Maaliskuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä...

Maaliskuun viimeinen viikko käynnistyi - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kirkkaan ja aurikoisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +4 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten tämä päivä loppujen lopuksi etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En sen kummempia mutta käänsin seuraavan viikon pöytäkalenteristani esiin. Vain kaksi merkintää: Toisen - ystäväni tiistain syntymäpäivään liittyvän olen tänään sunnuntaina hoitanut etuajassa pois ja toinen on keskiviikon käynti vaimoni kanssa Ruotsin Haaparannassa luovuttaaksemme/lahjoittaaksemme vanhan taulun vuodelta 1933 vanhoihin, arvokkaisiin tiloihin. Samalla käynemme tutun IKA-MAXI, Systembolaget ja IKEA kierroksen...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta aikaisin herätyn yön jälkeen aistin vinkkaisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa -8 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties laitan puut päärakennuksen takkapesään ja hoidan tuttua puuhuoltoa eli noudan korillisen klapeja puu- ja varastokatoksesta. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen ja lumisateisen kevätaamun läsnälon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aautoimien jälkeen ei oikeastaan ole mitään eritystä tekemistä. Kukaties pistän tulet päärakennuksen takkapesään. Käväisemme myöhemmin kaupoilla. Katsotaan, miten muuten tämä lauantaipäivä etenee...

Se on taas perjantai -- kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa +1 aste lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties puen työasun päälle ja lähden takapihalle kesää tekemään. Tänään ei olen mitään erityistä tekemistä. Ollaan nyt sitten vaan ja katsotaan, mitä tämä perjantaipäivä tuo tullessaan...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Näkökentässäni vilahtivat sanat - Pedagogi Suomen Kemistä - vuosikymmenien takaisia tekstejäni selaillessani. Siihen maailman aikaan kirjoittelin vielä lehtien niin sanotuille yleisönosastoille muun muassa edellä mainitulla nimimerkillä ja/tai Aki Pyykkö, Pedagogi Suomen Kemistä avoimesti. Sen aikainen opettajakollega Kemin ammattikoulusta, sittemmin Kemin ammattioppilaitoksesta, sittemmin Kemi-Tornion ammattiopistosta, sittemmin Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymän Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkiltä lehtori ja harrastekuvataiteilija Veijo Sykkö oli tehnyt omaan taidenäyttelyynsä teoksen nimellä Pedagogi Suomen Kemistä. Olin lievästi sanottuna otettu asiasta. Puu-, pahvi-taideteos karttakeppiä pitelevästä opettajasta. Kyseinen taidenäyttely oli silloisessa historiallisessa museossa Sauvosaarenkadulla. Mieleenpainuva taidenäyttely avajaisineen, josta ostin em. taideteoksen sekä pienen akvarellin. Taiteilijan luvalla tuunasin ostamaani teosta. Pahvinen tuoli vaihdettiin ruostumattomasta teräksestä taivuteltuun tuoliin. Luovutin sen lahjana Kivikankaan opintoyksikköön. Viimeksi olen sen nähnyt kyseisen yksikön neuvotteluhuoneessa - kauan sitten. Olisi mielenkiintoista tietää, missä kyseinen teos on tällä hetkellä.

Mitä tänään tähän asti....

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen, sumuisen kevätaamun läsnäolon. Yöllä oli satanut hiukan lunta - liekö "entisen surmaa" niin kuin ennen tavattiin sanoa. Mittarissa +1 aste lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen on pakko taas todeta, että tänään ei ole ennakkoon tiedossa muuta kuin Insinööriliiton palkkalounas Kemissä, johon olen jo tammikuun loppupuolella ilmoittautunut. Menen paikan päälle kuuntelemaan, mitä Pohjois-Suomen asiamiehellä Mikko Sormusella on kerrottavaa ajankohtaisista työmarkkina-asioista, vaikka ne eivät minua suoranaisesti eläkeläisenä kosketakaan. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen, sumuisen kevätaamun läsnäolon. Yöllä oli satanut hiukan lunta - liekö "entisen surmaa" niin kuin ennen tavattiin sanoa. Mittarissa +1 aste lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen on pakko taas todeta, että tänään ei ole ennakkoon tiedossa muuta kuin Insinööriliiton palkkalounas Kemissä, johon olen jo tammikuun loppupuolella ilmoittautunut. Menen paikan päälle kuuntelemaan, mitä Pohjois-Suomen piirin asiamiehellä Mikko Sormusella on kerrottavaa ajankohtaisista työmarkkina-asioista, vaikka ne eivät minua suoranaisesti eläkeläisenä kosketakaan. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Jutustelua marketin kassajonossa - kyllä...

Jutustelua marketin kassajonossa - kyllä.. Ei ole pitkääkään aikaa, kun jouduin/pääsin taas kuuntelemaan jutustelua marketin kassajonossa. Tänään päivällä. Asia oli uunituote. Kaksi iäkkäänpuoleista mieshenkilöä jutteli Lapin Kansan tämän päivän Kemiä koskettavasta ykkösartikkelista. Talousahdingossa oleva kaupunki saattaa joutua realisoimaan/myymään - taas kerran - omaisuuttaan. "Onhan se kyllä kova paikka, jos kaupunki joutuu myymään - niin kuin artikkelissa kirjoitetaan - kruununjalokivensä." sanoi kassajonon taimmainen mieshenkilö. "Mistä se toimittaja tiesi, että myyntilistalla olisi Kemin Energia ja Vesi?" totesi toinen miehistä. "Kyllä toimittajat tietävät. Eihän Kemillä ole enää muuta järkevää myytävää. Ja eiväthän toimittajat tyhmiä ole." totesi ensin äänessä ollut mieshenkilö. "Ei niin." totesi toinen lyhyesti ja lisäsi:"Ei mennä kuitenkaan asioiden edelle, jos tästä vielä ilman "kruununjalokiven" myyntiäkin selvitään. Miehet näyttivät lähtevän veikkauspisteen suuntaan...

Se on sitten kevätpäiväntasaus - kyllä...

Nettilainaus tiedeartikkelista: Milloin on kevätpäiväntasaus? Kevät on vihreitä versoja, linnunlaulua, valoisia iltoja – ja tärkeä tähtitieteellinen kulmakivi. Kevätpäiväntasauksena Aurinko on suoraan päiväntasaajan yläpuolella. Vuonna 2024 kevätpäiväntasaus on 20. maaliskuuta, täsmälleen kello 05.06 Suomen aikaa. Kevätpäiväntasauksena voidaan tähtitieteen näkökulmasta jättää hyvästit talvelle ja toivottaa kevät, kesä ja aurinko tervetulleiksi. Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Tänään on loppuiltapäivästä kokous. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kauan sitten oli lähestymässä taas kerran kuntavaalit. Meidänkin ryhmän valtuutetuilla oli jälkikasvua. Jälkikasvua, joka tuli taas esiin tuskaillessamme valtuustoryhmän "nuorennusleikkausta". Minäkin rohkenin kokemattomuuttani ehdottaa eräälle aktiivijäsenelle - hän ei ollut vielä valtuutettu - että hänen jälkikasvunsa, poikansa lähtisi myös ehdokkaaksi. "Ei lähde!" totesi henkilö napakasti ja lisäsi:" Hänhän veisi minulta ääniä." Yritin tuoda esiin, että hänen poikansa tuttavapiiri on pääasiassa aika lailla toinen kuin hänen mutta turhaan. Ei syntynyt siltä osin "nuorennusleikkausta" eikä myöhemminkään...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa -4 astetta pakkasta, päivällä siirrytään plussan puolelle. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän eilen kopsimiani vanhoja mäntyklapeja päärakennuksen takkapesään. Alan kohtapuolin orientoitua kaupungintalolle kokoukseen lähtöön. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Illansuupohdiskelua. Kirjoitin pari viikkoa sitten muun muassa seuraavaa: Olen takavuosina, oikeastaan vuosikymmeninä ottanut henkilökohtaisesti yhteyttä kymmeniin - mielestäni potentiaalisiin - kuntavaaliehdokkaisiin lähinnä sähköpostin välityksellä. Kuluvan valtuustokauden aikana eli vuosina 2021-2025 ajattelin vähentää yhteydenottoja. Kuitenkaan en halua luopua asiassa kokonaan. Miksi? Siksi, että aina silloin tällöin tulee vahva tunne, että tämä henkilö on aivan ehdottomasti saatava mukaan ehdokaslistalle. Ne ovat - omasta mielestä - niitä kristallisoituneita kuningasajatuksia. Tänään muun muassa tuli toistamiseen erittäin vahva tunne eräästä henkilöstä, että tämä henkilö on saatava mukaan Kemin päätöksentekoon. Minulle on usein perusteltu mukaan lähtemättömyyttä kuntapolitiikkaan ajan käytöllä. Sekin on loppujen lopuksi asennoitumis- ja järjestelykysymys. Kyllä aikaa riittää...

Maaliskuun toiseksi viimeinen viikko käynnistyi - kyllä...

Maaliskuun toiseksi viimeinen viikko käynnistyi - kyllä... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa jo +6 astetta lämmintä, päivällä kukaties tuplaten. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties pistän klapit päärakennuksen takkapesään. Niin - en vielä klapien kanssa touhunnut paitsi vanhan työasun päälle puettuani olin kohta pihalla. Menin kirveen kanssa puu- ja varastokatokselle ja jyystin yhden ison mäntypökäleen klapeiksi - aika isoiksi klapeiksi. Niistä saa ainakin kolme takkapesällistä poltettaviksi. Niin - pistin Kemin kaupungin luottamushenkilötabletin lataukseen ja vilkaisin, onko tullut uusia viestejä. Kyllä oli muun muassa tiedustelu, voinko huomenna tiistaina 19.03. osallistua ympäristölautakunnan kokoukseen varajäsenen ominaisuudessa kaupungintalon toisen kerroksen kokoushuoneessa klo 12. Ilmoitin saapuvani kokoukseen. Oli tullut toinenkin tiedustelu huhtikuun alkupuolen kaupunginvaltuustoon liittyviin tapahtumiin. Ilmeisesti menen paikalle varajäsenen ominaisuudessa... Vaimoni lähti kaupoille hetki sitten. Tänään ei ole mitään erityistä tekemistä. Katsotaan, miten päivä tästä etenee...

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Nettiä hetki sitten selaillessani näkökentässä vilahti postiivinsoittaja, katusoittaja. Olen muistaakseni tästä kirjoittanut aikaisemminkin, mutta kertaus on opintojen äiti, väitetään. Kävimme - minä ja vaimoni Tuula - Inter Rail-matkalla vuonna 2000 Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa, Vuonna 2001 pääasiassa Ranskassa ja vuonna 2003 Italiassa. Ensimmäisen matkamme jälkeen ehdotin vaimolleni, että ostetaan kohtuuhintainen posetiivi ja lähdetään katusoittajiksi Euroopan suurkaupunkeihin ja tutustumaan paikallisiin cityihmisiin. Sen verran asia jäi mietityttämään, että katselin netistä posetiivien hintoja. Muutamalla tonnilla sellaisia siihen aikaan eli yli 20 vuotta sitten olisi saanut ostetuksi. Eipä tullut ostetuksi. Uusimme viime kesänä passit, joten posetiivin soittokin onnistuisi lähivuosina. Taitaa olla parasta unohtaa koko juttu ja liittää pohdinta niiden - useiden - toteuttamatta jääneiden asioiden luetteloon.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen ulos katsottuani aistin aurinkoisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa -11 astetta pakkasta varjossa ja kohta suojaisessa auringonpaisteessa +3 astetta lämmintä. Kaunis kevätpäivä kehittymässä. Perinteisten aamutoimien jälkeen tyhjennämme päärakennuksen takkapesästä tuhkat muovisäkkiin. Levitän tuhkat aikanaan tontin ympärillä olevien syreenipensaiden juurille. Kierrätystä. Telvisiosta näyttää tulevan talviurheilua joka lähtöön. Kukaties jotakin tulee katsottuakin. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee. Käänsin uteliaisuuttani seuraavan viikon esiin pöytäkalenteristani. Näyttää olevan kaksi kokousta, joista toiseen osallistun. Torstaina menen Insinööriliiton Palkkalounas-tapahtumaan Kemissä. Mielenkiintoista kuulla, millaista infoa tämän hetken erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa liiton asiamieheltä on saatavissa. Eläkeläisen menoon se ei tosin paljoakaan vaikuta mutta sittenkin...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja verkkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin, aurinkoisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa -2 astetta pakkasta. Perinteisten aamutoimien jälkeen keittiön pöydän ääressä pohdiskelimme, josko lähtisimme merenjäälle köpöttelemään - jopa Selkäsaaressa mökillä käymään. Katsotaan, miltä ajatus tuntuu hetken päästä.

Taideteoksen hinta ei ole rakettitiedettä vai onko sittenkin...

aideteoksen hinta ei ole rakettitiedettä vai onko sittenkin... Törmään tämän tästä - keskustellessani jonkin, tutunkin henkilön kanssa - kuvataiteeseen liittyvänä - ongelmaan, miten määrittää esim. jollekin taululle "oikea/järkevä/kohtuullinen" hinta. Toki itsekään en ymmärrä, että jostakin taideteoksesta jossakin huutokaupassa maksetaan miljoonia, kymmeniä miljoonia jopa satoja miljoonia. Kaiken lisäksi kyseinen taideteos ei ole - minun mielestäni - juuri kovinkaan hääppöisen näköinen. Niin - taiteilijan nimestä maksetaan. Suomessakin. Kemissäkin. Niin kuin olen kirjoittanut tämän vuoden aikana useaankin kertaan, että olen aktivoinut hallussani/omistamani kuvataiteen osalta. Tavoitteeni on saada siirretyksi mahdollisimman monta taulua uuteen ympäristöön. Pääasiassa teokset ovat Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - jäämistöä. Olen osasta pistänyt kuvia Facebook-foorumille. Kuva ei kerro koko totuutta, vaan taulu on livenä nähtävä. Todennäköisesti lähiaikoina otan lisää valokuvia. Tällä hetkellä Facebook-foorumilla on vajaa 50 kuvaa. Jos niistä jokin niin sanotusti kolahtaa, ota rohkeasti yhteyttä Messengerin tai sähköpostin aki.pyykko44@gmail.com välityksellä niin sovitaan jatkosta. Hallussani/omistuksessani olevat taulut eivät ole hinnan kiroissa... Niin - tehdäänpä pieni, leikkimielinen koeponnistus. Mitä olisit valmis maksamaan kemiläisen kuvataiteilijan Seppo Mikkasen mielenkiintoisista silkkipainotöistä, joista otin hetki sitten kuvan meidän päärakennuksemme aulatilassa? Kaikki työt ovat 1/30. Niiden nimet ovat: Perjantaipullo, Varpunen ja Keppana. Tosi mielenkiintoisia, älykkäitä töitä. Olen tehnyt Sepon kanssa yhteistyötä 1980-luvun puolesta välistä alkaen. Silloin ideoimme yhdessä SYP:n silloisen pankinjohtajan Ahti Salmelan kanssa kemiläisen jalkapallon - mestaruussarjatason jalkapallon - tukemiseksi niin sanotun kannustusvälinenpurkin.

Mitä tänään tänä asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kevätaamun läsnäolon. Mittarissa +2 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen ei taida olla mitään erityistä tekemistä. Iltapäivällä käväisemme kauppareissulla. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin näin myöhäisiltana? En oikeastaan sen kummempia, mutta luin hetki sitten mielenkiintoista tekstiä. Tekstilainaus: Venäjän entinen presidentti, nykyinen Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev esitti torstaina seitsemänkohtaisen ”Venäjän maailmanjärjestyksen”, joka on hänen mukaansa ainoa tie lopettaa konflikti Ukrainassa. Tekstin luettuani on pakko todeta, että miehellä ei ole lääkitys kohdallaan - ei ole ollut pariin vuoteen. Muuten minulta tänään kysyttiin, miten tuossa Ukrainan sodassa käy. Sanoin, että Venäjällä alkaa tapahtua muutoksia. Venäjän joukot poistuvat Ukrainasta eli Ukraina valloittaa takaisin nyt Venäjän valtaamat alueet ja se lähtee liikkeelle Krimin niemimaan valloituksesta. Kieltämättä kysyjä suhtautui lievästi sanoen epäilevästi sanomaani, johon totesin, että minä olen se yltiöoptimisti, ollut aina...