Selkäsaaressa tänään- kyllä...

Selkäsaaressa tänään - kyllä... Päätimme eilen, että lähdemme käymään Selkäsaaressa, mikäli ilma on siedettävä. Aamulla oli mukavantuntuinen ilma, joten ajelimme Hahtisaareen ja sieltä Kojukallion ohi kolmannen punaisen "kepin" kohdalle ja siitä venepoukaman koivua kohti rantaan. Vedenpinta oli eilisestä hiukan laskenut ja se laski vielä iltapäivällä alkaneen kohtalaisen navakan luoteis-pohjoistuulen vuoksi lisää... Ylös "rantabulevardia" pitkin mökkitontille ja istahtaminen pääsisäänkäynnin lipan alla ottamaan neuvoa-antavat ja rauhoittumaan. Totesimme räkättirastaspesän olevan tyhjän. Vesitynnyrissä oli oravanraato, oli mennyt janoaan sammuttamaan. Lähistöltä kuului räkättirastaan ääniä ja kaukana korpit huutelivat. Yhdessä linnunpöntössä näytti olevan elämää. Taisi olla kirjosieppoja. Vaimoni aloitti kivi-istutusten kastelun jälkeen mökin "suursiivouksen" ja minä puu- ja perunapeltohommat. Ei ollut vielä perunat "pinnassa". Töitä riitti koko päivälle. Maltoimme toki pitää pakollisen ruokatunnin kahvitteluineen. Poislähtöä suunnitellessamme totesimme tuulen yltyneen ja se toi suuria aaltoja venepoukamaamme. Emme jääneet odottamaan tuulen tyyntymistä vaan tietyillä toimenpiteillä/tempuilla pääsimme rannasta liikkeelle. Pakko tunnustaa, että tällaisella tuulella se on kohtuullisen hankalaa. Kyllä on taas kerran pakko todeta, että Pohjoislaiturista olisi mukava ja ennen kaikkea turvallista lähteä liikkeelle. Mekin olemme kuitenkin jo 75+ - ikäluokkaa... Pistän Facebook-foorumille muutaman kuvan varmemmaksi vakuudeksi saarikäynnistämme.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen alkoivat tontilla tutut pihatyöt: Nurmikon ajelua, peruna- ja ryytimaan kastelua, matopellon siistimistä, ylimääräisten puiden oksien katkomista, tms. viimeksi mainittu tietää sitten aikanaanKarjalahdella käyntiä Kemin Energia ja Vesi Oy:n energiapuukentällä... Loppuiltapäivästä on perusturvalautakunnan kokous Kemin kaupungintalolla 2. kerroksen kokoushuoneessa.

Se tuli taas - kyllä...

Se tuli taas - kyllä... Viime viikolla oli postilaatikkoomme ilmestynyt taas tietopaketti: Työkansan Sanomat Kommunistisen työväenpuolueen äänenkannattaja 35. vuosikerta N:o 7 10.6.2022. Etusivulta otsikoita: + Eräs imperialismin apostoli + Ktp tuomitsee Nato-jäsenyyden hakemisen + Suomalaisille on valehdeltu räikeästi + Suomen Nato-jäsenyyshakemus on vastatuulessa + Talous taantuu - palkkojen ostovoima heikkenee + Naton sotakoneet pois Suomesta! + Suomesta ei ydinasevaltioiden sotien astinlautaa! Ja sisäsivuilla lisää tuttuakin tutumpaa tekstiä... Nopealla pikaselailulla/-silmäilyllä ei sattunut silmiini Venäjän järjetön, häikäilemätön, raaka ja epäinhimillinen hyökkäys Ukrainaan torstaista 24.02.2022 alkaen. Oikeastaan hyökkäyssota on alkanut jo vuonna 2014 Krimin niemimaan valtaamisella ja ukrainalaisten separatistien, kapinallisten tukemisella Itä-Ukrainassa. Tuntuu äkkiseltään, että tämäntyyppinen prosessi/murheellinen tapahtumasarja, jossa on kymmeniätuhansia kuolonuhreja - valtavasti viattomia siviiliuhreja, valtava määrä haavoittuneita, sotavankeja, kaupunkien, kylien , infrastruktuurin massiivista hävittämistä, olisi helppo neutraalisti tuomita. Mutta ei... Voi olla, että alan vähitellen "poisoppia" tämän informaatiokanavan "mainostamisen" ja pistän sen lukematta suoraan takansytykkeeksi, jos näitä jatkossa vielä tulee.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä postilaatikosta hakiessani aistin lämpimän alkukesän päivän tulon. Perinteisten aamutoimien jälkeen käyn läpi illansuun valtuustomateriaalia, sillä hetki sitten kaupungintalolta tuli tiedustelu, onko minulla mahdollisuutta osallistua tämän illan valtuustokokoukseen ja sitä edeltävään seminaariin. Kyllä on ja oikeastaan edellisiä ennen Kemin Keskustan valtuustoryhmän kokoukseen Kemin kaupungintalon 9. kerroksessa. Päivällä olisi havillista aikaa kävellä ruohonleikkurin perässä hyötyliikuntaa. Sen kyllä ehtii huomennakin, katsotaan nyt, miten asia etenee. Tontin kulman pienellä perunapellolla alkaa perunankaalia nousta pintaan ja raparperipehkot rehottavat totuttuun tyyliin. Kuulin, että eilen oli tontiltamme haettu nokkosia. Voikukkaa olisi myös tarjolla - runsaasti...

Kesäkuun toinen täysi viikko käynnistyy - kyllä...

Kesäkuun toinen täysi viikko käynnistyy - kyllä... Käänsin pöytäkalenteristani uuden aukeaman. Näyttää tulevan aktiivinen viikko. Kahden ennalta tiedossa olevan kokouksen lisäksi mahdollisesti Kemin kaupunginvaltuuston kokous heti maanantaina. Saamani tiedon mukaan kaksi Keskustan valtuutettua on ilmoittanut olevansa estynyt osallistumaan kokoukseen. Lauantaina on lisäksi Länsi-Pohjan Insinöörit ry:n perhetapahtuma Simon Argadiassa, jonne olen vaimoni kanssa menossa. Mielenkiintoista...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin ja pitkään nukutun yön jälkeen kävi heti aamulla mielessä eilisen illan Kemin Lämärit ry:n 50-vuotisjuhlat. Kyllä kannatti käväistä paikalla. Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä kokemman katiskan. Hahtisaaresta ajelin lähes tyhjäkäynnillä tutulle paikalle. Katiskassa oli yksi ahven. Päätin harrastaa taas kerran hetken ekokalastusta, kun tuulet olivat oikeansuuntaiset vaikka minulla ei ollut matoja mukana. Kaksi jigionkea vedessä. Sain muutaman ahvenen ja pienen hauen. Päästin kaikki takaisin mereen kasvamaan. Jonkin verran oli merellä liikennettä, Jähtikin ajeli Kojukallion ohi purjeilla, etupurje eli liivari vielä lepatteli... Todennäköisesti seuraavalla kerralla Selkäsaareen mennessämme vien katiskan maihin. Mukava sunnuntaiaamupuhde kaiken kaikkiaan.

Kaunis alkukesän aamu - kyllä...

Kaunis alkukesän aamu - kyllä... Ajattelin heti aamutuimaan käväistä vilkaisemassa katiskan, mutta luovuin siitä. Kyllä sen ehtii tehdä huomennakin. Kukaties samalla reissulla tulee pistäytyneeksi mökillä Selkäsaaressa viemässä uusia tuotantovälineitä. Tukeva harava ja kuokka, jotka aiomme tänään kauppareissullamme ostaa. Edelliset liittyvät optimistiseen odotukseemme, että saareen perustamastamme uudesta perunapellosta saamme aikanaan multauksien ja kuokkimisien jälkeen enemmän perunoita kuin olemme sinne istuttaneet... Tänään kukaties seurailen pätkittäin Keskustan puoluekokousta Lappeenrannasta. Illansuussa on tavoitteena mennä Kemin Pirtille Kemin Lämärit ry:n 50-vuotisjuhliin klo 18 alkaen.

Mitä tänään tähän asti...

Päätimme eilen, että tänään perjantaina käväisemme Selkäsaaressa. Olemme tekemässä lähtöä sinne. Emme työleirille vaan muutoin vaan...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että rimpuillessani päärakennuksemme nurkalla tikkailla viritellessäni oraville rakennuksen ullakolle estoja on pakko todeta, että on tämä yhtä perkelettä. Muutama vuosi sitten rakentelin nurkille em. tyyppisiä virityksiä, mutta itäpäädyssä Kainuunkadun puolella orava on jyrsinyt - kyllä jyrsinyt puuta - sen verran, että on päässyt luikahtamaan ullakolle. Kevättalvella estin sen kanaverkolla. Nyt virittelen nurkkaan estoja hiukan leveämmästä laudasta kuin aikaisemmin. Tiedän, että Facebook-kavereissani on henkilöitä, jotka pitävät oravia herttaisina ystävinä. Minun mielestäni ne ovat riiviöitä, petoja varsinkin näin pikkulintujen pesimisäaikaan. Oravien paikka on metsissä, ei pihoilla eikä varsinkaan rakennuksissa...

Mitä tänään tähän asti...

Sain odotetun puhelinsoiton aamulla klo 09.30. Tervaharjun puukeisari, harrasteperunaviljelijä ja kaupunginvaltuutettu Juha Puro ilmoitti tulevansa kohtapuolin Haukkariin peräkärryn kanssa niin kuin aiemmin oli ollut puhetta. Kyllä - haravakone on Juhan peräkärryn päällä ja niittokone Tommin, vähän leveämmän peräkärryn päällä. Kohta on kaksi eri reissua Tervaharjulle odotettavissa. Eiköhän tästäkin selvitä, kun muuta mahdollisuutta ei ole. Vanhat museotuotantovälineet saavat uuden elämän Tervaharjulla Puron vanhalla tontilla, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Haukkariin jäi logokuusien katveeseen isoisäni äes ja aura.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani oli aistittavissa kauniin alkukesän päivän käynnistyminen. Sovimme eilen kalakaverini, opettajakollegan ja eläkeläisen Urpo Selkälan kanssa, että käväisemme Selkäsaaressa. Kukaties käyn tonttimme matopellolta kaivamassa muutaman madon, jos intoudumme aamupäivällä istumaan ongella. Ainakin katiskan koemme. Takeita ei ole, onko siellä yhtään mitään... Kyllä - ajelimme Hahtisaareen ja sieltä Selkäsaaren pohjoispäätyyn venepoukamaan. Mökkitontille noustessamme totesimme, että hirviä ei ole liikkunut viime aikoina. Räkättirastas toivotti meidät tervetulleeksi pihaterassille. Samoin sääsket. Räkättirastasemo ruokki hirvensarvien päällä olevassa pesässä neljää poikasta. Kastemadot näyttivät kelpaavan. Harvoin pääsee näkemään näin läheltä huolehtivan lintuemon toimintaa. Kahvittelimme, täytimme kassit klapeilla ja siirryimme rantaan. Ajelimme Pikkuleton saariryppään läheisyyteen ja aloitimme ekokalastuksen. Ei ollut kala kovin hyvin syönnillä. Harvakseltaan tuli ahvenia. Lopuksi vilkaisimme markettikatiskan, jossa oli pari ihan hyvä kokoista ahventa. Ihan mukava reissu, jossa kaupungin, maan ja globaaliasiatkin tulivat käsitellyiksi. Leila-laiva näytti olevan jo liikenteessä. Aika vähän veneitä oli liikkeellä.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Hetki sitten pihakeinussamme istuskellessani kävi mielessä tonttimme uudet puunalut. Löysimme vajaa vuosi sitten päärakennuksen terassinkupeesta tammentaimen. Mistä lie siihen tullut. Istutimme sen Pikkupuolen avaraan, aurinkoiseen päätyyn ja aitasimme sen kanaverkolla. Yllättäen se on elossa ja pääsemme seuraamaan sen kasvua. Se on tällä hetkellä noin kymmenen senttimetrin korkuinen... Toinen puunalku on vaahtera. Meillä oli aikanaan iso, monihaarainen äitini istuttama vaahtera. Sittemmin sitä katkottiin/karsittiin ja viime syksynä osittain lahonneet kannot hävitettiin. Olemme odotelleet, että maajuurista työntyy uutta kasvua. Kyllä - ainakin yksi alku, joka on vajaan viiden senttimetrin korkuinen. Sitä seurataan jatkossa. Tontilla on myös entuudestaan muutama vaahteranalku. Katsotaan, mitä jätetään kasvamaan...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen käyn Karjalahdella tankkaamassa kesäautomme välitilassa olevat moottoriveneemme bensiinikanisterit: 2x5l ja 1x10l. Kukaties vien ne saman tien Hahtisaareen veneen lukittuun bensiinitankki-tilaan. Kerroin eilen rajanaapurilleni ollessamme Selkäsaaren pohjoispään vesialueella kalastelemassa, että vanha 40 hv 2-tahtiperämoottori on äänekäs, idioottivarma "bensasyöppö", mutta toistaiseksi siihen on jaksanut bensiiniä kantaa. Lähinnä siksi, että näille vähille ajoille uuden, hiljaisen 4-tahtikoneen - pienemmänkin - hankkiminen tuntuu aika turhalta. Silloin pitäisi vaihtaa myös pulpettivene hiukan laidoiltaan matalampaan, vähemmän tuulta ottavaan... Tänään oikeastaan ei ole mitään muuta pakollista tehtävää. Niin - toki sen verran, että täytin perunapellon/ryytimaan kupeessa olevan, kasteluun liittyvän muovitynnyrin ja hiukan suihkuttelin ympärivuotisautostamme helmojen raparoiskeita. En lähtenyt iltapäivällä ympärivuotisautoamme tankkaamaan.

Kesäkuun ensimmäinen täysi viikko käynnistyi - kyllä...

Kesäkuun ensimmäinen täysi viikko käynnistyi - kyllä... Aamun lehteä tienvarren postilaatikosta hakiessani aistin kauniin alkukesän päivän olevan tulollaan. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän työasun päälle ja lähden pihalle vaimoni kanssa. Siirtelen muutamia pihalaattoja ja ajelen ruohonleikkurilla ainakin osittain pihaa. Voi olla, että iltapäivällä käväisen Hahtisaaressa ja sitä myötä Selkäsaaren pohjoispäädyssä katiskalla. Ainakin viimeistään ylihuomenna keskiviikkona... Pöytäkalenteria tämän viikon osalta katsellessani totean, että viikonvaihteessa on Suomen Keskusta rp:n puoluekokous Lappeenrannassa. Kemin Lämärit ry täyttää 50 vuotta. Juhlat ovat Kemin Pirtillä lauantaina 11.06.2022 klo 18 alkaen. Sinne olen ilmoittautunut ja osallistun juhliin, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole. Itse olin aktiiviroolissa yhdistyksen täyttäessä 20 vuotta. Olin siihen aikaan puheenjohtajana. Väännettiin jäähallia pystyyn... Mutta nyt eletään tätä päivää, nautitaan kesästä.

Se on Helluntaipäivä - kyllä...

Se on Helluntaipäivä - kyllä... Pätkä Wikipediatekstiä: Helluntai on Pyhän Hengen vuodattamiselle omistettu kristillinen juhlapäivä. Helluntaita vietetään seitsemän viikon kuluttua pääsiäisestä ja kymmenen päivää helatorstain jälkeen. Läntisten kirkkojen pääsiäissäännön mukaan helluntai on aikaisintaan 10. toukokuuta (kuten vuosina 1818 ja 2285) ja viimeistään 13. kesäkuuta (kuten 1943 ja 2038). Suomeen sana helluntai on tullut muinaisruotsin sanoista hælgho dagher ’pyhät päivät’; nykyruotsiksi helluntai on pingst. Alkuperältään ja ajankohdaltaan helluntai liittyy myös juutalaisten šavuot-juhlaan eli viikkojuhlaan, jota vietetään seitsemän viikkoa juutalaisten pääsiäisen eli pesahin jälkeen toisaalta sadonkorjuujuhlana, toisaalta Siinailla tapahtuneen lain antamisen muisto­juhlana. Uudessa testamentissa tästä juhlasta käytetään nimitystä helluntai. Suomessa helluntai on kirkkolain mukainen kirkollinen juhlapäivä. Koska se on aina sunnuntai, se ei useimmilla työ­paikoilla kuitenkaan vaikuta työaikajärjestelyihin. Helluntaipäivä on seitsemäs sunnuntai pääsiäisestä, joka taas määräytyy vanhojen pääsiäissääntöjen mukaan. Joissakin maissa helluntai on kaksipäiväinen juhla. Niin - kaunis alkukesän sunnuntai. Luonto vihertää, se tietää viimeistään huomenna ruohonleikkurin perässä kävelemistä tontilla = hyötyliikuntaa. Mutta nyt ollaan vaan ja nautitaan...

Nyt on juhlapäivä - kyllä...

Nyt on juhlapäivä - kyllä... On Puolustusvoimien lippujuhlan päivä, on ylioppilaiksi valmistuneiden juhla, on ammattiin valmistuneiden juhla, on koulunsa muutoin tällä erää päättäneiden juhla ja kesälomien alku, jne. ... Edellisessä elämässäni eli opetustyössä ammatillisella sektorilla ollessani nämä ajat olivat upeita hetkiä. Lukuvuosi takana, kesäloma > kesäkeskeytys edessä, johon pääsääntöisesti kuului kurssitusta, mutta siltikin. Kesä alkoi niin kuin nyt. Niin - tänään lauantaina 04.06.2022 klo 11 alkaen Kemin Tervahallilla Veeran ylioppilasjuhla, joka jatkuu iltapäivällä kotona Lallinperäntien varrella - kyllä...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään - tällä kerralla "saaripuilla". Hyvin tuntuu kivikasa eli massiivinen takka lämpenevän - hyvä niin. Lähden kohtapuolin tankkaamaan kesäautomme ja käyn samalla reissulla tarkastamassa omalta osaltani tämän viikon tiistain perusturvalautakunnan kokouspöytäkirjan sosiaalitoimistolla. Hahtisaaren kautta on pakko ajaa. Siellä on uuden laiturin asennus loppusuoralla. Oikeastaan tälle päivälle ei muuta paitsi että ruoho on jo niin paljon kasvanut, että vaatii leikkausta. Taitaa mennä ensi viikon puolelle...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätin lähteä pistäytymään Selkäsaaressa. Lähinnä tavoitteena vilkaista, onko uusi perunapeltomme kiinnostanut hirviä - ei ollut, kaikki kunnossa. Samalla katselin ympäristöä - omia tontteja -ajatuksella, että jos jossakin vaiheessa kaataisi muutamia suurimpia kuusia ja sahauttaisi ne lankuiksi ja laudoiksi. Muistelen jonkun joskus todenneen:"Kyllä jokaisen tontilla täytyy olla lankku-/lautatapuli - katoksessa." Pois lähtiessäni otin muutaman kuvan käynnistäni. Päätin vilkaista samalla reissulla markettikatiskamme. Kyllä - iso hauki ja muutama pieni ahven. Kotiin tultuani oli aivan pakko hauki punnita ja mitata: Paino noin 6 kg ja pituus 92 cm. Se on meidän perheen ennätyshauki. Se on tällä hetkellä paistamiskokoisina paloina pakastimessa. Jos vielä katiskasta tulee haukia, täytynee kysellä mahdollisia halukkaita...

Hyviä kysymyksiä - kyllä...

Hyviä kysymyksiä - kyllä... Ollessamme viimeksi Selkäsaaressa kävin jututtamassa rajanaapuria ja SELKÄSAARI YHDISTYS ry:n aktiivia Erkki Nikkasta lähinnä kepitetyn Pohjoislaiturinpolun aukaisemisesta. Unto Kärjen kaivinkone on "lähtökuopissa" peililinjan kupeessa. Kaupungingeodeetti Paulus Rantajärvi kertoi taannoin kepitystä eli patikointipolun merkkaamista olevan tällä hetkellä noin 1,5 km mittaisesti. Erkki kertoi työn käynnistyvän alkukesästä. Palattuani tontillemme perunanistutukseen vaimoni kysyi:"Mihin se patikointipolku tulee?" Kerroin, että se lähtee tuosta Pohjoisselkäsaarenpolun päästä. "Mihin ja miten ne patikoijat tulevat saareen?" vaimoni teki lisäkysymyksen. Kerroin, että tällä hetkellä Selkäsaaren pohjoispäätyyn on mahdollisuus tulla ainoastaan ruoppauttamaamme väylää pitkin venepoukamaan pienveneellä. Venepoukamasta Luoteislaiturinpolkua ylös ja koukata peililinjan kautta Pohjoisselkäsaarenpolun päähän. Toinen mahdollisuus on kävellä tonttimme ohi kivirakalle/pirunpellolle ja jatkaa matkaa etelään harjun päällä kulkevaa entistä polkua, josta on pikkupolkuja saaren länsirannalle - kesällä kepitetylle/avatulle Pohjoisselkäsaarenpolulle. Niin toki Selkäsaaren länsirannalla on muutaman sadan metrin välein kartassa näkyviä "valkoisia plänttejä" eli yleisiä rantautumispaikkoja, mutta rannat ovat kivikkoisia... Mielenkiintoista. Kaikki tämä liittyy Selkäsaaren kesämatkailun kehittämiseen, mahdollisen kesäkäytön laajentamiseen, josta ollaan ainakin kahta mieltä.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehtiä - Lapin Kansa ja Lounais-Lappi - hakiessani oli todettavissa, että yöllä oli sääennusteiden mukaisesti satanut hiukan vettä. Ilma on viileän raikas. Tänään ei ole oikeastaan mitään pakottavaa tekemistä. Nyt voi olla vaan, katsotaan, miten päivä etenee...