Mitä tänään tähän asti...

Kaunis huhtikuun sunnuntai on tulollaan - hyvä niin. Voi olla, että päivällä toteutan tuttuja jään ja lumen hajotusoperaatioita pihalla. Vielä tällä hetkellä on komeita hankia kevätauringon sulatettaviksi. Arvelen seuraavani päivällä useista eri tietolähteistä maailmanmenoa. Luonnollisesti päällimmäisenä Venäjä raaka, käsittämätön ja epäinhimillinen hyökkäyssota Ukrainassa, joka on ollut käynnissä jo kaksi kuukautta. Loppua ei ole vielä näköpiirissä. Ukrainalaisten kärsimykset ovat maksimaaliset ollessaan länsimaiden demokratian eturintamassa. Tätä sotaa ei Venäjä voi voittaa...

Pannaan hattu kiertämään - kyllä...

Pannaan hattu kiertämään - kyllä... Kemin taloudellinen tilanne on ahdistavan katastrofaalisen surkea - ollut sitä pitkään. Käytännössä vuosikymmeniä. Tähän saakka on selvitty omaisuutta myymällä, veroäyrin korotuksilla ja tasekikkailuilla. Ei selvitä enää, pää on tullut vetävän käteen. Alkuvuodesta ehdotin, että pannaan hattu kiertämään esimerkiksi yhden miljoonan euron keräämiseksi. Ajatus vaiettiin jotakuinkin kuoliaaksi. Yksi henkilö - hänkin ulkopaikkakuntalainen, Selkäsaaren mökkiläinen - oli asiasta sen veraan kiinnostunut, että hän tiedusteli, miten se toteutetaan... Tavallaan asiaan liittyvänä kävin muutama päivä keskustelua erään tuttavani kanssa. Hän oli tutkinut Selkäsaaren, Kemin kaupungin kaavoittamia mökkitontteja. Hän sanoi minulle, että tontit ovat kalliita. Minä kerroin omana näkemyksenäni, että Selkäsaaren tontit ovat edullisia, suorastaan halpoja. Minä kysyin häneltä:"Mitä sinun mielestä mökkitontin Selkäsaaressa pitäisi maksaa?" "Viisituhatta euroa." hän totesi. Tällä hetkellä selkäsaaren kaavoitetut, rakentamattomat, erittäin hyväpuustoiset mökkitontit, joiden koko on noin 2000 m2, maksavat 7000-10000 euron suuruusluokassa > 3,5-5,0 euroa/neliömetri. Ne ovat mielestäni totta tosiaan edullisia. Niin edullisia, että niitä kannattaa ostaa, vaikka ei välttämättä - juuri nyt - itse tarvitsekaan. Ostaa lapsille, lastenlapsille jemmaan...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Totesin hetki sitten vaimolleni, että pistän työasun päälle ja lähden puu- ja varastokatoksen vieressä olevaa traileria + pulpettivenettä avittamaan lumista, jotta pääsee siirtämään sen tonttimme kakkosliittymään - sitten aikanaan. Voi olla, että muutoinkin - eilisen tapaan - jäitä ja lumia hajottelen eli edesautan alkukesän tuloa. Kyllä - kolme tuntia vietin pihalla. Eräs katunaapuri tuli minua jututtamaan. Sain kuulla ajantasa-asiaa, katsauksen, mitä lähiseudun ihmisille on tapahtunut. Oikeastaan asioita, jotka eivät minua erityisesti kiinnosta. Oli puhetta myös Kainuunkadun ja Kurikankadun vesihuollon saneerauksen asukasillasta. Se pidetään Syväkankaan koulun auditoriossa maanantaina 25.4.2022 klo 18.00 alkaen. Sinne on syytä mökkiläisten mennä kuulolle... Tontin kulmalla poistin lumia pienen perunapellon ja raparperipehkojen päältä. Sieltä ne raparperit lumen keskeltä alkavat nousta. On niillä voimakas halu kasvaa ja laatu on erinomainen. Alunperin Tervaharjun/Puron Juhan alkuja... Oikeastaan tänään ei ole mitään muuta kummempaa tekemistä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen lueskellut konkaripoliitikko Paavo Väyrysen blogitekstejä tämän vuoden puolella aika monta - käytännössä lähes kaikki ja erityisesti ne tekstit, jotka on kirjoitettu Venäjän käynnistettyä raaán, häikäilemättömän ja epäinhimillisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan torstaina 24.02.2022. Hyökkäyssodan, jossa selkeästi esiintyy kansanmurhan piirteitä. Toivottavasti syylliset > Venäjän nykyjohto viime kädessä presidentti Vladimir Putin saadaan aikanaan tuomiolle. Hyökkäyssodan myötä Venäjästä on muodostunut hylkiövaltio, jonka talous romahtaa... Niin - Paavo Väyrynen, joka on tällä hetkellä muun muassa Kemin kaupunginvaltuuston rivijäsen sekä Lapin aluevaltuuston jäsen. Hän on eräänlainen toisinajattelija. Joidenkin mielestä pahanpäiväinen häirikkö ja vihonviimeinen änkyrä. Oli niin tai näin, hän muun muassa eräässä blogitekstissään kirjoittaa: Omalta osaltani en voi ymmärtää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan antaisi meille perusteen luopua Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen linjalta. Meidän on viisasta säilyttää puolueettomuutemme ydin, sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen, uskottava puolustus. Minulla on tunne, että Paavo ei hevin ajatusmaailmaansa/näkemystään muuta. En tiedä, lukeeko Paavo minun blogi- ja/tai Facebook-tekstejäni, mutta totean toistamiseen: Minusta tuli Nato-uskovainen/luottavainen kertalaakista vuonna 2014 Venäjän valloitettua Krimin niemimaan Ukrainalta ja aloitettua Itä-Ukrainan separatistien/kapinallisten tukemisen = aloitti siinä vaiheessa toiseen kertaan Ukrainaa vastaa sodan... Natoon mennään. Toivottavasti pikapuolin ja yhtä aikaa Ruotsin kanssa. Niin - todetaan nyt vielä sekin, että Venäjä ei tätä hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan voi voittaa...

Se tuli taas - kyllä...

Se tuli taas - kyllä... Mikä? Postilaatikkoomme oli ilmestynyt Työkansa Sanomat eli Kommunistisen työväenpuolueen äänenkannattaja N:o 4 8.4.2022. Pääotsikot etusivulta: Propagandaa sodan ja fasismin hyväksi Ktp tukee hoitajalakkoa Jemenin vaiettu sota Miljardeja aseisiin - hoitajille vain kiitoskortteja Suomen Nato-jäsenyys torjuttava! Suomesta ei ydinasevaltioiden sotien astinlautaa! Tutun tuntuisia otsikoita. Voi olla, että selailen läpi kunhan kerkiän tai sitten jätän tällä kerralla väliin...

Se on taas perjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - kyllä... Viikko taas vilahti historiaan. Tällä viikolla kevät on edennyt lämpimien säiden ansiosta erityisen voimakkaasti, vaikka vielä hankien keskellä ollaankin - hyvä niin. Näyttää siltä, että tämänkin päivän henkilökohtainen ohjelmani on tutun tuntuinen: Perinteisten aamutoimien jälkeen työasu päälle ja pihalle fiilistelemään jäiden ja lumien kanssa... Katsotaan, mitä muuta päivä tuo tullessaan.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani aistin taas kerran kauniin kevätpäivän tulon. Se merkinnee myöhemmin työasun päälle pukemista ja pihalle menoa lunta hajottelemaan lapiolla - kyllä. Aamukahvittelun yhteydessä oli puhetta, että emme enää tälle keväälle lähde Selkäsaareen. Seuraavan kerran ajelemme sinne Hahtisaaresta veneellä. Käännymme kolmannen punaisen "kepin" kohdalta suoraan rantaan koivua kohti uutta, ruopattua väylää pitkin uuteen "kotipoukamaan"... Tämä tapahtunee todennäköisesti toukokuun puolen välin jälkeen, viimeistään kesäkuun alussa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kyllä kannatti tämänkin päivä elää ihan iltaan saakka... Olin Keskustan Kemin kuntayhdistyksen vuosikokouksessa, joka pidettiin poikkeuksellisesti Rytikarissa Veitsiluodon kalapaikan viihtyisässä ja siistissä kodassa klo 17.00 - 19.45 välisenä aikana. Ennen kokouksen alkua minut yllätettiin täydellisesti. Sanoinkin: "Tämä tuli yllättäen ja pyytämättä." Mikä? Sain uuslogoisen Keskustan standaarin, jossa laatassa oli teksti: Aki Pyykkö Kiitos Keskustan Kemin kuntayhdistys. Yhdistyksen hallitus oli päättänyt palkita minut sellaisella. Mikäli oikein ymmärsin perusteluna oli toimintani vuosi sitten käytyjen kuntavaalien paikallisrahoituksessa. Olin viime vuonna yhdistyksen hallitusjäsen. Ilmoitin jo viime syksyn alkupuolella, että pidän vuoden 2022 välivuoden. Niin - tulin valituksi vuosikokouksen puheenjohtajaksi. Totesin erään asiakohdan käsittelyssä, että tätä kokousta ja juuri hetki sitten tehtyä päätöstä on mukava vanhana muistella... Mitä? Kerron siitä mahdollisesti/todennäköisesti myöhemmin. Erinomaisen mukava ja rento kokous, vaikka asiat olivat vakavanpuoleisia...

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis kevätaurinkoinen ja lämmin päivä odotettavissa - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen taidan pistää työasun päälle ja mennä pihalle fiilistelemään lumilapion ja jäähakun kanssa. Niin - innostuin pihalla ollessani siirtämään moottorikelkan varastorakennuksen autotallin edestä Pikkupuolen kulmalle - kyllä. Tulipa ajeltua kuitenkin kelkalla noin 20 m ja pakitettua noin 10 m. En ole turhaan Trafin maksuja maksellut. Kun hanget vähän tipahtavat, ajan moottorikelkan päärakennuksen päätyyn kahden vaihtolava päälle ja peittelen sen kesäasuun. Loppuiltapäivästä alan orientoitua Keskustan Kemin kuntayhdistyksen vuosikokoukseen. Pitopaikka on mielenkiintoinen. Veitsiluodon kalapaikan tienoo, laavu ns. makeavesialtaan kupeessa. Sinne ajelen, mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole...

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani aistin upean aurinkoisen kevätpävän olevan tulossa. Viikonvaihteessa lähetin sähköpostiviestin Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille hiusten leikkaamisesta ja kokoparran siistimisestä. Aamulla näytti tullen vastaus ja ehdotus ajanvarauksesta opettajalta - Merjo Appelgreniltä. Ilmoitin meneväni paikalle huomenna keskiviikkona 20.04.2022 klo 12 mikäli maailmankirjat eivät aivan sekaisin mene/ole. Olen ollut Hiuspysäkillä edellisen kerran torstaina 03.02.2022, joten en siellä ihan maa mullalla ravaa. Toki kokopartaa hoitelen kotikonstein "Fiskarsseilla" - kyllä... Perinteisten aamutoimien jälkeen saatan lähteä pihalle työasussa fiilistelemään lumikasojen kanssa - jokakeväistä touhua. Kyllä - pihalla olin ja istuskelimme hetken aikaa Pikkupuolen parvekkeen lipan alla kevätauringossa. Sain puhelinsoiton Hiuspysäkiltä. Opiskelija toivoi minut näyttömalliksi. Tuttu juttu, olen ollut aika monta kertaa vastaavassa tilanteessa. Näin huominen aika siirtyi ensi viikolle...

Wagner - Putinin varjoarmeija - kyllä...

Katselimme hetki sitten alla olevan dokumentin Ylen Areenalta. Suosittelemme... Putinin varjoarmeija 1 h 0 min ma 18.4.2022 3 v 0 kk 16933 katselua Wagner, venäläinen palkka-armeija, on ilmestynyt monelle maailman sotatantereelle kuten Syyriaan ja Afrikan maihin. Viimeksi Wagner-joukkoja on nähty Ukrainassa. "Tavoitteemme on palauttaa Venäjä maailmanmahtien joukkoon, arvomme eivät ole samat kuin länsimailla", kertovat entiset Wagner-taistelijat. Ketkä ovat salaisen, väkivaltaisen ja pelätyn venäläisen sotilasjoukon takana? Miten sen toiminta rahoitetaan? Näytä lisätiedot

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin vuonna 2014 Venäjän vallattua Krimin niemimaan Ukrainalta ja aloitettua sodan Itä-Ukrainassa, että Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla ja hänen nykyhallinnollaan ovat kädet kyynärpäitä myöten veressä. Torstain 24.02.2022 jälkeen he ovat mielestäni yltä päältä veressä, pääasiassa viattomien siviiliuhrien: Lasten, naisten ja vanhusten verestä. Lisäksi Venäjä on massiivisilla pommituksilla tuhonnut Ukrainalaista kaupunki- ja maalaisasutusta rauniokasoiksi. Kuinka paljon täytyy ihmisiä kuolla, jotta tuo järjettömyys saadaan loppumaan? Itä-Ukrainan vihanpidossa vuoden 2014 jälkeen lienee kuollut noin 15000 ihmistä. Nyt meneillään olevan sodan aikana on ilmeisesti kuollut noin 20000 venäläissotilasta, noin 5000 ukrainalaissotilasta, kukaties 15000 siviiliä. Lisäksi noin 5 miljoonaa ukrainalaista on liikkeellä pakolaisina. Kyllä Venäjän toiminta on kiistatta kansanmurha-nimikkeen alla osittain. Sotarikollisia.

Mitä tänään tähän asti...

Kaunis keväinen päivä, 2. pääsiäispäivä - kyllä. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään koivuklapit ja hain puu- ja varatkatoksesta korillisen puita sisälle. Pistin työasun päälle ja lähdin pihalle fiilistelemään vähitellen häviävien lumikasojen kanssa. Vaimoni lähti kaupoille. Niin - siirtelin lumia sen verran, että täytyy kohtapuolin ottaa yhteyttä Itäkoskelle Alatalon Erkkiin, josko hän poikansa Teemun kanssa tulee valikoimaan heidän "maatalousmuseoonsa" tarvittavat vanhat "tuotantovälineet". Taidanpa ottaa myös yhteyttä Tervaharjulle Puron Juhaan. Hän on alustavasti luvannut hakea jotain täältä omalle tontilleen. Loput menevät metallikierrätykseen, jos ei lopuille laitteille löydy aitoa kiinnostusta... Mikäli eilisistä katukeskusteluista oikein asian hahmotin, kukaties saamme tänään iltapäivällä vieraita ihan Ruotsin Tukholmasta saakka. Sisarentytär Leila ja hänen aviomiehensä Krister. He ovat tulleet Koronaviirusongelmien vuoksi pitkästä aikaa Kemissä lomailemaan. Vaimoni ehdotti, että menemme Pikkupuolelle, näin teemme... Kyllä - vieraat tai oikeastaan tutut kävivät meidän Pikkupuolella. Ihan mukava jutusteluhetki, ei kahta sanaa.

Kemin kaupunginteatterin kohtalon hetket...

Kemin kaupunginteatterin kohtalon hetket... Tiistaina 19.04.2022 on Kemin kaupungin hyvinvointilautakunnan käsittelyssä Kemin kaupunginteatterin kohtalon hetket. Jos Kemin kaupunginteatterin toiminta loppuu vuoden 2022 aikana, se ei merkitse teatteritoiminnan loppumista talousalueellamme. Teatteritoiminta toivottavasti jatkuu yhdistys- tai säätiöpohjaisena. Lueskelin Kulttuuri- ja tiedesäätiö Kemi 2000 hallituksen taannoista kannanottoa Kemin kaupunginteatterin puolesta. Kyseinen organisaatio kaiken kaikkiaan - hallitus ja valtuusto - olisi mielestäni paras mahdollinen taho käynnistämään teatteritoiminnan jatkamisen turvaamisen talousalueellamme, mikäli se Kemin kaupunginteatterina loppuu. Kyseisellä organisaatiolla on vahva ammattitaito asialle valmiina.

Sigthseeing-ajalu illansuussa - kyllä...

Sigthseeing-ajalu illansuussa - kyllä... Teen silloin tällöin Kemissä kiertoajeluja päästäkseni hetkeksi irti työhuoneeni tietokoneen näppäimistöstä ja mediaseurannasta. Tulin hetki sitten takaisin sellaiselta. Ensin kävin ajelemassa Metsä Fibren biotuotetehtaan läheisyydessä. Otin muutaman kuvankin. Sieltä ajelin takaisin Alhonkadun kautta Hahtisaareen ja sisäsatamaan. Hahtisaaresta pääsee vielä - niin halutessaan - merenjäälle, sisäsatamasta ei ainakaan tutusta latupaikasta, rannalla on vettä. Ajelin vielä Tervaharjun ja Jungon kautta Syväkankaalle. Romahtaneen kuplahallin tekonurmi näytti olevan käytössä - hyvä niin. Oli mukava ajella kotipihalle ja ajaa auto päärakennuksen talliin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Vaimoni aikoi käydä Pikkupuolelle pistämässä tulet takkapesään. Oikeastaan ei tänään ole mitään erityistä tehtävää. Nyt ollaan vaan. Voi toki olla, että päivällä pistän työasun päälle ja vähän fiilistelen runsaiden lumien kanssa pihalla = hiukan niitä lapiolla irrottelen kulkuväylillä eli autan hiukan sulamisprosessia. Todennäköisesti seurailen netistä eri medialähteistä, mitä Ukrainassa tapahtuu. Raaka, järjetön ja epäinhimillinen Venäjän hyökkäyssota jatkuu. Tätä sotaa ei Venäjä voi voittaa...

Mitä tänään tähän asti...

Hyvin nukutun yön jälkeen perinteiset aamutoimet tehtyämme aloimme valmistautua Selkäsaareen lähtöön - kyllä. Itse ajattelin ottaa sukset mukaan ja losuta tuon vajaan 1,5 km matkan Hahtisaaresta Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Vaimoni sauvakävelee. Arvelemme Hahtisaaresta pääsevämme hyvin jäälle mutta kohtapahan tuon näkee... Kyllä - siellä kävimme. Heti jäälle päästyämme kaivinkonemiehemme tuli moottorikelkalla vastaan. Sanoi jäteöljyjä vievänsä rantaan ja palaavansa saareen takaisin käymään. Selkäsaaren pohjoisrantaan päästyämme totesimme työn jäljen olevan asiallista, juuri sitä, mitä toivoimme - hyvä niin. Vaimoni pisti tuvan lieteen tulet ja minä - haettuani varastosta "salaiset aseet" = kumipohjaiset huopatossut - kaivoin esiin sadevesitynnyrin toisen räystäslappeen alle. Vein varastosta lapion odottamaan alkukesän perunapeltoprosessia. Samalla ihailin meidän uutta "rantabulevardin" pätkää tontilta alas venepoukamaan. Ruokaillessamme päätimme, että ensi kesänä emme käsittele/maalaa terasseja. Pohjoiseen suuntautuvaa pihaterassia ja itään suuntautuvaa ns. Sinistä terassia. Sen sijaan painekyllästetystä puusta rakennetut terassit hiotaan maaleista puhtaiksi ja/tai annetaan niiden ajan myötä kulua pois. Pääsee vähemmällä. Mukava käynti taas kerran. Jäällä oli paljon pilkkijöitä. Voi olla, että tämä oli viimeinen käynti jäitten aikaan tälle keväälle, mutta jos menemme, minäkin pistän lyhytvartiset saappaat jalkaan.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Että mitäkö mietin? Muun muassa sitä, että olen seurannut Venäjän edesottamuksia erityisesti vuodesta 2014 aika tarkkaan. Siitä hetkestä, kun Venäjä/Putinin nykyhallinnon johdolla valtasi Krimin niemimaan Ukrainalta ja aloitti Itä-Ukrainan separatistin/kapinallisten tukemisen = käytännössä Itä-Ukrainan sodan. Siinä vaiheessa länsimaat olivat auttamattoman löperöitä, saamattomia, jonka seurauksena käydään juuri nyt meneillään olevaa häikäilemätöntä Venäjän/Putinin nykyhallinon hyökkäyssotaa Ukrainassa. Nyt onneksi länsimaat ovat yhtenäisiä. Tämä Venäjän hyökkäyssota tulee Ukrainalle kalliiksi - kaupunkien hävittämisen/pommittamisen ja siviiliuhrien muodossa - mutta vielä kalliimmaksi se tulee hyökkääjälle. Länsimaiden talouspakotteet alkavat purra, Venäjän talous romahtaa, propagandasodan perustukset oman kansan keskuudessa murenevat, armeijan materiaalitappiot ovat valtavat ja nimenomaan armeijan miestappiot ovat yllättävän suuret. Viimeksi mainitut tällä hetkellä lienee noin 20000 kuollutta sotilasta lisäksi haavoittuneet ja vangitut. Tätä hyökkäyssotaa ei Venäjä perinteisin sodankäynnin menetelmin voita. Ainoa hyvä puoli tässä murheellisessa tilanteessa on se, että vihdoinkin suomalaisten, ruotsalaistenkin silmät ovat avautuneet itänaapurin nykyjohdon todellisesta olemuksesta ja NATO-hakemukset lähtevät liikkeelle muutaman viikon sisällä. Kyllä - näin se menee - onneksi...

Se on taas perjantai - Pitkäperjantai - kyllä...

Se on taas perjantai - Pitkäperjantai - kyllä... Aamun lehteä hakiessani totesin kauniin kevätaamun olevan tulollaan. Perinteisten aamutoimien jälkeen laitan puut päärakennuksen takkapesään ja harkitsen Pirkka-vehnäpullien paistamista. Pullantuoksuinen koti on mukava piristysruiske. Kyllä - näin tein ja 14 kpl esipaistettuja vehnäpullia on paistettuina odottamassa herkkuhetkiä. Puolet pullista paistoin "kanelipullamuotoon" ja toinen puoli tavallisiksi. Päärakennuksessamme on "taivaallinen" pullantuoksu hetken aikaa - hyvä niin... Käy myös takaraivossa ajatus, josko lähtisi käymään Selkäsaaressa - kerran vielä ennen jäiden sulamista. Sen toteutamme kukatien huomenna lauantaina.

Tulevaisuuden suunnitelmia ja vanhojen aikojen muistelua - kyllä...

Tulevaisuuden suunnitelmia ja vanhojen aikojen muistelua - kyllä... Istuskelimme - Veera, mummo eli Tuula ja pappa eli minä - eilen meidän keittiön pöydän ääressä. Pidin alkajaisiksi Veeralle lyhyen kaavan mukaan puheenkin. Puheen aihe oli meidän yhteinen, tähänastinen elämämme, Veeran tähänastiset opinnot ja tulevaisuuden suunnitelmat. Historian havinaa oli ilmassa voimakkaasti minun ja vaimoni sanoissa. Elämä ei aina käsittele meitä silkkihansikkain ja eletyssä, arkisessakin elämässä on koko ajan läsnä sattuma. Sattuma, joka saattaa heittää meitä ennalta arvaamattomiin tapahtumiin. Omalta osaltani kerroin Veeralle, että olen pääsääntöisesti tähänastiseen elämääni erittäin tyytyväinen. Ainoa, minkä aikaratasta taaksepäin vääntäessäni tekisin, lähtisin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun Otaniemeen puunjalostustekniikkaa. Se mahdollisuus oli vuonna 1976. Edellisen asemesta lähdin opiskelemaan Ammattikoulujen Hämeenlinnan Opettajaopistoon. Opiskelun rahoittamiseksi/perheen elättämiseksi jouduimme myymään auton ja omakotitontin Imatralla. Osasyynä edelliseen oli se, että olimme ostaneet Arava-kerrostalohuoneiston Imatran Mansikkalasta. Kerroin, että olen aikanaan ollut kohtalaisen aktiivinen, jonka tiedän ärsyttäneen monia tuntemiani ihmisiä. Sanoin myös, että minulla on erittäin myönteinen, jopa yltiöoptimistinen asenne elämään, jota ei kyllä hevillä horjuteta. Sanoin Veeralle: "Muista se, vaikka joskus tuntuu, että taivas putoaa päällesi, elämässä on aina vaihtoehtoja - aina." No tässä vaiheessa olin syvän liikutuksen vallassa. Näin siinä tahtoo käydä...