"Maailma muuttuu Eskoni!" Aleksis Kivi kirjoitti aikanaan Nummisuutari-kirjassaan.
Innostuin aikanaan alla olevan artikkelin asiasta - taas kerran etuajassa - ollessani vaimoni kanssa ensimmäistä kertaa Inter-Rail-matkalla Irlannissa länsirannall, Galwayssa.
Olimme kyseisessä kaupungissa Bed&Breakfast-majotuksessa pari yötä. Erään puiston reunassa oli John F. Kennedystä kasvopatsas, em. Amerikan mahtisuku oli lähtöisien sieltäpäin.
Ilmeisesti pronssista tehty patsas, jossa em. henkilön kasvot oli kuvattu puolittain. Otimme kuvan em. kasvopatsaasta.
Suomeen tultuamme ideoin alla olevan artikkelin tyyppisen asian IKUISTAMO-nimikkeellä.
Esitin em. ajatuksen eteenpäin, mutta ajatukseni ei saanut toivomaani vastakaikua. Silloin elettiin vuotta 2001...
On toki tunnustettava, että silloin tarvittavat "romppeet=rauta ja tykötarpeet=softa" olisivat maksaneet maltaita.
On mukava havaita, että en ole mietiskellyt aivan turhanpäiväisiä asioita ainakaan tässä tapauksessa...
Toisaalta myös on erityisen mukava todeta, että alla oleva on vielä "karvalakkimalli" verrattuna suunnittelemaani kokonaisuuteen.
Suora nettilainaus Kauppalehdestä:
Maailman paras joululahja - minä!
Sunnuntai 21.12.2014 klo 07:00
KUVA: Colourbox
Nyt voi tulostaa 3D-muotokuvan itsestään ja antaa sen vaikkapa lahjaksi.
Potretit ja selfiet ovat mennyttä aikaa. Nyt voit tulostaa 3D-muotokuvan itsestäsi.
Astun ympyränmuotoiselle korokkeelle. Kirkkaat valot loistavat. Ympärilläni kiertää neljä kameraa, joista kukin ottaa 192 valokuvaa. Täytyy olla aivan paikallaan, sillä pieninkin liike aiheuttaa uuden kierroksen.
Vähän kuin lentoaseman turvatarkastuksessa. Paitsi että tässä ei käytetä haitallisia röntgensäteitä tai mikroaaltoja.
Kuvaus on ohi 10 sekunnissa. Venäläistaustaisen shapify.me:n laitteet käyttävät Microsoft Kinect -sensoreita skannaamiseen. Teknologia on samaa, jota käyttävät NASA tai Boeing.
Data lähetetään pilveen prosessoitavaksi. Viiden minuutin kuluttua tietokoneruudulle muodostuu 3D-kuva hahmostani.
Piilaakson Palo Alton keskustan 3D-valokuvauskioskin ovella on jatkuva jono. Ihan tavalliset ihmiset pysähtyvät teettämään itsestään kopion. Metsie-3D-selfien!
”Juuri näin toimittiin valokuvan aikaisessa historiassa. Pukeuduttiin parhaimpiin ja saavuttiin studiolle”, sanoo yrityksen perustaja Artem Yukhin.
Paitsi että tämä ei ole vakavaa. Tänne tullaan usein vitsinä. Pytinkiä omasta itsestä lähettävät kaipaaville vanhemmilleen läheisen Stanfordin yliopiston opiskelijat. Lapsia käytetään uuden ajan koulukuvassa. Joku pukeutuu superhahmoksi, kuvassa käy raskaana oleva nainen ja laihduttaja, joka on saavuttanut ihannepainonsa.
Erityisesti hääparit ovat innostuneet teettämään itsestään 3D-potretteja.
Patsaita on saatavilla neljää eri kokoa. Pienin 11 sentin korkuinen maksaa 63 euroa ja suurin 23 sentin pysti 159 euroa.
Päädyn toiseksi pienimpään ja maksan 79 euroa itsestäni.
3D-kuvauskioskeja on ilmestynyt kauppakeskuksiin myös Iso-Britanniassa ja Japanissa. Ovatko pystipotretit muutaman vuoden kuluttua joululahjahitti?
3D-printtaukselta odotetaan paljon. Se on viety avaruuteen ja sodankäynnin etulinjoihin, missä teknologian avulla voi tehdä varaosia laitteisiin tai valmistaa aterian astronauteille. Kiinassa 3D-tekniikalla on tehty jo kokonaisia taloelementtejä. Ensimmäisen ajettavan 3D-printatun auton tilauksia otetaan parhaillaan vastaan Yhdysvalloissa.
3D-printterit käyttävät materiaalinaan keramiikkaa, vahaa ja monenlaisia metalleja, kuten hopeaa ja kultaa sekä jopa ruokaa.
Lääketieessä omaa itseä tai lähinnä varaosia kehoon kohta vasta printataankin. Nyt jo tehdään implantteja, proteeseja ja tukirakenteita. Lähellä on aika, jolloin voidaan tulostaa kovia kudoksia, kuten luuta ja rustoa. On arvioitu, että kymmenen vuoden kuluttua voidaan tulostaa myös pehmeää kudosta, kuten elimien osia.
Teknologiaa voi käyttää myös käänteisesti. Jos piirrustuksia ei ole olemassa, skannaa tuote ja vie se suunnittelupöydälle.
Materiaalitieteilijä Mark Miodownik sanoo, että 3D-printtaus ei tee meistä kaikista valmistajia, mutta se mahdollistaa mittatilaustuotteiden valmistamisen.
”Modernismi myi meille unelman, joka teki massatuotannosta mahdollisen. Vaikka kaikilla oli samaa tavaraa, et ollut yhtään huonompi. Nyt voit saada massatuotetun tavaran, joka ei ole sama kuin muilla. Voit olla persoonallinen.”
Muotialalle tietokoneruudulla pyöritettävä 3D-hahmo antaa aivan uusia mahdollisuuksia. Kun minut on skannattu oikeassa mittakaavassa, voin kokeilla virtuaalisesti vaatteita.
Palo Alton 3D-printteri on piilotettu toiseen tilaan. Siitä kuulemma irtoaa liikaa pölyä. Viikon kuluttua hahmot saapuvat postissa. Yhdeltä ovat jalat poikki. Karmaisee, kun nostan sitä laatikosta.
Lopputulos on näköinen, sanovat ystävät. Pohkeessani on jopa hevosen kavion muotoinen lommo, jonka sain ratsastustapaturmassa muutama vuosi sitten.
3D-tuloste on hauras ja jauhoinen pinnaltaan. Kömpelömpi, kuin aikanaan suositut kiiltävät maalatut posliinihahmot, joilla täytettiin vitriinejä.
Ei tämä valokuvalle vedä veroja. Mutta eivät aikaiset valokuvatkaan olleet kovin tarkkoja.
Nyt pitäisi vielä keksiä, mitä potreteilla tekisi. Kysäisen, että jospa mieheni haluaisi yhden, mutta hän ihmettelee, mihin sen laittaisi. Ei ole ihan povarikokoa.
Senja Larsen
