maanantai 14. helmikuuta 2022

"Niiden on hoidettava tuo 5 miljoonaa!" sanoi katujuttelija tänään...

Niin - koivuklapeja heitellessäni varastokatokseen minua pysähtyi jututtamaan tuttu mies. Kaiken muun ohessa tuli Kemin ahdistavan ankea taloudellinen tilanne puheeksi. Hänkin oli huolissaan tilanteesta, mutta hänen orientoituminen asiaan oli hiukan sen tyyppinen, että asia ei hänelle - kemiläiselle - kuuluisi. "Niiden on hoidettava tuo 5 miljoonaa!" sanoi katujuttelija tänään. Minä korjasin hänen sanomansa:" Meidän on hoidettava... ." "Niin, niinhän se on." hän ymmärsi oikaisuni. Pieni lainaus Tiihosen Jarnon tekstistä: Kemin kaupungin taloustilanne on synkentynyt entisestään. Elokuun lopussa arvioitiin, että kaupungin on saatava käyttötalouteensa vähintään neljän miljoonan euron säästö. – Viimeisimmän arvion mukaan käyttötaloudessa on saatava aikaan viiden miljoonan euron säästö. Säästötarpeen kasvu selittyy pitkälti varautumisella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseen, kertoo kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen. Lue myös: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alijäämästä on tulossa lasku omistajakunnille – vuoden 2020 lopussa maksettavaa oli kertynyt 10,1 miljoonaa Vuoden 2020 lukujen perusteella Kemin maksuosuus olisi 4,6 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiiri yrittää kuitenkin pienentää alijäämäänsä esimerkiksi myymällä omaisuuttaan. Kemin tilannetta pahentaa myös heikosti mennyt viime vuosi. – Vuoden 2020 tilinpäätöksessä kaupungin taseessa on yhdeksän miljoonaa euroa kattamatonta alijäämää. Viime vuonna sitä on kertynyt merkittävästi enemmän, mutta tarkkoja lukuja ei vielä ole, Ruotsalainen kertoo. Henkilöstövaikutuksia ei voida välttää

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Kirjoitin aamulla muun muassa: Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä muuta tekemistä. Sen jälkeen soitin tutulle polttopuun toimittajalle. Oli puhetta, että olemme siirtyneet 50 cm klapeista 40 cm klapeihin. Hänellä ei ollut tuota viimeksi mainittua mittaa, mutta 30 cm klapeja oli juuri iso häkkikippiperäkärry täyttymässä. Sovimme, että hän tuo sen meille. Se siis puukasa on nyt tuossa ykkösliittymässä päärakennuksen ja puu-ja varastokatoksen välissä. Ihan hyvän näköistä puuta mutta entiseen verrattuna aika sälää. Eiköhän nuokin tule poltetuksi, kunhan saa ne ensin heitellyksi tuonne katokseen suojaan. Se on pakko todeta, että polttopuun hinta on noussut. Todennäköisesti seuraavalla kerralla kilpailutan toimituksen. Sitä en ole tehnyt muutamaan vuoteen...

Se on jo helmikuun puoliväli ja Ystäväpäivä - kyllä...

Se on jo helmikuun puoliväli ja Ystäväpäivä - kyllä... Siksipä Hyvää Ystavänpäivää tämän tekstin lukijoille yhdessä ja erikseen. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistän puut, klapit päärakennuksen takkapesään ja lähden fiilistelemään etupihalle työasussa lumikolan kanssa. Tuttu hyötyliikuntarupeama. Oikeastaan tänään ei ole mitään erityistä muuta tekemistä. Käyn läpi iltapäivällä huomisen kahden kokouksen aineistot, niissä on ihan nokko...

sunnuntai 13. helmikuuta 2022

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin päärakennuksen takkapesään tulet. Pitänee myöhemmin päivällä hakea korillinen klapeja sisälle kuivamaan ja lämpenemään. Hetki sitten näytti alkaneen Talviolympialaisten miesten viestinhiinto. Se on aivan pakko katsella, ainakin pätkittäin. Ratkaisun hetken on nähtävissä myöhemmin päivällä toistoina useaan kertaan. Oikeastaan tänään ei muuta kummempaa. Ensi viikon pöytäkalenteria katsellessani on orientoiduttava kolmeen luottamustoimikokoukseen, joista kaksi on ensimmäistä kertaa varajäsenen ominaisuudessa varsinaisen jäsenen ollessa estynyt...

lauantai 12. helmikuuta 2022

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Facebook muistutti minua eräästä vuoden takaisesta 12.02.2021 kirjoituksestani. Se tuli mieleeni kuultuani tänään, että ensi viikolla osallistun kahteen kokoukseen - ensimmäistä kertaa - henkilökohtaisen varajäsenen roolissa. "Mitä ihmettä sinä värkkäät tuon politiikan kanssa? Nauttisit eläkepäivistäsi!" totesi eräs tuttavani marketissa tavatessamme. Hän oli selvästi orientoitunut/urautunut ajatuksissaan ja kommenteissaan, että minun ikäiseni ei ole soveliasta aktiivisesti osallistua kuntapolitiikkaan. Hän oli huomautellut asiasta minulle aikaisemminkin... "Ensinnäkään minä en "värkkää", vaan olen aika lailla vakavissani, tosissani ollessani mukana kuntapolitiikassa. Toiseksi minä kyllä nautin myös eläkepäivistäni - täysillä. Osallistuminen kuntapolitiikkaan, nimenomaan lautakuntatyöskentelyyn, ei ole millään tavalla este eläkepäivien vietolle." totesin hänelle. "Muun muassa kirjoitellessani näistä kuntapolitiikan asioista tavoitteeni on saada mukaan kemiläisiä aikaisessa vaiheessa kuntavaaliehdokkaiksi. Se on meidän kaikkien etu ja se on reilua äänestäjiä kohtaan." lisäsin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen aloimme valmistautua Selkäsaaressa pistäytymiseen. Talviolympialaisissa näytti alkaneen naisten viestinhiihto. Voi olla, että se katsellaan ennen lähtöä. Viimeinen osuus menossa, Suomi on vielä kolmen parhaan joukkoon hiihtämässä. Niinhän siinä kävi, että neljä tila tuli - hyvä suoritus sekin. Viemme saareen varmuuden vuoksi eilen ostamani lumikengät. Voipa olla, että niitä kokeillaankin. Otamme ahkion myös mukaan... Kyllä - saaressa kävimme tuttua reittiä pitkin kävelemällä. Perille päästyämme totesimme kaivinkoneen käyneen tontillamme, tietty kivisiirto suoritettu - hyvä niin. Kaivinkone oli "parkissa" rannan läheisyydessä aivan kuin odottaen uutta tehtävää. Pohjoisselkäsaarenpolun muuttaminen osaksi patikointireitistöä? Sisään päästyämme vaimoni pisti tulet hellaan ja minä kiinnitin patikointikengät lumikenkiin. Kävin pienen lenkin kävelemässä/kokeilemassa. Upotti aika lailla. Ei ole tänä talvena muodostunut kunnon hankikelejä. Niin - nämä lumikengät ovat ranskalaisvalmisteiset McKinley (MCK SNOWCROSS), ostin ne Kemin INTERSPORTISTA. Eiköhän niitä vielä kokeilla uudestaankin... Vaimoni laittaessa pikku purtavaa minä touhusin pihaterassilla lumihommissa. Takaisin tullessamme ihmettelimme taas kerran saaren pohjoispäädyn hiljaisuutta. Jäällä oli jonkin verran erilaisia liikkujia. Mukava pikakäynti taas kerran...

perjantai 11. helmikuuta 2022

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei taida olla muuta kuin aluksi katsoa, miten Iivo Niskaselle käy hiihtokisoissa ja sen jälkeen lähteä katsomaan, josko löytyy edullisen lumikengät kaupasta...

torstai 10. helmikuuta 2022

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen päätimme lähteä käväisemään merenjäällä ja Selkäsaaressakin, mikäli se ei mene "rämpimiseksi". Toivottavasti siellä moottorikelkkauria löytyy sen verran, että voimme rauhallisesti köpötellä sauvakävelyllä eteenpäin. Kohtapa sen näkee... Kyllä - hetki sitten tulimme takaisin. Onneksi kävelimme suoraan hiihtolatu-uraa pitkin sisäsatamasta Selkäsaaren pohjoispäätyyn ja siitä rapiat parisataa metriä länteen moottorikelkkauraa pitkin mökille. Vaimoni pisti tulet hellaan ja sulatti tiskivedet lumesta. Minä lapioin ns. Sinisen terassin lumista ja pihaterassinkin osittain... Pohdiskelimme josko ostamme mökille kaksi paria lumikenkiä - varmuuden vuoksi. Kahviteltuamme teimme lähtöä. Etelätuuli näytti nostaneen vettä rantaan jään päälle. Takaisin kävellessämme meitä tuli vastaan neljän hengen porukka varovaisesti hiihdellen - taisivat olla turisteja - hyvä niin... Sisäsatamaan päästyämme aurinko meni pilveen. Erittäin mukava mökkipistäytyminen.

keskiviikko 9. helmikuuta 2022

Hörönlöröä eli venäläistä maskirovkaa, hämäystä, harhautusta, asian vierestä puhumista, jne. ...

Olen aikaisemmin kirjoittanut, että seurailen tuolta Watch-napin takaa noita videonpätkiä. Muun muassa tiukasti valvotun Venäjän valtionmedian propagandaa. Mielestäni muun muassa alla oleva Putin-teksti lähentelee mauttomuutta - ajatellen vakavaa asiayhteyttä Ukrainaan liittyvänä. Murheellista. Hörönlöröä eli venäläistä maskirovkaa, hämäystä, harhautusta, asian vierestä puhumista, jne. ... «Мы готовы таким, как господин Порошенко, предоставить убежище в России» Путин на пресс-конференции после пятичасовых переговоров с Макроном рассказал, как предлагал бывшему украинскому президенту политическое убежище: «Я ему говорил, что, если у него возникнут какие-то сложности в будущем, Россия готова предоставить ему политическое убежище. Сегодня хочу подтвердить свои предложения. Несмотря на наши серьёзные расхождения по вопросу урегулирования в Донбассе (я считаю, что он наделал много ошибок), но всё-таки его преследование как государственного преступника, на мой взгляд, тоже чрезмерная заявка на успех действующего руководства» "Olemme valmiita myöntämään turvapaikan Poroshenkon kaltaisille ihmisille Venäjällä" Putin kertoi lehdistötilaisuudessa viiden tunnin neuvottelujen jälkeen Macronin kanssa, kuinka hän tarjosi poliittista turvapaikkaa Ukrainan entiselle presidentille: "Sanoin hänelle, että jos hänellä on vaikeuksia tulevaisuudessa, Venäjä on valmis myöntämään hänelle poliittisen turvapaikan. Tänään haluan vahvistaa ehdotukseni. Huolimatta vakavista erimielisyyksistämme Donbassin siirtokuntien suhteen (uskon, että hän teki monia virheitä), mutta silti hänen syytteeseenpanonsa valtion rikollisena on mielestäni myös liiallinen vaatimus nykyisen johdon menestyksestä.

Mitä tänään tähän asti...

Aamun lehteä hakiessani näin Kainuunkadun päässä tutun kävelijän tulossa. Häntä ei ole näkynytkään pitkiin aikoihin. En jäänyt odottelemaan/jututtamaan, sillä sen verran oli kylmä ilma. Perinteisten aamutoimien jälkeen on edessä kevyet lumityöt etupihalla - lumikolalla. Voi olla, että päivällä käväisen ajelemassa Karihaarassa Sahansaarenkadun alueella. Maisema lienee muuttunut muutaman viikon takaisesta. Hyvä niin. Kävin hetki sitten sightseeing lenkin. Kaksi komeaa ylikulkusiltaa on rakenteilla, tieurat hyvin hahmottuneet ja voi jo kuvitella rautatien uuden linjauksen. Metsä Fibren biotuotetehtaan hahmo voimistuu. Ajattelin pysähtyä ottamaan muutaman kuvan, mutta oli sen verran kova liikenne, että jätin ottamatta. Webkamerakuvista löytyy asiaan vahvistusta. Kotiin tullessani ajelin sisäsataman kautta. Upea ilma oli houkutellut ihmisiä merenjäälle. Pilkkijöitä, hiihtäjiä, kävelijöitäkin... Poikkesin myös Mansikkanokan Lumilinna-alueella. Aika hiljaista vielä - toki yksi linja-auto ja muutamia henkilöautoja parkissa... Tänään(kään) ei ole juuri mitään ehdottoman tärkeää tekemistä. Ollaan sitten vaan... No niin - vaimoni lähti alkuiltapäivästä kirjastoon ja kaupoille, minä lähdin fiilistelemään lumilingolla. Uutta lunta ei ollut kuin muutama sentti mutta avasin konevoimin uusia uria. Muun muassa kerrostalon puoleiselle sivulle pyykinkuivatustelineille. Sen olen tähän saakka hoitanut lapiotyönä hiukan myöhemmin keväällä. Tulipahan tuokin tehtyä...

tiistai 8. helmikuuta 2022

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Olen viime vuosina kirjoitellut, että olen luopunut useiden yhdistysten jäsenyydestä. Todennäköisesti vähäisistä nykyjäsenyyksistänikin luovun lähivuosina. Niitä on neljä ja olen niissä puhtaasti rivijäsenenä. Ne käytännössä eivät vaadi muuta kuin maksaa vaadittava jäsenmaksu ja osallistua - niin halutessaan - yleisiin kokouksiin. Kemin kaupungin luottamustoimet vaativat sen verran vähän kokoustamista, että tähän "joutenoloon" alkaa oikeastaan tottua. Käy mielessä, että kukaties lähitulevaisuudessa alan totuttaa henkilökohtaisen varajäsenen orientoitumista kokouksiin...

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen tietokoneen avattuani havahduin tosiasiaan, että mediatietojen mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kehittelemä teatterinäytös = länsimaiden hyppyyttäminen Ukrainan itärajan läheisyyteen ryhmitettyjen joukkojen myötä alkaa saada yhä mediaseksikkäämpiä muotoja. Ranskan presidentti kävi Moskovassa mediatietojen mukaan viisi tuntia juttelemassa ja Saksan uusi liittokansleri oli samanaikaisesti USA:ssa juttelemassa. Tästähän tämä itänaapurimme narsistinen päämies tykkää. Hän on tullut huomioiduksi mutta näillä toimillaan ei taatusti kunnioituksi. Hän on menettänyt globaaliluottamuksen jo vuonna 2014 Krimin niemimaan valloituksen yhteydessä Ukrainalta. Mutta seurataan tilannetta...

maanantai 7. helmikuuta 2022

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen puut/klapit päärakennuksen takkapesään , puuhuoltoa ja etupihan lumikolausta. Kävimme kauppareissun ja asioilla kaupungilla. Veimme samalla reissulla säkillisen muovia ja kassillisen lasia/metallia kierrätyspisteeseen. Vaimoni kävi kirjastossa ja samalla tutustuimme Kemin taidemuseon Ryhmä-Kemi taidenäyttelyyn. Erinomainen näyttely, kannattaa käydä tutustumassa... Ajoimme kotiin sisäsataman kautta. Jäällä oli muutamia liikkujia ja tutut pilkkijät. Taidanpa jatkaa lumitöitä vasta huomenna. Otan lumilingon käyttöön. No niinhän siinä pääsi käymään, että takaraivossa kävi ajatus: Minkä tänään voit tehdä, älä jätä sitä huomiseksi. Otin lumilingon varastorakannuksen autotallista ja ajelin takapihan kulkuväylät ja kakkosliittymän - kaikki hiukan entisestään leveämmiksi... Nyt vilkaisen, mitä maailmalla on tapahtunut/tapahtumassa.

Eräs Facebook-teksteistäni tänään...

Facebook muistutti, että kirjoitin kaksi vuotta sitten 07.02.2020 seuraavaa: Vuosikausia on suomalaisessa mediassa paasattu eräänlaista maailmanlopun ilmapiiriä. Ikäänkuin suomalaisten pitäisi kakki maailman ongelmat ratkaista. Meitä ohjeistetaan aktiivisesti "syömään oikein", "asumaan oikein", "liikkumaan oikein", "käyttämään metsiämme oikein", jne. jopa "ajattelemaan oikein"... Tuossa hetki sitten käsin tiskatessani kävi mielessä muun muassa seuraavaa: Pitääkö meidän tuntea huonoa omaatuntoa, kun... + syömme tavallista perusruokaa: ruisleipää, voita, perunoita, maitoa, punaista lihaa toki me syömme vihanneksiakin, hedelmiä, marjoja, vaaleaa lihaa, kalaa, joskus riehaannumme ostamaan pullon tai kaksi viintä tai edullista kakspistekasi janojuomaolutta, jne. ... + asumme kahdestaan väljästi, huoneiden lämpötila tämän ikäisten ihmisten luille sopiva, vettä käytämme vähänlaisesti, sähköäkin säästeliäästi, jne. ... + meillä on autoja "joka lähtöön", koska emme ole päässeet niistä eroon, ajamme kuitenkin nykyisin erittäin vähän, pisimmät reissut Haaparannalle jotakuinkin kerran kahdessa kuukaudessa, jne. ... + metsiä ei ole liiemmälti - pari erittäin hyväpuustoista saaritonttia, joista toiseen olemme rakentaneet ympärivuotiseen käyttöön soveltuvan merihenkisen torpan/mökin ja pienen varastorakennuksen, puuta käytämme järkevästi omaan tarpeeseen, jne. ... + haluamme ajatella omilla aivoillamme siten, että ajatuksemme/toimintamme vievät tätä maata ja nimenomaan tätä paikkakuntaa myönteisesti eteenpäin, jne. ... En ala syvällisemmin - tässä ja nyt - analysoimaan tiskausajatuksiani, mutta totean, että kaikki edellä mainittu on hankittu omalla, kovalla työllä ja toimeliaisuudella. Olemme maksaneet veromme säntillisesti. Emme ole liiemmälti saaneet yhteiskunnan palveluja. Sen mitä jokainen itsellinen rivikemiläinen saa. Tosin oletettavasti sekin hetki tulee, jolloin yhteiskunnan peruspalveluja tarvitaan. Toivottavasti ei aivan vielä lähivuosina. Niin - ilmassa on mielestäni erittäin vahva syyllistämisen ilmapiiri. Tavallisia ihmisiä syyllistetään globaaleilla ongelmilla tyyliin: Että kehtaatte, hävetkää! On tämä kummaa aikaa kerta kaikkiaan... . Edelliseen tänään sen verran, että meillä on yksi auto vähemmän ja Ruotsin Haaparannalla emme ole käyneet yli kahteen vuoteen...

sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Iltasatu täyttä faktaa - kyllä...

Iltasatu täyttä faktaa - kyllä... Ukrainan tilanne on ollut kestouutinen jo useiden kuukausien ajan. On arvuuteltu, mitä Venäjän presidentin päässä liikkuu. Tuskin mitään järkevää. Tänään Suomenkin televisiouutisissa vilahti alla oleva henkilö, joka oli taannoin napit vastakkain Putinin kanssa. Pieni pätkä Wikipediatekstiä: Mihail Borisovitš Hodorkovski (ven. Михаил Борисович Ходорковский, s. 26. kesäkuuta 1963) on venäläinen liikemies. 1990-luvun alussa hän rikastui Jukos-öljy-yhtiön yksityistämisen myötä päästyään yhtiön pääomistajaksi ja johtajaksi. Hodorkovski oli Venäjän vaikutusvaltaisimpia oligarkkeja ja jossain vaiheessa ilmeisesti Venäjän rikkain mies. Hodorkovski tuomittiin vuonna 2005 veronkierrosta kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Venäjä-kriitikoiden mielestä Hodorkovski joutui oikeuteen, koska oli taloudesta ja politiikasta eri mieltä presidentti Vladimir Putinin kanssa. Lännettäjänä pidetty Hodorkovski tuki avoimesti oppositiopolitiikkaa ja halusi presidentiksi. Hodorkovski yritti perustaa suuren öljy-yhtiön, jonka omistajina olisi ollut osin läntisiäkin tahoja vastoin Kremlin halua. Vuonna 2011 Hodorkovskille luettiin talousrikoksista uusia tuomioita, jotka ylsivät ainakin vuoteen 2016 asti, ja hänet siirrettiin työleirille Segežaan Karjalan tasavaltaan. Putinin voitettua vuoden 2012 presidentinvaalit presidentti Dmitri Medvedev määräsi syyttäjän arvioimaan uudestaan Hodorkovskin tapausta, ja sen jälkeen Hodorkovskin rangaistusta lyhennettiin kahdella vuodella. Hodorkovski kuitenkin armahdettiin jo joulukuussa 2013, jolloin hän matkusti heti Saksaan. Mihail Borisovitš Hodorkovski selvisi Venäjältä hengissä. Tämän päivän televisiouutisissa hän arveli, että Venäjä ei hyökkää Ukrainaan, sillä Putin ja hänen nykyhallinto ei ole varma kansan tuesta asialle. Monissa televisiohjelemissa on tuotu esiin, että massiivisten sotilasoperaatioiden = miehistö ja kalustoliikuttelun tueksi Putinin on tehtävä jotakin pelastaakseen kasvonsa. Monet minä mukaan lukien olen sitä mieltä, että hän on menettänyt kasvonsa lännen silmissä jo moneen kertaan, ei ole mitään menetettävää: Krimin valloitus, Itä-Ukrainan sotatila, malesialaiskoneen raukkamainen ja anteeksiantamaton alasampuminen Buk-ohjuksella, Syyrian ja Irakin massiiviset pommitukset, omien kansalaisten tapattamiset, omien kansalaisten myrkyttämiset, omien kansalaisten/toisinajattelijoiden vainoaminen, Valko-Venäjän diktaattorin tukeminen, jne. ... Eiköhän tämä kaikki uho ole loppujen lopuksi perinteistä venäläistä maskirovkaa, hämäystä, harhautusta. Onneksi länsi on tällä kerralla yhtenäinen - ainakin vielä tässä vaiheessa aktiivisista kirjelähetyksistä huolimatta - keskustelulle ja diplomatialle on vielä tilausta.

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin tulet päärakennuksen takkapesään. Tänään ei taida olla mitään välttämätöntä tekemistä, jos ei intoudu eilisen lumilinkosession jälkeen fiilistelemään lumikolalla kulkuväyliä. Jos kaupungille tulee lähdettyä niin kympin kanisterin voisi ottaa lumilingon bensiiniä. En kerta kaikkiaan ole syttynyt noista talviolympialaisista - ainakaan toistaiseksi. Pöytäkalenterista ensi viikkoa katsellessani on mukavan tyhjää - hyvä niin...

lauantai 5. helmikuuta 2022

Mitä tänään tähän asti...

Perinteisten aamutoimien jälkeen siirryimme pihalle. Yöllä oli lunta kinostunut paikka paikoin aika lailla. Otimme varastorakennuksen katoksesta, "lipan alta" lumilingon - pienten tarkistusten jälkeen - käyttöön. Sen perässä vuoronperään kävelimme rapiat kaksi tuntia. Ajattelin vielä yhden siivun ajaa kakkosliittymästä, mutta bensiini loppui. Puhdistelin lumet ja jäät lingosta ja siirsin sen varastorakennuksen autotalliin. Katunaapuri kyseli:"Onko orava tehnyt nurkalle räystään alle reiän?" Hän oli ihmetellyt tikkaita ja kanaverkkotuppoviritelmääni. Kerroin hänelle kyllä ja että otin yhteyttä monta vuotta sitten ja toistamiseen muutama viikko sitten Lounais-Lapin eläinsuojeluyhdistykseen sähköpostin välityksellä saadakseni ohjeistusta orava-ongelmasta. Toistaiseksi ei ole otettu yhteyttä. Naapuri sanoi, että hän voi tuoda sopivan loukun. Sanoi, että siihen voi kyllä mennä kissakin. Sanoin, että antaa olla, eiköhän tuo orava-asia kesällä saa ratkaisunsa... Sisälle tultuani eräs Facebook-kavereistani soitti. Juttelimme niitä näitä: Talviolympialaisista, mökkiasioista, Selkäsaaren väylä- ja laituriasioista, terveysasioista, jne. sovimme, että emme puhu tällä keralla politiikkaa - hyvä niin. Vaimoni lähti kaupoille. Minä taidan katsella, mitä maailmalla on tapahtunut.

perjantai 4. helmikuuta 2022

Ensimmäinen helmikuun viikko jo lopuillaan - kyllä...

Ensimmäinen helmikuun viikko jo lopuillaan - kyllä... Aamun lehteä hakiessani postilaatikosta oli aistittavissa lumisataan alkamista. Säätiedotuksen mukaan Suomeen saattaa iskeä jopa lumimyräkkä, tänäänpä sen näkee. Perinteisten aamutoimien jälkeen pistin puut päärakennuksen takkapesään, kukaties Pikkupuolelle vien ahkiollisen takkapuita. Meille saattaa tulla vieraita viikolla 8... On kumma tunne: Nuo Kiinassa pidettävät talviolympialaiset eivät - tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa - tunnu oikeastaan miltään. Murheellista. Tänään eikä viikonvaihteessakaan ole juuri mitään erityistä tekemistä. Ensi viikkokin pöytäkalenterissa näyttää - ainakin toistaiseksi - olevan tyhjä. Oikeastaan hyvä niin... No niinhän siinä kävi, että vietyäni ahkiollisen klapeja Pikkupuolelle havahduin kakkosliittymän "ongelmiin". En ole toistaiseksi kolannut sitä täydeltä leveydeltä. Olen säästellyt itseäni. Huomasin autonrenkaiden painumajälkiä ja kengänjälkiä kolaamattomilla alueilla. Kävi mielessä suomalainen sanonta: Minkä taakseen jättää, sen eestään löytää. Hain jäätuuran, lapion ja lumikolan - ei kun hommiin. Homma hoidettu, mutta ensimmäistä kertaa kävi mielessä - aiheelliset varoitukset - iäkkäiden ihmisten "lumikolariehumisista". Kyllä vähempikin vauhti olisi riittänyt ja kyllä tuo lumilinko täytyy ottaa nykyistä enemmän käyttöön...

torstai 3. helmikuuta 2022

Joka vanhoja muistelee, sitä...

Joka vanhoja muistelee, sitä... Kuulin loppuiltapäivästä kemiläisen taidemaalarin Olavi Olli Korolaisen siirtyneen ajasta iäisyyteen tiistaina 01.02.2022. Tutustuin häneen ensimmäistä kertaa suunnitellessamme ja toteutettuamme taidenäyttelyn Luoteis-Venäjälle Murmanskiin ja Severomorskiin alkukesästä 1994. Se oli ensimmäinen kemiläisten kuvataiteilijoiden pitämä taidenäyttely Murmanskin taidemuseossa ja Art Nord-galleriassa Severomorskissa. Kyseessä oli MOJA-ryhmä (Marika Hakala, Olavi Korolainen, Jorma Kuula ja Anssi Hanhela). Anssi oli siihen maailman aikaan Kemin kuvataiteilijat ry:n puheenjohtaja. Matkalla meitä oli Olli, Anssi ja minä ryhmän vetäjänä. Se oli mielenkiintoinen, avartava ja ikimuistoinen matka kaiken kaikkiaan, jota myöhemmin lämmöllä muistelimme. Silloin alkoi tavallaan Kulttuuriyhteistyöprojekti 1994 - jossa mukana ovat olleet kuvataideystävämme Anatoly Sergienko, Ivan Voron sekä erityisesti silloinen Severomorskin kulttuuriosaston johtaja Olga Katsaran.

Mitä tänään tähän asti...

Kirjoitin eilen muun muassa seuraavaa: Mukava puhelinkeskustelu hetki sitten - kyllä. Selkäsaaren pohjoispäädystä kaivinkoneenkuljettaja Unto Kärki soitti ja totesi, että väylä on valmis ja hän muokkaa - ilmeisesti huomenna - rantaosuuden. Pyysi katsomaan yhteistä projektiamme. Ilmoitin hänelle, että menen aamulla Ammattiopisto Lappian Hiuspysäkille hiustenleikkaukseen ja kokoparran siistimiseen. Mikäli mitään yllättävää ei tapahdu käveleskelen paikalle, voi olla, että vaimoni lähtee mukaan - hyvä niin... Kyllä - lähden kohta Hiuspysäkille, sitten kotiin ja merenjäälle. Vaimoni lupasi lähteä mukaan, asia kunnossa...