomeen tultuamme ideoin alla olevan artikkelin tyyppisen asian IKUISTAMO-nimikkeellä.
Esitin em. ajatuksen eteenpäin, mutta ajatukseni ei saanut toivomaani vastakaikua. Silloin elettiin vuotta 2001...

On toki tunnustettava, että silloin tarvittavat "romppeet=rauta ja tykötarpeet=softa" olisivat maksaneet maltaita. 
On mukava havaita, että en ole mietiskellyt aivan turhanpäiväisiä asioita ainakaan tässä  tapauksessa...

Toisaalta myös on erityisen mukava todeta, että alla oleva on vielä "karvalakkimalli"  verrattuna suunnittelemaani kokonaisuuteen.


Suora nettilainaus Kauppalehdestä:

Maailman paras joululahja - minä!

Sunnuntai 21.12.2014 klo 07:00  
KUVA: Colourbox
Nyt voi tulostaa 3D-muotokuvan itsestään ja antaa sen vaikkapa lahjaksi.
Nyt voi tulostaa 3D-muotokuvan itsestään ja antaa sen vaikkapa lahjaksi.
Potretit ja selfiet ovat mennyttä aikaa. Nyt voit tulostaa 3D-muotokuvan itsestäsi.
Astun ympyränmuotoiselle korokkeelle. Kirkkaat valot loistavat. Ympärilläni kiertää neljä kameraa, joista kukin ottaa 192 valokuvaa. Täytyy olla aivan paikallaan, sillä pieninkin liike aiheuttaa uuden kierroksen.
Vähän kuin lentoaseman turvatarkastuksessa. Paitsi että tässä ei käytetä haitallisia röntgensäteitä tai mikroaaltoja.
Kuvaus on ohi 10 sekunnissa. Venäläistaustaisen shapify.me:n laitteet käyttävät Microsoft Kinect -sensoreita skannaamiseen. Teknologia on samaa, jota käyttävät NASA tai Boeing.
Data lähetetään pilveen prosessoitavaksi. Viiden minuutin kuluttua tietokoneruudulle muodostuu 3D-kuva hahmostani.
Piilaakson Palo Alton keskustan 3D-valokuvauskioskin ovella on jatkuva jono. Ihan tavalliset ihmiset pysähtyvät teettämään itsestään kopion. Metsie-3D-selfien!
”Juuri näin toimittiin valokuvan aikaisessa historiassa. Pukeuduttiin parhaimpiin ja saavuttiin studiolle”, sanoo yrityksen perustaja Artem Yukhin.
Paitsi että tämä ei ole vakavaa. Tänne tullaan usein vitsinä. Pytinkiä omasta itsestä lähettävät kaipaaville vanhemmilleen läheisen Stanfordin yliopiston opiskelijat. Lapsia käytetään uuden ajan koulukuvassa. Joku pukeutuu superhahmoksi, kuvassa käy raskaana oleva nainen ja laihduttaja, joka on saavuttanut ihannepainonsa.
Erityisesti hääparit ovat innostuneet teettämään itsestään 3D-potretteja.
Patsaita on saatavilla neljää eri kokoa. Pienin 11 sentin korkuinen maksaa 63 euroa ja suurin 23 sentin pysti 159 euroa.
Päädyn toiseksi pienimpään ja maksan 79 euroa itsestäni.
3D-kuvauskioskeja on ilmestynyt kauppakeskuksiin myös Iso-Britanniassa ja Japanissa. Ovatko pystipotretit muutaman vuoden kuluttua joululahjahitti?
3D-printtaukselta odotetaan paljon. Se on viety avaruuteen ja sodankäynnin etulinjoihin, missä teknologian avulla voi tehdä varaosia laitteisiin tai valmistaa aterian astronauteille. Kiinassa 3D-tekniikalla on tehty jo kokonaisia taloelementtejä. Ensimmäisen ajettavan 3D-printatun auton tilauksia otetaan parhaillaan vastaan Yhdysvalloissa.
3D-printterit käyttävät materiaalinaan keramiikkaa, vahaa ja monenlaisia metalleja, kuten hopeaa ja kultaa sekä jopa ruokaa.
Lääketieessä omaa itseä tai lähinnä varaosia kehoon kohta vasta printataankin. Nyt jo tehdään implantteja, proteeseja ja tukirakenteita. Lähellä on aika, jolloin voidaan tulostaa kovia kudoksia, kuten luuta ja rustoa. On arvioitu, että kymmenen vuoden kuluttua voidaan tulostaa myös pehmeää kudosta, kuten elimien osia.
Teknologiaa voi käyttää myös käänteisesti. Jos piirrustuksia ei ole olemassa, skannaa tuote ja vie se suunnittelupöydälle.
Materiaalitieteilijä Mark Miodownik sanoo, että 3D-printtaus ei tee meistä kaikista valmistajia, mutta se mahdollistaa mittatilaustuotteiden valmistamisen.
”Modernismi myi meille unelman, joka teki massatuotannosta mahdollisen. Vaikka kaikilla oli samaa tavaraa, et ollut yhtään huonompi. Nyt voit saada massatuotetun tavaran, joka ei ole sama kuin muilla. Voit olla persoonallinen.”
Muotialalle tietokoneruudulla pyöritettävä 3D-hahmo antaa aivan uusia mahdollisuuksia. Kun minut on skannattu oikeassa mittakaavassa, voin kokeilla virtuaalisesti vaatteita.
Palo Alton 3D-printteri on piilotettu toiseen tilaan. Siitä kuulemma irtoaa liikaa pölyä. Viikon kuluttua hahmot saapuvat postissa. Yhdeltä ovat jalat poikki. Karmaisee, kun nostan sitä laatikosta.
Lopputulos on näköinen, sanovat ystävät. Pohkeessani on jopa hevosen kavion muotoinen lommo, jonka sain ratsastustapaturmassa muutama vuosi sitten.
3D-tuloste on hauras ja jauhoinen pinnaltaan. Kömpelömpi, kuin aikanaan suositut kiiltävät maalatut posliinihahmot, joilla täytettiin vitriinejä.
Ei tämä valokuvalle vedä veroja. Mutta eivät aikaiset valokuvatkaan olleet kovin tarkkoja.
Nyt pitäisi vielä keksiä, mitä potreteilla tekisi. Kysäisen, että jospa mieheni haluaisi yhden, mutta hän ihmettelee, mihin sen laittaisi. Ei ole ihan povarikokoa.

Senja Larsen

Utuinen Suomen puolueettomuus tiukan paikan tullen...

Viime aikoina on pohdiskeltu, voiko Suomi jäädä puolueetomaksi, mikäli esim. tilanne Baltian maissa kärjistyisi nykyisestään.

Maallikkona näkemykseni on yksiselitteisen selvä: Ei voi, sillä jo alla olevankin artikkelin mukaan EU-jäsenyytemme velvoittaa meitä toimenpiteisiin.

Mielestäni pääministeri Alexander Stubbin aktiivisesti esiin tuoma NATO-kortti on syytä ottaa vakavasti pohdintaan Suomessa.
Olen aikaisemmissa artikkeleissani maininnut, että Suomen on esim. SWOT-analyysin pohjalta kiihkottomasti, kylmän rauhallisesti selvitettävä, mitä NATO-jäsenyys tulevaisuudessa merkitsisi Suomelle.

Elämme aivan uuden ajan kynnyksellä, jota meidän on tutkittava realistisesti...


Nettilainaus STT-artikkelista:.


Päivitetty 21.12.2014 09:40, julkaistu 21.12.2014 09:38

Tutkijat: Konflikti Baltiassa vetäisi Suomen ja Ruotsin mukaan

STT
Helsinki
Ukrainan kriisistä kärjistynyt Venäjän ja lännen vastakkainasettelu on nostanut Baltian puolustuksen Naton huolenaiheiden kärkisijoille. Viron, Latvian ja Liettuan puolustusjärjestelyt koskettavat sotilasliiton ja Yhdysvaltain lisäksi tavalla tai toisella kaikkia Itämeren alueen maita.
STT:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan Naton ulkopuolella olevien Suomen ja Ruotsin olisi kriisin kärjistyessä hyvin vaikea pysyä Naton ja Venäjän konfliktin ulkopuolella. Baltian naapurustossa sijaitsevien maiden ilmatilan ja merialueiden strateginen tärkeys vetäisi Suomen ja Ruotsin lähes väistämättä mukaan.
Suomi ja Ruotsi ovat Naton läheisimpiä kumppanimaita. Muodollinen liittoutumattomuus kuitenkin vaikeuttaa Naton näkökulmasta Baltian puolustuksen suunnittelua.
– En sanoisi, että se on Natolle suuri ongelma, mutta kyllä se monimutkaistaa asioita, muotoilee Magnus Nordenman tutkimuslaitos Atlantic Councilista Washingtonista.
Suomi ja Ruotsi ovat EU-maina hyväksyneet Lissabonin sopimuksen, joka velvoittaa jäsenmaat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenmaata. Suomen lainsäädäntö ei tosin tällä hetkellä mahdollista sotilaallisen avun antamista.
– Kysymys kuuluu, voiko Suomi jäädä – jo nyt tehdyillä EU-sitoumuksilla – puolueettomaan asemaan tilanteen kärjistyessä Baltiassa, sanoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

Puhemies Eero Heinäluoma on "hyvä jätkä"...

Eipä ihme, että puhemies Eero Heinäluoma on saanut kansalta hyvät arviot. Häntä voinee luonehtia sanoilla "hyvä jätkä".

Olen tavannut hänet kauan sitten OAJ/AOO-koulutustapahtumassa ammatillisille opettajille. Koulutuspaikka oli nimeltään Murikka-opisto Tampereen pohjoispuolella. Eero Heinäluoma oli SAK:n mandaatilla kertomassa kyseisen keskusjärjestön näkemyksiä ammatillisen koulutuksen muutosprosessiesta.

Mikäli oikein muistan, kädenpuristus hänellä oli siihen maailman aikaan vähän lepsun, höllän tuntuinen.
Muutoin ns. neljän sekunnin säännön elementit olivat kohdillaan. Varmaan hän on ajan saatossa tuon kädenpuristuksenkin jämeröittänyt. Vartta miehellä on kyllä reippaaseenkin puristukseen, toivottavasti ei kuitenkaan mihinkään "luunmurskajaisiin" saakka...


Nettilainaus Helsingin Sanomista:

HS-Gallup: Puhemies Eero Heinäluoma sai kansalta hyvät arviot

POLITIIKKA 

HEIDI PIIROINEN / HS
Eero Heinäluoma on toiminut puhemiehenä kesästä 2011 lähtien.
Eero Heinäluoma on toiminut puhemiehenä kesästä 2011 lähtien.
Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) herättää kansalaisissa myönteisiä ajatuksia. Helsingin Sanomien TNS Gallupilta tilaaman tutkimuksen mukaan enemmistö kansalaisista, 52 prosenttia, antaa puhemiehelle hyvän arvosanan. Vain viisi prosenttia kokee, että hän on tehnyt työnsä huonosti.
Heinäluoma on toiminut puhemiehenä kesästä 2011 lähtien.
Tyytyväisyys Heinäluomaan on vahvistunut kuluneen puolentoista vuoden aikana.
Myönteisesti ajattelevien osuus on kasvanut 14 prosenttiyksiköllä kesäkuusta 2013. Silloinkin vain harvat suhtautuivat häneen kielteisesti.
Valtakunnan muihin johtaviin poliitikkoihin verrattuna Heinäluoma häviää kuitenkin kirkkaasti presidentti Sauli Niinistölle, joka sai hyvän arvion samassa tutkimuksessa peräti 79 prosentilta kansalaisista.Muutoksessa on kyse pääasiassa siitä, että osa häneen silloin neutraalisti suhtautuneista on ruvennut pitämään hänen työtään hyvänä.
Pääministeri Alexander Stubb (kok) sen sijaan sai hyvän arvion vain 30 prosentilta kansalaisista.
Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluilla 24. marraskuuta – 4. joulukuuta.
Tutkimusta varten haastateltiin noin 1 000 ihmistä. Ahvenanmaalla asuvat eivät ole mukana tutkimuksessa.
Tulosten virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan.

lauantai 20. joulukuuta 2014

Kertausta Ukrainasta...


Ukrainan oranssi šokki muutti Putinin ulkopolitiikan

ULKOMAAT 

Ukrainalaisten toiveet maan uudistamisesta ja korruption kitkemisestä olivat olleet korkealla. Ovensuukyselyt ja mielipidemittaukset ennustivat länsimieliselle ehdokkaalle Viktor Juštšenkolle selvää voittoa.Marraskuussa 2004 oransseihin tunnusväreihin pukeutunut kansa valtasi Kiovan Itsenäisyydenaukion. Alkoi oranssiksi vallankumoukseksi nimetty kansannousu.
Kansan yllätykseksi vaalien voittajaksi julistettiin Moskovan tukema Viktor Janukovytš. Vaalivilppi oli räikeää.
Kansa vaati uusia vaaleja. Mielenosoittajien toive toteutui, mutta vain osittain.
Uusintavaalit järjestettiin, ja ne voitti länsimielinen Juštšenko. Vallanvaihto ei kuitenkaan muuttanut Ukrainaa: korruptio ja valtion kassaa ryöstävä eliitti jatkoivat pian kuin ennenkin. Janukovytš voitti seuraavat vaalit.
Venäjää oranssi vallankumous sen sijaan muutti, etenkin ulkopoliittisesti.
Itsenäisyydenaukion tapahtumia seurattiin Kremlissä järkyttyneinä. Toisen kautensa puoli vuotta aiemmin aloittanut presidentti Vladimir Putin syytti länsimaisia voimia suoraan vallankumouksen lietsomisesta.
"Oranssi vallankumous oli šokki Venäjän valtaeliitille ja presidentille", sanoo venäläinen politiikan tutkija Lilija Ševtsova puhelinhaastattelussa Moskovasta. Hän työskentelee yhdysvaltalaisen Brookings-instituutin tutkijana.

"Putin oli ihmeissään, kun se oli todella tapahtunut. Kremlissä alettiin miettiä, voisiko samoin käydä myös Venäjällä."

Oranssi vallankumous oli Ševtsovan mukaan käännekohta Venäjän ulkopolitiikassa: Kremlin välittämässä viestissä oranssi vallankumous oli synonyymi lännen sekaantumiselle muiden maiden asioihin. Lännestä alkoi piirtyä yhä selvemmin kuva vihollisena, ei kumppanina.
Myös ruotsalainen tutkija Gudrun Persson Ruotsin puolustusministeriön alaisesta tutkimuslaitoksesta FOI:stä arvioi, että Venäjän turvallisuuspolitiikka otti vuosina 2004–2005 uuden suunnan, erityisesti länteen suhtautumisessa. Oranssin vallankumouksen lisäksi myös Georgiassa ja Kirgisiassa oli samoihin aikoihin vallankumous.
"Värivallankumoukset toimivat Venäjän johdolle herätyskellona. Hallinnon säilyttämisestä tuli ykköstavoite", Gudrun sanoo.
"Venäjällä oli kuitenkin vielä tekemistä kotimaan ongelmien kanssa."
Moskova kamppaili yhä levottoman Pohjois-Kaukasuksen kanssa.
Beslanin koulukaappaus syyskuussa 2004 järkytti koko maata ja kiihdytti vallan keskittämistä Moskovaan. Putin lakkautti kuvernöörinvaalit ja otti parlamentin entistä tiukemmin ohjaukseensa. Vallan keskittämistä perusteltiin turvallisuudella.
Soraääniä hiljensi alati paraneva taloustilanne. Talouskasvu oli vuosina 2000–2007 keskimäärin seitsemän prosenttia, mikä näkyi ihmisten elintason kohentumisena.
Annettiin kuva, että vakauden pystyisi takaamaan vain Putin, vaikka talouskasvua ruokkikin pääosin öljyn hinnannousu eikä Putinin talouspolitiikka.

Nousukaudesta huolimatta värivallankumous herätti Kremlin sisällä pelkoa. Yhteiskunnan mielipidettä alettiin muovata Putinin vallan tukemiseksi.
Na{cechsi-nuoret ja muut Putin-mieliset nuorisojärjestöt luotiin torjumaan potentiaalisia värivallankumousajatuksia. Samalla perustettiin teko-oppositiopuolueita, kuten "Elämän puolue" ja "Isänmaa", jotka olivat todellisuudessa Kremlin käsialaa ja Kremlin ohjauksessa.
Syntyi käsite suvereeni demokratia, jonka arkkitehtina pidetään Putinin läheistä avustajaa, Kremlin "harmaaksi kardinaaliksi" kutsuttua Vladislav Surkovia. Hän on vaikuttanut Kremlissä vuodesta 1999 lähtien. Surkovin on väitetty ohjailevan Venäjän strategiaa myös Ukrainassa. Huhujen mukaan hän olisi osallistunut Krimin tai Itä-Ukrainan voimatoimien suunnitteluun. Totuuden tietää harva.
SANOMA NETWORK OPTIMIZER





Varmaa on vain, että Surkov työskentelee Kremlin apulaiskansliapäällikkönä ja hänen vastuualueensa ovat entiset neuvostomaat, mukaan lukien Ukraina.
Suvereeniin demokratiaan on liitetty  kotimaisen vallan keskittämisen lisäksi ajatus valtajärjestelmästä, joka on Venäjän – ei lännen – määrittelemä. Toisin sanoen: kenenkään on turha kertoa Venäjälle, miten toimia.
Ševtsovan mukaan Venäjän johdossa vahvistui oranssin vallankumouksen jälkeen halu palauttaa maan suurvalta-asema.
"Vuosina 2004–2007 poliittinen mentaliteetti kehittyi Kremlissä yhä epäluuloisemmaksi Yhdysvaltoja kohtaan. Johto tajusi, ettei se ollut valmis kohtelemaan Venäjää tasavertaisena kumppanina."
Länsi huomasi muutoksen turvallisuuspolitiikassa viimeistään vuonna 2007 Münchenin turvallisuuskokouksessa, kun Putin hyökkäsi Yhdysvaltain johtamaa maailmanjärjestystä vastaan.
"Yhdysvallat on ylittänyt valtuutensa kaikilla tavoilla. Tämä näkyy siinä, miten se tyrkyttää politiikkaansa muille maille taloudessa, politiikassa, kulttuurissa ja sivistyksessä. Kuka tästä pitää? Kuka on tähän tyytyväinen?" Putin laukoi Münchenissä länsijohtajien järkytykseksi.
Ševtsovan mukaan Georgian sota vuonna 2008 oli ensimmäinen konkreettinen näyttö Venäjän uudesta voimantunnosta ja halusta todistaa asemansa voimatoimin.
Venäjän näkökulmasta maa vain alkoi kohdistaa lähinaapureihinsa samanlaista sekaantumispolitiikkaa kuin Yhdysvallatkin. Siksi lännen kritiikki on torjuttu Kremlissä tekopyhänä.
Georgian sota paljasti kuitenkin suurvalta-ajattelussa yhden ongelman: Venäjän armeija oli auttamattoman kömpelö ja vanhanaikainen.
Armeijan uudistamista oli suunniteltu vuosia. Virallisesti reformi julistettiin alkaneeksi vuonna 2008, kun Putin nosti Dmitri Medvedevin presidentiksi.
"Georgian sota oli armeijauudistuksen kimmoke. Vaikka Venäjä voitti sodan, oli selvää, että asevoimat tarvitsivat ammattitaitoisempia ja nopeammin liikuteltavia yksiköitä", FOI:n Persson sanoo.
Uudistukseen liittyivät armeijan miesvahvuuden pienentäminen, koulutuksen lisääminen ja varustuksen modernisointi.
Vuonna 2011 reformiin alettiin ohjata tarvittavia varoja. Nyt Venäjä on jo kiilannut sotilasbudjetillaan Yhdysvaltojen ohi, jos sotilasmenoja verrataan bruttokansantuotteeseen.
Sotilasmenot vievät Venäjän budjetista yhä suuremman osan, vaikka virallisesti Venäjä ei myönnä käyvänsä sotaa Ukrainassa.
Ukrainan sota vuonna 2014 on osoittanut, että armeijauudistus onnistui ainakin osittain.
Reformin kohteena ovat olleet myös maan sotilastiedustelun GRU:n erikoisjoukot. Perssonin mukaan ne epäonnistuivat Georgian sodassa täysin.
Kuusi vuotta myöhemmin nähtiin, että GRU kykenee toimimaan menestyksekkäästi. Sen joukot olivat merkittävässä roolissa, kun Venäjä valtasi Krimin.
____________
"Naamioituneet pienet vihreät miehet"...




Poliitikkojen vastuu, aikaansaannokset...

Ajattelin aamukahvia juodessani, että tänään pidän kirjoittamisesta välipäivän mutta...

Aamun sanomalehdessä oli artikkeli kansanedustajien jouluvalmisteluista eduskuntavaalien lähestyessä. Joulukorttien lähettäminen vaalikarjalle runtui artikkelin mukaan olevan ykkösasia.
Kansanedustajat lähettävät kukaties 500-10.000 joulukorttia/kansanedustaja liikkeelle, yhteensä satoja tuhansia kortteja. Edustajat maksavat kuoren, kortin ja lähetyksen itse, sanotaan artikkelissa.

Keväällä 2015 eduskuntavaalien lähestyessä olisi mukava saada esim. Lapin vaalipiirin kansanedustajien aikaansaannoksista ajantasatietoa, mikäli hän on edelleen ehdokkaana vaaleissa.

Toisin sanoen, mitä esityksiä yksittäiset kansanedustajat ovat tehneet
ja miten esitykset ovat edenneet eduskunnan päätöksenteko-organisaatiossa...

Siihen maailman aikaan, kun Lapista olivat kansanedustajina mm. Tennilä, Rask, Manninen, jne. kirjoitin artikkelin tiedustellen asiallisesti em. kansanedustajien aikaansaannoksista...

Vastaukset jäivät silloin saamatta, koska artikkelia ei julkaistu. Ehkä nyt elämme avoimemmassa politiikan ilmapiirissä...

Totean, että me äänestäjät päästämme poliitikkomme aivan liian helpolla. Poliitikkojen vastuu, aikaansaannokset on saatava julkisesti esiin - se on mielestäni nykyaikaan myös kuntapoliitiikassa.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Suomen eduskuntapuolueiden puheenjohtajat presidentin juttusilla...

Alla oleva artikkeli on niitä, joihin ei kannata kommentteja kehitellä - täyttä asiaa...

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Suomen turvallisuuspolitiikkaa kirkastettiin Niinistön johdolla: "Selkeä linja luo jo itsessään turvallisuutta"

POLITIIKKA  
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi perjantaina eduskuntapuolueiden johtajat Mäntyniemessä.
Presidentin johtaman kokouksen tarkoitus oli Suomen turvallisuuspoliittisen linjan kirkastaminen.
"Tänä päivänä Suomessa keskustellaan paljon turvallisuuspolitiikasta, ja se on erittäin hyvä asia", Niinistö sanoi tiedotusvälineille Helsingin Meilahdessa.
"Mutta on myös turvallisuuden kannalta hyvä asia että poliittinen johto hakee yhteisiä näkemyksiä, ja niitä nyt etsittiin."

Kahden puolueen nokkapokka näyttäytyy helposti kiistana siitä, kuka on Niinistön vetämällä linjalla.
Niinistön mukaan kokous sovittiin muutama viikko sitten, ja sillä ei ole mitään tekemistä kokoomuksen ja keskustan välillä viime aikoina vallinneen keskustelun kanssa. Pääministeri Alexander Stubb(kok) on syyttänyt keskustan Venäjä-linjaa liian myönnytteleväksi, mikä on suututtanut keskustalaiset poliitikot.
"Minä vedän sen johtopäätöksen, että molemmat ovat, ja olen kovin tyytyväinen siitä", Niinistö hymyili.
Hän torjui väitteen, että puoluejohtajat oli kutsuttu Mäntyniemeen ripitystä varten.
"Mielipiteitä jokaisella on vapaus esittää. Ei tässä ollut puhuttelijoita eikä puhuteltavia."
Suomen poliittinen johto kokoontui tällä tavalla keskustelemaan edellisen kerran loppukesällä. Niinistön mukaan nyt tuli puheeksi, että joulun alla olisi hyvä puhua vielä turvallisuuspolitiikasta.
"Ensimmäinen ajatus oli varmasti kaikilla se, että valtiojohdolla ja poliittisilla päättäjilla tulisi olla mahdollisimman pitkälle menevä yhteinen käsitys. Selkeä linja luo jo itsessään turvallisuutta."
Yhteisiä näkemyksiä myös löytyi. Niitä olivat oma puolustus turvallisuuden kulmakivenä sekä SuomiRuotsi-yhteistyön, Nato-kumppanuuden ja Yhdysvaltain suhteiden tärkeys.
Poliittinen johto oli myös yhtä mieltä siitä, että kukaan pöydän ääressä ei ole esittämässä Nato-jäsenyyttä vallitsevissa olosuhteissa. Suomi ei kuitenkaan sulje itseltään pois tätä mahdollisuutta. EU:n turvallisuuspoliittista luonnetta ja koskemattomuutta tulee korostaa.
Päättäjät linjasivat, että Suomen linja Ukrainan kriisin ja EU:n asettamien talouspakotteiden suhteen on johdonmukainen ja yhteisessä linjassa unionin muiden maiden kanssa. Mutta Venäjän kanssa on jatkossakin pidettävä yllä puheyhteyttä.
Niinistö sanoi olevansa hyvin huolestunut Venäjän heikkenevästä taloustilanteesta.
Ruplan arvo suhteessa muihin valuuttoihin heikkeni kuluneella viikolla rajusti. Tilanne kirvoitti avoimesti keskustelua vuoden 1998 talouskriisistä, kun Venäjä ajautui maksukyvyttömyyteen.
"Venäjän tilanne on juuri nyt varmasti se eniten keskustelut aihe. Kyllä se on vakava, ja sillä on epäilemättä myös paljon seuraamuksia Suomeen, meidän vientiimme ja myös turismiin", Niinistö pohti.
Niinistön mukaan on kaikkien etu, että Venäjä saa talousasiansa kuntoon. Hän ei usko, että maan haavoittuvaisempi asema tarkoittaa, että siihen voisi suhtautua eri tavalla.
"Minä olen joskus käyttänyt ilmaisua, että vähätelty karhu on vaarallisempi kuin haavoittunut karhu. Olen edelleenkin sitä mieltä."
Venäjän talousongelmien merkitys Ukrainan kriisiin on asia, josta Niinistö on epävarma.
"En tiedä vaikuttaako taloustilanne suoranaisesti siihen. Ukrainassa on nähty vähän sellaista vuoristorataa. Välillä näyttää hyvältä ja välillä taas huonommalta. Juuri nyt on ollut vähän rauhallisempaa, toivotaan että rauha vaan lisääntyy."