Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani aistin kauniin kesäaamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +32 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden ajelemaan ruoholeikkurilla tonttia. Iltapäivällä kukaties lähden käymään jigiongella ja kesäpilkillä... Katsotaan, miten päivä muutoin etenee.

Kuntavaalikyselyjä toistamiseen- kyllä...

Kirjoitin yli kaksi vuotta sitten muun muassa seuraavaa: Kuntavaalikyselyjä - kyllä... "No miltä se nyt tuntuu?" minulta kyseli henkilö, joka tiesi minun olevan Kemin Keskustan kunnallisjärjestön kuntavaaliehdokkaana. "Niin mikä?" kysyin, vaikka ounastelin kyselijän aiheen. "No se, kun Väyrysen Paavo eilen ilmoitti tulevansa Kemin kaupunkiin kuntavaaliehdokkaaksi." kyselijä täydensi. "Rehellisesti sanottuna ihan hyvältä. Kyllähän Paavo on erittäin varteenotettava kuntavaaliehdokas. Kemin kaupungin listoilta ei taatusti löydy poliittisesti yhtä kokenutta kuntavaaliehdokasta." totesin vastauksena kysymykseen. Jne. ... Tänä kesänä ei ole politiikkaan liittyvänä joutunut/päässyt juttelemaan, paitsi muutama päivä sitten minulta kysyttiin: "Aikookohan se Väyrysen Paavo olla seuraavissakin kuntavaaleissa Kemissä ehdokkaana?" Kyselijän äänenpainosta aistin, että kysymys olisi voinut olla myös:"Ei kai se Väyrysen Paavo enää ala kuntavaalihdokkaaksi Kemissä?" Totesin kysyjälle:"En tiedä, vaalithan ovat vasta/jo vajaan kahden vuoden päästä." ja lisäsin:" Arvelen, että monet Kemissä toivovat hänen jatkavan, vaikka hän viime vaalien vaalikuninkaana ei ottanut merkittäviä luottamuspaikkoja." Kyllä avoimesti on pakko todeta, että em. ehdokas pelasti Keskustan Kemin kuntayhdistyksen vaalimenestyksen vuoden 2021 kuntavaaleissa. Mutta - ken elää, hän näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kesäpäivän läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä. Se riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen kukaties päivemmällä ajelen hiukan ruhonleikkurilla nurmikoita ja käyn Karjalahden ABC-asemalla täyttämässä veneeseen vietävät bensiinikanisterit 1x10l ja 2x5l. Tuossa hetki sitten kävi mielessä, että tälle kesälle en ole käynyt kuin kolme kertaa kalassa. Näinkö ne kalareissut vähitellen vähenevät? Toki pakastimessa on sen verran ahvenia, että seuraavalla saarikäynnillä voisi niitä - ensimmäistä kertaa tälle kesälle - savustaa. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +14 astetta lämmintä. Se riittää. Olemme tekemässä lähtöä Selkäsaareen, edellisestä kerrasta on jo toista viikkoa aikaa. Saaressa tavoitteeni on kopsia loput kuusipökäleet Fiskarsilla klapeiksi, vähintäänkin kaikki loput halkoa kiilan ja ns. Kiinankirveen avulla vähän pienemmiksi. Todennäköisesti polttelemme risuja ja rapsuttelemme pihamaata/vaimoni kivi-istutuksia. Voi olla, että vilkaisemme, ovatko perunat jo "syöntikokoisia". Katsotaan, miten muuten päivä etenee. Todennäköisesti paluumatkalla vilkaisemme/koemme katiskan... Kyllä - saaressa kävimme ja jotakuinkin kaikki tuli tehdyksi. Puiden lopullinen klapeiksi halkaisu ja katoksen suojaan latominen seuraavalla kerralla. Perunat saavat vielä rauhassa kasvaa. Toki jos akuutti tarve olisi, niitä jo alkaa löytyä. Katiska plus miinus nolla - muutama pieni ahven, menoaukkoa edelleen pienensin ja vaihdoimme paikkaa. Muutama kuva varmemmaksi vakuudeksi...

Heinäkuun viimeinen viikko alkoi - kyllä...

Heinäkuun viimeinen viikko alkoi - kyllä... Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aurinkoisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +29 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen alkuviikon mahdolliset työt tontilla ovat vielä harkinnassa. Niin - aamupäivällä kevyttä keittiötuunaamista. Silikonipoistoa ja uusintaa. Siisti juttu. Käväisimme iltapäivällä Maksniemessä. Kahvittelun yhteydessä ikäihmiset muistelivat menneitä. Katsotaan, miten loppupäivä etenee... Niin - vaimoni kävi kuokkimassa ensimmäiset uudet perunat tontinkulman pikkupellosta. Ovathan ne hyviä, ei kahta sanaa. Kolmea eri lajiketta peltoon alkukesästä istutettiin: Timoa, Sikliä ja Puikulaa...

Eräs lehtilainausteksti Facebookista tänään...

Eräs lehtilainausteksti Facebookista tänään... Katsellessani diktaattoreiden Putin ja Lukashenka kuvaa, käy mielessä, että nämä miehet eivät pääse eläkepäivistään nauttimaan. Lukashenka: Wagner-joukot haluavat lähteä tutkimusretkelle Puolaan Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukashenka ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat tavanneet Pietarissa. Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukashenka ja Venäjän presidentti Vladimir Putin ovat tavanneet Pietarissa. KUVA: AFP / LEHTIKUVA Presidentit Vladimir Putin ja Aljaksandr Lukashenka tapasivat tänään sunnuntaina Konstantinin palatsissa Strelnassa. Tapaamisesta uutisoivan ukrainalaismedian Ukrainska Pravdan mukaan kaksikko pui keskustelussaan myös palkkasotilasyhtiö Wagnerin sotilaiden siirtymistä Valko-Venäjän maaperälle. - Wagner-soturit ovat alkaneet jo koetella jaksamistamme, he haluavat lähteä länteen, Pravda lainaa Lukashenkaa. - He sanovat: "Lähdetään tutkimusretkelle Varsovaan, lähdetään Rzeszówaan!" Puola on lähettänyt lisäjoukkoja Valko-Venäjän vastaiselle rajalleen vastauksena Wagner-sotilaiden saapumiseen. Putin puolestaan kohautti hiljattain historiallisella tulkinnallaan, jonka mukaan Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin lahjoitti Puolalle maan länsiosat. Putin vihjaili, että Venäjä muistuttaisi asiasta Puolaa. Uutistoimisto Reutersin mukaan sunnuntaina Lukashenka tyrmäsi puheet Ukrainan joukkojen vastahyökkäyksestä ja letkautti, ettei sellaista ole olemassakaan. - Sellainen on olemassa, mutta se on epäonnistunut, Putinin kerrotaan vastanneen. Olli Söderkultalaht

Vanhoja tekstejä kuntavaaliasioista - kyllä...

Vanhoja tekstejä kuntavaaliasioista - kyllä... Selailen aina silloin tällöin vanhoja tekstejäni. Niitä on kohtalaisen paljon. Viimeksi, vuonna 2021 käytyihin kuntavaaleihin liittyvä kirjoitin monta kommenttitekstiä. Tässä eräs niistä: Tuo on mielenkiintoinen paikka tuo meidän päärakennuksemme terassi. Miksi? Siksi, että siellä ajatus lähtee lähes aina lentoon/liitoon. Hetki sitten istahdin siellä varjoon iltapäiväkahville. Siinä ei nyt mitään ihmeellistä ole, mutta aloin pohdiskella "kemiläistä elämänmenoa". Aloin pohdiskella niitä kemiläisiä - joita on muuten paljon - jotka eivät ole koskaan tehneet mitään niin sanotusti yhteiseksi hyväksi. Heille on tärkeintä minä, minä, minä ja jotka jaksavat narista, että sitä ja tätä sekä yhtä sun toista ole saatu kuntoon eikä sen ja sen eteen ole tehty yhtään mitään. Tunnen näitä ihmisiä. Oikeastaan minua alkoi aidosti säälittää, että he menettävät omassa elämässään paljon, kun eivät vaivaudu selvittämään, miten kunnallinen päätäntäprosessi toimii edes pääpiirteittäin. Pääosa raaàsta perustyötä tehdään lautakunnissa. Niissä pääsääntöisesti jätetään puolueen jäsenkirjat käytävälle takintaskuun/"narikkaan" ja tehdään sovittelevaa, kompromissinhakuista yhteistyötä. Lautakuntien päätökset kaupunginhallituksen valmistelevina päätyvät valtuuston lopullisesti "siunaamisiksi"/päätettäviksi ja aikanaan toimeen pantaviksi. Niin - kävi mielessä, että Sinä kemiläinen, joka et ole koskaan ollut kuntavaaliehdokkaana, lähde reippaasti mukaan seuraavissa kuntavaaleissa. Tee hyvä päätös itsellesi ja kaikille kemiläisille. Niin - ne seuraavat kuntavaalit ovat keväällä 2025. Ken elää, hän näkee. Kyllä - kuntavaalit ja samassa yhteydessä aluevaalit ovat jo vajaan kahden vuoden päästä keväällä 2025. Oletko valmis?

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen ulos katsoessani aistin pilvisen ja sadetihkuisen kesäaamun. Mittarissa +15 astetta lämmintä. Päärakennuksen takkapesässä varmuuden vuoksi saaripuuklapit, jos illemmalla tulee fiilistelyn tarvetta. Pikkupuolella on yövieraita: Veera ja hänen entinen koulukaverinsa. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Katsotaan, miten päivä etenee...

Eräs Facebook-lainaukseni tänään...

Eräs Facebook-lainaukseni tänään... Putin voi ulottaa lonkeronsa Suomeen, vaikka olemme Natossa – käytössä hyvin ovelat keinot Venäjä on tehnyt vuosien ajan erilaisia operaatioita ympäri Eurooppaa. JAA Venäjällä on useita keinoja käydä hybridisotaa, sanovat asiantuntijat. Venäjällä on useita keinoja käydä hybridisotaa, sanovat asiantuntijat. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI / JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO, MIKKO STIG / LEHTIKUVA, ALEXANDER KAZAKOV / AFP / LEHTIKUVA Juho Pitkänen 9:30 VAIKKA Venäjän hyökkäyssota yskii, ei Venäjä tee operaatioitaan ainoastaan Ukrainassa. Kymmenen viime vuoden aikana Venäjän uskotaan mm. häärineen vallankaappausyrityksen takapiruna, juonineen ammusvaraston räjäytyksen Tshekissä ja myrkyttäneen entisen sotilastiedustelijansa. Aukottomia todisteita on usein vaikea löytää, ja Venäjälle on tyypillistä kiistää osallisuutensa operaatioihin. Yhdysvaltalaislehti New York Times kuitenkin paljasti jo vuonna 2019, että Euroopassa toimii sekasortoa kylvävä venäläisryhmä nimeltä yksikkö 29155. Ryhmä on juoninut esimerkiksi epävakautusyrityksiä Moldovaan ja Montenegroon. Näiden ohella venäläinen palkka-armeija Wagner on kylvänyt tuhoa Ukrainan ohella Afrikassa ja Lähi-idässä. Jukka Savolainen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja, kommodori (evp). Jukka Savolainen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja, kommodori (evp). KUVA: MIKKO STIG/LEHTIKUVA VENÄJÄLLÄ on laaja arsenaali erilaisten iskujen tekemiseen, sanoo Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen. Tästä kertoo esimerkiksi Nato-maa Tshekissä vuonna 2014 tapahtunut ammusvaraston räjähdys. Tshekin mukaan on olemassa selviä todisteita, jotka yhdistävät Venäjän sotilastiedustelu GRU:n upseerit räjähdykseen. – Venäjällä on näihin harvinaisen hyvä paletti. He ovat valmistelleet tällaisia poikkeuksellisen huolellisesti ja pitkään. Se kuuluu heidän doktriiniinsa, että operaatio voi alkaa vaikkapa siviilivaatteissa olevilla Spetsnaz-erikoisjoukoilla, Savolainen kuvailee. ” Tshekissä tehtiin isku sotilaskohteeseen, mutta sitä ei luonnehdittu sotilaalliseksi hyökkäykseksi eikä puhuttu Naton 5. artiklasta. Vaikka Nato tarjoaa nyt Suomelle suojaa, ei suoja ole aukoton. Tästä muistuttaa Nato-maa Tshekissa yhdeksän vuotta sitten tapahtunut isku. – Tshekissä tehtiin isku sotilaskohteeseen, mutta sitä ei luonnehdittu sotilaalliseksi hyökkäykseksi eikä puhuttu Naton 5. artiklasta. Noinkin kovia temppuja voidaan siis tehdä ilman sotilaallista vastaiskua. Suomessakin voisi käydä samalla lailla, Savolainen pohtii. SAVOLAISEN mukaan esimerkiksi kiinteistökaupoilla on valmisteltu operaatioita tarvittaessa tukevia tiloja. Kiinteistöihin liittyviä riskejä on vaikea valvoa, esimerkiksi Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden takia. Venäläisten kiinteistökaupoista on uutisoitu myös Suomessa. Viime lokakuussa kenraalimajuri (evp) ja nykyinen kansanedustaja (kok) Pekka Toveri arvioi IS:lle, että venäläisten hallussa olevat kiinteistöt voivat luoda uhan esimerkiksi suomalaiselle energiainfrastruktuurille. Savolainen on samaa mieltä. – Jos Venäjä katsoo tarpeelliseksi vaikuttaa Suomeen, esimerkiksi energiainfrastruktuuriin liittyy valtavia riskejä. Ensin tiedustellaan internetistä, missä on tärkeää infrastruktuuria, sitten käydään paikan päällä ja hyödynnetään sisäpiiriläisiä. Hyvällä valmistelulla saadaan hyvin merkittäviä vahinkoja aikaiseksi. Yhdessä yössä tapahtuu todella paljon. Savolaisen mukaan energiainfrastruktuurin lisäksi mahdollisia kohteita voisivat olla terveydenhuolto, kauppojen jakelujärjestelmät, maksuliikenne ja logistiikka. Ammusvarastoräjähdyksen tutkintaan liittyvissä mielenosoituksissa heilui EU-lippu. Ammusvarastoräjähdyksen tutkintaan liittyvissä mielenosoituksissa heilui EU-lippu. KUVA: DAVID W CERNY / REUTERS Tshekin ammusvarastoräjähdys Nato-maa Tshekissä sijaitsevassa Vrbeticen kylässä räjähti lokakuussa 2014 ammusvarasto. Iskussa kuoli kaksi ihmistä. Tshekin silloinen presidentti Andrej Babis kertoi vuonna 2021, että tshekkitiedustelun mukaan iskujen takana oli Venäjän sotilastiedustelu GRU. Tshekki karkotti ilmoituksen vanavedessä 18 venäläisdiplomaattia, jotka se kertoi tunnistaneensa iskuun liittyviksi vakoojiksi. Ammusvarastot sijaitsivat Tshekin valtio-omisteisen instituutin alueella. Tshekin sisäministeri Jan Hamacek epäili vuonna 2021, että iskun oli tarkoitus osua bulgarialaisen asekauppiaan tilaamaan ammustoimitukseen. Tshekkivarasto olisi siis päätynyt kohteeksi vahingossa. – Luulemme, että suunnitelmana ei ollut tuhota sitä [toimitusta] Tshekissä, vaan tarkoituksena oli tuhota se matkalla Bulgariaan ja jotain yksinkertaisesti meni pieleen heidän puolellaan, Hamacek arvioi tuolloin Sky Newsille. Hamacekin arvion mukaan toimitus kiinnitti Venäjän huomion, koska se saattoi olla matkalla Ukrainaan tai Syyriaan, jossa ammuksia olisi voitu käyttää Venäjää vastaan. Tshekki on myöhemmin arvioinut, että iskun takana olivat samat agentit, jotka juonivat Skripalien myrkytyksen neljä vuotta myöhemmin. Lue lisää: Tällaisia kohteita venäläiset ovat hankkineet Suomesta – Pekka Toverilta terävä arvio Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen. Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen. KUVA: PETTERI KIVIMÄKI / JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO MYÖS JYVÄSKYLÄN yliopiston lehtori Panu Moilanen sanoo, että Venäjä voisi halutessaan kohdistaa monenlaisia hybridioperaatioita myös Suomeen. – Tällaiselle hybridivaikuttamiselle on tavallista, että siinä käytetään monenlaisia vaikuttamisen keinoja. Osa saattaa olla näkyvämpää ja näyttävämpää, kuten ammusvaraston räjähdys tai jopa salamurha. Osa taas voi olla vähemmän näkyvää, esimerkiksi informaatiovaikuttamista. Informaatiovaikuttamisen keinoja ovat esimerkiksi keskustelun polarisointi tai kyberiskut. – Monet kyberoperaatiot eivät tule havaituksi tai niitä ei ole liitetty mihinkään valtiolliseen toimijaan. Nämä huomaamattomat operaatiot on myös hyvä pitää mielessä, koska ne voivat olla hyvinkin merkityksellisiä. Montenegrolaissyyttäjä Milivoje Katnic piti vallankaappusyritystä Venäjän luomana. Montenegrolaissyyttäjä Milivoje Katnic piti vallankaappusyritystä Venäjän luomana. KUVA: STEVO VASILJEVIC / REUTERS Montenegron vallankaappausyritys Lokakuussa 2016 Montenegrossa tapahtui vallankaappausyritys, jonka takana myöhemmin väitettiin olleen kaksi venäläistä tiedustelu-upseeria. Erityisen rajun tapauksesta tekee se, että Venäjän väitettiin yrittäneen murhata maan pääministerin. Montenegro oli lokakuussa 2016 tiukasti matkalla Natoon, sillä kaikki sotilasliiton jäsenmaat olivat ratifioineet sen jäsenyyden. Enää puuttui maan parlamentin vahvistus, joka oli määrä saada vaalien jälkeen. Montenegron valtionsyyttäjä Milivoje Katnic sanoi muutama viikko vaalien jälkeen, että venäläisten agenttien rekrytoimat palkkasotilaat olivat aikeissa vallata parlamentin ja turvata Venäjä-mielisen opposition vaalivoiton. Poliisi pidättikin noin parinkymmenen serbin ja montenegrolaisen ryhmän vaalipäivän aattona. Suunnitelman toteutuessa oppositio olisi todennäköisesti estänyt Montenegron Nato-jäsenyyden. Venäjän intresseissä oli rakentaa maahan sotilassatama. Esimerkiksi yhdysvaltalaissenaattori John McCain ja Britannian tuolloinen ulkoministeri Boris Johnson uskoivat montenegrolaisviranomaisten väitteet Venäjän roolista vallankaappauksessa. Vuonna 2019 Britannian ulkoministeri Jeremy Hunt arvioi, että kaappausyritys oli ”jälleen yksi esimerkki Venäjän epävakauttavasta ja aggressiivisesta toiminnasta”. Montenegron oppositio puolestaan väitti tapausta silloisen pääministeri Milo Dukanovicin salajuoneksi, jolla hän yritti varmistaa itselleen kansansuosion. MOILANEN kiinnittää huomiota suomalaisessa yhteiskunnassa yleistyneeseen polarisaatioon. Hänen mukaansa Venäjä voisi käyttää vastakkainasettelua hyödykseen. – Jos itse olisin valitsemassa, mitä Venäjänä ryhtyisin tekemään, hyödyntäisin suomalaisittain epävakaata poliittista tilannetta. Meillä ei lähivuosikymmeninä ollut tällaista epävarmuutta hallituksen toimintakyvystä, Moilanen sanoo viitaten Petteri Orpon (kok) hallituksen kiviseen alkutaipaleeseen. Konkreettisesti iskut epävakauteen voisivat olla esimerkiksi huhujen ja epäilyjen levittämistä ja Moilasen sanoin ”hyvin perinteistä trollaamista”. – Keskustelevan joukon jakamista kahteen tai useampaan leiriin, jotka alkavat ottaa yhteen keskenään. Vallitseva tilanne tarjoaa siihen otollisen maaperän, Moilanen veikkaa. Yliopistonlehtori uskoo, että Venäjä pyrkisi käyttämään mahdollisuuden hyödykseen, jos Orpon hallitus hypoteettisesti kaatuisi ja Suomessa käytäisiin uudet hallitusneuvottelut tai vaalit. – Varmaan Venäjä pyrkisi tekemään jonkinnäköistä vaalihäirintää. Uusissa hallitusneuvotteluissakin olisi varmaan saumoja keskustelun polarisoinnille. Toki kevään vaalit menivät hyvin, vaikka niitä odotettiinkin pelonsekaisin tuntein. ” Venäläiset ovat mestareita vastakkainasettelun vääntämisessä omaksi edukseen. SAVOLAINENKIN korostaa suomalaisen demokratian ja oikeusjärjestelmän merkitystä yhteiskunnan vakaudelle ja operaatioiden torjumiselle. – Demokratiaa ja oikeusvaltiota on alettu turhaan pitää itsestäänselvyyksinä. Jos alkaa tukala tilanne, meidän hyvän systeemimme tulisi olla kirkkaana mielessä. Venäläiset ovat mestareita vastakkainasettelun vääntämisessä omaksi edukseen, Savolainen sanoo. Monen mielessä Venäjän häirintäyritykset yhdistyvät kehnosti suomea kirjoittaviin Twitter-trolleihin tai esimerkiksi eduskunnan sivuille kohdistuviin palvelunestohyökkäyksiin. Moilanen huomauttaa, että kyse lienee moninaisemmasta ilmiöstä. – Pidän todennäköisenä, että meillä on Venäjä-mielisiä vaikuttajia, jotka osallistuvat keskusteluun ulkoa ohjatusti, emmekä me ymmärrä heidän olevan vieraan valtion asialla. Skripalien myrkytyksen takana oli kaksi GRU-agenttia. Skripalien myrkytyksen takana oli kaksi GRU-agenttia. KUVA: METROPOLITAN POLICE / REUTERS Skripalien myrkytys Britanniassa sijaitsevassa Salisburyn kaupungissa tapahtui 4. maaliskuuta 2018 jotain erikoista: entinen venäläinen sotilastiedustelija Sergei Skripal ja hänen tyttärensä Julia myrkytettiin novitshok-hermomyrkyllä. Myrkkyiskussa kuoli yksi henkilö ja vahingoittui viisi, sillä myrkky vaikutti myös sivullisiin. Skripalit selvisivät iskusta hengissä. Novitshok-myrkkyä käytettiin myös vuoden 2020 iskussa oppositiojohtaja Aleksei Navalnyia vastaan. Britannian syyttäjälaitos nimesi myrkyttäjiksi kaksi venäläistä, jotka tutkivan journalismin sivusto Bellingcat tunnisti myöhemmin Anatoli Tshepigaksi ja Aleksandr Mishkiniksi. Molemmat olivat Venäjän sotilastiedustelu GRU:n leivissä. Myöhemmin iskuun yhdistettiin myös kolmas henkilö, GRU:n agentti Denis Sergejev. Kolmikko toimi Salisburyssa salanimillä. SAVOLAISEN mukaan Suomella on nyt ”oikeutetusti hyvä ja turvallinen olo”, mutta muutaman vuoden päästä tilanne voi olla erilainen. Millaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa Venäjä voisi käynnistää operaation Suomessa? – Nyt täytyy katsoa pitkällä katsannolla, sillä Suomi on sotilaallisten kohteiden kannalta Venäjälle tärkeä. Eteen voi tulla tilanne, jolloin Itä-Aasiassa syttyy sota, joka sitoo Yhdysvallat sinne. Silloin Venäjä voi haluta hyökätä johonkin Nato-maahan. Moilasen mukaan venäläistä päätöksentekoa on lähes mahdotonta ennustaa. – Aiemmin tilannetta pyrittiin arvioimaan rationaalisista lähtökohdista. Ongelma Venäjän kanssa on nyt se, että rationaalisuutta ei oikein löydy. Venäjän johto toimii tunne- tai viettiohjautuvasti. Mitä Venäjä sitten hyötyy epävakauden lietsomisesta? – Venäjä pyrkii saamaan tunnustusta omalle asemalleen maailmanpoliittisena mahtina, jolla on oikeus vaatia itselleen esimerkiksi etupiirejä, Moilanen sanoo. – Tässä on menossa demokratioiden ja autoritääristen maiden globaali kamppailu, joka voi kestää vuosikymmeniä. Kaiken Venäjän informaatiotouhun tavoitteena on heikentää lännen päättäväisyyttä, Savolainen kuvailee. NATO-JÄSENYYS tuo asiantuntijoiden mukaan Suomelle turvaa, mutta esimerkiksi informaatio-operaatioihin se ei välttämättä paljoa vaikuta. Suomi on kuitenkin varautunut kaikenlaisiin operaatioihin poikkeuksellisen hyvin. – Kokonaisturvallisuus on meillä johtanut siihen, että kaikkia järjestelmiä on ajateltu siltä kannalta, että joku voi iskeä niihin. Näitä valmiuksia tulee edelleen parantaa, Savolainen sanoo. – Tärkein suoja on kansakunnan yksituumaisuus siitä, että se haluaa puolustaa itseään. Yksituumaista kansaa kohtaan ei kannata toimia. LUE LISÄÄ KIRJOITTAJALTA Juho Pitkänen

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin sadetihkuisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +13 astetta lämmintä, siihen on tyytyminen. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden viemään puu- ja varastorakennuksen kupeessa vuosikymmeniä ollutta, käyttämätöntä pyörätelinettä Lallinperäntien varteen. Siellä sille löytynee asiaan kuuluvaa käyttöä. Homma hoidettu. Samalla tulin ajaneeksi Paavonkarin kulttuurihistoriallisesti arvokkaan, mutta yhä enemmän/edelleen ränsistyvän rakennuksen ohi eli Veitsiluodon koulun opettajien entisen asuntorakennuksen ohi. Ryhdikäs - ainakin vielä tällä hetkellä - hirsirakennus, jolle ei ole toistaiseksi löytynyt pelastajaa. Muut läheisyydessä olevat koulurakennukset saa kyllä purkaa. "Talo meren rannalla"-projekti odottaa toteuttajaansa. Kukaties aamupäivällä käyn kokemassa katiskan. Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Venäjän presidentti Vladimir Putin on vieraillut Murmanskissa. Putin käynnisti torstaina ensimmäisen nesteytetyn maakaasun linjan Arctic LNG-2 -projektissa Belokamenkassa, joka on rakenteilla lähellä Murmanskin kaupunkia. Hmmmmm - vai niin - ilmeisesti paikalla on ollut oikea Putin eikä hänen kaksoisolentonsa. Kuvasta päätellen kylläkin epäilyttävän iloisen oloinen mieshenkilö. Se kuuluisa mystinen, vaaleatukkainen nainen on ilmeisesti hymyveikon vasemman olkapään takana. Vilkaisin Google Mapsistä tuon paikkakunnan. Olen viettänyt muutaman yön syksyllä 1993 Kuola-vuonon toisella puolella sijaitsevassa Rosljakovossa. Olin Lapin lääninhallituksen ryhmässä - kolme opettajaa ja 25 opiskelijaa - silloisesta Lapin läänistä. Minä ja viisi opiskelijaa olimme majoittuneena paikallisen ammattioppilaitoksen tilassa/oppilasasuntolassa. Me kävimme myös Severomorskissa eli Venäjän pohjoisen laivaston tukikohtakaupungissa. Tutustuimme muun muassa matemaattisesti lahjakkaiden oppilaiden erityisoppilaitokseen. Saamamme tiedon mukaan olimme ensimmäiset länsimaiset vieraat oppilaitoksessa. Samalla käynnillä kävimme myös Art Nord-galleriassa, jossa tapasin paikalliset ammattikuvataiteilijat Anatoly Sergienkon ja Ivan Voronin. Siitä tapaamisesta käynnistyi yhteistyömme ja Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - joka tällä hetkellä on "säästöliekillä" sattuneesta syystä...

Perinteinen päivän teksti - kyllä...

Perinteinen päivän teksti - kyllä... Hiukan poikkeuksellinen päivä, sillä pistimme kahteen takkaan tulet - vaimoni Pikkupuolelle ja minä hetki sitten päärakennukseen - alkoi tuntua sen verran kolealta. Näyttää siltä, että tänään sataa tihuuttaa ettei viitsi lähteä katiskaa kokemaan. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee. Niin - se on taas perjantai...

55-vuotishääpäivä tänään - kyllä...

55-vuotishääpäivä tänään - kyllä... "Tätä päivää onnellista silloin muistakaa, kun tukkanuottaa leikitte ja silmät leimuaa." kirjoitti tätini Betty Mäkimartti lähettämässään sähkösanomassa 21.07.1968 vastavihitylle hääparille. Tosiaan - meidät pastori Seppo Ikonen vihki Veitsiluodon kirkossa avioliittoon tuona päivänä. Läsnä tapahtumassa oli lähinnä lähisukulaisia ja muutamia tuttuja. Murheellista todeta, että suurin osa silloisista läsnäolleista on siirtynyt ajasta iäisyyteen... Muutaman päivän jälkeen lähdimme Tampereelle asuntoa hakemaan. Minä aloitin opiskelun Tampereen Teknillisessä Oppilaitoksessa Pyynikin harjun kupeessa ja vaimoni Tuula konttoristina Tampellan konepajan sairauskassassa. Sittemmin matka vei Euraan, takaisin Kemiin, Imatralle, Lappeenrantaan ja taas takaisin Kemiin loppukesästä vuonna 1981 tälle paikalle. Tämä tontti oli viimeinen maapläntti niistä maista, joissa isoisäni Aukusti Pyykkö oli viljellyt maata. Tässä ollaan ja kohta siirryn työasussa pihalle uusimaan vuonna 1982 rakennetun omakotitalomme olohuoneen ikkunaan ulkopuolelle vielä kaksi uutta listaa. Vaihdamme muovilistoja puisiin...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olemme katsoneet toiseen kertaan alla olevat dokumentit. Täällä Suomen Meri-Lapin Kemin Haukkarin Kainuunkadun varrella on tänään torstai-iltana 20.07.2023 varsin rauhallista. Toivottavasti se säilyy tulevaisuudessakin. Alla olevia ohjelmia katsellessani mietin taas kerran, miten kertakaikkisen järjettömään hyökkäyssotaan Venäjän nykyjohto on syyllistynyt. Onneksi tämä järjettömyys loppuu aikanaan. Todennäköisesti Venäjän nöyryyttävään tappioon ja/tai hajoamiseen. Niin pohjalla Venäjä käy lähitulevaisuudessa... Ainoa lohdullinen ilmiö jäi mieleen dokumentista. Naton nykyinen pääsihteeri totesi, että sota loppuu neuvottelemalla. Jos näin, niin hyvä näin. Edellä mainittu mahdollisuus tällä hetkellä tuntuu utopialta... Sodan kylmät kasvot dokumentti ajankohtaisohjelma Ulkolinjan kolmiosainen dokumenttisarja Ukrainan sodan seurauksista 1. Sota, joka muutti maailman 1/3. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Se järkytti koko maailmaa. Ulkolinja-dokumentti "Sodan kylmät kasvot" kuvaa tuhoisan sodan etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisten arkeen Ukrainassa, Venäjällä ja Suomessa. Suomessa perinteisesti varovainen valtiojohto alkaa myös nopeasti kääntyä Nato-jäsenyyden kannalle. Samalla aletaan keskustella myös siitä, että ollaanko Suomessa oltu Venäjän suhteen liian sinisilmäisiä. Ohjaus Ari Lehikoinen (2022). 53 min ma 16.5.2022 2. Tie Natoon 2/3 Venäjän aloittama Ukrainan sota sai suomalaisten enemmistön kannattamaan sotilasliitto Naton jäsenyyttä. Kansa kääntyi jäsenyyden kannalle niin nopeasti, että poliittisilla päättäjillä tuli kiire pysyä perässä. Dokumenttisarjan toinen osa Sodan kylmät kasvot - Tie Natoon kertoo, miten päätös hakea Naton jäsenyyttä syntyi. Dokumentti selittää myös, miksi Suomi ja Ruotsi päättivät yhdessä hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Ohjaus Simo Sipola (2022) 53 min ma 24.10.2022 3. Tuhottu naapuruus 3/3 Pitkään jatkunut Ukrainan sota on tuhonnut Venäjän suhteet naapurimaihin ja koko Eurooppaan. Iso osa Ukrainaa on sodan jäljiltä raunioina. Maan jälleenrakennus on valtava urakka, joka maksaa miljardeja. Sota on jäädyttänyt myös Suomen ja Venäjän suhteen. Dokumenttisarjan kolmas osa Sodan kylmät kasvot - Tuhottu naapuruus kertoo Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista fyysistä ja henkisisistä vaurioista sekä Suomen ja Venäjän jäätyneestä naapuruussuhteesta. Ohjaus Simo Sipola (2022). 52 min ma 16.1.2023

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

No nyt ei ainakaan Kemin Haukkarin Kainuunkatukaan pölise, mutta ojat ovat puolillaan vettä. Hyvä että tulee vähän vettä, ei tarvitse kastelutynnyriä peruna- ja ryytimaan viereen hanasta täyttää. Niin - kuivimpana aikana hätäisimmät taisivat jo soitella tienpintaa kastelemaan. Ei pölise eikä rapise Kainuunkatu muutoinkaan enää kauan, sillä Kenve tiedotti, että Kurikankadun ja Kainuunkadun asfaltointi on viikolla 32 ja 33, asfaltoinninsta vastaa Peab. Mökkiläisillä on mahdollisuus omakustanteisesti päällystyttää piha-alueita, mikäli siihen on tarvetta...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun, mutta poikkeuksellisen aikasin herätyn aamun jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +15 astetta lämmintä, se kyllä riittää. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähden pistäytymään keskustassa asioilla. Katsotaan, mitä tämä päivä tuo tullessaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Oletko tehnyt viime aikoina niin sanottuja heräteostoksia? Oletettavasti. Niin minäkin tänään Kemin Karjalahdella käydessäni. Tosin on pakko tunnustaa, että teen aika harvoin heräteostoksia enkä yleensä asioiden kanssa hötkyile. Tosiaan kävin tänään ABC-huoltoasemalla tankkaamassa kesäautomme ja kävin ostamassa Prismasta työhuoneeni pöytävalaisimeen uuden loisteputken. Kuinka ollakaan hyllyköiden välissä kassalle mennessäni kiinnitin vapaa-ajan kalastusalueella huomiota elektroniseen, portaattomasti punnitsevaan kalavaakaan. Olen kymmeniä vuosia kalastellut lähivesillä - käytännössä satoja kertoja - jigiongilla, kesäpilkillä ja katiskoilla. Viimeksi tänään. Aina tämän tästä käy mielessä: Mitähän tuokin kala painaa? Jo veneessä kalastuksen ollessa kiivaimmillaan, jos kala on niin sanotusti syönnillä. Toki onhan meillä kotona karkea, vanhanaikainen vaaka - puntari myös keittiövaaka. Heräteostokseni myötä ei tarvitse enää miettiä kalan painoa. Ostamallani laitteella, kalavaaàlla kotelossa olevan tekstin mukaan voi punnita 100g-40kg punnitusalan kaloja 5-10g tarkkuudella. Niin - mikäli laite on mukana ja paristot käyttökunnossa. Pari kuvaa varmemmaksi vakuudeksi.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin puolipilvisen aamupäivä läsnäolon. Mittarissa +22 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän todennäköisesti työasun päälle ja lähden nurmikoita ajelemaan ruohonleikkurilla. Ennen sateita kävelin ruoholeikkurin perässä hiukan toista tuntia. Työlistassa on myös olohuoneen ikkunoiden neljän muovisen pystilistan uusiminen ulkopuolella puulistoihin. Kukaties käväisen katiskan kokemassa, sen toki ehtii myöhemminkin. Kyllä - rankkasateen jälkeen päätin käväistä pikapikaa katiskan kokemassa. Hahtisaaresta ajomatka Selkäsaaren pohjoispäätyyn mennen tullen yhteensä rapiat kaksi kilometriä. Katiskassa oli ainoastaan yksi, arviolta hiukan toista kilon lahna ja pieni ahven. jonka päästin mereen. Tätä kirjoittaessani lahna on perattu, perheet haudattu tontin kulman matopeltoon ja lahna odottaa pakastimessa savustamista seuraavalla saarimökkikäynnillä. Olipa hyvä, että en pyytänyt kalakaveria "ahvensaalista" kokemaan. Katsotaan, mitä muuta tämä päivä tuo tullessaan...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin pilvisen kesäaamun läsnäolon. Mittarissa +17 astetta lämmintä - ihan riittävästi. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän pari maalattua ikkunalistaa paikoilleen. Kukaties loput ikkunalistoista vien pitkinä salkoina/nippuna välikatolle odottamaan mahdollista/todennäköistä myöhäisempää käyttöä. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä, jos en sitten intoudu lähtemään katiskaa kokemaan. Katsotaan, miten tämä päivä etenee...

Uusi heinäkuun viikko käynnistyi - kyllä...

Uusi heinäkuun viikko käynnistyi - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin käväisemään Karjalahdella Kemin K-Raudassa. Tutun myyjän kanssa juttelin aiheesta puulistat ja ostinkin niitä muutamia ikkunoihin ja oveen kiinnitysnauloineen - hyvä, asiantunteva palvelu taas kerran. Kotiin ajellessani koukkasin Tervaharjun kautta. Hyvin näytti olevan peruna kukilla tutun henkilön tontilla. Käväisin pihallakin, jossa auto peräkärryineen oli valmiusasemissa, muutoin hiljaista. Kotiin tultuani alan tutkia listoitustilannetta "sillä silmällä"... Katsotaan, miten muutoin päivä etenee.