Se on taas perjantai, viikko vilahti silmissä - kyllä...

Se on taas perjantai, viikko vilahti silmissä - kyllä... Jo eilen oli aistittavissa, että takapihalle on lähdettävä lumihommiin. Tänään aamulehteä hakiessani totesin taas tutun ilmiön: Kainuunkatua aurannut kuski oli taas tullut Möylyntien risteyksestä vauhdilla ja heittänyt helvetinmoiset lumimällit muun muassa meidän kahteen liittymään. Postilaatikolle täytyi luoda lähes kotiovelta lapion mentävä ura. Olen tästä kirjoittanut aikaisemminkin. Katua voi ajaa kahteen suuntaan. Lähden kohta ulos puettuani työasun päälle. Eiköhän noista(kin) mälleistä lumilingolla selviä. Tänään ei taida olla muuta erityistä tekemistä. Viikonvaihteessa odottelemme etelästä vieraita, mikäli Koronavirus ei ole kasannut esteitä pohjoiseen tulemiselle...

Luottamukseni järkeviin ratkaisuihin, toimintamalleihin horjuu - kyllä...

Olen mielestäni optimistinen, välillä hyperoptimistinen ihminen perusluonteeltani. "Aina on vaihtoehtoja, vaikka maailma on sekaisin ja taivas tuntuu putoavan niskaan." niin kuin taannoin eräs tuttavani totesi vapaasti muisteltuna. Suunnilleen edellä mainitulla tavalla olen pääasiassa yrittänyt hahmottaa maailmanmenoa. Ukrainan osalta luottamukseni järkeviin ratkaisuihin, toimintamalleihin horjuu - kyllä... Hetki sitten pysähdyin mietiskelemään tämänhetkistä, mielestäni järjetöntä tilannetta Ukrainan ympärillä. Venäjä on pitänyt sietämätöntä jännitystä ja pelkoa sodan uhasta yllä Ukrainan rajoilla ja lisäksi pitänyt laajoja sotaharjoituksia Valko-Venäjän kanssa. Kaksi järjetöntä diktaattoria on vauhdissa. Venäjän ja länsimaailman - EU, Nato ja Yhdysvallat - välillä on ollut viime viikkoina/päivinä kirjeenvaihtoa, jota ei ymmärrä kohta Erkkikään. Tänään viimeksi tapahtui kirjeenvaihdon osalta pohjanoteeraus: Venäjän vaatimukset Yhdysvalloille/Natolle ovat superjärjettömiä. Sen toki ymmärrän, että Venäjän ulkoministeri, Sergei Lavrov tekee työtä käskettyä ja on presidentti Vladimir Putinin käsikassara, mutta viimeksi mainitulla ei taida lääkitys olla kohdallaan... Tämä peli alkaa mennä niin kovaksi, että kohta "Uus-Vainikkalan laukausten myötä", rytisee. En enää ihmettele, vaikka huomenna aamu-uutisissa todetaan, sota on alkanut Ukrainassa. Tosiasiassa se on alkanut jo vuonna 2014. Olen aikaisemminkin avoimesti kirjoittanut, että minusta tuli kertalaakista Nato-uskovainen vuonna 2014 Venäjän valloitettu Krimin niemimaan. Vaikka meille vakuutetaan, että itärajallamme on rauhallista, sekin saattaa olla loppujen lopuksi tyypillistä venäläistä maskirovkaa eli hämäystä, harhautusta... On tämä kummaa aikaa kerta kaikkiaan. Surullista, todella surullista.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Ajattelin aamulla, että tänään en kirjoita omista tekemisistäni mitään. Kyllä on pakko kuitenkin avata kahta tämän viikon uutta kokousta liittyen Kemin kaupungin luottamustoimiin. Olin tiistaina ympäristölautakunnan ja tänään hetki sitten Ympäristölautakunnan alaisen lupajaoston kokouksessa henkilökohtaisena varajäsenenä Markku Pudaksen ollessa estynyt. Molemmat kokouksen asiapitoisia ja erinomaisen asiallisia. Virkamiesten ja varsinaisten jäsenten jäsenten suhtautuminen "käypäläiseen" myötäsukaista. Kyllä Markku on hyvässä seurassa, ei kahta sanaa...

Mitä tänään tähän asti...

Aamulehteä hakiessani vilkaisin maassa jäljellä olevaa klapikasaa. Perinteisten aamutoimien jälkeen siirsimme klapikasan katokseen. Noin kahden vuoden puut ovat nyt suojassa katon alla. Kyllä se on pakko tunnustaa, että taas kävi mielessä, kuinkahan monta kertaa tuokin urakka tulee tehdyksi. Sen ainakin päätin, että näin lyhyttä puuta en toista kertaa ota poltettavaksi... Juuri hetki sitten näytti päättyneen talviolympialaisten naisten parisprintti: Suomi harmittavasti neljäs, mutta kyllä Niskanen ja Pärmäkoski hiihtivät hyvin. Tänään ei oikeastaan ole mitään erityistä tekemistä. Kukaties katselen hiukan noita talviolympialaisia...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kyllä - tänään oli kaksi Kemin kaupungin luottamustoimeen liittyvää kokousta. Toinen alkoi päivällä säälliseen aikaan ja kesti noin kaksi tuntia. Toinen alkoi illansuussa ja kesti kolme ja puoli tuntia. Olen muistaakseni n kertaa kirjoittanut julkisesti taannoin lehtiinkin, että kokousten on syytä alkaa viimeistään klo 14... Miksi? Siksi, että osallistujat ovat vielä siihen aikaan vireimmillään eikä vaativia virkatehtäviä hoitavia virkamiehiä istuteta turhan päitten pitkissä kokouksissa tai etänä Teams-mollukoiden takana. Molempien kokousten puheenjohtajat hoitivat tehtävänsä asiallisesti.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Kävimme - minä ja vaimoni - heittelemässä vajaan tunnin eilen tuotuja koivuklapeja puu- ja varastokatokseen katon alle. Jätimme vielä huomiselle päivällekin klapifiilistelyä... Itse alan orientoitumaan iltapäivän ympäristölautakunnan/henkilökohtaisena varajäsenenä ja perustrvalautakunnan/varsinaisena jäsenenä kokouksiin. Mielenkiintoinen iltapäivä ja alkuilta...

"Niiden on hoidettava tuo 5 miljoonaa!" sanoi katujuttelija tänään...

Niin - koivuklapeja heitellessäni varastokatokseen minua pysähtyi jututtamaan tuttu mies. Kaiken muun ohessa tuli Kemin ahdistavan ankea taloudellinen tilanne puheeksi. Hänkin oli huolissaan tilanteesta, mutta hänen orientoituminen asiaan oli hiukan sen tyyppinen, että asia ei hänelle - kemiläiselle - kuuluisi. "Niiden on hoidettava tuo 5 miljoonaa!" sanoi katujuttelija tänään. Minä korjasin hänen sanomansa:" Meidän on hoidettava... ." "Niin, niinhän se on." hän ymmärsi oikaisuni. Pieni lainaus Tiihosen Jarnon tekstistä: Kemin kaupungin taloustilanne on synkentynyt entisestään. Elokuun lopussa arvioitiin, että kaupungin on saatava käyttötalouteensa vähintään neljän miljoonan euron säästö. – Viimeisimmän arvion mukaan käyttötaloudessa on saatava aikaan viiden miljoonan euron säästö. Säästötarpeen kasvu selittyy pitkälti varautumisella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseen, kertoo kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen. Lue myös: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alijäämästä on tulossa lasku omistajakunnille – vuoden 2020 lopussa maksettavaa oli kertynyt 10,1 miljoonaa Vuoden 2020 lukujen perusteella Kemin maksuosuus olisi 4,6 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiiri yrittää kuitenkin pienentää alijäämäänsä esimerkiksi myymällä omaisuuttaan. Kemin tilannetta pahentaa myös heikosti mennyt viime vuosi. – Vuoden 2020 tilinpäätöksessä kaupungin taseessa on yhdeksän miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Viime vuonna sitä on kertynyt merkittävästi enemmän, mutta tarkkoja lukuja ei vielä ole, Ruotsalainen kertoo. Henkilöstövaikutuksia ei voida välttää

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin aamulla muun muassa: Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä muuta tekemistä. Sen jälkeen soitin tutulle polttopuun toimittajalle. Oli puhetta, että olemme siirtyneet 50 cm klapeista 40 cm klapeihin. Hänellä ei ollut tuota viimeksi mainittua mittaa, mutta 30 cm klapeja oli juuri iso häkkikippiperäkärry täyttymässä. Sovimme, että hän tuo sen meille. Se siis puukasa on nyt tuossa ykkösliittymässä päärakennuksen ja puu-ja varastokatoksen välissä. Ihan hyvän näköistä puuta mutta entiseen verrattuna aika sälää. Eiköhän nuokin tule poltetuksi, kunhan saa ne ensin heitellyksi tuonne katokseen suojaan. Se on pakko todeta, että polttopuun hinta on noussut. Todennäköisesti seuraavalla kerralla kilpailutan toimituksen. Sitä en ole tehnyt muutamaan vuoteen...

Se on jo helmikuun puoliväli ja Ystäväpäivä - kyllä...

Se on jo helmikuun puoliväli ja Ystäväpäivä - kyllä... Siksipä Hyvää Ystavänpäivää tämän tekstin lukijoille yhdessä ja erikseen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut, klapit päärakennuksen takkapesään ja lähden fiilistelemään etupihalle työasussa lumikolan kanssa. Tuttu hyötyliikuntarupeama. Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä muuta tekemistä. Käyn läpi iltapäivällä huomisen kahden kokouksen aineistot, niissä on ihan nokko...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Pitänee myöhemmin päivällä hakea korillinen klapeja sisälle kuivamaan ja lämpenemään. Hetki sitten näytti alkaneen Talviolympialaisten miesten viestinhiinto. Se on aivan pakko katsella, ainakin pätkittäin. Ratkaisun hetken on nähtävissä myöhemmin päivällä toistoina useaan kertaan. Oikeastaan tänään ei muuta kummempaa. Ensi viikon pöytäkalenteria katsellessani on orientoiduttava kolmeen luottamustoimikokoukseen, joista kaksi on ensimmäistä kertaa varajäsenen ominaisuudessa varsinaisen jäsenen ollessa estynyt...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Facebook muistutti minua eräästä vuoden takaisesta 12.02.2021 kirjoituksestani. Se tuli mieleeni kuultuani tänään, että ensi viikolla osallistun kahteen kokoukseen - ensimmäistä kertaa - henkilökohtaisen varajäsenen roolissa. "Mitä ihmettä sinä värkkäät tuon politiikan kanssa? Nauttisit eläkepäivistäsi!" totesi eräs tuttavani marketissa tavatessamme. Hän oli selvästi orientoitunut/urautunut ajatuksissaan ja kommenteissaan, että minun ikäiseni ei ole soveliasta aktiivisesti osallistua kuntapolitiikkaan. Hän oli huomautellut asiasta minulle aikaisemminkin... "Ensinnäkään minä en "värkkää", vaan olen aika lailla vakavissani, tosissani ollessani mukana kuntapolitiikassa. Toiseksi minä kyllä nautin myös eläkepäivistäni - täysillä. Osallistuminen kuntapolitiikkaan, nimenomaan lautakuntatyöskentelyyn, ei ole millään tavalla este eläkepäivien vietolle." totesin hänelle. "Muun muassa kirjoitellessani näistä kuntapolitiikan asioista tavoitteeni on saada mukaan kemiläisiä aikaisessa vaiheessa kuntavaaliehdokkaiksi. Se on meidän kaikkien etu ja se on reilua äänestäjiä kohtaan." lisäsin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistautua Selkäsaaressa pistäytymiseen. Talviolympialaisissa näytti alkaneen naisten viestinhiihto. Voi olla, että se katsellaan ennen lähtöä. Viimeinen osuus menossa, Suomi on vielä kolmen parhaan joukkoon hiihtämässä. Niinhän siinä kävi, että neljä tila tuli - hyvä suoritus sekin. Viemme saareen varmuuden vuoksi eilen ostamani lumikengät. Voipa olla, että niitä kokeillaankin. Otamme ahkion myös mukaan... Kyllä - saaressa kävimme tuttua reittiä pitkin kävelemällä. Perille päästyämme totesimme kaivinkoneen käyneen tontillamme, tietty kivisiirto suoritettu - hyvä niin. Kaivinkone oli "parkissa" rannan läheisyydessä aivan kuin odottaen uutta tehtävää. Pohjoisselkäsaarenpolun muuttaminen osaksi patikointireitistöä? Sisään päästyämme vaimoni pisti tulet hellaan ja minä kiinnitin patikointikengät lumikenkiin. Kävin pienen lenkin kävelemässä/kokeilemassa. Upotti aika lailla. Ei ole tänä talvena muodostunut kunnon hankikelejä. Niin - nämä lumikengät ovat ranskalaisvalmisteiset McKinley (MCK SNOWCROSS), ostin ne Kemin INTERSPORTISTA. Eiköhän niitä vielä kokeilla uudestaankin... Vaimoni laittaessa pikku purtavaa minä touhusin pihaterassilla lumihommissa. Takaisin tullessamme ihmettelimme taas kerran saaren pohjoispäädyn hiljaisuutta. Jäällä oli jonkin verran erilaisia liikkujia. Mukava pikakäynti taas kerran...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei taida olla muuta kuin aluksi katsoa, miten Iivo Niskaselle käy hiihtokisoissa ja sen jälkeen lähteä katsomaan, josko löytyy edullisen lumikengät kaupasta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käväisemään merenjäällä ja Selkäsaaressakin, mikäli se ei mene "rämpimiseksi". Toivottavasti siellä moottorikelkkauria löytyy sen verran, että voimme rauhallisesti köpötellä sauvakävelyllä eteenpäin. Kohtapa sen näkee... Kyllä - hetki sitten tulimme takaisin. Onneksi kävelimme suoraan hiihtolatu-uraa pitkin sisäsatamasta Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja siitä rapiat parisataa metriä länteen moottorikelkkauraa pitkin mökille. Vaimoni pisti tulet hellaan ja sulatti tiskivedet lumesta. Minä lapioin ns. Sinisen terassin lumista ja pihaterassinkin osittain... Pohdiskelimme josko ostamme mökille kaksi paria lumikenkiä - varmuuden vuoksi. Kahviteltuamme teimme lähtöä. Etelätuuli näytti nostaneen vettä rantaan jään päälle. Takaisin kävellessämme meitä tuli vastaan neljän hengen porukka varovaisesti hiihdellen - taisivat olla turisteja - hyvä niin... Sisäsatamaan päästyämme aurinko meni pilveen. Erittäin mukava mökkipistäytyminen.

Hörönlöröä eli venäläistä maskirovkaa, hämäystä, harhautusta, asian vierestä puhumista, jne. ...

Olen aikaisemmin kirjoittanut, että seurailen tuolta Watch-napin takaa noita videonpätkiä. Muun muassa tiukasti valvotun Venäjän valtionmedian propagandaa. Mielestäni muun muassa alla oleva Putin-teksti lähentelee mauttomuutta - ajatellen vakavaa asiayhteyttä Ukrainaan liittyvänä. Murheellista. Hörönlöröä eli venäläistä maskirovkaa, hämäystä, harhautusta, asian vierestä puhumista, jne. ... «Мы готовы таким, как господин Порошенко, предоставить убежище в России» Путин на пресс-конференции после пятичасовых переговоров с Макроном рассказал, как предлагал бывшему украинскому президенту политическое убежище: «Я ему говорил, что, если у него возникнут какие-то сложности в будущем, Россия готова предоставить ему политическое убежище. Сегодня хочу подтвердить свои предложения. Несмотря на наши серьёзные расхождения по вопросу урегулирования в Донбассе (я считаю, что он наделал много ошибок), но всё-таки его преследование как государственного преступника, на мой взгляд, тоже чрезмерная заявка на успех действующего руководства» "Olemme valmiita myöntämään turvapaikan Poroshenkon kaltaisille ihmisille Venäjällä" Putin kertoi lehdistötilaisuudessa viiden tunnin neuvottelujen jälkeen Macronin kanssa, kuinka hän tarjosi poliittista turvapaikkaa Ukrainan entiselle presidentille: "Sanoin hänelle, että jos hänellä on vaikeuksia tulevaisuudessa, Venäjä on valmis myöntämään hänelle poliittisen turvapaikan. Tänään haluan vahvistaa ehdotukseni. Huolimatta vakavista erimielisyyksistämme Donbassin siirtokuntien suhteen (uskon, että hän teki monia virheitä), mutta silti hänen syytteeseenpanonsa valtion rikollisena on mielestäni myös liiallinen vaatimus nykyisen johdon menestyksestä.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani näin Kainuunkadun päässä tutun kävelijän tulossa. Häntä ei ole näkynytkään pitkiin aikoihin. En jäänyt odottelemaan/jututtamaan, sillä sen verran oli kylmä ilma. Perinteisten aamutoimien jälkeen on edessä kevyet lumityöt etupihalla - lumikolalla. Voi olla, että päivällä käväisen ajelemassa Karihaarassa Sahansaarenkadun alueella. Maisema lienee muuttunut muutaman viikon takaisesta. Hyvä niin. Kävin hetki sitten sightseeing lenkin. Kaksi komeaa ylikulkusiltaa on rakenteilla, tieurat hyvin hahmottuneet ja voi jo kuvitella rautatien uuden linjauksen. Metsä Fibren biotuotetehtaan hahmo voimistuu. Ajattelin pysähtyä ottamaan muutaman kuvan, mutta oli sen verran kova liikenne, että jätin ottamatta. Webkamerakuvista löytyy asiaan vahvistusta. Kotiin tullessani ajelin sisäsataman kautta. Upea ilma oli houkutellut ihmisiä merenjäälle. Pilkkijöitä, hiihtäjiä, kävelijöitäkin... Poikkesin myös Mansikkanokan Lumilinna-alueella. Aika hiljaista vielä - toki yksi linja-auto ja muutamia henkilöautoja parkissa... Tänään(kään) ei ole juuri mitään ehdottoman tärkeää tekemistä. Ollaan sitten vaan... No niin - vaimoni lähti alkuiltapäivästä kirjastoon ja kaupoille, minä lähdin fiilistelemään lumilingolla. Uutta lunta ei ollut kuin muutama sentti mutta avasin konevoimin uusia uria. Muun muassa kerrostalon puoleiselle sivulle pyykinkuivatustelineille. Sen olen tähän saakka hoitanut lapiotyönä hiukan myöhemmin keväällä. Tulipahan tuokin tehtyä...

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen viime vuosina kirjoitellut, että olen luopunut useiden yhdistysten jäsenyydestä. Todennäköisesti vähäisistä nykyjäsenyyksistänikin luovun lähivuosina. Niitä on neljä ja olen niissä puhtaasti rivijäsenenä. Ne käytännössä eivät vaadi muuta kuin maksaa vaadittava jäsenmaksu ja osallistua - niin halutessaan - yleisiin kokouksiin. Kemin kaupungin luottamustoimet vaativat sen verran vähän kokoustamista, että tähän "joutenoloon" alkaa oikeastaan tottua. Käy mielessä, että kukaties lähitulevaisuudessa alan totuttaa henkilökohtaisen varajäsenen orientoitumista kokouksiin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tietokoneen avattuani havahduin tosiasiaan, että mediatietojen mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kehittelemä teatterinäytös = länsimaiden hyppyyttäminen Ukrainan itärajan läheisyyteen ryhmitettyjen joukkojen myötä alkaa saada yhä mediaseksikkäämpiä muotoja. Ranskan presidentti kävi Moskovassa mediatietojen mukaan viisi tuntia juttelemassa ja Saksan uusi liittokansleri oli samanaikaisesti USA:ssa juttelemassa. Tästähän tämä itänaapurimme narsistinen päämies tykkää. Hän on tullut huomioiduksi mutta näillä toimillaan ei taatusti kunnioituksi. Hän on menettänyt globaaliluottamuksen jo vuonna 2014 Krimin niemimaan valloituksen yhteydessä Ukrainalta. Mutta seurataan tilannetta...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen puut/klapit päärakennuksen takkapesään , puuhuoltoa ja etupihan lumikolausta. Kävimme kauppareissun ja asioilla kaupungilla. Veimme samalla reissulla säkillisen muovia ja kassillisen lasia/metallia kierrätyspisteeseen. Vaimoni kävi kirjastossa ja samalla tutustuimme Kemin taidemuseon Ryhmä-Kemi taidenäyttelyyn. Erinomainen näyttely, kannattaa käydä tutustumassa... Ajoimme kotiin sisäsataman kautta. Jäällä oli muutamia liikkujia ja tutut pilkkijät. Taidanpa jatkaa lumitöitä vasta huomenna. Otan lumilingon käyttöön. No niinhän siinä pääsi käymään, että takaraivossa kävi ajatus: Minkä tänään voit tehdä, älä jätä sitä huomiseksi. Otin lumilingon varastorakannuksen autotallista ja ajelin takapihan kulkuväylät ja kakkosliittymän - kaikki hiukan entisestään leveämmiksi... Nyt vilkaisen, mitä maailmalla on tapahtunut/tapahtumassa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Facebook muistutti, että kirjoitin kaksi vuotta sitten 07.02.2020 seuraavaa: Vuosikausia on suomalaisessa mediassa paasattu eräänlaista maailmanlopun ilmapiiriä. Ikäänkuin suomalaisten pitäisi kakki maailman ongelmat ratkaista. Meitä ohjeistetaan aktiivisesti "syömään oikein", "asumaan oikein", "liikkumaan oikein", "käyttämään metsiämme oikein", jne. jopa "ajattelemaan oikein"... Tuossa hetki sitten käsin tiskatessani kävi mielessä muun muassa seuraavaa: Pitääkö meidän tuntea huonoa omaatuntoa, kun... + syömme tavallista perusruokaa: ruisleipää, voita, perunoita, maitoa, punaista lihaa toki me syömme vihanneksiakin, hedelmiä, marjoja, vaaleaa lihaa, kalaa, joskus riehaannumme ostamaan pullon tai kaksi viintä tai edullista kakspistekasi janojuomaolutta, jne. ... + asumme kahdestaan väljästi, huoneiden lämpötila tämän ikäisten ihmisten luille sopiva, vettä käytämme vähänlaisesti, sähköäkin säästeliäästi, jne. ... + meillä on autoja "joka lähtöön", koska emme ole päässeet niistä eroon, ajamme kuitenkin nykyisin erittäin vähän, pisimmät reissut Haaparannalle jotakuinkin kerran kahdessa kuukaudessa, jne. ... + metsiä ei ole liiemmälti - pari erittäin hyväpuustoista saaritonttia, joista toiseen olemme rakentaneet ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan merihenkisen torpan/mökin ja pienen varastorakennuksen, puuta käytämme järkevästi omaan tarpeeseen, jne. ... + haluamme ajatella omilla aivoillamme siten, että ajatuksemme/toimintamme vievät tätä maata ja nimenomaan tätä paikkakuntaa myönteisesti eteenpäin, jne. ... En ala syvällisemmin - tässä ja nyt - analysoimaan tiskausajatuksiani, mutta totean, että kaikki edellä mainittu on hankittu omalla, kovalla työllä ja toimeliaisuudella. Olemme maksaneet veromme säntillisesti. Emme ole liiemmälti saaneet yhteiskunnan palveluja. Sen mitä jokainen itsellinen rivikemiläinen saa. Tosin oletettavasti sekin hetki tulee, jolloin yhteiskunnan peruspalveluja tarvitaan. Toivottavasti ei aivan vielä lähivuosina. Niin - ilmassa on mielestäni erittäin vahva syyllistämisen ilmapiiri. Tavallisia ihmisiä syyllistetään globaaleilla ongelmilla tyyliin: Että kehtaatte, hävetkää! On tämä kummaa aikaa kerta kaikkiaan... . Edelliseen tänään sen verran, että meillä on yksi auto vähemmän ja Ruotsin Haaparannalla emme ole käyneet yli kahteen vuoteen...