Vaalitaktisia irtiottoja...

Kyllä Paavo Väyrynen oli aikanaan oikeassa, nimittäin Suomen EU-jäsenyyden suhteen. Meidän olisi pitänyt pysyä erossa EU:sta ja rahaliitosta. Keskittyä sen sijaan Pohjoismaiden yhteistyön tiivistämiseen.

Nyt - kaksikymmentä vuotta myöhemmin - eletään aivan toista aikaa ja päälle käyvät toisenlaiset ongelmat. Päätöksentekoprosesseihin hiipivät mm. NATO-kannanotot.

Kyllä Paavo Väyrynen on siinä oikeassa, että Suomen Keskusta rp:n osalta päätökset mm. em. asiakokonaisuudesta tehdään luonnollisesti omassa piirissä.

Arvelen, että Keskustan nykyinen, suvereeni puheenjohtaja Juha Sipilä katsoo vaalitaktisin irtiotoin jo nurkan taakse ja vähän pitemmällekin.

Hän selkeästi näkee nyky-Kokoomuksen heikkoudet, mahdolliset äänestäjäsiirtymät nimenomaan Keskustaan ja siksi muotoilee sanansa, lausuntonsa hiukan väljemmin kuin Keskustan tiukka linjaus sallii.

Mikäli asiat etenevät NATO-jäsenyyden suuntaan, siitä käydään taatusti aikanaan kansanäänestys. Varmaan sitä ennen on tehty viimeisen päälle kattava SWOT-analyysi asiasta. Ken elää, hän näkee...

Pätkä suoraa nettilainausta tältä päivältä:

HSTV:n Studio Kulmapöydässä vieraana Paavo Väyrynen

Paavo Väyrynen kritisoi Juha Sipilän Nato-kommentteja

POLITIIKKA 24.10.2014 12:39

Jukka Hiiro

HELSINGIN SANOMAT

HSTV:n Studio Kulmapöytä -keskusteluohjelmassa europarlamentaarikko ja keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kritisoi keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän Nato-lausuntoja.

Sipilä sanoi perjantain Talouselämässä, että mahdollisuus Nato-jäsenyyteen on jätettävä auki, ja että Keskusta voi olla mukana vain hallituksessa, joka jättää Nato-kantansa auki. Väyrynen on asiasta jyrkästi eri mieltä.

"Nykyisen hallituksen ohjelmassahan on hyvin selkeästi ilmoitettu, että ei haeta eikä valmistella Nato-jäsenyyttä," Väyrynen sanoo.

Väyrysen mielestä olisi typerä linjamuutos muodostaa hallitus ja kirjoittaa sille hallitusohjelma, jossa jätettäisiin kokonaan auki kysymys Suomen suhteesta Natoon.

"Etenkään tilanteessa jossa Alexander Stubb on joko pää- tai ulkoministeri. Hänhän ajaa hyvin päättäväisesti ja keinoja kaihtamatta Suomen Nato-jäsenyyttä", Väyrynen sanoo.

Väyrysen mielestä Alexander Stubbin mahdollinen rooli tulevan hallituksen pää- tai ulkoministerinä on otettava huomioon. Keskustan pitää pitää Väyrysen mukaan käydä keskusteluja linjasta, sillä puoluekokous on hänen mukaansa selkeäesti todennut linjan, ja sen voi muuttaa vain puoluekokous.

"Se on niin kuin meidän osalta lukittu", Väyrynen toteaa.

Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen tuoreessa kirjassa esittämästä kritiikistä Väyrysellä on niin ikään vahva mielipide. Esimerkiksi Korhosen väitettä siitä, että hän olisi toiminut aikanaan niin sanotun K-linjan inkvisiittorina, Väyrynen pitää suorastaan lapsellisena. Korhosen kirja on hänen mielestään lisäksi liian paksu, tylsä ja huonosti editoitu.

Kemin kirjastoauton, Merilokin kohtalo vaakalaudalla...

Alla olevan artikkelin mukaan näyttää siltä, että Kemin kirjastoauton, Merilokin ajot ovat ohi.

Murheellista, jos näin todella pääseen käymään. Pienellä rahalla sen toimintaa kyetään jatkamaan, jos hyvää tahtoa löytyy. Mielestäni kirjastoauto kuuluu Kemin katukuvaan, imagoon.

Nettilainaus Pohjolan Sanomien sivulta:

Päivitetty 22.10.2014 17:30, julkaistu 22.10.2014 17:26

Lautakunta esittää Kemin kirjastoautosta luopumista

Kuva: Nina Susi

Lähetä palautetta toimittajalle

Kirjastoauto Merilokki on palvellut kemiläisiä vuodesta 1987.

Jussi Saarela

Kemin kulttuurilautakunta päätti tiistain kokouksessaan esittää kaupunginhallitukselle Kemin kirjastoauton toiminnan lopettamista. Huonokuntoinen auto on seissyt jo viime elokuusta lähtien. Vuonna 1987 rekisteröidyn kulkupelin remontoiminen olisi maksanut jopa noin 8 000 euroa.

Päätösesitykseen lisättiin, että kirjastolla on tarkoitus tiivistää yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa sekä lisäksi kehittää hakeutuvia kirjastopalveluja kaupunkilaisille, jotka eivät pääse omin voimin käymään kirjastossa.

Kirjastoimenjohtaja Hilkka Heikkisen mukaan hakeutuva kirjastopalvelu aloitettaneen samanlaisella Kirjakassi-palvelulla, jollainen on käytössä jo Torniossa. Palvelussa kirjaston työntekijät pakkaavat lainakirjat valmiiksi ja esimerkiksi omainen tai ystävä käy hakemassa kirjat.

Hörölöröä sano...

Saan alla olevan tyyppistä hörönlöröä viikoittain. Arvelen, että tämäntyyppistä rahailmoituksia, lähes satumaisen suurista rahasummista, tulee sadoille, tuhansille kukaties kymmenille tuhansille suomalaisille vuositasolla. 

Ilmeisesti asiaan on vaan "suhtauduttava" ja poistaa tietokoneelta...
___________________________________________________________________

Hörönlörö-sähköpostiviesti:

Hei!

Olen Andrew Young asianajaja Lontoosta, Englannista. Asiakkaani kuoli vuonna 2008, ja hän jätti jälkeensä summan 9,500,000 Englannin puntaa (yhdeksän miljoonaa, viisisataa tuhatta Englannin puntaa) talletettuna pankkiin. Valitettavasti hän ei nimennyt perijänsä ennen äkillistä kuolemaansa.

Kaikki yritykseni jäljittää hänen perheenjäseniään ovat epäonnistuneet, koska hän ei kirjoittanut testamenttia ennen kuolemaansa.

Englannin perintölaki sallii takavarikoitavan edesmenneen varat, jotka ovat jääneet perimättä kun yli 6 vuotta tilinomistajan kuolemasta on kulunut. Kuitenkin, pankki on ottanut minuun yhteyttä löytääkseni perijän edesmenneelle asiakkaalleni, niinpä rahat luovutetaan henkilölle, jota en ole vielä pystynyt löytämään asiakkaani perijäksi. Tämän vuoksi otan yhteyttä sinuun, koska aion laillisesti suositella sinua hänen perijäkseen, koska sinulla on sama sukunimi kuin edesmenneellä asiakkaallani.

Englannin perintölain mukaan on lakimiehen vastuu osoittaa edesmenneen perijä ja olen edesmenneen asianajaja. siten minulla on oikeus suositella sinua perijäksi ja pankki luovuttaa varat sinulle.

Minulla on kaikki lailliset dokumentit, joita tarvitaan varojen siirtoon ilman ongelmia Englannin ja omassa maassa hallinnon kanssa. Tämä varojen siitrto on 100 % riskivapaa. Neuvon ja ohjaan sinua, mitä pitää tehdä missäkin ajassa ja pian tämä summa on siirretty tilillesi. Matkustan tapaamaan sinua maahasi, niin jaamme summan 40% sinulle, 40% minulle ja 20% lahjoitettuna hyväntekeväisyysjärjestöille.

Tämä periminen tulee saatettua laillisesti loppuun; kaikki mitä tarvitsen on täydellinen yhteistyö ja rehellisyys.

Jos olet kiinnostunut työskentelemään kanssani, ota yhteyttä ja täytä alla pyydetyt tiedot:

Koko nimi: .....................
Matkapuhelinnumero: .....................
Puhelinnumero: .....................
Faksinumero: .....................
Ammatti: .....................
Ikä: .....................
Kansallisuus: .....................

Odotan pikaista vastaustasi.


Kunnioittaen,
Andrew Young

Upea oivallus, jippo, Angela Merkel!

Eipä voi juuri tehokkaammin asiaa tuoda esiin - upea oivallus, jippo, Angela Merkel!

Minuutti, vaikka piinallinenkin, ei ole paha sanan "kiinteä verkko" eli "Festnetz" superpainottamiseksi.

Läsnä olleet varmaan muistavat koko elämänsä em. sanan, se lienee Angela Merkelin päätarkoitus...

Saksan verkkoyhtiö Deutsche Telekomin johtaja oli arvatenkin juonessa mukana.

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Angela Merkelillä löi tyhjää kesken puheen – pyysi jopa apua kuulijalta

Saksan liittokansleri puhui it-alan konferenssissa laajakaistaverkon rakentamisesta

ULKOMAAT 23.10.2014 11:25

Tiina Rajamäki

HELSINGIN SANOMAT

BERLIINI. Tavallisesti hyvin tasaisella puhujalla Saksan liittokanslerilla Angela Merkelillä löi hetken täysin tyhjää, kun hän puhui it-alan konferenssissa tiistaina Hampurissa.

Puheesta tuli huumorinumero, kun Merkel aikoi listata kolmea keskeistä laajakaistaverkkojen rakentamiseen liittyvää pointtia.

"Taajuudet, rahoitus... ja mikä olikaan se kolmas?" Merkel pysähtyi.

Saksaksi kaikki alkavat F-kirjaimella: "Frequenzen, Förderung – ja yksi sana ei tullut millään Merkelin mieleen.

"Se oli jotakin aivan yksinkertaista", sanoi Merkel suurelle yleisölleen.

FABIAN BIMMER / REUTERS

Liittokansleri Angela Merkel puhui it-alan konferenssissa Hampurissa tiistaina.

Hän kysyi apua eturivistä verkkoyhtiö Deutsche Telekomin johtajalta, mutta sanaa ei keksitty yhteistyölläkään.

Salillinen kuulijoita alkoi nauraa.

Lopulta, piinallisen minuutin jälkeen sana "kiinteä verkko" eli "Festnetz" tuli Merkelin mieleen. Yleisö puhkesi aplodeihin.

Merkelin puhetta on kommentoitu laajasti Saksan sosiaalisessa mediassa.

Merkelin it-puhe koski kuumaa teemaa, sillä Saksassa keskustellaan parhaillaan nopeiden laajakaisverkkojen lisärakentamisesta.

Verkkoyhtiö Deutsche Telekom on arvioinut, että 65 prosettia kotitalouksista on laajakaistayhteyksien piirissä kahden vuoden sisällä.

Hallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2018 mennessä 50 megabitin laajakaistaverkko ylettyy kaikkialle Saksaan. Nyt noin puolet kotitalouksista pääsee nopeaan verkkoon, kertoo Der Spiegel -lehti.

EU,EU,EU...

En osaa innostua EU-asiasta vieläkään ja voin avoimesti todeta, että äänestin aikanaan Suomen EU-jäsenyyttä vastaan. Suomi taktikoitiin, junailtiin täpärällä äänten enemistöllä EU:n jäseneksi.

Miksi edelleenkin suhtaudun kriittisesti EU-jänenyyteemme?

Siksi, että kannatin ja kannatan vieläkin tiivistä Pohjoismaiden yhteisöä. Olen varma, että Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti olisivat pärjänneet nykyistä paremmin tiivistämällä yhteistyötä ja pitämällä omat valuutat voimassa.

"Hurskastelua, viisastelua!" kuulen joidenkin lukijoista tuskailevan. Niin, asiaa ei voi todistaa, mutta vahva mutu-tuntuma asiaan on vahvistunut.

Nykytilassa erityisesti minua riepoo Suomen profiloituminen nettomaksajan rooliin - ikuisiksi ajoiksi - jossa Etelä-Euroopan maat estotta suorastaan lypsävät EU-tukia ja paskat haistattavat EU-direktiiveille, tms. ...  

Äänestetäänkö Suomessa EU:ssa olemisesta, pysymisestä lähitulevaisuudessa? Sen aika näyttää...

Mielestäni erilaiset tyytyväisyysbarometrit eivät anna oikeaa kuvaa "EU-tunteistamme".

Nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan muunneltuna:

Suomi on ollut EU:ssa 20 vuotta: Nämä muutokset tuntuvat jo itsestäänselvyyksiltä

Kauppojen suuri valikoima ja passitta matkustaminen tuntuvat jo itsestäänselvyyksiltä. Rajoittavien direktiivien tulvakin laantui.

KOTIMAA 23.10.2014 7:49

Marjo Valtavaara

HELSINGIN SANOMAT

SIRPA RÄIHÄ HS

Suomi äänesti 16. lokakuuta 1994 EU-jäsenyyden puolesta. Unionin jäsen Suomesta tuli 1. tammikuuta 1995. Sarja kertoo, kuinka tuo tapahtui, miten sitten kävi ja mihin nyt olemme menossa. Osa 2.

EU-jäsenyys toi suomalaisten arkeen muutoksia, jotka ovat 20 vuodessa vakiintuneet itsestäänselvyyksiksi. Kauppojen valikoima kasvoi ja markkinoilla aloitti uusia toimijoita Lidlistä ja H&M:stä Bauhausiin ja Danske Bankiin. Hinnat halpenivat, ainakin aluksi.

Pian kaupoissa maksettiin jo euroilla ja sama valuutta kävi Euroopan-matkoilla. Liikkumisesta Schengen-alueella tuli vaivatonta – ei tarvittu enää passia eikä rajatarkastuksia. Autokaupoillakin oli halpaa ja kätevää käydä Saksassa.

Vapauden vastapainoksi saapuivat säädökset ja direktiivit. Niitä taivasteltiin. Pitääkö meiltä kaikki kieltää, kuten käyrät kurkut ja tervanpoltto? Molemmat on sallittu edelleen, ja säätelyvimma on muutenkin laantunut jäsenyyden alkuvuosista.

Silti EU-lainsäädäntö ohjaa tiukoin määräyksin esimerkiksi elintarvikkeiden turvallisuutta ja monia teknisiä laitteita, kuten leikkikenttävälineitä.

"Jos tavara liikkuu sisämarkkinoilla vapaasti, tarvitaan ehdottomia määräyksiä säätelemään sen laatua", tiedottaja Juhana Tuomola Eurooppatiedotuksesta puolustaa.

"Suomalaiset ovat toki havainneet, että hallintokulttuurit ovat EU-maissa erilaisia. Meille annetaan palautetta, että sääntöjä ei noudateta kaikissa maissa samalla tavalla."

Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan sääntely on selkeästi muuttunut.

"EU:ssa pohditaan säädösten seurauksia tarkemmin, eikä direktiivejä tule enää samaan tahtiin kuin aiemmin."

Suomalaiset kokevat olevansa nyt selkeästi osa Eurooppaa. Eurooppalaisten asenteita mittaavan eurobarometrin mukaan tunne eurooppalaisuudesta on selkeästi vahvistunut vuodesta 1995, kun Suomi liitettiin Euroopan unioniin.

Kansainvälisen ISSP-tutkimuksen (International Social Survey Programme) mukaan yhä useampi suomalainen ajattelee, että Suomi hyötyy jäsenyydestä. Eurobarometrin mukaan suomalaiset ovat EU:n keskiarvoon verrattuna erittäin tyytyväisiä elämäänsä ja tyytyväisyys on vain kasvanut EU-jäsenyyden aikana.

Hejssan, det är Björn som talar...

Hieraisin hetki sitten silmiäni lukiessani alla olevan otsikon. Oho, Ruotsiin kirjansa siirtänyt vaatii jo Ruotsissa uusia vaaleja!

Tarkemmin tekstiä lukiessani paljastuukin, että hänhän haluaakin uusia vaaleja Suomeen, entiseen kotimaahansa. No, ainahan me olemme saaneet häneltä rikkiviisaita ohjeita, joten jääköön kommentit omaan arvoonsa.

Käydään ensin perinteinen vaalikampanja, eduskuntavaalit ajallaan ja nopeat hallitusneuvottelut. Eiköhän tästä kunnialla vielä selvitä...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Yle: Björn Wahlroos haluaa uudet vaalit

POLITIIKKA 22.10.2014 20:46

Helsingin Sanomat

BENJAMIN SUOMELA / HS

Björn Wahlroos kuvattuna Helsingissä syyskuussa.

Sammon, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtaja Björn Wahlroos haluaa uudet eduskuntavaalit mahdollisimman nopeasti, koska uudella hallituksella on niin paljon tehtävää, uutisoi Yleisradio.

Wahlroosin mielestä Suomi on niin vaikeassa tilanteessa, että vaalit olisi syytä järjestää nopeasti.

"Kyllä tämä on sellainen paikka, että pitäisi saada uusi startti mahdollisimman nopeasti", Wahlroos sanoi Yleisradiolle.

Pääministeri Alexander Stubb (kok) ei Yleisradion mukaan kommentoi Wahlroosin mielipidettä. 

Oleellinen sopii A4-arkille...

"Täytyy osata tiivistää tekstiä, keskittyä olennaiseen." muistelen useasti kuulleeni sanottavan.
Minuakin on usein ohjeistettu, kirjoita lyhyemmin, lyhyemmin lyhyemmin jopa niin, että kaikki oleellinen sopii A4-arkille, yhdelle A4-arkille...

Viime aikoina ovat tulleet mediassa esiin mm. EU-direktiiveihin liittyvät aineistot. Sivuja on usein kymmeniä, satoja jopa tuhansia, samasta, maallikosta mitättömän tuntuisesta asiakokonaisuudesta.

Mahtaako löytyä EU-maista sellaista "supertekstinlyhentäjää", joka saa asian kuin asian tiivistetyksi yhdelle A4-arkille? 

Soppii eppäillä!

Nopealla vilkaisulla tästä vaatimattomasta, ei erityisen asiapitoisesta tekstikyhäelmästä voi huoletta - asian muuttumatta - ainakin puolet sanoista vähentää... 

Ekstorvertti vs. introvertti ja kahvittelu...

Tämän tekstin kirjoittaminen lähti liikkeelle siitä, että minun oli pakko tarkistaa otsikon käsitteet.

Nykyään eläkkeellä ollessani tärkeitä kokouksia ei ole liiemmälti, enkä oikein tiedä kumpi "vertti" oikeastaan olen, ilmeisesti aika-ajoin tarpeen mukaan molempia. Voinen juoda kahvini edelleen rauhassa ja hyvällä omallatunnolla.

Suomalaisethan ovat tunnetusti "kahvimustereita", juomme kahvia maailmantilastoissa ihan kärkipaikoilla.

Yleisesti ottaen omaa kahvinjuontiakin voinee hiukan hillitä, vähentää. "Mutta on se ryötti niin hyvää!" niin kuin edesmennyt naapurini kauan sitten totesi...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista:

Tutkimus: Kahvi ennen kokousta ei sovi introvertille

RUOKA 22.10.2014 11:02

Johanna Tikkanen

HELSINGIN SANOMAT

PHOTO NIKOLAI JAKOBSEN

Jos olet luonteeltasi ulospäin suuntautunut eli ekstrovertti, kahvikuppi ennen kokousta voi olla hyvä idea. Sisäänpäin kääntyneille eli introverteille kahvikupillisesta taas voi olla haittaa.

Asian nosti esille psykologi Brian Little viime viikolla ilmestyneessä kirjassaan Me, Myself and Us: The Science of Personality and the Art of Well-Being. Little toimii luennoitsijana Cambridgen yliopistossa.

Asiasta kertoo New York Magazine.

Juotuaan kaksi kuppia kahvia ekstrovertit suorittavat tehtäviä tehokkaammin, kun taas introvertit suoriutuvat heikommin, Little kirjoittaa.

Introverttien häviö korostuu kovassa aikataulupaineessa ja jos kokouksessa keskustellaan nopeatempoisesti esimerkiksi budjetista tai muista määrällisistä kysymyksistä. Sen sijaan ulospäin suuntautunut kollega hyötyy juomastaan kahvista.

Ero johtuu siitä, että introvertit reagoivat ärsykkeisiin herkemmin kuin ekstrovertit, Little kertoo. Introverttien reagointikynnys on luonnostaan optimaalin yläpuolella, ekstroverttien alapuolella.

Kun introvertti nauttii piristettä – esimerkiksi kofeiinia – se saa hänet entistä kauemmaksi optimaalista. Myös hälyisällä ympäristöllä on sama, suoritusta heikentävä vaikutus.

Littlen mukaan introverttien kannattaisi nauttia kahvinsa vasta myöhemmin päivällä, kun tärkeät kokoukset ovat ohitse.

Tutkimustulos ei ole Littlen oma löydös vaan se on peräisin hänen kollegoidensa tutkimuksesta.

Politiikka on aaltoliikettä...

Tänään minä huomenna sinä - Suomen Keskusta rp on selkeästi siirtynyt pääoppositiopuolueeksi, Perussuomalaiset jäävät taakse kierros kierrokselta, ärhäkkä räyhäpolitiikka ei enää pure. Sitävastoin SDP:n kannatuksessa on havaittavissa orastavaa nousua. 

Tuskin Kokoomus ihan mutasarjalukemiin (13-15%) ehtii ennen eduskuntavaaleja tipahtaa.

Tällä hetkellä tosi pahalta näyttää - alamäki jatkuu - ryhtiliikettä edotettavissa = eduskuntavaalien turboruuvia on pakko kiristää...

Suoraa nettilainausta Helsingi Sanomien sivuilta hiukan tuunattuna:

Keskusta kiri kärkeen - "kokoomuksen suosion lasku ei yllätä"

Politiikan tutkijoiden mukaan keskusta hyötyy kokoomuksen epäonnistumisista

KOTIMAA 22.10.2014 2:00

Teemu Luukka

HELSINGIN SANOMAT

SAMI KILPIÖ HS & LEHTIKUVA

Keskustan Juhani Sipilä (oik.) voi hymyillä, kun Alexander Stubbin (vas.) johtaman kokoomuksen suosio putoaa. Politiikan tutkijoiden mukaan kokoomuksen Sanni Grahn-Laasosen (ylh.) ja Laura Rädyn (alh.) julkisuutta saanut toiminta selittää osin puolueen kannatuksen hiipumista.

• 
  

Keskusta on noussut Suomen suurimmaksi puolueeksi ohi kokoomuksen Helsingin Sanomien tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksessa puoluekantansa kertoneista 22,3 prosenttia olisi äänestänyt keskustaa, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Kokoomusta olisi äänestänyt 19,4 prosenttia. Kokoomuksen suosio on pudonnut heinä–elokuun vaihteessa tehdystä tutkimuksesta 1,8 prosenttiyksikköä, kun taas keskustan suosio on noussut 2,3 prosenttiyksikköä vastaavana aikana.

Viime vuosina keskustan ja kokoomuksen kannatuskäyrät ovat liikkuneet säännöllisesti vastakkaisiin suuntiin: kun toisen puolueen kannatus on noussut, toisen on laskenut.

Politiikan tutkija Erkka RailoTurun yliopistosta sanoo, että osa oikeistolaisista äänestäjistä vaikuttaa liikkuvan jatkuvasti kokoomuksen ja keskustan välillä.Alexander Stubb valittiin kesäkuussa 2014 kokoomuksen puheenjohtajaksi. Puolueen kannatus nousi hetkellisesti, mutta sen jälkeen suosio on laskenut.

"Kokoomuksen suosion lasku ei tule yllätyksenä, sillä sen verran paljon vastatuulessa puolue on viime aikoina ollut."

Railo luettelee kokoomuksen epäonnistumisiksi muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Laura Rädyn toimia. Räty sanoi elokuussa, että vain pieni osa suomalaisista vanhemmista tienaa alle 2 100 euroa kuussa. Heti tämän lausunnon jälkeen kävi ilmi, että Räty oli muuttanut yksityislääkärinä saamiaan tuloja verottomiksi osingoiksi.

Laajempana kokoomusta vaurioittavana tapahtumina Railo pitää hallituspohjan rapautumista ja hallituksen riitelyä.

Railon mukaan osa kokoomuksen irtiotoista on näyttäytynyt temppuiluna. Hän ei usko, että kokoomus onnistuu esimerkiksi kalastamaan mahdollisesti menetettyjä maanomistajien ääniä ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen viimeaikaisilla toimilla. Grahn-Laasonen pysäytti viime viikolla hallituksen jo hyväksymän soidensuojeluohjelma.

"Tästä syntyy kuva jonkinlaisesta lyhytnäköisestä ja harkitsemattomasta temppuilusta. Grahn-Laasonen on kokematon ministeri, jonka jokaista liikettä oppositio ja media tarkkailee tarkasti, ja hänen toimistaan pillastutaan herkästi."

Railon mukaan päähallituspuolueiden ongelmista hyötyy tälläkin kertaa juuri pääoppositiopuolue, joka on hänen mukaansa yhä selvemmin keskusta, ei perussuomalaiset.

Muutos on sikäli merkittävä, että näin perussuomalaiset putosi neljänneksi suosituimmaksi puolueeksi ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2012 lopun jälkeen.HS:n tutkimuksessa perussuomalaisten kannatus on pudonnut 19,1 prosentista 16,1 prosenttiin eduskuntavaalien 2011 jälkeen. Sdp on nousut 16,2 prosentin kannatuksellaan hivenen ohi perussuomalaisten.

Vaalitutkija   Jussi Westinen Åbo Akademista sanoo, että kannatustutkimuksessa näkyvät ensi keväänä järjestettävät eduskuntavaalit. "Ihmiset vetävät yhteen hallituksen saavutuksia, jotka eivät ole olleet hyviä. Selkeintä vaihtoehtoa muutoksen tekijäksi edustaa nyt keskusta."

Westisen mukaan varmuudella ei voi sanoa, onko kyse kokoomuksen epäonnistumisista vai keskustan onnistumisista.

"Kokoomuksen ministerivaihdokset eivät ole onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Vaikuttaa siltä, että Stubb rakentaa vaaleja varten lähinnä omaa unelmajoukkuettaan eikä niin, että valittaisiin paras juuri sen hallintoalan tehtäviä hoitamaan. Tämä on aiheuttanut ärtymystä kokoomuskonkareissa."