Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa - auringossa - +29 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen kävin matopellolla lapioimassa matoja. On ollut kuivaa ja madot menneet syvälle, joten päätän turvautua ostomatoihin. Eiköhän niitä löydy muun muassa Karjalahden Prismasta. Niin - olen päättänyt tänään käväistä lähivesillä kalassa ensimmäistä kertaa tälle kesälle. Yleensä aamulla on kalansyönti/-saanti ollut vähäistä, mutta mistäpä tuota etukäteen tietää. Kohta sen näkee. Välillä käy mielessä, että varmaan olen jigi- ja kesäpilkkimiskiintiöni moneen kertaan täyttänyt, mutta katsotaan nyt ainakin tämä kerta. Iltapäivä menee tonttihommissa. Antaapa ajan kulua...

Mitä tänään tähän asti...

On ollut kiivas päivä ettei ole ehtinyt edes tekstiä kirjoittamaan. Kyllä - heti aamutuimaan pitkä kokous ja sen jälkeen lähtö Haaparannalle Veeran ja vaimoni kanssa. Tutustuimme Ruotsinsuomalasten kansanopiston tiloihin (Svefi) Haaparanan keskustassa. Esittelijänä oli yksikön nykyinen johtaja/rehtori Arja Martinviita - Veeran äiti. Erinomainen esittely ja mielenkiintoiset tilat. Tapahtuman kruunasi maittava ateria samassa pihapiirissa olevassa lounaspaikassa. Arvelen, että käynti ei jäänyt viimeiseksi. Vierailun jälkeen toteutimme perinteiset kauppareissut. ICA MAX ja Systembolaget. Edullista oli, mutta maltoimme olla turhaa ostamasta. Ajo takaisin moottoritietä sujui vauhdikkaasti. Illalla taidan seurata Kemin kaupunginvaltuuston kokousta klo 18 alkaen...

Ensi viikko jo 24. viikko - kyllä...

Ensi viikko jo 24. viikko - kyllä... Käänsin työhuoneeni pöytäkalenterista ensi viikon auki. Seuraava viikko on jo Juhannusviikko ja siitä viikko, niin olemme vuoden puolessa välissä. Niin kuin valistunut lukija on varmaan aistinut, olen pitkään tuskaillut ajan nopeaa, aivan liian nopeaa kulkua. Maanantaista viikko hujahtaa nopeastiperjantaihin. Pöytäkalenteimerkintöjen mukaan ensi viikolla on yksi kokous. Sekin jo maanantaina... Todennäköisesti korkkaan ensi viikolla - kukaties tiistaina - kalastuskauden, jigionginta ja kesäpilkkikauden. Ilmeisesti käytän tonttimme matopellon matoja ja jos tuulet ovat suotuisat, harrastan viime vuosina mainostamaani ekokalastusta. Esimerkiksi ajan varovaisesti uppotukkeja vältellen lähelle Pikku-Letto-saarirypästä ja annan Ajoksen suunnasta puhaltavan kevyen tuulen liikuttaa venettä hitaasti Kojukallion suuntaan. Jos kaloja, lähinnä isoja ahvenia on liikkeellä, ne ymmärtävät tarttua tilaisuuteen eli tarjoamiini herkullisiin matoihin. Tosin siinä on niillä mahdollisuus tarttua myös terävään jigikoukkuun. Yleensä minulla on kaksi jigionkea vedessä ja usein myös kesäpilkki... No ensi viikolla tuon sitten näkee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun ja aikaisin herätyn yön jälkeen on aistittavissa kauniin alkukesän päivän tulo. Mittarissa +12 astetta varjossa. Perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä Selkäsaaressa käyntiin. Viime kertaisen puiden kaatamisen siistimistä ja "kantotilataiteen" loppuun saattamista. Toisin sanoen rauhallista pikkupuuhastelua, ei mitään urakkameuhkaamista. Ilma on mitä parhain. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan...

"Sinustakin tuli tuollainen Nato-haukka!" sanoi eräs tuttavani...

"Sinustakin tuli tuollainen Nato-haukka!" sanoi eräs tuttavani... "Ei oikeastaan." totesin ja lisäsin:"Vuonna 2014 Euroopassa tapahtui totaalinen sotilaspoliittinen muutos Venäjän valloitettua "pienten tunnuksettomien vihreiden miesten" eli Venäjän armeijan erikoisjoukkojen avulla Krimin niemimaan Ukrainalta. Silloin länsimaat eivät olleet hereillä." Samanaikaisesti Venäjä aloitti Itä-Ukrainassa hyökkäyssodan, vaikka muuta väitettiin... Venäjän nykyinen, vielä tällä hetkellä vallassa oleva presidentti on toteuttanut koko virkakautensa aikana useita raakoja sotia. Lisäksi tapattanut, yrittänyt tapattaa ja/tai vähintäänkin poliittisten näytösoikeudenkäyntien myötä armottomasti vangituttanut vastustajansa. Torstaina 24.02.2022 hän teki pahan virhearvion. Hyökkäyssota Ukrainaan ei käynnistynytkään alustavien suunnitelmien mukaan. Ukraina nousi vastarintaan ja länsimaat ryhdistäytyivät. Ukrainaan alkoi virrata modernia sotakalustoa ja taloudellista apua. Juuri tällä hetkellä elämme mielenkiintoisia hetkiä. Ilmeisesti Ukrainan vastahyökkäys on alkanut tavoitteena miehitysjoukkojen murskaaminen ja poistaminen Ukrainan maaperältä. Vuodesta 2014 alkaen olen kirjoittanut, että Suomen pitää hakeutua Naton jäseneksi. Se on - onneksi - toteutunut ja länsinaapurimme Ruotsi tulee kohtapuolin perässä. Minultakin on kysytty:" Eikö tulitauko ja rauhanneuvottelut pidä toteuttaa välittömästi?" Kyllä - siinä vaiheessa, kun Ukrainan maaperällä ei ole Venäjän miehitysjoukkoja ja sotakalustoa - lukuunottamatta satojatuhansia ruumiita ja tuhansia/kymmeniätuhansia "kalustoraatoja" - pysyvälle rauhalle on edellytyksiä. Rauha on tavoiteltava asia, siitä ei ole epäilyksiä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja viikkoliite Luppo - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +27 astetta. Perinteisten aamutoimien jälkeen pohdiskelimme, josko tänään olemme vaan. Voi olla, että käväisemme alla olevassa tapahtumassa Kemin kauppatorilla: Tervetuloa Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Kemin biotuotetehdasprojektin avoimeen yleisötilaisuuteen lauantaina 10.6.2023 kello 10.00–14.00 ... Katsotaan, miten päivä muutoin etenee.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun mutta poikkeuksellisen aikaisin herätyn yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin aika mukavantuntuisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa varjossa +8 astetta lämmintä. Eilisen päivän sääennuste ei aivan pitänyt paikkansa. Siirsimme Selkäsaareen menon tälle päivälle. Ylimääräistä haastetta antaa kevyt luoteis-/pohjoistuuli ja vedenpinnan korkeus, joka tämän päivän tietojen mukaan on noin -30 cm normaalista. Rantaan on mentävä ja lähdettävä "ryömimällä", erityisen varovaisesti. Voi olla, että airoille on tänään käyttöä. Oli niin tai näin, perinteisten aamutoimien jälkeen alamme tekemään lähtöä Hahtisaareen, jonne olemme Särkelän Mikon porukan kanssa sopineet tapaamisen yhdeksän tuntumassa. Kyllä - Hahtisaaresta lähdimme ja rantautuminen ja lähtö rannasta onnistuivat rauhallisilla liikkeillä erinomaisesti. Päätehtävä = kannon siistiminen tilataideteokseksi ja polttopuiden kaato toteutettu. Mestari hoiti hommat. Iso kuusi ja neljä koivua ovat noin 40 cm mitassa odottamassa klapeiksi halkaisemista sekä risujen polttamista. Niin - se talvella myrskyn kaatama iso kuusi oli yli 100 vuotias. Antaa tuunatun kannon lahota paikoilleen kivikasvikukkien ympäröimänä. Mukava seurata prosessin etenemistä. Mukava reissu mukavassa seurassa, aivan kuin retkellä olisi ollut... Pari kuvaa varmemmaksi vakuudeksi. Katiskassa oli pikkuahventa. Otettiin kalakukkoahveniksi. Katsotaan, miten päivä muutoin etenee...

WWF:N LUONTOLIVE – Sääksi - kyllä...

WWF:N LUONTOLIVE – Sääksi - kyllä... Olemme seurailleet silloin tällöin yllä olevaa tapahtumaa livekameran kautta netissä jossakin Saimaan saaristosta. Sääksipariskunta hoitaa tällä hetkellä kahta kuoriutunutta poikastaan. Yksi munista on vielä haudonnassa. Uros hoitaa pääasiassa ruoanhankinnan, kalastuspuolen ja naaras pysyy pääasissa pesällä ruokkien poikasiaan ja hautoen vielä jäljellä olevaa munaa. Hellyttävää huolenpitoa. Molemmat aikuislinnuista tuunaavat koko ajan pesää varautuen yhä kasvavien poikasten tilantarpeeseen. Mielenkiintoista katseltavaa...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja poikkeuksellisen pitkään nukutun yön jälkeen aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani kadunvarren postilaatikosta aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa ja aurinkoisessa talon nurkkauksessa +25 astetta. Eihän sen ilman tällainen eilisen sääennusteen mukaan pitänyt olla, koko torstaipäivälle ennustettiin sadetihkua. Toki tämä kelpaa ja päivää vielä riittää. Niin - siirsimme sääennusteen mukaan Selkäsaareen lähdön torstailta perjantaille. Toivottavasti huomenna perjantaina sääennuste pitää paikkansa. Ken elää, hän näkee. Tänään ei oikeastaan ole mitään tärkeää tekemistä. Voi olla, että ensimmäistä kertaa ruohonleikkuria käytetään Pikkupuolen takana, jossa ruohon kasvu on voimakasta... Katsotaan, miten päivä etenee.

Täysi työpäivä - eläkeläispäivä - kyllä...

Täysi työpäivä - eläkeläispäivä - kyllä... Tänään keskiviikkona 07.06.2023 on touhua riitänyt. Olemme siistineet tonttimme ympäristöä, seuranneet kahden linnunpöntön osalta kiivasta liikehdintää=poikasten ruokkimista, aistineet vihonviimeisen pirulaisen - oravan - liikehdintää, jne. ... Lisäksi olen kuvannut - luvan saatuani - vaimoni varastorakennuksen kupeeseen asettelemaa historiakatsausta erilaisista tuotantovälineistä. Arvelen, että moni lukijoista tunnistaa esineet. Muutama kuva varmemmaksi vakuudeksi.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa suojaisessa auringonpaisteessa +24 astetta lämmintä. Kyllä nyt kelpaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin työasun päälle ja lähdin pihalle. Nyt on tonttipäivä. Monta erillistehtävää. Vaimoni aikoi pistää lisäksi Pikkupuolen leivinuuniin tulet ja paistaa lihaa. Minä saatan pihatöiden päätteeksi vielä maalaamattomista aitalaudanpätkistä värkätä linnunpönttöjä, mikäli en ole siinä vaiheessa aivan "hapoilla". Katsotaan, miten tämä päivä loppujen lopuksi etenee...

Eräs Facebook-teksteistäni muutama päivä sitten...

Kopioin Kemin kaupungin erinomaisilta kotisivuilta ilmeisesti kaupungintalon päältä teleobjektiivilla otetun kuvan Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Kuvassa näkyy tuon alueen ongelma matalan veden aikaan. Mekin olemme ruoppauttaneet kuvassa kauimpana näkyvästä hiekkapoukamasta oikealle Kojukallion ohi kulkevan väylän suuntaan vajaa sata metriä väylää kaksi kertaa vuonna 2013 ja 2022. Normaalin vedenpinnan aikaan ei ole rantautumisessa ja rannasta lähdössä ongelmia nykyään. Toki kova luoteis-pohjoistuuli aiheuttaa lisäjännitettä... Kirjoitanpa taas kerran: Mikäli Selkäsaaren ympärivuotista matkailua/kesämatkailua on tarkoitus kehittää, pohjoislaiturin paikka on tuon vaalean alueen kohdalla. Silloin Metsähallitukselta aikanaan ostettu vesialue - asemakaavassa merkitty Pohjoislaituri - tulee viimeinkin käyttöön. Mikäli rannasta ruopataan riittävän syvä/leveä väylä Kojukallion ohi kulkevan väylän suuntaan, Leila-laiva, Jähtikin pystyvät jättämään/hakemaan matkailijat laiturille. Käytännössä Luoteislaiturinpolun/Pohjoisselkäsaarenpolun alkupäähän... Niin - lisäänpä tähän myös sen, että olisi kokonaisuuden kannalta mielenkiintoista ja hyödyllistäkin, että edellä mainittua kommentoisi pohjoislaiturin paikkaa suunnittelevat virkamiehet ja/tai matkailuyrittäjät. Ei tuo Selkäsaaren ympärivuotinen matkailukäyttö tyhjästä synny... Itse olen sitä odottanut vuodesta 2011 lähtien.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Minulla oli mukava tapaaminen loppuiltapäivästä Scandic Kemi-hotellilla - kyllä! Ryhmä vuonna 1973 valmistuneista paperiteknikoista kokoontui heidän perinteiseen tapaamiseen. Nuorin 71-vuotias ja vanhin jo 80-ikävuoden tuntumassa. Ryhmä on Kemissä 6.-7.6.2023 ajanjakson... Heitä valmistui aikanaan 24 henkilöä. Heistä 5 on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Olin heille lukuvuoden 1972-73 ammattiaineiden (sellu- ja paperiteknologia) päätoimisena tuntiopettajana. Se oli sitä spriikopio- ja piirtoheitin-aikaa. Liitutaulun lisäksi. Teimme useita teollisuusvierailuja. Tuskin opetustyössä olen tehnyt niin paljon töitä yhden lukuvuoden aikana kuin silloin. Kaikki oli uutta mutta omat opiskeluni - aineistoineen - tuoreessa muistissa. Mukavat muistot, mukava ryhmä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta hetki sitten puu- ja varastokatoksessa käydessäni kävi mielessä lähitulevaisuuden polttopuuhankintaan liittyviä asioita - myös viime talven toimia ja pohdintoja... Viime alkutalvesta kävimme hakemassa Selkäsaaresta Nieppolan Jonin telakulkuneuvolla parikymmentä metrin mittaista kuusipölliä. Katunaapuri, Taipaleen Topi sahasi moottorisahalla ne kolmeen osaan ja minä kopsin ne klapeiksi sekä pinosin katokseen. Samoihin aikoihin kävin Messenger-viestintää Ylisuvannon Jukan kanssa, josko saaressa polttopuiksi tarkoitetut puut jätetään 4-5 m mittaan ja haemme ne talvella hänen traktori-peräkärry-laitteistolla Kainuunkadulle. Pohdiskelimme myös järeiden kuusien sahauksesta lankuiksi ja laudoiksi. Siihen olisi löytynyt ratkaisu, mutta siitä luovuttiin... Todennäköisesti - kunhan Särkelän Mikon kanssa menemme saareen - muutamia puita kaadetaan polttopuiksi ja pätkitään noin 40 cm mittaan. Minä kesän mittaan kopsin ne klapeiksi ja joka saarireissulla tuomme - minä ja vaimoni - kaksi kassillista klapeja kotikatokseen Kainuunkadulle kuivumaan. Jätämme tuon Jukan kanssa esillä olleen rankahaun odottamaan tulevia vuosia...

Aikainen lintu madon nappaa tai sitten ei...

Aikainen lintu madon nappaa tai sitten ei... Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa varjossa +10 astetta lämmintä ja tyyntä. Perinteisten aamutoimien jälkeen lähdin Hahtisaareen ja ajelin sieltä Selkäsaaren pohjoispäätyyn katiskan kokemaan. Katiska oli täysin tyhjä, ei kalan kalaa, ei edes niitä pikkusinttejä, ahvenia, jotka jätimme edellisellä kerralla "syöttikaloiksi". Katiskan suuaukko on säädettävissä, se on ollut ilmeisesti liian väljä ja mahdolliset kalat ovat ymmärtäneet uida pois sieltä... Ihan hyvä reissu kuitenkin. Sain kokeiltua venettä. Hyvin lähti liukuun. Pois tullessani kävin Karjalahdella Prismasta ostamassa sokkelintasoitussäkin, 20 kg, jossakin vaiheessa vähän peitellää varastorakennuksen esiin tulleita rautoja piiloon. Ostin myös kaksi pussia nurmikonsiemeniä. Katsotaan, mitä päivä tuo tullessaan. Ainakin sen verran, että käväisen iltapäivällä tervehtimässä Kemin tekusta vuonna 1973 valmistuneita paperiteknikoita. Kukaties heitä on kymmenisen paikalla...

Etelä-Suomessa käynnin jälkimakustelua - kyllä...

Etelä-Suomessa käynnin jälkimakustelua - kyllä... Arpoimme - minä ja vaimoni - taannoin, millä lähdemme Helsinkiin. Junalla vai omalla autolla. Onneksi päädyimme oman auton käyttöön. Saimme testattua nykyisen ympärivuotisautomme matkaominaisuudet. Kokemuksemme mukaan erinomaiset. Matkalla pohdiskelimme Suomen metsäkeskustelua. Puun riittävyyttä. Ajoimme siis reittiä Kemi-Oulu-Jyväskylä-Lahti-Helsinki. Lähes koko ajan oli tunne, että ajoimme keskellä metsää. Ainoastaan Oulun, Jyväskylän ja loppumetreillä Helsingissä oli hiukan vähemmän puustoa. Kyllä puuta riittää Suomessa. Metsänomistajat ovat vastuullista porukkaa. Ymmärtääkseni siirtävät metsäomaisuutensa seuraavalle sukupolvelle aina paremmassa kunnossa kuin sen saadessaan... Oli mukavat yo-juhlat. Pääsin jututtamaan iäkästä kuntapoliitikkoa. Tuskailimme tätä Tik-Tok-maailmaa ja yleisesti somemellastusta. Totesin hänelle, että onneksi tämä on ohimenevä ilmiö. Eivät järkevät suomalaiset jaksa tätä pitkään. Pää tulee vetävän käteen. Muuten - kuuntelimme ja katselimme hetki sitten uuden ylioppilaan Lauri Pyykön omassa yo-juhlassaan pitämän puheen. Hyvä puhe, ei kahta sanaa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Käväisin kesäautollamme Kemin keskustassa ja Karjalahdella. Siinä ei mitään ihmeellistä ole, mutta tein monia "historiahavaintoja". Sisäsatamassa käynti oli rutiinia, tuuli hankala, en ainakaan vielä lähde katiskaa kokemaan. Ajelin OP Kemin Seutu pankin eteen parkkiin. On se hieno asia, että saa vielä henkilökohtaista pankkipalvelua. Se kävi mielessä, kun ihmiset jonottivat seinässä olevan nostoautomaatin edessä. Päätin silloin, kun noita laitteita alkoi ilmestyä, että en nosta rahaa seinästä tai tuulikaapista. Siitä on jo tovi aikaa... Sain hyvää ja nopeaa palvelua. Pois lähtiessäni - jo autoani peruuttaessa - viereeni ajoi kemiläistä historiaa. Vuopalan Matti viininpunaisella klassikko-Volvolla. Karjalahdella hoidin pullo- ja tölkkipalautukset ja käväisin Prisma-rakennuksen toisessakin päässä. Ostin tuttua ja turvallista. Parkkipaikalla näin Tennis-Keilahallia revittävän hajalle. Muistan tuon yksikön syntyhistorian. Silloinen elinkeinoasiamies Reijo Moilanen loihti sen yllättäen "lähes tyhjästä". Hän sai päättäjät vakuuttuneeksi asiasta. Perusteluna muistaakseni oli muun muassa messukäyttö liikunnan/urheilun lisäksi. Kotiin Haukkarin Kainuunkadulle oli mukava taas ajella...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen lehteä kadunvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin mutta tuulisen alkukesän aamun läsnäolon. Mittarissa +20 astetta suojaisassa auringonpaisteessa. Viikonvaihteessa kesä on tullut tontillemme: Nurmikko suhisten kasvaa, ensimmäiset voikukat näkyvissä, tuomi kukkii, jne. ... Perinteisten aamutoimien jälkeen oli ajatus käydä katiska kokemassa. Katsotaan nyt, miten tämä päivä etenee. Huomenna tiistaina 06.06.2023 iltapäivällä Kemin teknillisestä koulusta vuonna 1973 - 50 vuotta sitten - valmistuneet paperiteknikot kokoontuvat Kemissä. Käyn heitä tervehtimässä Scandik Kemi-hotellilla loppuiltapäivästä.

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun, mutta poikkeukselisen aikaisin herätyn aamun jälkeen lehtiä - Lapin Kansa ja kesäliite Helmi - hakiessani aistin kauniin mutta kylmän alkukesän aamun läsnäolon. Mittatissa +7 astetta lämmintä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pakkaamme päivän/viikonlopun automatkalle tarvitsemamme romppeet mukaan ja lähdemme ajelemaan Etelä-Suomeen Helsingin Vuosaaren Aurinkolahteen. Lyhintä reittiä Oulu-Jyväskylä-Lahti-kautta -kyllä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? En oikeastaan sen kummempia, mutta kun viime aikoina on mediassa ollut kohtalaisen paljon kannanottoja poliittisten luottamushenkilöiden monista/lukemattomista eri tason tehtävistä ja jääviysasioita, onhan siihen kannanottosoppaan ihan pakko pistää omakin lusikka. Lähtiessäni mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2000 ihmettelin heti ihan alkumetreillä, miten ihmeessä niin monille henkilöille on siunaantunut niin paljon tehtäviä. En oikeastaan tehtävien määrää, vaan sitä, miten ihminen kykenee hoitamaan asiallisesti ja täysipainoisesti lukuisat tehtävänsä. Sama ihmettelyn aihe on jatkunut aivan näihin päiviin saakka. Näitä supervaikuttajia näyttää riittävän jotakuinkin kaikissa poliittisissa ryhmittymissä. Luonnollisesti jotkut luottamustehtävät ovat tärkeämpiä/painavampia kuin jotkut toiset ja niihin henkilö panostaa omaa resurssiaan sen mukaisesti. Priorisointi on taitolaji. Olen yrittänyt ajatuksistani pois sulkea sen ajatuksen, että päätöksenteossa mukana olevat tekevät arvokasta työtään kokouspalkkioiden, päivärahojen, matkakorvausten, jne. toivossa, vaikka niitäkin kyllä arvelen löytyvän... Itselläni on tällä hetkellä tasan yksi varsinainen luottamustehtävä, joka saamani tiedon mukaan jatkuu vuodelle 2025. Lisäksi muutama varajäsenyys. Tämä sopii minulle erittäin hyvin. Työhuoneeni pöytäkalenteri on näiltä osin aika lailla tyhjyyttä täynnä. Toki muuta sinne näyttää vielä nykyäänkin ilmaantuvan. Mutta antaapa ajan kulua...